Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Transkriptio

1 Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari Tuorlassa

2 Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v Järki Lanta KR 2

3 Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO-hanke 3

4 Lannan käyttö Painottunut kotieläintiloille Tavoite: lannan ravinteiden jakautuminen nykyistä laajemmalle peltoalalle ja kauemmas kotieläinsuojista Tunnistettuja ongelmia: - lannan ravinteiden arvo vs. kuljetuskustannus - kasvitilojen halukkuus vastaanottaa lantaa - kotieläintilojen halukkuus luovuttaa lantaa - kotieläintuotannon keskittyminen: yhä enemmän lantaa syntyy yhdessä paikassa => yhä pidempi kuljetusmatka vaadittaisiin Järki Lanta KR 4

5 Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus Lähde: MTT raportti 124 (2014) 5

6 Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta Lähde: MTT raportti 124 (2014) 6

7 Eläintiheys naudat ja siat Lähde: MTT:n raportti 124 (2014) 7

8 Yhteistyömalleja ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella eli Järki-Lanta - järkevää lannan ravinteiden kierrätystä Tarkastelussa kotieläintilan ja kasvinviljelytilan lantayhteistyö Tuodaan esille hyviä käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja Tuodaan esille käytännön ongelmia ja pullonkauloja Tuloksista hyötyä sekä toisille viljelijöille että päätöksentekijöille Tarkemmassa tarkastelussa neljä kotieläintilaa lannan vastaanottajineen: sikatila, siipikarjatila, lypsykarjatila sekä emolehmätila (yhteensä 13 tilaa) Tilat mukana omilla nimillä (kahta lukuunottamatta) Järki Lanta

9 Peruslähtökohtia Järki Lanta -hankkeessa Realiteetti: Kotieläinyksiköiden koko kasvaa Lannan määrä yksikköä kohti kasvaa Lannan levitysalan tarve yksikköä kohti kasvaa Laajennetaanko kotieläintilan peltoviljelyä samassa tahdissa kotieläintalouden kanssa? Tunnistettu tehostuvan kotieläintuotannon ongelma kaikkialla: tavoite palauttaa lannan ravinteita kasvinviljelyyn kasvien tarpeita vastaavasti etääntyy yhä kauemmas Ratkaisut: Lannasta lannoitteeksi Tilakohtaiset/paikalliset ratkaisut: lanta lantana Keskitetyt/alueelliset ja valtakunnalliset ratkaisut: lannan jatkojalostus lannoitteiksi Kytkennät biotalouteen ja resurssitehokkuuteen Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen Järki Lanta KR 9

10 Lypsykarjatilan lanta- ja rehuyhteistyö lähiseudun kasvinviljelytilojen kanssa Kuva: Hia Sjöblom Vennan luomumaitotilalla 140 lypsylehmää + n. 120 nuorkarjaa, peltoa viljelyssä 260 ha Yhteistyötiloina useita lähiseudun luomukasvinviljelytiloja Hankkeessa mukana kolme yhteistyötilaa: Heikkilän ja Jaakkolan viljatilat ja Kaarlejoen vihannes- ja viljatila reilusti alle 0,5 ey/ha yhteenlaskettu eläintiheys Yhteistyötiloilta säilörehua ja seosviljaa Vennan tilalle, Vennan pelloilla nurmien lisäksi viljaa - viljelykiertoyhteistyö! Yhteistyön avulla ison karjan rehut alle 10 km säteeltä, myös valkuaisrehut Järki Lanta KR 10

11 Broilertilan lantayhteistyö usean viljatilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Laaksosen tila, broilerkasvattamo , tilalla omaa peltoalaa 120 ha josta puolet lannanlevitysalana Useita lannan vastaanottajia, hankkeessa mukana näistä kaksi, joiden yhteenlaskettu peltoala n. 300 ha Sekä tavanomaisia että luomutiloja vastaanottajina Kuljetusetäisyydet vastaanottaville tiloille km Vastaanottaja maksaa lannan kuljetuksen ja levityksen Käyttömäärät vastaanottavilla tiloilla n. 10 m3/ha Siipikarjanlannalla hyvä kysyntä: hyvä ravinne- ja maanparannusarvo kattaa kustannukset pidemmänkin kuljetusmatkan päähän Järki Lanta KR 11

