Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 48. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 48 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:10-20:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Torsti Hokkanen Marianne Kaunio Ossi Keränen Samuel Tuovinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Mauri Hämäläinen kaupunkisuunnittelujohtaja yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö suunnittelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 48 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 48 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 50 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 51 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle 6 53 Perkkaa II B, asemakaavan muutos, asemakaavan 15 lähtökohtien ja tavoitteiden täydentäminen, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Lintulaakso I A, ehdotus kaupunginhallitukselle 29 asemakaavan muutokseksi, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) 55 Suvela I, Kirstinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus 40

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh Marianne Kaunio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää antaa jatkosuunnittelua ja valmistelua varten seuraavat evästykset: Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Selostus 1 Länsimetron kehityskäytävän tavoitteet Keke-Kiky Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen tavoitteilla ohjataan alueen kehittymistä elinvoimaisena, kilpailukykyisenä kestävän kehityksen kaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteita ja niiden toimeenpanoa on käsitelty Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 48 työpajakokouksissa ja Lisäksi aiheesta on järjestetty Kaupunkisuunnittelulautakunnan työseminaari Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän yhteinen ohjausryhmäkokous hyväksyi tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan poikkihallinnollisten ohjelmien raportit, ja siinä yhteydessä käsitteli myös Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteet osana Kestävän verkostomaisen kaupungin hyötytavoitetta. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhyke rakentuu seuraavien vuoden kuluessa. Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle tulee nähdä linjauksina tulevaisuudesta. Tunnistetut teemat tukevat Espootarinan asettamia strategisia painotuksia ja tulevat myös toimimaan tukena tulevia strategioita valmisteltaessa. Teemat kuvaavat niitä tulevaisuusnäkymiä ja toimenpidetarpeita, joita kaupungin tulee tekemisilleen ja alueen suunnittelulle asettaa. Teemojen ja tavoitteiden aikajänneulottuvuus tulee seurannassa ottaa huomioon - osa teemoista sopii työohjelmatasoon ja osa toimii parhaiten strategisena visiokuvana. Vuositasolla kaikkiin tavoitteisiin on mahdotonta vastata, mutta pitkällä tähtäimellä mm. teknologian kehityksen myötä tavoitteita voidaan täsmentää ja konkretisoida. Seuraavat lihavoidut otsikot alakohtineen ovat hyväksyttyjä tavoitteita. Näiden jälkeisissä kappaleissa avataan, millä tavalla kaupunkisuunnittelussa näitä tavoitteita katsotaan voitavan edistää. Tavoitteiden toteuttaminen tulee vaatimaan monitasoista yhteistyötä ja toimenpiteitä eri toimijoiden ja verkostojen kesken. Osaa tavoitteista tulee edistää yhteistyössä eri toimialojen tai teknisen toimialan eri yksiköiden kesken. Suomen mielenkiintoisin alue investoinneille - Alue on houkutteleva uusien tuotteiden, palveluiden ja digitaalisten ratkaisujen investoinneille - Kansainväliset ja kotimaiset investoinnit tukeutuvat alueen osaamiseen ja kehittävät työpaikkarakennetta Länsimetron (sekä myös Kaupunkiradan) rakentumisen myötä Espoo vahvistaa Espoo-tarinan mukaisesti aidosti raideliikenteeseen tukeutuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta. Tulevien vuoden kuluessa alueelle syntyy uutta työpaikkaa ja kodit uudelle asukkaalle. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä, maantieteellisesti varsin pienellä alueella, rakentuu lähivuosikymmeninä enemmän uutta yhdyskuntaa kuin missään muualla Suomessa. Alue on pääkaupunkiseudun mittakaavassakin erinomainen living lab kokonaisvaltaisten ratkaisujen, uusien tuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisten toimintaympäristöjen testaamiseen. Metro mahdollistaa muutoksen. Sen rakentumisen myötä alueelle muodostuu ajallisesti riittävän pitkä ja taloudellisesti riittävän houkutteleva investointien alusta. Kasvava pääkaupunkiseutu on vetoava kohde investoinneille niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 48 Alueesta muodostuu kehityksen referenssikohde: kaupunkisuunnittelussa tulee olla tavoitteena uudet, konseptuaaliset ja toiminnalliset ratkaisut, joissa tarkastellaan esimerkiksi asumista, palveluja, liikkumista ja työn tekemisen puitteita kokonaisuutena. Tätä tukee laadullisena lisäarvona alueen merellisyys, johon liittyvien mielikuvien vahvistaminen lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden, työpaikkojen ja sijoittajien näkökulmasta. Toimiva joukkoliikenne, jossa metro toimii ydinkanavana, liikuttaa suurta määrää ihmisiä nopeasti, ja vilkkaat asemanseudut toimivat solmukohtina, joiden potentiaalin tunnistaminen tekee alueesta entistä vetoavamman. Taloudellisesti kestävät ratkaisut - Otetaan käyttöön tuottavuutta parantavia ratkaisuja - Investoinnit ja vetovoiman kasvu parantavat kaupungin taloutta - Yritysten kilpailukyky paranee ja uudet tuotteet ja palvelut ovat niille merkittäviä referenssejä Kaupungin näkökulmasta tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä monialaisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Taloudellinen