Maatalouslaskenta 2010

Transkriptio

1 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010 Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Koneet kulkevat öljyllä Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä

2 Maailman kuivimmilla maatalousalueilla kasvinviljely on mahdollista vain kastelun avulla. Merkittävä osa maailman ruuantuotannosta on kastelun varassa. Kasteluveden riittävyys onkin erittäin merkittävä tekijä tulevaisuuden ruuantuotannossa. Vuoden 2010 maatalouslaskennassa EU:n jäsenmaiden tuli ensimmäistä kertaa selvittää käytetyn kasteluveden määrää. Suomessa Tike (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kysyi kaikilta maatalous- ja puutarhayrityksiltä kasteltavissa olevan alan ja vuonna 2010 kastellun alan. Lisäksi osalta tiloista kysyttiin kasteltu ala vuosina 2008 ja 2009 sekä käytetty kastelumenetelmä ja kasteluveden alkuperä. Tiken keräämiä kastelutietoja käyttäen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatutkimus laski Suomessa vuonna 2010 käytetyn kasteluveden määrän matemaattisella mallilla, jossa käytettiin kasteltavien kasvien pintaaloja, sääaineistoa sekä kasvien veden tarvetta. Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Suomessa avomaan kastelun merkitys on koko maataloustuotannon kannalta melko vähäinen. Suomen vaihtelevissa sääoloissa viljelykasvit kärsivät joskus kuivuudesta ja toisinaan taas liiasta kosteudesta. Keväällä ja alkukesällä on usein kuivia sääjaksoja, jotka haittaavat erityisesti keväällä kylvettäviä kasveja. Suomessakin kastelulla saataisiin usein isompi ja parempilaatuinen sato. Kastelu on yleensä kannattavaa vain puutarhatuotannossa ja erikoiskasvien viljelyssä. Näiden tuotantosuuntien viljelykasvien taloudellinen tuotto ja kastelulla saavutettava tuoton lisäys ovat hehtaaria kohti laskettuina huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi viljanviljelyssä. Suomessa kastelua käytetäänkin lähinnä vain puutarhakasvien ja perunan viljelyssä. Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kasteltavissa oleva ala on Suomessa noin hehtaaria eli 3 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Maatalousmaan kastelu on mahdollista tilalla, mikä on 7 prosenttia Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä (kartta 1). Taulukko 1. Kasteltavissa oleva ala ELY-keskus Kastelutilat 1) Kasteltavissa oleva ala l Kasteltavissa olevaa alaa on eniten Varsinais-Suomessa. Alueellisesti tarkasteltuna kasteltavissa oleva maatalousmaa-ala on suurin Varsinais-Suomessa, jossa lähes 16 prosenttia alueen tiloista voi kastella viljelyksiään (taulukko 1). Kastelutilojen osuus on korkein Ahvenanmaalla, jossa se on lähes 29 prosenttia. Kasteltavissa olevan alan osuus maatalousmaasta on muita alueita korkeampi Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ohella myös Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä. Ahvenanmaalla on paljon avomaan vihannesviljelyä ja omenatarhoja. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kastellaan avomaan vihanneksia. Savossa kastelu liittyy ennen kaikkea mansikan ja muiden marjojen viljelyyn ja Pohjanmaalla perunanviljelyyn. % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta Uudenmaan , ,3 38,5 Varsinais-Suomen , ,2 30,4 Satakunnan 345 8, ,2 38,2 Hämeen 379 8, ,8 31,9 Pirkanmaan 252 5, ,9 38,9 Kaakkois-Suomen 329 8, ,3 35,9 Etelä-Savon 261 8, ,8 38,5 Pohjois-Savon 319 7, ,0 32,7 Pohjois-Karjalan 105 4, ,1 34,1 Keski-Suomen 131 3, ,0 24,4 Etelä-Pohjanmaan 223 3, ,1 31,0 Pohjanmaan 235 3, ,9 40,9 Pohjois-Pohjanmaan 230 4, ,7 32,2 Kainuun 44 4, ,8 28,5 Lapin 57 3, ,5 22,5 Ahvenanmaa - Åland , ,3 35,6 Koko maa , ,0 34,1 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 2 sivu 3 tike / Maatalouslaskenta 2010