12 Ison sikatilan lantayhteistyö usean kasvinviljelytilan kanssa Heikkilän emakkosikala, aiemmin 1700 emakkoa (porsaiden välikasvatus muualla), laajennuksen jälkeen 3400 emakkoa Vuodessa syntyvä lietemäärä n m3 Useita viljatiloja lannan vastaanottajana tilan sijaintikunnassa, sekä tavanomaisia että luomutiloja Kuva: Hia Sjöblom Hankkeessa mukana kolme vastaanottavaa tilaa: Tuurin tila 320 ha, Vähä-Piikkiön tila 185 ha ja Kylä-Huukan tila 90 ha Lietelannan pääkäyttökohteet kevätviljat, syysviljat syksyllä, syysviljat keväällä, syysöljykasvit, kumina, nurmia ei alueella juurikaan viljelyssä Tavoitteena saada lietettä jakeistamalla enemmän ravinteita kuormaa kohti tilalta ulos, (riittävän) tehokas fosforinerotus, kohtuu kustannuksilla, niin että jakeet käytettävissä tilojen olemassaolevalla kalustolla Järki Lanta KR 12

13 Emolehmä ja sikatilan lantayhteistyö kasvinviljelytilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Salmensuun tilalla emolehmiä (hereford) n. 200 ja lisäksi lihasikoja, oma viljelty peltoala n. 200 ha, lisäksi rantaniittyjä n. 200 ha Lietelannan ja kuivalannan luovutusta naapurissa sijaitsevaan Tapilan kartanoon, peltoala n. 400 ha, viljelyssä viljaa ja sokerijuurikasta Salmensuusta lannan luovutusta lisäksi muutamalle kauempana sijaitsevalle viljatilalle (15-20 km) Yhteistyön avulla eläintiheys <0,5 ey/ha => lannan levitys paremmin mahdollista kasvin tarpeen ja ajankohdan olosuhteiden mukaan Järki Lanta KR 13

14 Lannan käytön biologiset tekijät - Lanta on ravinnelähde, resurssi enää ei puhuta jätteestä - Lannan maan kasvukuntoa parantava vaikutus nousussa! - Lannan kasvukuntoa parantava vaikutus (Greppa Näringen hankkeen kertoimet) Lietelanta 0,79 e/m3 Kuivalanta 1,70 e/m3 - Hukkakaura? - Miten suuri osa typestä kannattaa antaa lantana? - Suuret typpiannokset: starttityppi + lanta (tai typensitojakasvit + lanta) - Liukoisen typen saatavuus kasville - Orgaanisen typen vapautuminen Järki Lanta KR 14

15 Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta taulukkoarvo kg/m3 Naudan lietelanta taulukkoarvo kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta taulukkoarvo taulukkoarvo kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Käytännössä ei orgaanisen typen vaikutusta juuri oteta huomioon Järki Lanta KR 15

16 Pienikin määrä väkevää tavaraa riittää haasteena levitysteknologia ja tukiehdot Broilerin kuivalanta 10 m3/ha Sian lietelannan separoitu kuivajae 13 m3/ha Järki Lanta KR 16

17 Lannan arvo maanparannusaineena nousussa Lantaa lohkolle viimeksi 40 v sitten ja nyt taas! Järki Lanta KR 17

18 Lannan käytön teknologiset tekijät Lietelannan levitysteknologioihin tarvittaisiin vaihtoehtoja! Nyt ympäristökorvauksessa tuettuna menetelmänä lietelannan sijoitus Muita mahdollisuuksia hajalevitys, letkulevitys, syöttöletkulevitys (letkulevitys- tai multainyksiköllä), SyreN-letkulevitys Varsinais-Suomen lietteenlevitysteknologiat 2010, % levitysalasta Sijoitus 32 % Pintalevitys + multaus 58 % Pintalevitys, ei multausta 10 % Järki Lanta KR 18

