TRAUMAN JA DISSOSIAATION DYNAMIIKKAA. Johannes Lehtonen Professori emeritus Nuorisopsykiatrinen yhdistys Helsinki

Transkriptio

1 TRAUMAN JA DISSOSIAATION DYNAMIIKKAA Johannes Lehtonen Professori emeritus Nuorisopsykiatrinen yhdistys Helsinki 1

2 MITÄ ON PSYYKKINEN TRAUMA? Mielen vaurio kuten fyysisen ruumiin vaurioituminen Kipu, tuska, levottomuus ja toimintakyvyn menetys Psyykkistä traumaa ei voi verrata ahdistuksen tunteeseen, joka lievittyy tai häviää, kun syy selviää Psyykkinen trauma on todellinen vaurio mielessä Jotakin järkkyy sijoiltaan, menee rikki Siksi trauman vaikutus ei voi hävitä tyhjiin toipumisen ja ajan mukana Välittömiä vaikutuksia ovat lamaantuminen, psyykkinen tuska, levottomuus ja kyvyttömyys rauhoittua sekä unen häiriöt 2

3 MITKÄ OVAT TRAUMAN MEKANISMIT? 3 Ihmismielellä on vain rajallinen kyky käsitellä kokemuksia ja sitoa ne muotoon, joka ei uhkaa liiaksi mielenrauhaa Kyky sitoa vaikutteita näkyy mielikuvien toiminnassa ja edellyttää mielikuvallista symbolifunktiota embodied mental images; Bionin alfatoiminta Kun traumakokemus syntyy, se ylittää psyykkisen käsittelykyvyn eikä kokemusta pystytä sitomaan osaksi mielikuvien tasapainoa Traumasta ei synny mielikuvia. Sen vaikutukset jäävät konkreettisen tässä ja nyt -aistihavainnon tasolle Tapahtuma on koko ajan mielessä, sen aiheuttamaa tuskaa ja levottomuutta ei saada päättymään eikä traumaa jakseta ajatella

4 TRAUMA RIKKOO MIELEN RAKENTEITA Muutokset ja yllätykset kuuluvat elämään, traumoilta ei voi säästyä kokonaan Koettujen tapahtumien sitominen osaksi mielikuvien tasapainoa on olennaisen tärkeää, jotta mieli säilyy terveenä ja vastustuskykyisenä Trauma suistaa mielen raiteiltaan ja sen seurausten tutkimus antaa tietoa ihmismielen rakenteesta ja toiminnasta Ilman tietämystä mielen rakenteesta ja toiminnasta trauman aikaansaamia muutoksia on vaikea ymmärtää muuten kuin välittömänä levottomuus- ja hätätilanteena 4

5 TRAUMAN JÄLJET 5 Traumasta jää aina pysyviä jälkiä, jotka näkyvät mielen toiminnan arpina (arpisina muistoina), toimintakyvyn rajoituksina tai puutteina Ylivoimainen tunnekokemus pyritään eristämään (dissosioimaan), jotta mieli säilyisi ainakin joltain osin toimivana Trauma voidaan eristää tietoisuuden ulkopuolelle 1) kokonaan, tai 2) osittain, jolloin se muistuttaa itsestään palautumalla hallitsemattomasti mieleen ja painajaisina

6 MIELIKUVAT SUOJAAVAT TRAUMOILTA 6 Mielikuvat ovat ajattelun työkaluja Niitä syntyy jo alle vuoden ikäisellä, kun sisäinen tila ja ulkoiset kokemukset alkavat liittyä kiinteästi yhteen mielihyväperiaatteen puitteissa Mielikuvien ketjusta syntyy kyky ajatella: Bionin alfafunktio, joka sitoo kesyttämättömiä vietti- ja tunnetiloja (beetafunktio) havaintoihin ja auttaa säilyttämään kokemukset mielen piirissä purkamatta niitä toiminnaksi (container-funktio) Bion kehitti teorian alfafunktion suojaavasta vaikutuksesta omien 1.maailmansodassa syntyneiden juoksuhautakokemusten perusteella Mikä tekee

7 MIELIKUVIA SUOJAAVA ALFATOIMINTA TOIMII TIETOISUUDEN ULKOPUOLELLA 7 Alfatoiminta edustaa syvempää mielikuvien tasoa Liittyy kehollisiin tiloihin ja niiden tasolla tapahtuvaan automaattiseen ajatteluun mielen elävyyden säilyttäminen Toimii kognitiivisen tietoisuuden ulkopuolella sekä unessa että valveilla Suojaa aivoja ja koko elimistöä liialliselta aktivaatiolta Traumojen hoidossa henkilön omia selviytymiskeinoja ja mielikuvia on tuettava. Niitä ei saa purkaa suojautumista heikentävällä traumaterapialla, joka voi lisätä avuttomuutta