kestävyys toimintojen suunnittelussa tulee olla peruslähtökohta. Julkiseen palveluntuottamiseen ja rakentamiseen tulee löytää tuottavampia, osin radikaalejakin konsepteja, esimerkiksi uudelleenajattelua tilojen ja toimintojen yhteensovittamisessa. Ratkaisuja voi löytyä yhteiskäyttömahdollisuuksista (tilat, pysäköinti), energian tuottamisen ja käytön uudistuksista tai joukkoliikenneratkaisujen kokonaisuuksista (kuljettajattomat joukkoliikennevälineet, päästöttömät ratkaisut, sähköinen liikenne). Uusien alueiden rakentamisen ja täydennysrakentamisen myötä kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita, ja asukkaat ovat yrityksille sekä potentiaalista työvoimaa että asiakkaita. Alueiden kasvaminen mahdollistaa positiivisen talouden kehittymisen mallin, joka kasvattaa talouden toimintaympäristöä. Investointeja yhdyskuntaan ei täten tulisi nähdä pelkkänä menoeränä vaan kasvun ja uudistumisen mahdollistajana. Puhdas energiantuotanto - Vyöhykkeellä kaukolämmön tuotanto on päästötöntä - Kiinteistö- ja aluekohtaiset uusiutuvan energian ratkaisut ovat laajalti käytössä Puhdas energiantuotanto on alueella laatutekijä viihtyisyyden, lähiluonnon, turvallisuuden ja esteettömyyden ohella. Laatutekijät vaikuttavat ihmisten viihtyvyyteen ja alueen houkuttelevuuteen. Viihtyisät alueet luovat edellytyksiä sosiaalisesti kestävälle yhdyskuntarakenteelle. Tavoitteena päästötön kaukolämpö: - Kaupunkisuunnittelussa voidaan edistää puhdasta energiantuotantoa mahdollistamalla uusien energiatoimijoiden tuleminen alalle paremmin. Alalle on nousemassa muita mahdollisesti lämpöverkon rakentamisesta kiinnostuneita toimijoita. Lämpöputkivarauksien jakaminen suunnitteluvarausten tapaan saattaisi avata mahdollisuuksia uusille toimijoille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 48 Uusiutuvan energian ratkaisut käytössä: - Kaavoituksessa voidaan edistää aurinkoenergian hyödyntämistä ja tuotantoa suuntaamalla kattopintoja kaakko-lounas -välille ja sallimalla (tai määräämällä) asteen kattojen kallistuskulmat ja harja- /pulpettikatot. - Kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian tuotantoa voidaan vaatia. Nykyään asemakaavoissa on paikoin sallittu uusiutuvan energian tuotanto. Yleiskaavoissa on velvoitettu selvittämään vaihtoehtoja uusiutuville energiantuotantomahdollisuuksille. - Maalämmön edistämistä on jo kokeiltu alueen nykyisissä asemakaavoissa sallimalla maalämpöratkaisujen käyttö hieman normaalia laajemmilla alueilla, riippuen siitä mitä naapuritontilla on tai mitä sinne on tulossa seuraavan 50 vuoden aikana. Älykäs vähäpäästöinen liityntäliikenne - Kaupunki- ja paikalliskeskusten joukkoliikenne on päästötöntä - Rakentamisen ratkaisut nostavat pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta - Pysäköinti- ja kunnossapitotieto on toteutettu avoimena palveluna Kaupungin arvoa parantava alueellinen laatutekijä on älykäs, vähäpäästöinen liityntäliikenne, joka tulee sijoittaa kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisesti. Pysäköintiratkaisuissa tulee painottumaan mm. teknologiaorientoituvuus, jonka avulla pysäköinnistä saadaan ennakoitavampaa ja sujuvampaa. Palveluiden sijoittamisen suunnittelussa keskeistä on koko palveluverkkorakenteen kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin, jotta joukkoliikenteeseen tukeutuva saavutettavuus paranee. Liikkuminen tulee nähdä palveluna ja osana palveluiden ketjua (MaaS). Joukkoliikenteen käytön kasvu edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista ja erinomaisuutta suhteessa muihin kulkutapamuotoihin. - Tähän päästään panostamalla laadukkaisiin ja toimiviin asemiin sekä sujuvuuteen vaihtoliikenteen solmukohdissa. - Asemilla tai niiden lähistöllä tarjottavien toimintojen houkuttelevuus, monipuolisuus ja palveluiden kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin ovat avainelementtejä joukkoliikenteen kasvun tavoittelussa. - Sähköbussiliikenne ja varautuminen latausjärjestelmien rakentamiseen mahdollistavat vähäpäästöiseen joukkoliikenteeseen siirtymisessä. Kokemuksia tästä on jo kerätty Tapiolassa, Espoonlahdessa luodaan valmiuksia. - Lisäksi sähköautojen latausinfran huomioiminen esimerkiksi tontinluovutusehdoissa tai maankäyttösopimuksissa luo edellytyksiä sähköautojen käytön kasvulle. Alueelliset pysäköintijärjestelmät tukevat toimivia joukkoliikenneratkaisuja. - Tarve edullisemmille ja monikäyttöisille pysäköintitilaratkaisuille - Pysäköinti voidaan nähdä palveluna aluekeskuksissa, jolloin operaattorina voi toimia palveluyhtiö. Muita vähäpäästöiseen liityntäliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä: - Varautuminen kuljettajattomiin joukkoliikennevälineisiin

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 48 Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen: - Jalankulkuun toteutetaan virikkeellinen ympäristö - Toteutetaan pyöräilyyn kannustavat laadukkaat (laatu)reitit, erotetaan pyöräily ja jalankulku sekä toteutetaan riittävät ja laadukkaat pyöräpysäköintimahdollisuudet. - Toteutetaan asemille ja tärkeimmille liikepaikoille sähköpyöräilyn tarvitsemat latausmahdollisuudet - Uudisalueella matkapituudet suunnitellaan pyöräily-yhteydet lyhyemmiksi kuin autoilla. - Myös lähipalvelut sijoitetaan hyvin jalan ja/tai pyöräillen saavutettaviksi. - Toteutetaan joukkoliikennepysäkit maankäytön kannalta houkutteleviin ja kävellen sekä pyörillä hyvin saavutettaviin kohtiin. Avoimen datan hyödyntäminen: - Laaditaan informaatio- ja seurantajärjestelmä (HSL:n Liityntäpysäköintistrategian toimenpideohjelma - HSLn, KAKEn ja ELYn vastuulla) - Länsimetron