3 Kartta 1. Kasteltavissa oleva ala Kastelu vuonna 2010 Ala Osuus maatalousmaasta Ala, ha 0 49, , , , , Puolet niistä tiloista, joilla on kastelukalustoa käytettävissään, kasteli viljelyksiään vuonna Vuonna 2010 kasteltiin hehtaaria maatalousmaata, mikä on 19 prosenttia kasteltavissa olevasta alasta (kartta 2, taulukko 2). Pääosin kasteltiin avomaan vihanneksia ja perunaa (kuvio 3). Kasteluun käytetyn veden määrästä selvästi suurin osa kului avomaan vihannesten kasteluun, joilla myös hehtaarikohtainen kasteluvesimäärä oli suurin (kuvio 4). Kastelu on perinteisesti tehty sadettamalla, mutta tihkukasteluakin käytetään yleisesti. Tihkutuksen etuna on sadetusta pienempi haihtuminen, minkä ansiosta tihkutuksessa suurempi osa kasteluvedestä saadaan viljelykasvien käyttöön. Vihannesten ja perunan kastelu tehtiin lähes kokonaan sadettamalla (kuvio 5). Mansikan ja muiden marjojen sekä omenapuiden kastelussa tihkutuksella on merkittävä osuus. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 4 sivu 5 tike / Maatalouslaskenta 2010

4 Kartta 2. Kasteltu ala 2010 Kastelussa käytetään yleensä pintavettä, joka on peräisin tilan alueella sijaitsevasta lammesta tai muusta suuremmasta tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (kuvio 6). Joillain alueilla myös pohjaveden käyttö on merkittävää. % kasteltavissa olevasta alasta *) 0 9, , , , Kun kasvukauden aikana lämpötila laskee nollan alapuolelle, viljelykasvien pakkasvaurioita voidaan estää sadettamalla. Hallantorjuntasadetus on yleisintä hallanarkojen puutarhakasvien viljelyssä. Puutarhakasvien viljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavat tilat käyttivät hallantorjuntasadetusta kolmella prosentilla maatalousmaa-alastaan. Hallantorjuntaa tehtiin eniten Varsinais- Suomessa, jossa hallasadetuksen saaneen alan osuus alueen maatalousmaasta oli 0,3 prosenttia. Ahvenanmaalla on runsaasti puutarhatuotantoa, mutta lauhan ilmaston vuoksi hallantorjuntaa ei tarvittu. Taulukko 2. Kasteltu ala vuonna 2010 l Vuonna 2010 kasteltavissa olevasta alasta kasteltiin 19 prosenttia. l Marjaviljelyksiä tihkukastellaan. *)Tietoa ei esitetä, koska kunnan kasteluala on vähäinen (kasteltavissa oleva ala on alle 2 % käytössä olevasta maatalousmaasta). ELY-keskus Vuonna 2010 kastelleet tilat Kuivuuden vuoksi kasteltu ala vuonna 2010 / ha % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä % kasteltavissa kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta olevasta alasta Uudenmaan 183 4, ,5 3,8 9,8 Varsinais-Suomen 645 9, ,9 5,4 17,8 Satakunnan 170 4, ,9 8,3 21,8 Hämeen 162 3, ,6 4,9 15,5 Pirkanmaan 81 1, ,2 3,2 8,2 Kaakkois-Suomen 143 3, ,5 5,0 13,9 Etelä-Savon 163 5, ,3 13,4 34,8 Pohjois-Savon 178 4, ,6 9,3 28,4 Pohjois-Karjalan 66 2, ,3 10,8 31,7 Keski-Suomen 68 2, ,1 3,3 13,7 Etelä-Pohjanmaan 93 1, ,2 5,8 18,6 Pohjanmaan 125 2, ,6 12,7 31,0 Pohjois-Pohjanmaan 106 2, ,3 6,4 19,9 Kainuun 16 1,5 24 0,1 2,6 9,1 Lapin 32 1,8 53 0,1 5,0 22,1 Ahvenanmaa - Åland , ,4 15,2 42,6 Koko maa , ,6 6,4 18,7 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 6 sivu 7 tike / Maatalouslaskenta 2010