8 KEHOLLISTEN MIELIKUVIEN RAJALLISUUS Sitomiskyvyn vahvuus vaihtelee henkilöstä toiseen Kun kehollisten mielikuvien levottomuutta sitova vaikutus ei riitä, tarvitaan eristämistä Trauma jää eristyksen sisäpuolelle ja toimiva ajattelu sen ulkopuolelle Mielikuvien levottomuutta sitovan vaikutuksen taustalla neurofysiologisia mekanismeja Jos rauhoittava mielihyväajattelu traumatisoituu, häiriö ulottuu ruumiilliselle tasolle Esim. veteraanien vuosikymmeniä kestävät painajaiset 8

9 MITEN TRAUMAN AIHEUTTAMAA KIPUA VOI LÄHESTYÄ? 9 Kun traumakokemusta halutaan lähestyä, lähestytään kipua, jota halutaan välttää Siihen tarvitaan mielen tasapainoa ylläpitävä kehys, joka muodostaa turvaverkon kivulle ja tekee kivun käsitettäväksi Trauman taustan merkitys, mitä tapahtui sitä ennen? Lähestytään traumaa ympäröivien ja edeltävien muistojen ja tunteiden kautta, joihin trauma sijoittuu Trauma ei tule yksin, mutta se halutaan eristää ikään kuin se tulisi yksin ilman yhteyttä mihinkään Kuin poliisin suojanauha tragediatalon ympärillä sinne ei saa mennä

10 TRAUMAN TERAPEUTTINEN HAASTE Psykoterapian vallitseva teoria ja siihen liittyvä eetos on tunteiden ja mielihyvän eetosta Psykoterapialla pyritään auttamaan ihmistä parempaan ja luontevampaan yhteyteen tunteisiin ja sen mukana tyydyttävämpään, enemmän mielihyvää tuottavaan elämään Traumojen vaikutus rikkoo tämän maiseman eivätkä traumat sovi tunteiden ja mielihyvän maailmaan Trauma lamaa tunteita, sitoo psyykkistä energiaa, ylläpitää tuskaa, kiihtyneisyyttä ja levottomuutta, joita ei voi muuttaa mielihyväksi tai muiksi hyviksi tunteiksi 10

11 TERAPEUTTINEN HAASTE 11 Akuutti trauma muuttaa tässä ja nyt mielen organisaatiota Jos tasapainoa ei palaudu, syntyy posttraumaattinen tila Ensivaiheen tuki tärkeää, mutta ei ole varsinaisesti psykoterapiaa Jos trauman vaikutuksia ei kyetä elämään läpi ja integroimaan, trauma koteloituu Koteloituminen johtuu ihmismielen pyrkimyksestä säilyttää homeostaasi ja sulkea pois siihen kohdistuvat uhat kuten kivun ja muistot traumasta ja niihin liittyvät tunteet Krooninen trauma on elämää koteloituneen ja

12 PAHAN KOHTAAMINEN POTILAAN MIELEN TASOLLA Miten osaamme rakentaa hoidollisen näkemyksemme niin, että se ei perustu todellisuutta kaventavaan pyrkimykseen voimistaa vain mielihyväntunteiden toimintaa? Miten kykenemme integroimaan pahan todellisuuden ajautumatta kiusaamaan potilasta pitämällä häntä jatkuvasti kasvotusten traumaahdistuksen kanssa? Tai päätymättä nihilismiin trauma tapahtui eikä sille jälkikäteen voi mitään? 12

13 TRAUMA ON MIELIHYVÄPERIAATTEEN TUOLLA PUOLEN Ihmisen mielessä vaikuttaa beyond the pleasure principle, pahuuden ja tuhoavuuden aihio ja se aktivoituu pysyvät jäljet jättäen, kun ihminen joutuu kokemaan trauman Toistamispakko, luovan ajattelun vastakohta Trauman merkityksen ymmärtäminen vaatii pahan ongelman integraatiota 13 Vastaavasti trauman kääntäminen muden traumaksi eli traumaraivon narsistinen eskaloituminen ulospäin on hoidollisesti erinomaisen vaikea haaste

14 PAHA ELÄÄ OMAA ELÄMÄÄNSÄ POTILAAN MIELEN SISÄLLÄ Onko oikein antaa potilaan pysyä trauman ja mielipahan sekä levottomuuden keskellä yrittämättä johtaa häntä siitä pois? Hyvä kliinikko osaa ehkäpä jo intuitiivisesti toimia tässä vaikeassa tasapainotilanteessa ja tukea oikealla tavalla hyviä tunteita sekä mielihyvää kieltämättä kuitenkaan trauman pahuutta Trauman kliininen haaste on paljolti hoitostrateginen ja eettinen haaste 14 Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku (Paasikivi). Johtaako se hoidolliseen devalvaatioon,