liityntäpysäköintilaitokset tuottavat reaaliaikaista HSL:n LIIPI- järjestelmän mukaista avointa rajapintatietoa vapaista pysäköintipaikoista. Tieto välitetään käyttäjille katujen ja Länsiväylän näyttötaulujen (ELYn ja Espoon yhteishanke) ja HSL:n internet-sivujen kautta. Järjestelmä otettaneen käyttöön elokuussa Luodaan pysäköinti-infran tietokanta, jota voidaan hyödyntää sovellusten käyttöön otossa (KAKE ja KSK) Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus - Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus sekä opiskelija-asuminen elävöittävät aluetta - Oppilaitokset toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina - Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee laadukkaiden ja kestävien ratkaisujen syntymistä Yhdyskunnan toiminnan kannalta keskeiset tilakonseptit tulee suunnitella palvelutarpeiden näkökulmasta. Eri toimijoiden ja toimintojen mahdollisuus hyödyntää tiloja ja palveluja kasvattaa kiinteistötaloudellista tehokkuutta ja tukee kestävien ratkaisujen luomista. Liikkumisen aikajänne tulee muuttumaan metron vuorovälien lyhyyden myötä ja mahdollistaa yhdyskuntarakenteen laajemman käyttämisen. Sen myötä syntyy uusia palveluinfran ratkaisumalleja. Oppilaitokset hyödyntävät arjessaan yhdyskuntarakenteen erilaisia oppimisympäristöjä ja toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina mm. yrityksille. - Oppilaitosten mahdollisten kampusalueiden sijoittuminen metron kasvukäytävään monipuolistaa ja elävöittää kaupunkirakennetta. Luodaan edellytyksiä ja houkuttelevuutta oppilaitosten sijoittumispäätöksille. Työllisyyden tukeminen ja nuorten työllistyminen - Hankinnat tukevat sosiaalisesti kestäviä vastuullisia ratkaisuja

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 48 - Alueella toteutetaan erilaisia työpaikka- ja työnteon kokeiluja Yhdyskuntarakenteen toimivat ratkaisut tukevat tieto- ja osaamisintensiivistä toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen sijoittumiseen ja mahdollisuuksiin, sen kytkeytymiseen alueen yritystoimintaan ja nuorten työllistymiseen. Alueellisten mikrotyöpaikkakeskittymien avulla saatetaan yhteen yrittäjät ja koulutustoiminta. Yhdessä elinkeinotoimen kanssa luodaan käytännöt, joilla tuetaan pienten aloittavien yritysten hakeutumista ja juurtumista kasvukäytävään. Alueen merellisyyteen liittyvät palvelut ja elinkeinotoiminta tulee nähdä mahdollistajana. Ranta-alueet ja laaja saaristo tarjoaa alustan matkailuun ja virkistäytymiseen liittyvälle koulutukselle ja elinkeinotoiminnalle. Mereen, veneilyyn ja vesillä liikkumiseen liittyvät palvelut voisivat parhaimmillaan olla arvokas imagotekijä esimerkiksi Finnoon alueelle. Luontoarvot korostuvat ja kaupunkiluonnon merkitys kasvaa - Alueen vetovoimaisuus kumpuaa lähiluonnosta, merellisyydestä ja luontopalveluista - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Luonto- ja ympäristötietoisuus kasvavat ja espoolaiset huolehtiva lähiluonnosta Espoo-tarina korostaa espoolaisia luontoarvoja ja lähiluonnon merkitystä. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä sijaitsee kolme aluekeskusta, joiden merellinen ulottuvuus tulee nähdä monipuolisena kokonaisuutena. Merellisyyden potentiaali matkailussa ja -palveluissa, liikkumisen palveluissa ja luontopalveluissa sekä yhdyskuntarakenteen keuhkoina lisää alueen arvoa ja houkuttelevuutta. Viherympäristön laatu on osa sekä Espoo-tarinaa että kestävän kehityksen tavoitteita. Asuinalueiden houkuttelevuus perustuu Espoossa juuri vehreyteen ja viheralueiden hyvään saavutettavuuteen. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli viheralueiden sekä rakentamiseen liittyvän muun vihreän mitoituksen ja saavutettavuuden suunnittelussa, jolloin mahdollisimman tehokas rakennettavien alueiden toteuttaminen jättää sijaa riittäville ja yhtenäisille lähiluontoalueille. Kaupunkisuunnittelulla tuetaan myös viheralueiden verkostollista sijoittumista. Luonnonympäristö on kaupungissa monin tavoin toisenlaista kuin kaupunkirakenteen ulkopuolinen luonto. Haasteena on luoda sellaista luonnon ja kaupunkirakenteen kokonaisuutta, joka kestää erilaisia stressitekijöitä ja auttaa myös kaupunkia ja kaupunkilaisia selviytymään muutoksissa. Kaupunkiluonnon tavoitteena on resilienssi, eli joustavuus ja palautuvuus. Parhaimmillaan kaupungin suunnittelu tarjoaa mahdollisuuden tuottaa luonnonympäristöä, joka on jopa rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin luonto kaupungin ulkopuolella.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 48 Kaupunkisuunnittelulla voidaan tukea kaupunkiluonnon merkitystä ja korostaa luontoarvoja mm. seuraavilla hallinnollisilla ja/tai poliittisilla käytännön toimenpiteillä: - Vesien hallintaan liittyvät ratkaisut tukevat laajasti kestävää kaupunkisuunnittelua. Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien mahdollisimman luonnonmukainen kierto myös kaupunkiympäristössä. Hulevesien laadullista hallintaa kohdennetaan vaikuttavuuden parantamiseksi korttelialueiden lisäksi katu- ja liikennealueille. Kaavoituksessa varataan tilaa vesien laadullisille hallintajärjestelmille ja vältetään haitallisten vesien syntymistä. Keinot valitaan ja mitoitetaan vesistölle aiheutuvan haitan perusteella. Tarvittaessa voidaan käyttää sitovia määräyksiä myös yleisille alueille. - Viherkattoihin kannustetaan, erityisesti silloin, jos niiden kautta saadaan lisättyä monimuotoisuutta ja vihermassan määrää luonnon monimuotoisuuden kannalta köyhillä alueella. Viherkattoja suosivien määräysten lisäksi voidaan käyttää sitovia määräyksiä, mikäli kohde sijaitsee alueella jossa luonnon monimuotoisuus on vähäistä. - Autojen pysäköinnin