5 Kuvio 4. Kasteluun käytetyn veden määrä 2010 Kasteluveden kokonaismäärä Avomaan vihannekset Kokonaismäärä Kastelu m 3 /ha Muut kasvit Kastelu mm Peruna Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta m3 Kuvio 3. Kastelu vuonna 2010 Kuvio 5. Kastelumenetelmät 2010 Kasteltu ala Kastellun alan jakautuminen kasvilajeittain Kasteltu ala kastelumenetelmittäin Osuus viljelyalasta Peruna Muut kasvit Kasteltu ala Jakautuminen kasvilajeittain Avomaan vihannekset Avomaan vihannekset Kasteluvesi Muut kasvit Peruna Mansikka Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) Marjat (ei mansikka) Omena % kastellusta kokonaisalasta Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta Sadetus Tihkukastelu % kastellusta alasta Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

6 Kuvio 6. Kasteluveden alkuperä ELY-keskus Keski-Suomen Kainuun Etelä-Savon Varsinais-Suomen Ahvenanmaa - Åland Pohjois-Savon Hämeen Pohjois-Karjalan Pirkanmaan Uudenmaan Lapin Kaakkois-Suomen Satakunnan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan % tiloista, joilla kasteltavissa olevaa alaa Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Pintavesi omalta tilalta Pohjavesi omalta tilalta Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä Tilan ulkopuolelta tuleva vesijohtovesi Muu Maatalouden energiankulutusta ei ole Suomessa aikaisemmin tilastoitu. Maatalouslaskennan yhteydessä tehty tuotantomenetelmätutkimus selvitti energiankulutuksen noin otokseen kuuluneelta maatalous- ja puutarhayritykseltä. Saatujen vastausten perusteella laskettiin maaja puutarhatalouden suora energiankulutus, johon sisältyy tuotantotilojen lämmitys ja sähkölaitteet, viljan kuivaus ja koneiden polttoaineet. Mukana ei ole kotitalouden, metsätalouden tai muun yritystoiminnan energiankulutusta. Energiankulutukseen ei myöskään laskettu välillistä energiankulutusta esimerkiksi lannoitteiden kautta. Tulosten perusteella energiaa kului maatalousja puutarhayrityksissä vuonna 2010 noin 10 terawattituntia eli 10 miljardia kilowattituntia (kuvio 7). Tutkimuksessa olivat mukana myös pelkästään kasvihuonetuotantoa harjoittavat yritykset, joiden energiankulutus on merkittävää varsinkin sähkön kulutuksen osalta. Maatalous- ja puutarhatuotannon kuluttama energia oli kolme prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta vuonna Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 11 tike / Maatalouslaskenta 2010

7 Kuvio 7. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksen jakautuminen 2010 Energian kokonaiskulutus 10 TWh Puu- ja peltoenergia 6 % 2 % Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö 16 % 41 % Turve Muu Kuvio 8. Energian kokonaiskulutus maa- ja puutarhataloudessa 2010 Tuotantosuunta Lypsykarjatalous Viljanviljely Puutarhatuotanto Sikatalous Muu nautakarjatalous Tuotantosuunnittain Alueittain l Maatalous kuluttaa kolme prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. 35 % Siipikarjatalous Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Hevostalous Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Lammas- ja vuohitalous Muu tuotanto GWh Tuotantosuunnittain tarkasteltaessa eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa (kuvio 8). Lypsykarjataloudessa energiaa kuluu rehun tuotannossa, esimerkiksi nurmirehun korjuussa sekä rehuviljan viljelyssä ja kuivauksessa. Lisäksi energiaa tarvitaan lypsämiseen, maidon jäähdytykseen ja pesuvesien lämmitykseen. Viljanviljelyn suuri kokonaisenergiankulutus johtuu tilojen suuresta lukumäärästä ja tuotantoalasta. Peltojen muokkaus ja viljankuivaus ovat suuria energiankuluttajia. Puutarhatuotannon suurin energiankuluttaja on kasvihuonetuotanto. Kasvihuoneissa energiaa kuluu lämmitykseen ja valotukseen. Alueittain tarkasteltaessa suurinta energiankulutus on alueilla, joilla maataloutta harjoitetaan tehokkaasti (kuvio 8). Eniten energiaa kuluu Varsinais-Suomessa, jossa on paljon sekä perinteistä maataloutta että kasvihuonetuotantoa. Myös Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla energiaa kuluu paljon. Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Maatalouden sähkönkulutus vuonna 2010 oli 1,7 terawattituntia (kuvio 9). Koko Suomen sähkön käyttö oli 87,7 terawattituntia, joten maa- ja puutarhatalouden osuus koko sähkönkulutuksesta oli vajaa kaksi prosenttia. Koko maan sähkönkulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan 88 prosenttia kotimaista tuotantoa. Osa kotimaisesta sähköntuotannosta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, esimerkiksi vesivoima. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta oli vuonna 2010 sähköä 16 prosenttia. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjäryhmä oli kasvihuoneyritykset, jotka käyttävät sähköä kasvien valotukseen. Myös kotieläintuotanto käytti paljon sähköä. l Suomen sähkönkulutuksesta maatalouden osuus on kaksi prosenttia. l Puu ja öljy ovat tärkeimmät energiamuodot. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 12 sivu 13 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