15 TRAUMAN LUOVA, REKONSTRUKTIIVINEN KOHTAAMINEN Traumojen hoidossa henkilön omia selviytymiskeinoja ja mielikuvia on tuettava. Niitä ei saa purkaa suojautumista heikentävällä traumaterapialla, joka voi lisätä avuttomuutta Paluu menneeseen ei ole paljaiden tosiasioiden etsimistä, vaan rekonstruktiivinen ja luova prosessi mennyt muistetaan ja luodaan yhä uudestaan (Bohleber ja Leuzinger Bohleber) Muistoja ylläpitävä kehys muuttuu Tapahtuu potilaan ehdoilla ja hänen tahdissaan (Moshe Halevi Spero, Ilani Kogan) Traumasta pahasta asiasta tulee persoonallisuuden organisaation peitetty keskus, joka pitää löytää ja jonka olemassaolo pitää hyväksyä 15

16 16 TRAUMAN YTIMEEN EI OLE OIKOTIETÄ Trauman todellinen ja pitkäaikainen merkitys eli sen asema persoonallisuuden organisaatiossa - paljastuu usein vasta sitten, kun kaikki mahdollisuudet tehdä trauma tyhjäksi on koettu, käyty läpi ja ne ovat osoittautuneet keinottomiksi Trauman integroiminen on persoonallisuuden organisaation uudelleen rakentamista traumajälkien keskiöstä käsin ei niiden ulkopuolelta Ei ole oikotietä trauman ytimeen persoonallisuuden sisällä, ihminen välttää luonnostaan traumakivun uudelleen kokemista Trauman psykologia johtaa väistämättä ja vastoin kaikkia pyrkimyksiämme pahan ongelman

17 TRAUMAN KÄÄNTÄMINEN VASTAKOHDAKSEEN Vahingon kierrättämisperiaate Vähitellen kumuloituva tunneraivo Nihilismi voimistuu auttavien ja esikuvallisten tahojen sekä mallien puuttuessa kukaan ei välitä eikä kykene estämään turhautumia ja traumoja Samaistuminen agressoriin avuttomuuden kokemisen sijasta Sadismi ja mielihyvä voivat muodostaa malignin liiton vastakohtana niiden aidolle integraatiolle 17 Koetaan nautintoa muiden tuhoamisesta ja saattamisesta avuttomuuteen

18 SISÄINEN TUHO KÄÄNNETÄÄN ULKOISEKSI TUHOKSI Aggressio voi eskaloitua ja murtautua hallitsemattomalla tavalla ulkoiseksi käyttäytymiseksi Raivon maligni moninkertaistuminen Sotarikokset Silmitön väkivalta Bonnie ja Clyde käyttäytyminen Hyvä sotilas ei ole traumaraivon vallassa vaan puolustaa integroidulla motiivilla 18

19 TRAUMAKIERTEEN ELI TOISTAMISPAKON KATKAISEMINEN Mahdollista vasta sitten kun trauman yhteys minäkuvan ytimeen lakkaa olemasta merkitsevä Vaatii paljon aikaa, vuosia, jopa vuosikymmeniä Trauma haavoittaa uhrin suhdetta tärkeimpiin objekteihin kuten vanhempiin Vasta sitten kun pettymys antaa periksi siitä, että vanhemmat eivät suojanneet tai eivät kyenneet suojata, syntyy mahdollisuus antaa anteeksi Edellyttää ymmärryksen kehittymistä siitä, että traumaa ei voinut välttää johtuen esim. vanhempien omasta elämäntilanteesta tai ongelmista, joille nämä eivät voineet mitään Menneisyys ei vain toistu, vaan se muistuu ja tulee osaksi liikkuvaa mieltä pois eristyksistä 19

20 MITÄ NUORUUSIKÄ VAIKUTTAA TRAUMAN KOKEMISEEN? 20 Meneillään olevat kehitysmuutokset vaikeuttavat ja hämärtävät trauman tunnistamista ja niiden käsittelyä, kun mieli, oma minä ja keho ovat keskeneräisiä Nuoruuden alkuvaiheessa (11-14v) keinottomuus suurinta. Uutta minäkuvaa ei ole ehtinyt kehittyä Trauman läpikäyminen omin eväin mahdotonta, vain muiden tuella Acting out ja muu ulkoistaminen herkästi tarjolla. Vaeltelun ja karkaamisen taustalla usein traumoja Keskinuoruudessa (14-16v) muutosten sisäistyminen ja kokeminen voimakkaimmillaan. Pyrkimys kehittyä eteenpäin hallitsee ja vaikuttaa myös traumojen käsittelyyn. Takautumat ja muistot eivät ole tervetulleita, etsitään mieluummin uusia objekteja ja keinoja. Traumakokemukset peittyvät helposti muutoshälyn taakse Myöhäisnuoruudessa ei-traumaattisen elämänalueen löytäminen

21 21 KIITOS MIELENKIINNOSTA!