järjestäminen pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina vapauttaa maavaraista pintaa kasvillisuudelle, mikä tukee laajasti luonnon monimuotoisuuden ja vesitasapainon hallinnan tavoitteita. Lisäksi se parantaa joukkoliikenteen kilpailuetua, kun etäisyydet kotoa vastaavat joukkoliikenteen palvelutasoa. - Kaupunkisuunnittelukeskus tuottaa taustatietoa ja materiaalia kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan. Esimerkkinä voi mainita viherkudelman ekosysteemipalveluanalyysin. - Kaavojen vaikutusten arviointia voidaan täydentää Espoon omilla keketavoitteilla: Vaikutusten arviointien työpohjiin / kaavaselostuksien ohjeisiin lisätään konkreettisemmin kestävän kehityksen teemoja, jos niistä on olemassa linjauksia. - Kaupunkisuunnittelun tilaamissa luontoselvityksissä yhtenä selvitettävänä asiana on Espoon luonnon monimuotoisuuden priorisointityön mukaisten elinympäristöjen löytyminen. Lakisääteistä listaa on täydennetty Ympäristökeskuksen tiedolla paikallisista niukkuustekijöistä. Kerättävää tietoa on mahdollisuus hyödyntää maankäytön suunnittelussa, jolloin monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita ympäristöjä voidaan säilyttää, vaikka niitä ei varsinainen lainsäädäntö suojaisikaan. Tähän on valmiudet jo nyt, kun lumo-priorisointi on mukana hankintaperusteissa. Suunnitteluprosessien avulla parannetaan ohjausvaikutusta: - Kaupunkiympäristössä suositaan suurikasvuista puustoa, ja niille varataan tilaa kaupunkirakenteessa. Puuston määrän lisäys on konkreettinen ja todellisuudessa hyvin vaikuttava keino tukea monia kestävään kehitykseen liittyviä teemoja: - Puusto sitoo pölyä ja vähentää tuulisuutta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 48 - Vähentää kaupungin lämpösaarekeilmiötä sekä sitomalla kosteutta että varjostamalla. Varjostaminen vähentää rakennusten ylilämpenemistä ja sen mukana jäähdytykseen kuluvaa energiantarvetta. Lisääntyvillä hellejaksoilla katujen varjostaminen parantaa asukkaiden viihtyisyyttä ja terveyttä. - Syväjuurinen kasvillisuus parantaa veden kiertoa ja imeytymistä kaupunkiympäristössä. Veden imeytyminen syviin maakerroksiin on tehokkaampaa puustoisilla alueilla kuin muun kasvillisuuden peittämillä alueilla. - Tarjoaa elinympäristöjä eläimistölle. - Visuaalinen vihreys parantaa elinympäristön koettua laatua, ja puusto luo yhteyden luontoon korkealla oleviin asuntoihin asti. - Alueellinen massatasapaino huomioidaan osana maankäytön suunnittelua. Kuljetusten väheneminen pienentää sekä maarakentamisen kustannuksia että kuljettamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä sekä haittaa asukkaille. - Nuhjaantuneiden maiden hallintaan kehitettyjä paikallisia ratkaisuja hyödynnetään, esimerkiksi höyryttämistä. - Viheralueiden rakentamisessa hyödynnetään alueelta valmiiksi löytyviä maamassoja. Massat lajitellaan ja seulotaan syntypaikalla. Lyhyt ja hallittu massakierto parantaa kasvualustan mikrobien ja pieneliöiden paikallista säilymistä, mikä taas parantaa kasvillisuuden edellytyksiä selviytyä stressitilanteista. - Kaavoituksessa ja rakentamisen vaiheistuksessa tilavarausten kautta luodaan edellytykset massakiertoon. - Ekologisien yhteyksien toimivuutta ja oikeaa mitoitusta tarkastellaan riittävän laajoina kokonaisuuksia. Kaupunkisuunnittelussa kehitetään uusia keinoja arvioida verkoston laatua ja toimivuutta, jotta yksittäisiä hankkeita voidaan arvioida osana kokonaisuutta. Liito-oravien käyttämän puustoverkoston tunnistaminen ja suunnittelu laserkeilauksen avulla on esimerkki työstä, jolla suunnittelumenetelmiä on kehitetty eteenpäin. Parhaillaan on käynnissä pilottityö, jossa hyödynnetään riistakameroita maaeläinten reittien tunnistamiseen. - Rakennetun ympäristön ajallinen kestävyys on suuri ongelma sekä taloudellisesti että ekologisesti. Sekä rakennusten suunnittelussa että infran rakentamisessa tulisi tutkia malleja, joilla korjaus- ja uudelleenrakentamisen syklejä saataisiin pidennettyä. Kaupunkisuunnittelun keinovalikoimassa on tukea muuntojoustavaa rakentamista, joka mahdollistaa rakennukselle useita käyttötarkoituksia sen elinkaaren aikana. Katuverkon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tulisi kestää kaupungin muutosta ympärillä. Infrarakentamisen elinkaariajattelua voidaan tukea osana kunnallisteknisen suunnittelun ohjausta. Pitkän elinkaaren estäviä pullonkauloja tulisi aktiivisesti tunnistaa ja kohdentaa suunnittelua niiden vähentämiseen. Alueen ratkaisut edistävät kestävää elämäntapaa - Alue toimii kehitysalustana uusille, resurssiviisaille palveluille

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 48 - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Kestävä kehitys on osa alueen asukkaiden arkea, kasvatusta, koulutusta ja työelämää Kestävä elämäntapa on hyväksytty osana valtuuston käsittelemää Kestävän kehityksen ohjelmaa. Kestävä elämäntapa nähdään ilmiönä, joka laajenee. Resurssiviisaat ratkaisut tukevat kestävän elämäntavan tavoitteita. Resurssiviisauteen tulevat liittymään erilaiset ihmisten arjessa vaikuttavat kiertotalouden teemat (kuten kierrätys, uudelleenkäyttö ja jalostus), jotka hyödyntävät avoimia tiloja, palvelukonsepteja tms. Tila- ja alueturvallisuus on yksi alueen menestystekijöistä - Julkiset ja yksityiset palvelut nojaavat turvallisiin ja esteettömiin kaupunki- ja aluekeskuksiin - Asumisen omistus- ja hallintomuodot tukevat syrjäytymisen ehkäisyä ja sosiaalista kestävyyttä Kaupunkirakenteen suunnittelussa pyritään toimimaan välttäen epätoivottua segregaatiokehitystä. Tämä toteutetaan monipuolisella asuntokannalla, jossa tulee olla tavoitteena alueellisesti tasainen