19 Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää Järki Lanta KR 19

20 Lannanlevityksen aikaikkunoiden merkitys Lannan käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat: - ravinnearvo - kuljetuskustannukset - aikaikkunat Aikaikkunoiden pidentäminen: - nurmien osuuden lisääminen - kevään aikaikkunan pidentäminen viljalohkoilla esim. oraslevitykset, SyreN Aikaikkunoiden tehokas hyödyntäminen: - lannan kuljetus levityslohkolle etukäteen (etälantavarastot, kuivalannan patterivarastointi) - erillinen lietteen kuljetuskalusto + välivarastokontit lannanlevityssesonkina Järki Lanta KR 20

21 Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 1 Letkulevitys syysvehnän oraalle Syysvehnäkasvusto päivää ennen puintia Järki Lanta KR 21

22 Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 2 Letkulevitystä kevätvehnän oraalle Kasvusto Järki Lanta KR 22

23 Sijoittava kalusto hyvä ratkaisu nurmien lietteenlevitykseen Sijoittava tekniikka hyvä ratkaisu lietteen käytölle nurmiviljelyssä, onnistuu myös viljan oraille hyvissä olosuhteissa Lietelannan separointi edelleen auttaa lietelannan hyödyntämistä nurmilla Järki Lanta KR 23

24 Syöttöletkulevitystä ennen kylvöä Kevyt laite, mahdollista käyttää letkulevitysyksikön tai multaimen kanssa Lietteen syöttö etälietesäiliöstä tai välikontista Käytössä vain muutamilla tiloilla Suomessa Menetelmällä paljon etuja, kasvupotentiaalia Järki Lanta KR 24

25 Lietelannan separointi Tavoittet: Fosfori kiintojakeeseen Typpipitoisesta nestejakeesta helposti pumpattava, levitettävä, imeytyvää Rehuhygienian parantuminen Allastilan lisäys Menetelmät: Sakkautus Linkous Suotonauha Ruuviseparointi Menetelmän arviointi: Fosforin erotuskyky Teho m3/h Hinta Järki Lanta KR 25

26 Lietelannan separoinnissa Mitä tavoitellaan: - Kuiva-aineen erotus Levitystekniikka, juoksevuus Rehuhygienia - Säiliötilan lisäys %? - Fosforin erotus lietteen ikä rehustus: oma vs. tehdasrehu virikemateriaali Tarvitaan lisää tietoa: - Tutkimustulokset - Kokemukset tiloilta - Urakoitsijoiden kokemukset huomioitavaa Järki Lanta KR 26

27 Lantanäytteitä ja jakeistuskokeiluja Kuva: Daniel Major Hankkeessa otettu 48 lantanäytettä - naudan ja sian lietelantoja - naudan kuivalantoja - sian lietteestä separoituja kuivajakeita Kuva: Timo Heikkilä Järki Lanta KR 27

28 Lietelannan jakeistuskokeilu osa 1 Painovoimaan perustuva sakkautus N liuk N tot P K ka% 4 m 3,5 m 0,5 m 2,3 2,6 0,11 1,7 1 2,6 5,05 2,7 1,6 8 Järki Lanta KR 28

29 Lietelannan jakeistuskokeilu osa 2 painovoimaan perustuva jakeistus mekaaninen separointi ruuviseparaattorilla N liuk N tot P ka% laimea liete (1) 2,07 2,43 0,13 1,4 sakea liete (2) 2,77 3,88 1,46 6,2 sakeasta separoitu nestejae (3) 2,80 3,68 1,34 3,90 sakeasta separoitu kuivajae (4) 1,64 3,74 1,84 26,20 Järki Lanta KR 29

30 Säiliöstä säkkiin - separointi- ja rakeistuskokeilu Järki Lanta KR 30

31 Lannan käytön taloudelliset tekijät + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio ,4 6,3 - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus ,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo Järki Lanta KR 31 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg

32 Jakeistettujen lantojen arvoja viitearvoina N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, K 1,2 e/kg , ,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,3 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo 1,92 0,234 2,52 Sian lietelanta laimea pintaliete 2,028 2,628 3,324 Sian lietelanta sakea liete 1,32 3,312 1,968 Sian sep. kuivajae emakko 3,84 5,58 2,88 Sian sep. kuivajae lihasika kalin arvo e/m3 fosforin arvo e/m3 liuk. typen arvo e/m3 Järki Lanta KR 32