8 Kuvio 9. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus energialähteittäin 2010 ELY-keskus Turve Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä Pohjanmaan Puu- ja peltoenergia Öljy Sähkö Turve Etelä-Pohjanmaan Satakunnan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Pohjanmaan Keski-Suomen Uudenmaan Lapin Hämeen Puuhakkeen merkitys on suuri maatalous- ja puutarhayritysten energiankäytössä (kuvio 10). Haketta käytetään yleisesti tilojen lämmityskattiloissa. Puuhakepohjaista energiaa käytettiin tiloilla 3,1 terawattituntia ja puun ja puupelletin määrä oli yksi terawattitunti. Uusiutuvan puupohjaisen energian osuus kulutuksesta on 41 prosenttia. Osuus on suurin Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, missä kulutetusta energiasta yli puolet oli puuperäistä eli uusiutuvaa. Pellosta saatavan energian merkitys (oljet, jyvät, siemenet, ruokohelpi, lajittelujäte ja muu vastaava) jäi vajaaseen prosenttiin kaikesta energiankäytöstä. Pohjois-Karjalan Kainuun Ahvenanmaa - Åland GWh Turpeen merkitys on suurin Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla, missä on voimakasta turvetuotantoa. Myös Pirkanmaalla ja Satakunnassa turpeen osuus alueen energiankulutuksesta nousee yli kymmeneen prosenttiin. Yhteenlaskettuina kotimaiset energian lähteet puu, peltoenergia ja turve tuottavat vajaa 47 prosenttia maatalouden käyttämästä energiasta. Uusiutuvan energian osuus on vajaa 41 prosenttia, sillä turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energiamuodoksi. l Puuhake lämmittää maatiloja. Koneet kulkevat öljyllä Maatalouden öljyn kulutuksesta suurin osa kuluu maatalouskoneisiin kuten traktoreihin. Maatalouslaskennan mukaan raskaan ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli 3,7 terawattituntia, josta moottoripolttoöljyn osuus oli 2,3 terawattituntia. Seuraavaksi eniten energiaa (yksi terawattitunti) kului lämmityspolttoöljynä, jota käytetään sekä lämmityksessä että viljan kuivauksessa. Raskaalla polttoöljyllä tuotettiin energiaa 0,4 terawattituntia. Sen käyttö rajoittuu lähinnä kasvihuoneyrityksiin. l Öljyn kulutuksesta yli puolet on moottoripolttoöljyä. Kuvio 10. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus 2010 Puu- ja peltoenergia Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö Turve Muu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 TWh Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 14 sivu tike / Maatalouslaskenta 2010

9 Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein tehtävä tilastotutkimus, jossa kaikilta maatiloilta kerätään tietoa tilojen työvoimasta, tuotantovälineistä ja toimintatavoista. Sisältö: Anna-Kaisa Jaakkonen, Tike Pasi Mattila, Tike Ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Lähde: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus PL Valtioneuvosto Lisätietoja: Tiken tietopalvelu puh ISSN = Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)