aratuotanto. Uusilla alueilla on mahdollista sekoittaa asumisen hallintamuotoja, ja vanhoilla alueilla aluetta voidaan tasapainottaa täydennysrakentamisella. Aluekeskuksien vetovoimaa kasvatetaan - Omaleimaisuutta vahvistetaan aluekeskusten imagoon ja identiteettiin pohjautuen kulttuurin, tapahtumien ja kaupunkikuvallisten ratkaisujen kautta - Vahvistetaan yhteisöllistä, asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuvaa kaupunkikulttuuria Espoo on Espoo-tarinan mukaisesti viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupunki, joita kehitetään niiden omien vahvuuksien mukaisesti. Kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle sijoittuu kolme omaleimaista aluekeskusta: Tapiolan suuralueella painottuvat kulttuurin (tiede, taide ja liikunta) ja kaupan toiminnot. Matinkylän ja Espoonlahden alueilla uudistetaan keskustoja ja laajennetaan palveluita. Kehittyvien alueiden identiteetti muodostuu alueiden luonteenomaisista piirteistä ja alueita tukevasta ympäristöstä. Maankäytön suunnittelulla voidaan vahvistaa ja korostaa alueen omaleimaisuutta. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Perkkaa II B, asemakaavan muutos, asemakaavan lähtökohtien ja tavoitteiden täydentäminen, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 48 Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Käsittely Asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana esittelijän ehdotukseen seuraavia muutoksia: Kaupunkisuunnittelulautakunta:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 48 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus muutoksista yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 48 Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 48 parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Oheismateriaali Selostus - Perkkaa II B, havainnekuva - Perkkaa II B, havainnekuvia Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelit ja sekä niihin liittyvät katu- ja virkistysalueet monipuolisia toimisto-, liike-, liikunta- ja hotellipalveluita sisältäväksi, vaiheittain toteutettavaksi kokonaisuudeksi täydentämään Leppävaaran keskustaa ja Perkkaan asuin- ja työpaikka-alueita. Tavoitteiden tarkistamisen perustelu Raidejokerin toteutusmahdollisuudet jo lähitulevaisuudessa ovat olennaisesti parantuneet valtion luvattua hankkeeseen rahoitusosuuden. Hankkeen edistämiseksi Espoo on sitoutunut kaavoittamaan puuttuvat rataosuudet nopeassa aikataulussa. Hankkeen toteuttamisen tukemiseksi pysäkkien ympäristöön on tarpeen tutkia maankäytön tehostamista ja eritoten asuinrakentamisen lisäämistä. Yksi Raidejokerin pysäkeistä on Perkkaantiellä, aivan nyt puheena olevan kaava-alueen vieressä. Kaavan aiemmin hyväksytyt tavoitteet eivät täysin hyödynnä alueen potentiaalia muuttuneessa tilanteessa. Tästä syystä esitetään asumisen merkittävää lisäämistä alueen itäosassa ja Perkkaantien varrella, jonne Kehä I:n meluhaitat eivät ulotu, ja jossa voidaan parhaiten hyödyntää Monikonpuroa kaupunkikuvallisena ja viihtyvyyttä lisäävänä elementtinä. Tavoitteena on kantakaupunkiasuminen monipuolisten palveluiden äärellä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 48 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Sellon kirjastossa Alueen nykytila Alue on rakentamaton ja lähes luonnontilainen, Monikonpuron läntinen ja itäinen haara yhdistyvät alueella ja puro virtaa luonnontilaisessa uomassa kohti Pikku-Huopalahtea. Radan alitse on johdettu raitti, joka johtaa Puustellinmäen puolelta Perkkaantielle ja edelleen Etelä-Leppävaaraan. Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Perkkaantien kautta. Perkkaantie on tällä hetkellä 1+1 -kaistainen, mutta sitä ollaan parantamassa 2+2 -kaistaiseksi. Jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Perkkaantien pohjoispuolelle on tarkoitus toteuttaa toisistaan eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Kehä I:n suuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu tulevan Perkaantien ali ja jatkavan radan ja Turuntien ali Turuntien pohjoispuolelle. Perkkaantien katualueen pohjoisosassa on varauduttu raitiotieyhteyteen eli Raide-Jokeriin. Pysäkki liityntäpyöräpysäköintipaikkoineen on suunniteltu Perkkaanpuronkujan länsipuolelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa kohde on keskustatoimintojen aluetta ja kehitettävää taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Espoon Eteläosien yleiskaavassa kohde on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta, jonka kautta kulkee virkistysyhteys itä-länsisuunnassa Leppävaaran keskustaan. Hanke on yleiskaavan mukainen lukuun ottamatta suunniteltuja kaupallisia palveluita. Alue on asemakaavoitettu. Asemakaavat osoittavat huvi- ja viihdepalveluiden (PV), toimistorakennusten (KT) ja autopaikkojen (LPA) korttelialueet sekä puisto ja torialueet. Kortteleiden ja rakennusaloille on annettu rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, lisäksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 48 osalle aluetta 5 % alalle sallitusta rakennusoikeudesta liike-, palvelu- ja myymälätiloja varten. Päivittäistavarakaupan rakentaminen alueelle on kielletty. Kerroslukuja ei rakennusaloille ole osoitettu, sen sijaan on annettu vesikattojen ylimmät korkeusasemat. Korkein vesikaton asema on osoitettu + 57,0, mikä tarkoittaa 52 metriä korkeata rakennusta (vastaa noin 12 kerroksista toimistotaloa). Pysäköinnit on osoitettu maan tai rakennusten alle ja maanpäälliseen pysäköintilaitokseen. Ajoyhteydet tontille on osoitettu Perkkaantieltä kahdesta liittymästä, joiden väliin on osoitettu toriaukio. Monikonpuro on osoitettu virkistysalueelle puron nykyistä uomaa mukaillen. Alueen länsipään Hatsinanaukio on varattu jalankululle ja polkupyöräilylle. Aukiolla kasvavalle luonnonsuojelulain mukaisen luontotyypin puustolle on annettu kaavassa suojelumerkintä. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Toteutumatta jäänyttä asemakaavaa muutetaan vastaamaan paremmin ajankohtaisia asumisen, työnteon ja kaupan tarpeita sekä alueen asukkaiden palvelu-, vapaa-aika- ja virkistystarpeita. Suunnittelussa huomioidaan tulevan pikaraitotien myötä parantuvat joukkoliikenneyhteydet. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti alueen suunnittelusta: Kaupungin tavoitteena on, että alueelle saadaan monipuolista toimintaa ja Leppävaaran alueen olemassa olevia palveluita täydentävä kokonaisuus. Tarkoitus on yhteen sovittaa työpaikka- ja vapaa-ajantoimintoja, jotta alue pysyy elävänä vuorokauden ympäri. Tavoitteena on, että alueelle voidaan yhteen sovittaa toimisto-, liike-, viihde- ja vapaa-ajantoiminnot siten, että ne eivät aiheuta ristiriitaa Leppävaarassa jo olemassa olevien palvelujen kanssa. Alueen suunnittelussa tulee huomioida Monikonpuron keskeinen sijainti ja vahvistaa sen virkistysarvoa. Valtuusto toivoo, että Monikonpurolle tehdään kaava-aluetta koskeva hoito- ja kunnostussuunnitelma, jotta puroon liittyvä viheraluekokonaisuus voidaan toteuttaa kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uusi uoma toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ja, että puron vedenpinnan korkeus olisi myös kesäaikana riittävä. Puron siirrosta ja muista kaava-alueella tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua vaellusesteitä vaelluskaloille. Kaupunkikuvallinen painopiste on Kehä I:n päädyssä ja tavoitteena on muodostaa elävää kaupunkikuvaa etenkin Perkkaan asuinalueen suuntaan. Alueelle suunnitellaan toimistoja, tilaa vaativaa ja erikoiskauppaa, urheilu-, liikunta- ja viihdepalveluiden tiloja sekä näihin liittyviä ravintola- ja kahvilapalveluita sekä tutkitaan hotellin sijoittumista. Tarkoituksena on suunnitella näistä jalankulkugallerian yhdistämä kokonaisuus, joka voi rakentua vaiheittain. Vaiheittaisuuden haasteeksi on tunnistettu

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 48 Päätöshistoria kaupunkikuvallinen keskeneräisyys, jota osin voidaan välttää asemakaavamääräyksillä. Monikonpuron vihreä uoma ja siihen liittyvä hitaan kävelyn polku suunnitellaan jo tehtyjen Monikonpuron selvitysten ohjaamana riittävän leveäksi, jotta hallitaan tulevaisuuden tulvatilanteet. Hatsinanaukion suojellun puuryhmän säilyttämistä tutkitaan hotellin sijaintivaihtoehtojen yhteydessä. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi. Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. Selvitykset Poikkeaminen yleiskaavan osoittamasta alueen käyttötarkoituksesta edellyttää, että hanketta varten tehdään yleiskaavatasoinen kaupallinen selvitys. Lisäksi tarvitaan liikenne- ja luontoselvitykset. Selvitysten tarve täsmentyy asemakaavaprosessin kuluessa. Perittävät maksut Asemakaavan / asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hankkeen kanssa tehdään kaavoituksen käynnistämissopimus. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja Perkkaantien varteen suunnitellaan kaupunkivihreä Monikonpuron ympäristö. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon, että purossa virtaavan veden määrä vaihtelee suuresti eri aikoina. Tavoitteena on hulevesien hidastaminen ja tulvahuippujen tasaaminen mm. tulvatasanteilla. Puroympäristöstä tulee luoda vaihtoehtoinen hidaskävelyreitti rakennetun ympäristön lomaan. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki lisäyksen listatekstin selostusosan kappaleeseen Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Monikonpuroa koskevaan 4. kappaleeseen edellisen kerran alueen asemakaavan muutosta käsiteltäessä valtuustossa hyväksytyn toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikonpurolle tehdään kaava-aluetta koskeva hoito- ja kunnostussuunnitelma, jotta puroon liittyvä viheraluekokonaisuus voidaan toteuttaa kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uusi uoma toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ja että puron vedenpinnan korkeus olisi myös kesäaikana riittävä. Puron siirrosta ja muista kaava-alueella tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua vaellusesteitä vaelluskaloille. Keskustelun kuluessa jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Kai Lintunen. Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti käydyn keskustelun perusteella jäsenten Ahlman ja Nevanlinna kannattamana päätösehdotuksen kuulumaan muutettuna ehdotuksen 1.1.-kohdan 3. kappaleen, 1.2 -kohdan 2 ja 3 kappaleiden ja 1.3 -kohdan osalta kokonaisuudessaan seuraavasti Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 48 Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 48 Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kai Lintunen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 48 Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m2:n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Esittelijän lisäys on huomioitu pöytäkirjassa. -

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 48 14/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Lintulaakso I A, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lintulaakso I A:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja osan Sininärhentien katualuetta 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Lintulaakso I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 3 Lintulaakso I A, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lintulaakso I A, tapahtumaluettelo - Lintulaakso I A, kaavamääräykset - Lintulaakso I A, kaavakartta - Lintulaakso I A, ajantasa-asemakaava