33 Lannat ja jakeet arvo levityskulujen ja tuen kanssa Levitysmäärä sijoitus- tai org.aineksen lisäystuen mukaan, P ei rajoittava Naudan kuivalanta taulukkoarvo Naudan lietelanta taulukkoarvo Broileri kuivalanta taulukkoarvo Sian lietelanta taulukkoarvo Heikkilän liete käsittelemät ön Heikkilän pintaliete Heikkilä sakea liete Separoitu nestejae Heikkilän sep kuivajae Levitysmäärä 15,00 20,00 15,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 15,00 P/m3 1,20 0,50 3,50 0,80 0,54 0,12 1,45 1,30 1,80 Nliuk/m3 1,20 1,80 5,10 2,70 1,40 2,10 2,78 2,80 1,60 Lannan arvo e/m3 3,60 3,06 12,42 4,68 2,65 2,74 5,95 5,70 5,16 P kg/ha lannasta 18,00 10,00 52,50 16,00 10,80 2,40 29,00 26,00 27,00 N liuk kg/ha lannasta 18,00 36,00 76,50 54,00 28,00 42,00 55,60 56,00 24,00 Kuljetus ja levitys e/m3 7,00 3,50 7,00 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 7,00 Arvo levityskulun jälkeen e/m3-3,40-0,44 5,42 1,18-0,85-0,76 2,45 2,20-1,84 Arvo levityskulun jälkeen e/ha -51,00-8,80 81,30 23,60-16,96-15,28 48,92 44,00-27,60 Sijoitus tai org. aines tuki 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 Arvo tulen jälkeen -11,00 31,20 121,30 63,60 23,04 24,72 88,92 84,00 12,40 Viitearvot N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, Kaliumin arvo ei mukana laskelmassa Järki Lanta KR 33

34 Nyrkkisääntöjen sijasta todellisiin ravinnemääriin perustuva käyttö N liuk/m3 N tot/m3 P/m3 Levitysmäärä m3/ha N liuk/ha N tot/ha P/ha Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0, Laimea liete 2,07 2,43 0, Sakea liete 2,77 3,88 1, Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1, Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1, Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0, Laimea liete 2,07 2,43 0, Sakea liete 2,77 3,88 1, Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1, Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1, Järki Lanta KR 34

35 Yhteistyön sosiaalinen näkökulma Yhteistyön kaikkien osapuolten täytyy hyötyä Lyhyen tähtäimen vai pitkän tähtäimen etu? Täytyy hyväksyä se että toinen voittaa Ei luonto tiedä kenen kirjoilla se pelto on. Yhteistyön avulla kotieläin- ja kasvitilat voivat keskittyä oman tilan ja erikoistumisalan töihin Kyläyhteisön, mökkiläisten, ohikulkijoiden näkökulma Imago: Lanta kuuluu maaseudulle vs. Itämeren pilaaminen Lantaa syntyy kun tuotetaan lihaa, maitoa, kananmunia: Lanta kuuluu ruokaketjuun Järki Lanta KR 35

36 (Lähi)tulevaisuuden ratkaisuja Tilojen välisen yhteistyön tiivistäminen - Viljelykierto, rehu- ja lantayhteistyön lisääminen - Nurmet kasvitilojen kiertoon, laidunnus, hiilen sitominen! - Orgaanisen aineksen lisääminen peltomaahan: kuivalannat, separoidut kuivajakeet, nurmi- ja ruokosilput, puukuidut ym. Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen, mahdollisuuksia - Liukoinen typpi tarpeen kasviravinteena tiloilla - Ylimääräinen fosfori ja orgaaninen typpi jatkojalostukseen keskitettyyn laitokseen (biokaasutus + lannoitevalmistus) - Hukkakauraa sisältävät lantaerät biokaasutukseen Järki Lanta KR 36

37 No entäs sitten? Asiat päättäjille tiedoksi aktiivisesti Aitoa yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden ja päättäjien välille Lisää tietoa kaikille osapuolille Kuka tekee? JÄRKI + VILJELIJÄT + muut tahot yhteistyössä Järki Lanta KR 37

38 KIITOS! Kiitos! Järki Lanta projektikoordinaattori Kaisa Riiko Puh: Järki Lanta KR 38