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 48 - Lintulaakso I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Palauttamispäätöksen mukaisesti rakennusalasta on poistettu pohjoinen länteen kaartuva rakennusala ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on korotettu viideksi (V) koko rakennusalalle. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus vähenee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Viitesuunnitelman pohjaratkaisua on muutettu, mm. yhteistilat on laskettu tarkemmin, kuitenkin rakennusvalvonnan ohjeita noudattaen ja näin on saatu myös maantasokerrokseen lisää asuntokerrosalaa. Kaikki polkupyöräpaikat on saatu piharakennuksiin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Lintulaakso I A - Fågeldalen I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6811, käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 48 Aloite ja vireilletulo Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V-kerroksinen asuinkerrostalo. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella korttelissa on voimassa Lintulaakso I A asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoitettuna e = 0.40, mikä vastaa noin k-m². Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 48 Sininärhentien katualueella on voimassa Vallikallio III asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, saatiin kuusi lausuntoa ja yksi kannanotto. Muistutuksissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnitti huomiota sanamuotoon kaavamääräystekstissä, joka koskee korvausilman sisääntuloaukkojen sijoittamista. Espoon ympäristökeskuksella ei ollut huomauttamista kaavaehdotuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) totesi vesijohtojen ja viemäreiden olevan rakennetut valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä lisärakentamista. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kannanotossaan täsmensi asiaa pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Espoon kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä perustellen lausuntoaan suunnittelualueella sijaitsevan Villa Nordbergin purkamisesta aiheutuvalla heikennyksellä alueen rakennetun ympäristön arvoihin. Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteiksi lisättiin päivitetty pelastuskaavio sekä varjotutkielmat. Muita muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen ei muistutusten, lausuntojen tai kannanottojen perusteella tehty. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 48 Asuinkerrostalokorttelin suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan viiteen (V). Rakennusoikeus nostetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta noin e = 0,86. Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 (e = 0,90). Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen. Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin rakennuksen itäpuolelle. Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava asuntojen ja niihin liittyvien työtilojen osalta vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tila pyöräpysäköintiin tulee olla myös ulkotiloissa. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- tai polkupyöräpaikkoja. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavaan on merkitty tarvittavat julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset. Rakennukset on rakennettava yhteen siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 48 Päätöshistoria Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy, ) Meluselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Kaupunkisuunnittelulautakunta (4160/ /2012) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue ,

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 48 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli muutoksenhakija niin haluaa, alue voidaan kaavoittaa pientaloalueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisella tehokkuudella. Alueesta tulee tehdä laadullisesti korkeatasoinen, sillä myös tämä tehokkuus e = 0,4 on noin kaksinkertainen verrattuna tämän kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien pientaloalueiden tehokkuuteen. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin, jäsen Nevanlinnan ja jäsen Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä palautusesitys kannatuksen puuttuessa raukeaa ja että varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsenet Kemppi-Virtanen ja Karhu ovat vastustaneet palautusehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat palautusehdotusta vastaan äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Pöntynen, Lahti, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki ja Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Palautusehdotusta vastustivat jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Poissa oli jäsen Klar-Nykvist. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää vastaan (8/4), yhden ollessa poissa, hyväksyneen palautusehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Suvi Karhu jätti eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen Lintulaakso 1 A, alue päätökseen palauttaa asemakaava uudelleen valmisteluun. Palautuksessa oleva kerrosalan vähennys ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun verrataan viereiseen tonttiin ja siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen kerrostaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila ilmoittivat kannattavansa jäsen Karhun jättämää eriävää mielipidettä.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 48 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien / Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli kaksi (2) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Pöntynen, jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Halttunen, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 48 Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hylänneen ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lintulaakso I A:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja osan Sininärhentien katualuetta 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Harriet

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 48 Klar-Nykvistin, jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska sitä myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat Kai Lintusen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kaksitoista (12) jäsentä. Sitä vastusti (EI) jäsen Suvi Karhu eli yksi (1) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdellatoista äänellä yhtä ääntä (12/1) vastaan hyväksyneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Lintulaakso I A, alue , kaavan palautus valmisteluun siten, että rakennusoikeutta alueella vähennetään kohtelee maanomistajia

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 48 epätasa-arvoisesti. Lain mukaan maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä eteläpuolella on vain muutamaa vuotta aiemmin kaavoitettu ja rakennettu kohde, jolla on rakennusoikeuden ja tontin pinta-alan määrästä laskettu tehokkuusluku 1,03. Nyt käsittelyssä olevalla kohteella oli esityksen mukaan tehokkuusluku 0,91, jota nyt palautuksessa vielä vähennetään. Koska kohteet ovat täysin vierekkäin, samantapaiset, samassa naapurustossa eikä kaava-alueella ole mitään muuta erityistä muuta seikkaa matalammalle rakennusoikeudelle, katson etten voi tehdä lainvastaista päätöstä. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 48 10/ Suvela I, Kirstinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että ehdotus laitetaan pöydälle, jotta lautakunnan jäsenet voivat tutustua paremmin alueen haasteisiin mm. segregaatiokehityksen kannalta ja sen vaatimiin ratkaisuihin kaavoituksessa. Julistettuaan keskustelun asian pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Kai Lintusen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen pöydällepanoesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian pöydällepanon puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Kai Lintunen, eli yhteensä 4 JAA ääntä. Sitä vastustivat jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä 9 EI ääntä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi lautakunnan äänestyksessä yhdeksällä äänellä neljää vastaan hylänneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 48 Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana lautakunnan edellyttävän, että kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti Seppo Salon kannattamana lisättäväksi, että tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia. Lisäksi lautakunta edellyttää, että alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana lisäystä, että lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen esitti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana, että nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset lisäyksiksi hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 3 Lisäksi lautakunta edellyttää, että a. kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle; b. tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia;

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 48 c. alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma; d. kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa; e. pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi; f. nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Oheismateriaali Selostus - Suvela I, tapahtumaluettelo - Suvela I, kaavamääräykset - Suvela I, kaavakartta - Suvela I, ajantasa-asemakaava - Suvela I, havainnekuva Suunnittelun lähtökohtina ovat alueen ilmeen ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukevien suunnitteluratkaisujen edistäminen. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, aivan keskeiselle paikalle Espoon keskuksessa. Tavoitteena on asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen ja täydennysrakentaminen sekä Suvelan toisen sisääntulokorttelin ja Kirstintien varren kaupunkikuvallinen uudistus. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan ja Suvelan välillä. Kaavamuutos edistää Suvela vision 2035 mukaisia tavoitteita sekä Espoon tarinaa, jonka mukaan kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 48 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä. Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6821, käsittää korttelit ja sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti päätöksessään kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni-hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen. Kaavamuutoksen hakijana on Espoon Asunnot Oy, jonka jättämä hakemus on päivätty Vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) Alueen nykytila Alue on toinen Suvelan pääsisääntulokortteleista. Alueella on 1970-luvulla rakentuneita kerrostaloja, joita on peruskorjattu vuosikymmenien saatossa. Pysäköinti on laajoilla kentillä rakennusten edustoilla. Tonttien piha-alueet muodostavat vehreän kokonaisuuden, mutta yksityisen ja julkisen alueen rajat ovat jäsentymättömät. Näkymät ovat vaatimattomia ja niitä hallitsevat pysäköintialueet ja suuret rakennukset. Korttelin sisällä on Suvelan keskeinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju.