KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Johtokunta (Pelajk asia 49) Hyväksytty

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Johtokunta (Pelajk asia 49) Hyväksytty

2 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 2 Valmisteluprosessi, muutokset ja hyväksyntä Palvelutasopäätösluonnos on valmisteltu syksyn 2012 aikana kuvan 1 mukaisena prosessina henkilöstön ja kuntien kanssa. Projektista on vastannut projektipäällikkö. Muutokset luonnokseen hyväksyy pelastusjohtaja. Pelastusjohtaja esittelee luonnoksen Keski Suomen pelastuslaitosliikelaitoksen johtokunnalle. Johtokunta päättää luonnoksen lähettämisestä lausunnoille (kuntien kuuleminen) ja jatkovalmistelun jälkeen hyväksyy palvelutasopäätöksen. Hyväksytty palvelutasopäätös toimitetaan aluehallintovirastolle palautetta varten , Pelajk49 Kuva 1. Palvelutasopäätöksen valmisteluprosessi Keski Suomessa. Palvelutasopäätös käsitellään ja hyväksytään johtokunnassa vähintään kerran valtuustokaudella. Hyväksytty palvelutasopäätös korvaa tehdyn päätöksen. Palvelutasokaudella lainsäädännössä mahdollisesti tapahtuvia kaikkia muutoksia ei tässä vaiheessa kyetä ennakoimaan. Palvelutasopäätöstä käsitellään tarvittaessa uudelleen, jos muutokset aiheuttavat merkittäviä muutoksia pelastustoimen resursseihin tai sen tarjoamiin palveluihin. Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä Korostukset ja yliviivaukset on siistitty. Sivunumerointi on päivitetty. Jarkko Jäntti Osastopäällikkökokous Johtokunnan jatkovalmisteluun palauttamaan versioon tehdyt lisäykset on violetilla fontilla. Poistetut osat on yliviivattu. Edelliset 6.5. muutokset on siistitty. Jarkko Jäntti Osastopäällikkökokous Luonnosversiosta (4.2.) annettujen lausuntojen perusteella tehdyt muutokset on punaisella fontilla. Poistetut osat on yliviivattu. Jarkko Jäntti Osastopäällikkökokous

3 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 3 ALKUSANAT Alueellisten pelastuslaitosten muodostuminen vuoden 2004 alussa synnytti ensimmäiset palvelutasopäätökset vuosille Näissä suunnitelmissa opeteltiin uuden järjestelmän uusia toimintamuotoja. Toisella palvelutasopäätöksellä vuosille Keski Suomessa onnistuttiin lisäämään pelastustoimen tehokkuutta, taloudellisuutta ja laatua verrattuna aikaisempaan kuntakohtaiseen järjestelmään. Alueellisessa pelastuslaitoksessa kuntien tai eri pelastuslaitosten välisillä rajoilla ei ole enää merkitystä. Palvelutuotanto on säilynyt lähellä asiakasta ja koko pelastuslaitoksen henkilöstön asiantuntemus on joustavasti käytettävissä, vaikka se on hajautettu eri puolille maakuntaa. Tämän järjestyksessään kolmannen palvelutasopäätöksen valmisteluun pelastuslaitoksessa käytettiin tietoisesti paljon resursseja. Asiakirjasta pyrittiin tekemään helposti luettava. Tyypillistä tälle valmistelulle oli, että riskiperusteinen ajattelu korostui sekä valvontatehtävissä että pelastustoiminnassa. Pelastuslaitoksen johdon tahtotilana on ollut ylläpitää ja kehittää hyvin toimivaa palveluverkkoa siten, että palvelutaso on riittävä ja täyttää paikallisen kysynnän tarpeet. Keski Suomen pelastuslaitoksen visio Turvallinen Keski Suomi, onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta ja slogan Inhimillisesti lähellä ovat linjassa pelastustoimen vision 2025 ja pelastusalan arvojen inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti kanssa. Keski Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia huolehtimalla pelastustoiminnasta ja ensihoidosta kaikissa olosuhteissa tehokkaasti ja taloudellisesti, henkilöstöstä, kalustosta ja kiinteistöistä huolehtimalla siten, että Keski Suomessa on arvostettu ja osaava pelastuslaitos. Haluan kiittää kaikkia tämän palvelutasopäätöksen valmisteluun osallistuneita henkilöitä, joita tapasimme alueellisissa tilaisuuksissa sekä pelastuslaitoksen sisällä. Simo Tarvainen pelastusjohtaja Kuva 2. Simo Tarvainen

4 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 4 JOHDANTO Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain :ssä (Pelastuslaki 379/2011). Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottajista. Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin (VNp pelastustoimen alueista 2002). Keski Suomen kunnat ovat sopineet yhteistoimintasopimuksella pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Keski Suomen alueella. Keski Suomen pelastuslaitos toimii kuntalain (365/1995) 10 a luvun mukaisena liikelaitoksena Jyväskylän kaupungin hallinnossa. Pelastuslain ulkopuolisia tehtäviä otetaan yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen tuotettaviksi vain, kun se on pelastustoimen ja alueen kuntien kannalta kokonaistaloudellisesti kannattavaa (Keski Suomen pelastustoimen yhteistyösopimus 2003). Keski Suomen pelastuslaitoksen johtokunta tekee päätökset pelastustoimen kehittämistä ja palvelutasoa koskevissa asioissa Keski Suomen alueella alueen kuntia kuultuaan (Pelastuslaki 379/2011). Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (Sisäasianministeriön julkaisuja 21/2012). Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkastelussa huomioidaan pelastuslain lisäksi valmiuslaki (1552/ 2011). Pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että vaikutuksiltaan erityisen vakavissa suuronnettomuuksissa ja muissa valmiuslaissa mainituissa poikkeusoloissa. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Pelastustoimen tuottaman palvelutason tulee täyttää säädösten minimivaatimukset ja paikallisen kysynnän tarpeet. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohje linjaa kansallisesti yhtenevällä tavalla pelastuspalvelujen minimitason maassamme. Hyväksytty palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Tämän asiakirjan luvussa 1 PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT on esitetty pelastuslain (379/2011) perusteella pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät ja palveluiden tila vuonna 2012 noin 140 toteamuksen muodossa. Eräitä pelastustoimen käsitteitä on selostettu asiayhteydessään luettavuuden parantamiseksi. Yksityiskohtaisemmin tietoa löytyy tarvittaessa myös muista pe

5 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 5 lastuslaitoksen suunnitelmista ja asiakirjoista, joihin on viitattu tässä päätöksessä. Vuoden 2012 tilanteesta tehdyistä toteamuksista ja arvioidusta toimintaympäristön muutoksesta on johdettu noin 100 tavoitetta tulevalle palvelutasokaudelle Luvussa 2 MUUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TULEVAT TEHTÄVÄT on esitetty pelastuslaitokselle muussa lainsäädännössä kuin pelastuslaissa säädetyt tehtävät, palveluiden tila 2012 ja tavoitteet kaudelle vastaavalla tavalla tiivistetyssä muodossa kuin edellä. Alueen pelastustoimi voi huolehtia lakisääteisten tehtäviensä lisäksi myös muista erikseen sovittavista palveluista, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Lakisääteisten pelastustoimen tehtävien lisäksi annettavat palvelut eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. Luvussa 3 MUUT PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT päätetään Keski Suomen pelastuslaitoksen antamien palvelujen tasosta terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ensihoidon palveluun kuuluvissa tehtävissä. Pelastuslaitoksen voimavaroja on mahdollista hyödyntää vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi tilannepaikoilla senkin jälkeen kun pelastuslain mukaiset välittömät pelastustoimet on saatu päätökseen ja ennen kuin vahingon kärsinyt saa järjestettyä jälkivahinkojen torjuntaliikkeen paikalle. Pelastuslaitos voi antaa myös asiantuntija avun muodossa tukea esimerkiksi kuntien valmiussuunnitteluun. Lukuun 4 PÄÄTÖSESITYS JA SUUNNITELMA PALVELUTASON KEHITTÄMISTÄ (YHTEENVETO) on koottu tavoitteista johdettu kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu koko pelastuslaitoksen palvelutarjontaan ja toimintatapoihin liittyvät kehittämistoimet. Henkilöstöön ja toimitiloihin kohdistuvia kehittämissuunnitelmia ja tarpeita on kuvattu luvun 4 loppupuolella erikseen. Talousosiossa on arvioitu palvelutasokauden tuloja ja menoja, investointitasoa ja kunnilta perittävien maksuosuuksien muutosta vain yleisellä tasolla, koska talousarviot vahvistetaan vuosittain ja maksuosuuksien tarkempi jakautuminen kuntien välillä perustuu väestömäärien kehitykseen. Luvussa 5 PALVELUTASON SEURANTA on kuvattu kuinka palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan. Luvun alkuun on koottu tilastot tätä palvelutasokautta edeltäneeltä viimeiseltä vuodelta Tilastokatsaus sisältää keskeisimmät turvallisuusviestintä ja valvontatehtävätilastot sekä hälytystehtävistä tilastot tapahtumakunnittain. Pelastustoiminta ja ensivastetehtävistä on koottu myös pidemmän ajanjakson vertailutieto. Toiminta alueittain ja asemittain suoritettavaa seurantaa helpottamaan on lukuun 5 laadittu kartat taajamittain riskialueista, joiden muodostumisperusteita avattiin valmistelun yhteydessä toiminta alueittain alueellisissa tilaisuuksissa.

6 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 3 JOHDANTO PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA JA PALONTUTKINTA TURVALLISUUSVIESTINTÄ ELI VALISTUS JA NEUVONTA PELASTUSTOIMELLE KUULUVA MUU OHJAUS PELASTUSLAITOKSEN VALVONTATEHTÄVÄT NUOHOUSPALVELUT PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSTOIMINNAN RESURSSIT PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT UHKIEN HAVAITSEMINEN JA JATKUVA TILANNEKUVA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN VESIPELASTUS, KEMIKAALIEN TORJUNTA JA MUUT ERITYISTEHTÄVÄT VÄESTÖN VAROITTAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA VÄESTÖN SUOJAAMINEN HENKILÖSTÖKOULUTUS KAIKKIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT HUOLTO JA MUUT TUKITOIMINNOT MUUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TULEVAT TEHTÄVÄT ÖLJYNTORJUNTA KEMIKAALIVALVONTA MUUT PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT ENSIHOITOPALVELUT ENSIVASTEPALVELUT JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA KUNTIEN VALMIUSSUUNNITTELUN TUKEMINEN ULKOISET KOULUTUSPALVELUT PÄÄTÖSESITYS JA SUUNNITELMA PALVELUTASON KEHITTÄMISTÄ (YHTEENVETO) PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖSESITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 63

7 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu HENKILÖSTÖÖN KOHDISTUVAT KEHITTÄMISTOIMET TOIMITILOIHIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET (VUOKRALAISEN TARPEET) TALOUSSUUNNITELMA PALVELUTASON SEURANTA SÄÄNNÖLLINEN PALAUTE ERI TOIMIJOILLE VUODEN 2012 TILASTOT TAPAHTUMAKUNNITTAIN RISKILUOKITUS 2013 JA TOIMINTAVALMIUS TAAJAMITTAIN VIITASAARI PIHTIPUDAS KINNULA SAARIJÄRVI KARSTULA KYYJÄRVI KANNONKOSKI KIVIJÄRVI ÄÄNEKOSKI UURAINEN KONNEVESI KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ (LÄHESTYMISKARTTA) MUURAME LAUKAA HANKASALMI TOIVAKKA JOUTSA LUHANKA JÄMSÄ KUHMOINEN LÄHTEET

8 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 8 1 PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT 1.1 ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA JA PALONTUTKINTA Tilanne vuonna 2012 Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä jatkuvana prosessina. Ensisijainen tietolähde on pelastustoimen toimenpiderekisteri PRONTO (Pelastusopisto 2013). Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta, jonka tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnan laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Tiedot palontutkinnasta kirjataan pelastustoimen toimenpiderekisteriin. Tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheutetuista paloista sekä tutkinnan yhteydessä havaituista palo ja henkilöturvallisuusrikkomuksista pelastusviranomainen ilmoittaa poliisille. Pelastuslaitos ylläpitää yhdeksän henkilön vahvuista palontutkintaryhmää, jolla turvataan palontutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä. Ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät palontutkintaa muiden tehtäviensä ohella yksin tai parin kanssa. Tavoitteet kaudelle Pelastuslaitos korjaa uhkien kartoituksessa apuna käytettyä riskiluokkajakoa toimintaympäristöä vastaavaksi ja tekee tarvittaessa esityksiä muille viranomaisille ja tahoille onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Muiden viranomaisten pelastuslain 42 perusteella tekemien ilmoitusten johdosta pelastuslaitos ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kohteen ilmeisen palovaaran tai onnettomuusriskin pienentämiseksi. Kuntien toimintaan vaikuttavat ja pelastuslaitoksen tiedossa olevat uhkatekijät pelastuslaitos tuo esille siten, kuin kuntien varautumisen tukemisesta jäljempänä tässä päätöksessä päätetään.

9 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu TURVALLISUUSVIESTINTÄ ELI VALISTUS JA NEUVONTA Tilanne vuonna 2012 Pelastuslaitos suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää turvallisuusviestintää yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa osana onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta. Suunnitelma on esitetty yksityiskohtaisemmin valistuksen ja neuvonnan strategiassa Kohderyhmät pelastuslaitos valitsee riskiperusteisesti pelastuslain määrittämistä varautumisvelvollisista hyödyntäen valtakunnalliset linjaukset ja kampanjat (kuva 3). Pelastuslaitos tarjoaa turvallisuusviestintäpalveluita neuvonnan, ohjauksen, koulutuksen ja kampanjoiden keinoin. Kansalaisille suunnatussa turvallisuusviestinnässä pelastuslaitos keskittyy tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Rakennusten omistajia, haltijoita ja toiminnanharjoittajia pelastuslaitos ohjaa hyvään turvallisuuskulttuuriin ja pyrkii korostamaan toimijoiden omaa vastuuta rakennusten käytön aikaisesta turvallisuudesta. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä yli viranomaisten ja hallinnon rajojen. Muut pelastuslaitokset, sosiaali ja terveystoimi, opetustoimi, poliisi, puolustusvoimat, järjestöt sekä elinkeinoelämä ovat Keski Suomen pelastuslaitoksen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Tavoitteet kaudelle Pelastuslaitoksella on ajantasainen turvallisuusviestintästrategia (Turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma ). Pelastuslaitos jatkaa yhteistyötä median kanssa ja opastaa sosiaalisen median palveluiden välityksellä niitä kohderyhmiä, jotka eivät seuraa perinteisiä tiedotuskanavia. Turvallisuusviestinnän vaikuttavuus paranee ja onnettomuuksien määrä vähenee. Sähköinen asiointi pelastuslaitoksen ja kansalaisten välillä lisääntyy ja on kaksisuuntaista. Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa nimeämällä kaikille kouluille yhteyshenkilöt pelastuslaitokselta mennessä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti varmistaa, että SM julkaisussa 40/2009 esitetyt suositukset on toteutettu kattavasti ja raportoida

10 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 10 säännöllisesti kouluilla toteutetuista harjoituksista kunnille, OKM:öön ja SM:öön. Pelastuslaitos puuttuu myös lasten ja nuorten sytyttelyyn varhaisessa vaiheessa. Pelastuslaitos liittää alkoholin ja muiden päihteiden yhteyden onnettomuuksissa osaksi turvallisuusviestintää sisäisen turvallisuuden ohjelman alkoholihaittojen vähentämistavoitteiden mukaisesti. Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset tuottamalla turvallisuutta edistävää materiaalia myös selkosuomella sekä muilla kielillä. Pelastuslaitos huomioi palokuntasopimuksissaan turvallisuusviestinnän omana tehtäväkokonaisuutena. Sisäisin järjestelyin taataan turvallisuusviestintään riittävät henkilö, työaika ja materiaaliresurssit. Jokaiselle pelastuslaitoksen toiminta alueelle päätoimisesta henkilöstöstä nimetään pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätyöryhmään henkilö, jotta turvallisuusviestintävastaavan koordinoima tehtäväkokonaisuus tulee toteutetuksi käytännössä. Seppälän paloasemalle Jyväskylään sijoitetun turvallisuusalan koulutuskeskuksen henkilöresursseja käytetään myös turvallisuusviestintätapahtumissa, joiden tavoitteena on edistää ihmisten myönteistä suhtautumista turvallisuudesta huolehtimiseen. Pelastuslaitos tarkastelee turvallisuusviestintästrategiaa vuosittain talousarvioluonnosten laadinnan yhteydessä. Kuva 3. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän kohderyhmiä yksilön elämänkaarella.

11 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu PELASTUSTOIMELLE KUULUVA MUU OHJAUS Tilanne 2012 Pelastuslaitos toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa Keski Suomen kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti (Viranomaisyhteistyösopimus 2009). Sopimus on allekirjoitettu kahdeksan kunnan kanssa. Pelastusviranomaiset osallistuvat viranomaisneuvotteluihin ja antavat lausuntoja maankäytön suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen, jotta henkilöturvallisuusnäkökulmat ja paloturvallisuusseikat sekä pelastustoimien mahdollisuudet ja sammutusveden saatavuus tulisivat aina huomioiduiksi uudis ja korjausrakentamisessa. Keski Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvallisuussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. Tavoitteet kaudelle Pelastuslaitos on aktiivinen viranomaisten yhteisten ja säännöllisten koulutuspäivien järjestäjätaho. Keski Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvallisuussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonnan järjestämisessä pelastuslaitos tekee yhteistyötä poliisin, rakennusvalvonta, ympäristö, kemikaali ja terveysviranomaisten sekä tilaisuuksien järjestäjien kanssa. Tilaisuuden järjestäjien laatimat pelastussuunnitelmat tarkastetaan ja tehdään tarvittavat valvontakäynnit niissä esitettyjen turvallisuusjärjestelyiden toteutumisen valvomiseksi. Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista taloyhtiöissä, yrityksissä ja yhteisöissä järjestämällä joko itse tai yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varautumiseen liittyvää koulutusta. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain tarkistettavaan sopimukseen.

12 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu PELASTUSLAITOKSEN VALVONTATEHTÄVÄT Tilanne vuonna 2012 Pelastuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät enää määrittele palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee kohteet itse alueella esiintyvien riskien perusteella. Lainsäädännön muutoksella oli tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta aiempaa vaikuttavammin ja vapauttaa resursseja muiden muassa turvallisuusviestintään ja yhteistyöhön muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvontavelvoitteen toteuttamiseksi pelastuslaitos suunnittelee riskien arviointiin perustuen tarkemmin vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Yritysten ja laitosten määräaikaisten palotarkastusten kokonaismäärä ei muuttunut merkittävästi lainsäädännön muuttumisen vuoksi. Palvelutaso tältä osin säilyi ennallaan (Valvontasuunnitelma ). Pelastuslaitoksen valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen normien vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa ja ylläpitämisessä. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Tavoitteet kaudelle Valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräiset valvontakäyntien tarkastusvälit ja niihin vaikuttavat tekijät. Lisäksi valvontasuunnitelmassa kuvataan muut valvontatoimenpiteet ja yhteistoiminta sekä se, kuinka valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Keski Suomen pelastuslaitos aloittaa muiden pelastuslaitosten tavoin maksujen perimisen valvontatehtävistä 2013 vuoden alusta lukien (johtokunnan päätös 81/2012).

13 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 13 Pelastuslaitos panostaa valvontakäyntien vaikuttavuuteen ja kehittää toimintaansa laadullisesti vastaamaan toimenpiteistä perittäviä maksuja palvelutasokaudella muiden muassa kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä prosesseja. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset valvontakäynnin muodossa pelastuslaitos sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin määrällisesti. Asuinrakennusten valvonta on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta valvontasuunnitelmasta poikkeavat, pyydetyt palotarkastukset ja jälkitarkastukset ovat yleensä maksullisia. Asuinrakennusten osalta palotarkastusresurssien tehokkuutta ja valvonnan vaikuttavuutta pelastuslaitos lisää ensisijaisesti uudella omavalvontakäytänteellä. Omavalvonnalla on mahdollista saavuttaa samoilla resursseilla nopeammassa rytmissä suurempi osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoista kuin perinteisellä toimintatavalla. Asuinrakennusten palotarkastuksia valvontakäynnin muodossa tehdään jatkossakin, mutta enää vain keskimäärin joka neljänteen kohteeseen. Ensimmäisten kokemusten perusteella kolmessa neljästä asuinrakennuskohteesta omavalvontamenetelmä riittää. Pelastusviranomaiset tekevät valvontakäyntejä lähtökohtaisesti niihin asuinrakennuksiin, joissa on merkittäviä puutteita tai joista omavalvontalomake ei palaudu. Lisäksi tehdään varmentavia valvontakäyntejä pieneen osaan kohteista, joista omavalvontalomake on palautunut asiallisesti täytettynä. 1.5 NUOHOUSPALVELUT Tilanne vuonna 2012 Alueen pelastustoimi päättää pelastuslain mukaan nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Keski Suomessa on pelastuslaitoksen valvonnan alaisena toimiva piirinuohousjärjestelmä, jossa yksityiset yrittäjät tuottavat nuohouspalvelut sopimukseen perustuen yhdenmukaisin nuohoustaksaperustein, nuohoustyöohjein ja hinnoin. Nuohouspalvelujen saatavuus alueella on ollut hyvä, vaikka jonkin verran on ollut vaihtuvuutta. Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista sopimuksiin kirjatuilla tavoilla sekä asiakaspalautteen perusteella. Pelastuslaitos tarkistaa tarvittaessa nuohouspiirijakoa toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten johdosta.

14 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 14 Velvoite huolehtia säännöllisestä nuohouksesta ja pitää vesikaton varusteet turvallisessa kunnossa on säädetty rakennuksen omistajalle ja haltijalle. Nuohoustyön sisällöstä, nuohouksen määräväleistä ja nuohoustyöstä annettavasta todistuksesta on säädetty tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella (539/2005). Sisäasiainministeriön pelastusosasto on asettanut esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on selvittää nuohousta koskevan olemassa olevan pelastustoimen lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet 2013 helmikuun loppuun mennessä. Yksityiskohtaisempi vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi tehdään mahdollisessa jatkotoimenpiteenä asetettavassa erillisessä lainsäädäntöhankkeessa. Tavoitteet kaudelle Kaikkialla Keski Suomessa on riittävä nuohouspalvelujen tarjonta ja ammattitaitoiset palvelujen tuottajat. Tilannetta seurataan ja tietoja vaihdetaan pelastuslaitoksen ja nuohouspalveluita tarjoavien yksityisten yrittäjien kanssa vuosittain järjestettävässä seminaarissa Nuohous Keski Suomessa. Rakennusten omistajat ja haltijat huolehtivat säännöllisestä nuohouksesta ja muista velvoitteistaan, jotta turvallisen nuohoustyön edellytykset täyttyvät. Pelastusviranomaiset valvovat muiden valvontatehtäviensä yhteydessä rakennuksen omistajaan ja haltijaan kohdistuvien velvoitteiden täyttymistä. Pelastuslaitos seuraa nuohousta koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä ja esittää alueen pelastustoimelle (johtokunta) tarvittaessa muutosta järjestämistapaan palvelutasokauden aikana.

15 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSTOIMINNAN RESURSSIT Yleistä pelastustoimen käsitteistöstä Pelastustoimen resurssit muodostuvat pelastuslaitoksen henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoiminnan toimintavalmiuteen vaikuttaa puolestaan seuraavat tekijät yhdessä: 1. Henkilöstön määrä ja laatu 2. Kaluston määrä ja laatu 3. Toiminnalliset suunnitelmat 4. Johtamisen organisointi 5. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Normaaliolojen perusvalmius on kohotettavissa tehostettuun valmiuteen esimerkiksi normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloja varten täysvalmiuteen. Pelastustoimen henkilöresurssit Pelastustoimintaan osallistuvan noin 200 päätoimisen henkilön lisäksi pelastuslaitoksella on pelastustoimen henkilöitä, jotka eivät osallistu pelastustoimintaan. Tällaista päätoimista henkilöstöä on turvallisuuspalvelujen asiantuntijatehtävissä 7 henkilötyövuotta, hallinto ja tukipalveluissa 16 henkilötyövuotta ja ensihoitopalveluissa 64 henkilötyövuotta. Pelastustoimintaan osallistuva päätoiminen henkilöstö tekee yleensä myös edellä mainittuja muita lakisääteisiä tehtäviä silloin, kun pelastustoimintatehtäviä tai niihin liittyviä huoltotoimintoja ei ole käynnissä. Haasteena on sovittaa ja sopia esimerkiksi valvontakäynnit siten, että päivittäinen pelastusryhmän edellyttämä toimintavalmius pelastustoiminnan aloittamiseen paikallisesti ei olisi uhattuna. Kuva 4. Palomestari Tuomas Lyytikkä Jämsän toiminta alueella on esimerkki päätoimisesta päällystöstä, joka toimii vuorollaan pelastustoiminnan johtajana ja tekee asiantuntijatehtäviä turvallisuuspalveluissa. Pelastuslaitoksen vuosittainen muutos vakituisen henkilöstön määrässä on poikkeuksellisen suuri vuosina 2012 ja Muutoksen suuruuteen vaikuttavat olennaisesti kolme tekijää: avointen täyttämättä olevien virkojen täyttö, ensihoidon laajentumisesta ja palvelurakenteesta johtuvat muutokset sekä Seppälän uuden paloaseman miehittäminen.

16 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 16 Pelastustoiminnan resurssit (perusvalmius), tilanne vuonna 2012 Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö koostuu päätoimisesta miehistöstä, alipäällystöstä ja päällystöstä, joita on yhteensä noin 200 henkilöä. Suurimmalla osalla paloasemista pelastustoiminnan runko koostuu kirjavahvuudeltaan noin 1000 sivutoimisesta ja vapaaehtoisesta sammutusmiehestä ja yksikönjohtajasta. Pelastuslaitoksella on 48 asemapaikkaa, joista neljä on ympärivuorokautisesti noin yhden minuutin lähtövalmiudessa. Nämä asemat ovat Jyväskylässä keskuspaloasema, Seppälä ja Vaajakoski sekä Äänekosken paloasema. Päätoimisen päivälähdön paloasemia on Viitasaarella, Saarijärvellä, Laukaassa ja Keuruulla. Muilla paloasemilla on yleensä noin viiden minuutin lähtövalmius. Yksityiskohtaisemmin pelastustoiminnan resurssit selviävät Keski Suomen pelastuslaitoksen paloasemakartoituksesta (2011). Henkilöstön saatavuus virka ajan jälkeen on varmistettu päivystys ja varallaolojärjestelyin. Useimmilta paloasemilta puuttuu pelastustoimintaan tarvittavan henkilöstön varmistettu valmius virka aikana. Virka aikana on suurin osa päätoimisesta päällystöstä ja muusta henkilöstöstä töissä välittömässä lähtövalmiudessa. Vapaaehtoispaloasemien kirjavahvuudet vaihtelevat henkilön välillä ja pelastushenkilöstön saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Suurimpina haasteina ovat arkipäivälähdöt, koska vapaaehtoispaloasemien henkilöstö työskentelee usein muualla kuin oman paloaseman vaikutuspiirissä. Pelastuslaitos on varmistanut vastesuunnittelulla muutamia paloasemia niin, että hälytys menee myös viereiselle paloasemalle. Pelastustoiminnan tavoitteellinen päivystysvahvuus on 2 palomestaria + 4 paloesimiestä+ 15 palomiestä =21 neljällä päätoimisella paloasemalla Varallaolossa on 1 päivystävä päällikkö, 4 5 päivystävää palomestaria, 31 yksikönjohtajaa ja 32 sammutusmiestä = 69 (Kuva 8). Näiden lisäksi pelastustoimintaan osallistuu päätoimista ja vapaaehtoishenkilöstöä, jos he ovat käytettävissä. Muun kuin päivystävän ja varalla olevan henkilöstön käytettävyyden ratkaisee se, pystyvätkö henkilöt vapaaaikanaan tai toisen työnantajan palveluksesta irtautumaan pelastustehtävälle. Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhtymän (kaksi komppaniaa) keskeytymätöntä toimintaa, pystytään Keski Suomen pelastuslaitoksella perustamaan 1,5 tunnissa.

17 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 17 Pelastustoiminnan valmiuden kohottaminen, tilanne vuonna 2012 Tehostetun valmiuden tila saavutetaan viimeistään kahden tunnin kuluessa. Tarpeen mukaan valmiutta voidaan kohottaa suorittamalla resurssi ja valmiussiirtoja, lisäämällä työvuorojärjestelyin henkilöstön määrää vakinaisesti miehitetyillä paloasemilla sekä kutsumalla vapaaehtoisia sammutusmiehiä asemavalmiuteen tai lisäämällä varallaolijoiden määrää. Täysvalmiuteen siirtyminen edellyttää alueellista tai valtakunnallista poikkeusolojen tilaa ja valmiuslain osittaisia tai täydellisiä toimintavaltuuksia. Poikkeusolojen muodostelmien minimivahvuus on valmiussuunnitteluohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 26/2007) mukaan pelastuslaitoksen henkilöstön normaaliajan kokonaisvahvuus. Pelastuslaitos ei ole saanut Puolustusvoimilta kaikille esittämilleen ja kouluttamilleen henkilöille vapautusta asepalveluksesta. Osalle vapaaehtoishenkilöstöstä on osoitettu myös muu poikkeusolojen tehtävä kuin pelastustoiminta. Pelastustoimintaan varatuista pelastustoimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin toimintakykyistä 130 pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. Poikkeusolojen tilanteissa, joissa asepalvelukseen määrätyt henkilöt ja muihin tehtäviin varatut henkilöt poistuvat pelastuslaitoksen normaaliajan kokonaisvahvuudesta, joudutaan hankkimaan eläkeläisiä ja muuta täydennys ja varahenkilöstöä tilalle yhteensä noin 400 henkilöä. Kuva 5. Turvallinen pelastussukellus eri muodoissaan edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Vasemmalla kemikaalisukeltaja Lehtinen Jämsässä, keskellä pintapelastaja Rannala Keuruulla ja oikealla vesisukeltaja Häkkinen Jyväskylässä.

18 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 18 Henkilöstöresurssien laatu, tilanne 2012 Pelastussukellusohjetta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) sovelletaan henkisesti ja ruumiillisesti vaativaan työhön kuten savu, kemikaali, vesisukellukseen ja pintapelastukseen sekä korkean paikan työskentelyyn. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole tarkemmin määritelty 1. Savusukelluskelpoisia pelastuslaitoksen henkilöstöstä on yhteensä 598 henkilöä. Kemikaalisukelluskelpoisia on 315 henkilöä ja vesisukelluskelpoisia 27. Pelastuslaitoksella on 255 pintapelastajaa ja 385 korkean paikan työskentelyyn koulutettua henkilöä (pelastuspäällikön päätös 3/2011). Henkilöstöresurssien suuntaamiseksi oikein on perustettu komentotoimisto. Päivystävä päällikkö (P2) käyttää komentotoimiston toimivaltaa virka ajan ulkopuolella. Vakituista henkilöstöä on pystytty rekrytoimaan avautuneisiin virkoihin 24 h vuorokausirytmiä tekeville paloasemille hyvin, mutta muille paloasemille vakituisen henkilöstön saaminen on ollut haasteellisempaa. Pelastuslaitos on mukana työurahankkeessa yhdessä Varsinais Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitoksella on jo useita henkilöitä siirtynyt urahankkeen myötä uusiin tehtäviin. 1 Pelastussukellusohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) tarkoituksena on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät savu, kemikaali ja vesisukelluksen sekä pintapelastuksen turvallisuutta. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole vielä kansallisesti tarkemmin määritelty.

19 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 19 Uudelleensijoitettavaa henkilöstöä on ja tulee olemaan pelastuslaitoksella pääsääntöisesti terveydellisistä syistä esimerkiksi, kun pelastussukellusohjeen mukaiset kelpoisuudet pelastustoimintaan eivät enää täyty sairauden tai tapaturman vuoksi. Vapaaehtoispalokunnat kilpailevat henkilöistä muiden vapaa ajan harrastusten kanssa. Paloasemilla, missä on nuorisotoimintaa, on henkilöstötilanne parempi. Nuorisoosastoista valikoituu alasta kiinnostuneita pohjakoulutettuja henkilöitä vuosittain hälytysosastoon. Kuva 6. Pelastuslaitoksen ajoneuvokalustossa on 54 sammutusautoa. Vasemmalla Toivakan paloaseman KS 361. Säiliöautoja pelastuslaitoksella on 34. Oikealla Keuruun paloaseman säiliösammutusauto KS 502 Pelastuslaitoksen raskas ajoneuvokalusto on kartoitettu (paloasemakartoitus 2011) ja sitä on uusittu talousarvion puitteissa. Investointimäärärahalla on hankittu keskimäärin kolme raskasta ajoneuvoa kalustoineen vuosittain. Raskaan kaluston hankintaa ei jatkossa ole käytettävissä valtionosuusrahoja, vaan pelastuslaitokset joutuvat kustantamaan kalustohankinnat kokonaan itse. Keski Suomen pelastuslaitoksen ajoneuvokalustossa on sammutusautoja 54 kpl, säiliöautoja 34 kpl, miehistö johto ja tarkastusautoja 81 kpl ja erikoisautoja 7 kpl. Maastopelastusajoneuvoja on 13 moottorikelkkaa ja 13 mönkijää sekä veneitä yhteensä 43. Kalustoa kierrätetään vähemmän riskejä sisältäville alueille huomioiden paloasemien hälytysten määrät vuositasolla. Ensilähdön sammutusautojen keski ikä on 12 vuotta. Kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden torjunnan osalta kalustoa kehitetään alueen riskien ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmassa esitettyjen torjuntatasojen mukaisesti. Riskeistä ja torjuntatasoista on lisätietoa tässä palvelutasopäätöksessä myöhemmin kohdissa ja 1.12.

20 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 20 Tavoitteet pelastustoiminnan resurssien turvaamiseksi kaudelle Henkilöstön jaksamista ja työ hyvinvointia kehitetään. Laaditaan vapaaehtoishenkilöstön rekrytointisuunnitelma Tavoitteena on myös, että mahdollisimman monella paloasemalla on toimiva palokuntanuoriso osasto. Otetaan käyttöön paloasemaluokitus vuoden 2013 aikana. Määritellään päätoimisille välittömän valmiuden ja päivälähdön paloasemille tavoite ja minimivahvuudet, sekä vapaaehtoishenkilöstön paloasemille tavoiteltavat kirjavahvuudet. Varallaoloa vähennetään 1+2 miehistövarallaolosta ( 1+1) Jyväskylän johtamisalueelta Muuramesta, Säynätsalosta, Tikkakoskelta ja Vihtavuoresta. Perustetaan yksi palomiehen virka vuonna 2013 Jämsään varmistamaan päätoimisen päivälähdön valmiutta. Palomiehen virkoja tullaan käyttämään kaikilla niillä paloasemilla, joissa on päätoimista henkilöstöä riippumatta työaikamuodosta. Pelastushenkilöstöllä on käytössään toiminta alueen riskejä vastaavat nykyaikaiset, tehokkaat ja työturvalliset pelastusvälineet ja varusteet. Kaluston on vastattava alueella esiintyviä uhkia ja riskejä. Säästötavoitteiden vuoksi karsittu investointisuunnitelma johtaa siihen, että kaluston keski ikä ja korjauskulut kasvavat. Myös toimintavarmuus kärsii. Korvaavia pienkalusto ja varustehankintoja siirretään. Koneiden ja laitteiden toimintavarmuus heikkenee. Työturvallisuudesta ei voida kuitenkaan tinkiä. Pelastusmuodostelmat on organisoitu ja koulutettu häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tehtävien hoitamista varten toimivaksi kokonaisuudeksi. Kehitetään pelastustoiminnan taktista ja teknistä suorituskykyä, sekä tarkistetaan pelastustoimintaan hälytettävien muodostelmien mitoitus eri onnettomuustilanteissa. 1.7 PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT Tilanne vuonna 2012 Onnettomuusriskien perusteella on eri viranomaisilta vaadittavat toimenpiteet huomioitu hälytysohjeissa ja vastesuunnittelussa. Keski Suomen hätäkeskukselle on tehty pelastustoimen alueen yhtenäiset hälytysohjeet, joita päivitetään jatkuvasti, kun riskienarvioinnin tuloksena ilmenee muutostarvetta uusien kohteiden, rakennettavien taajamien ja liikenneyhteyksien vuoksi.

21 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 21 Keski Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma on pelastustoimen suunnitelmakokonaisuus, joka on laadittu normaaliaikojen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen uhka ja vaaratilanteita varten. Keski Suomen pelastuslaitoksella on voimassa olevat suunnitelmat johtamisesta suuronnettomuustilanteissa, sisävesien pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta, vaarallisten aineiden torjunnasta, JVT toiminnasta, tiedottamisesta ja viestiliikenteestä. Pelastustoiminnan johtokeskuksessa on johtamisen prosessikansio, joka pitää sisällään paitsi johtokeskuksen käyttöönottoon sisältäviä ohjeita, myös eri onnettomuustyyppeihin sisältyviä suunnitelmia. Johtokeskuksessa on viranomaistoimintaan ja kuntiin liittyvät yhteystiedot. Pelastuslaitos on laatinut yhteistyössä kohteiden kanssa ulkoiset pelastussuunnitelmat erityistä vaaraa aiheuttaville kemikaalikohteille ja lentoasemalle. Uusimpina ovat valmistuneet kohdekortit rautatietunneleihin, joita pelastuslaitoksen toiminta alueella on yhteensä yksitoista. Maakunnallisten tilanne ja johtokeskusten sekä pienempien johtamisalueiden toimintavalmiudet on havaittu käytännössä hyvin tärkeiksi laaja alaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kun hätäkeskusten kuormitus hetkellisesti kasvaa monikertaiseksi tai monikymmenkertaiseksi (Kuva 7). Tavoitteet kaudelle Sammutusvesisuunnitelma päivitetään pelastuslain (379/2011) mukaiseksi kesäkuun loppuun 2013 mennessä. Valmiussuunnitelma mahdollistaa suunnitellut pelastustoimen toiminnat eri uhka ja vaaratilanteissa. Valmiussuunnitelmaa hyödynnetään kattavasti koulutuksessa ja erilaisissa harjoituksissa. Suunnitelma pidetään ajan tasalla. Evakuointisuunnitelma päivitetään vuoden 2015 aikana. Uusi pelastustoimintaohje valmistuu vuoden 2013 aikana. Pelastustoimintaohjeella täydennetään pelastustoiminnan toteuttamista Keski Suomen pelastuslaitoksen alueella. Pelastustoimintaohjeessa huomioidaan pelastuslaissa ja pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritellyt seikat. Ohjetta täydentävät muiden muassa onnettomuustyyppi ja kohdekohtaiset suunnitelmat, suuronnettomuussuunnitelma, joh

22 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 22 tokeskusohje, hälytysohje, viestiohje ja tiedotusohje. Pelastustoimintaohjetta sovelletaan kaikkiin Keski Suomen pelastuslaitoksen alueella suoritettaviin pelastustoimen tehtäviin ja niiden suorittamiseen tähtäävän valmiuden ylläpitämiseen. Johtamisalueiden johtoelimille laaditaan pelastustoiminnan johtokeskuksessa käytössä olevan kaltainen johtamisen prosessikansio, johon on sisällytetty suunnitelmat, yhteystiedot ja onnettomuustyyppikohtaiset torjuntaohjeet. Valmiussuunnittelu on valtuutettu laajalle pelastuslaitoksen henkilöstön keskuuteen ja se on pelastuslaitoksen toimintojen tulevaisuuden kehitystoimintaa. Päivitykset tai muutokset tapahtuvat ajoissa. Suunnitelmien säilyvyys on varmistettu tietojärjestelmien häiriötilanteissa ja pelastuslaitoksen suunnitelmien laadinta toteutetaan kokonaisuuksia käsittävänä suunnittelujärjestelmänä. Erityistä huomiota kiinnitetään pelastuslaitoksen eri toimintojen jatkuvuuteen, kuten tehtävien priorisointiin, elintärkeiden materiaalien ja laitteiden ennakkohankintoihin ja tukitoimintojen saatavuuteen. Tehostetaan yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa. Laaditaan ja päivitetään yhteistoimintasuunnitelmat ja sopimukset naapuri pelastuslaitosten sekä Puolustusvoimien kanssa. Varaudutaan perustamaan tilannekeskus palvelutasokauden aikana. Asia on ajankohtainen siinä vaiheessa, kun Keski Suomen Hätäkeskus lakkaa vuoden 2014 syksyllä ja toiminnot siirtyvät Vaasan Hätäkeskukseen. Kuva 7. Tapani myrskyn puuska analyysi ja varoituskartta (Ilmatieteenlaitos 2013).

23 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu UHKIEN HAVAITSEMINEN JA JATKUVA TILANNEKUVA Tilanne vuonna 2012 Pelastuslaitoksen tilannekuva muodostuu useasta eri lähteestä saatavasta tiedosta. Päivystysvuorossa olevien johtajien käytössä on tieto omien yksiköiden varausasteesta, sekä niiden yksiköiden sijainnista. Pelastuslaitoksen alueella ylläpidetään tilannekuvaa eri laajuuksissa ja tarkoituksissa. Oikea aikaisen ja riittävän laajan tilannekuvan muodostaminen on perustehtävä kaikilla johtamisen tasoilla. Päivystävä päällikkö ylläpitää tilannekuvaa pelastuslaitoksesta ja maakunnan turvallisuustilanteesta kokonaisuutena. Päivystävät palomestarit ylläpitävät yksityiskohtaisempaa tilannekuvaa päivystysalueidensa osalta. Jokainen pelastustoiminnanjohtajana toimiva ylläpitää tilannekuvaa johtamansa tehtävän osalta, joskin pelastuskomppanian ja yhtymän tehtävissä tilannekuvaa ylläpitää käytännössä tilannepäällikkö. Keski Suomen säteilynvalvonta asemat tunnistavat automaattisesti kohonneen radioaktiivisen säteilytason. Säteilylukemat varmistetaan käsimittauksin. Säteilyturvakeskus ja hätäkeskus saavat mahdollisesta vaarasta ilmoituksen valvontajärjestelmän kautta. Säteilyturvakeskuksen tilannearvion myötä pelastuslaitoksille annetaan toimintaohjeet. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. Ilmatieteenlaitos antaa LUOVA vaaratiedotteita esimerkiksi lähestyvistä sateista, myrskyistä ja kylmyydestä. Tilannearvion perusteella pelastuslaitos voi käynnistää toiminnan, joka edellyttää johtamistoimintoja pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. Samalla Keski Suomen kuntien johtoryhmiä informoidaan tarvittaessa tulevista uhkista. Tilannearvio perustuu olemassa olevaan malliin pelastuslaitoksen valmiuden kohottamisesta eri uhkakuvissa ja tiedonvaihtoon naapuripelastuslaitosten kanssa. Pelastustoiminnan suojatiloissa olevassa johtokeskuksessa on monipuoliset tilannekuva ja johtamisjärjestelmät, jotka mahdollistavat pelastustoiminnan johtamisen ja alueen johtamistoiminnan tukemisen, sekä yhteistoiminnan eri viranomaistahoihin ja kuntiin. Laajoissa tilanteissa valtakunnan tilannekuva muodostuu sisäministeriön ja aluehallintoviranomaisten pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän (JOTKE) avulla poikkihallinnon eri tasoilla. JOTKE on hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten yhteistoiminnassa. Pelastuslaitokset ovat valmistelleet Tilannekuva ja tilannetietoisuus perusmenettelyohjeen

24 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 24 (JOTKEN käyttö uhkaavissa sekä pitkäkestoisissa normaaliolojen häiriötilanteissa Itä ja Keski Suomen alueella) hyödynnettäväksi normaaliolojen häiriötilanteissa tilannekuvan ja tilannetietoisuuden jakamisen osalta, sekä JOTKE toiminnan käynnistämisessä. Tavoitteet kaudelle Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmät ovat sellaisessa valmiudessa, että tieto uhkista ja vaaratilanteista saavuttaa pelastuslaitoksen toimijat ilman viivettä ja siinä laajuudessa, että mahdollisimman täsmällinen tilannekuva pystytään muodostamaan kaikissa tilanteissa tarvittavassa laajuudessa. Tilannekuvaa jaetaan kuntien johtoryhmille ja kriittisten toimipisteiden yhteyksiä varmistetaan. Tämä maakunnallisen tilannekuvan tuottaminen ja sen jakamispalvelu edellyttää päivystävän päällikön (P2) tai jatkuvasti miehitetyn tilannekeskuksen ylläpitoa. Palvelutasopäätöksen loppupuolella toteutuvat hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) ja viranomaisten yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä (KEJO) parantavat viranomaisten yhteistä tilannekuvaa. Järjestelmä korvaa pelastuslaitosten nykyiset kenttäjohtamisjärjestelmät. KEJO järjestelmä on tämän hetken suunnitelmien mukaan tulossa lähes yhtä aikaa ERICA järjestelmän kanssa KEJO järjestelmän käyttöönotto tulee aiheuttamaan pelastuslaitoksille kustannuksia selvästi enemmän kuin hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönotto, mutta näitä kustannuksia ei vielä voida tarkasti arvioida. Lisäksi KEJO järjestelmän käyttöönotto tulee vaatimaan huomattavasti suuremman koulutustarpeen kuin ERICA, koska järjestelmän käyttäjäpohja on selvästi suurempi. Varsinaisten tietojärjestelmien lisäksi käynnissä on useita pelastuslaitoksia koskevia tietoverkkohankkeita. Tietojärjestelmät tulevat vaatimaan käyttäjien vahvan tunnistamisen. Pelastuslaitokset ottavat käyttöön pelastusviranomaisen virkakortin ja pelastustoimen toimikortin. Vuodesta 2013 alkaen viranomaiskortit tulevat sisältämään tarvittavan varmenteen tulevien tietojärjestelmien käytön mahdollistamiseksi. Pelastuslaitokset pyrkivät toiminnassaan ja toimintatavoissaan huomioimaan kansalliseen tietoturvallisuuteen liittyviä periaatteita. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) pitää sisällään organisaation kokonaisturvallisuuden näkökulmasta paljon

25 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 25 asioita, joita palvelutasopäätöskauden aikana tulee viedä eteenpäin pelastuslaitosten koko organisaatiokulttuurin kehittämiseksi. Edellä kuvatut kehityshankkeet liittyvät hätäkeskusrajapintaan, kenttäjohtamiseen, tilannekuvan muodostamiseen sekä niitä tukeviin verkkoteknisiin toimintoihin. Useiden kokonaisuuksien toteutumisesta ja niiden aiheuttamista kustannuksista ei tässä vaiheessa voi vielä arvioida. Todennäköisesti kuitenkin pelastuslaitosten tietojärjestelmiin liittyvät taloudelliset ja henkilöresurssit tulevat tulevan palvelupäätöskauden aikana kasvamaan. 1.9 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Tilanne vuonna 2012 Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritellään tarkemmin pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä asioita. Kaikilla pelastustoiminnan muodostelmilla tulee olla johtaja. Pelastusryhmää johtaa alipäällystöviranhaltija tai yksikönjohtajakoulutuksen saanut vapaaehtoishenkilöstön yksikönjohtaja. Pelastusryhmän johtajana voi tarvittaessa toimia myös päätoiminen palomies tai sivutoiminen sammutusmies. Tarvittaessa pelastusviranomainen määrää tilannepaikan johtajan. Pelastusryhmän johtaja voi tukeutua keskisuurten ja suurten onnettomuus ja vaaratilanteiden johtajina toimiviin päällystöviranhaltijoihin. Pelastusjoukkueiden johtajina toimivat päällystöviranhaltijat (päivystävä palomestari P3X) kuudella johtamisalueella. Johtamisalueiden johtajien toimintavalmius on hyvä. Jyväskylän ja Äänekosken johtamisalueella P31 ja P32 ovat välittömässä lähtövalmiudessa ja Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren johtamisalueella varallaolossa virkaajan ulkopuolella Lisäksi Jyväskylän johtamisalueella on Jyväskylä P31:n lisäksi varallaolossa oleva P33 vuoroviikoin joko Laukaassa, Toivakassa tai Joutsassa. Virka aikana tapahtuviin joukkuelähdön tasoisiin onnettomuuksiin osallistuu myös tapahtumakunnassa palveleva päällystöviranomainen. (Kuva 8) Komppania, yhtymä ja muiden laajempien lähtöjen johtamisesta koko pelastuslaitoksen alueella vastaa päivystävä päällikkö Keski Suomi P2 (KS P2). Päivystävä päällikkö vastaa operatiivisen tilanteen yleisjohtamisesta, johtokeskuksen perustamisesta ja välittää tiedon tarpeesta kunnille kuntien johtoryhmien koollekutsumiseksi.

26 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 26 Kuva 8. Keski Suomen pelastuslaitoksen johtamisalueet, johtajien tunnisteet sekä päivystys ja varallaolovahvuudet. Päivystysvahvuudet keltaisella muodossa päällystö+alipäällystö+miehistö. Varallaolovahvuudet virka ajan ulkopuolella on esitetty kartalla, oranssi on yksikönjohtajia ja turkoosi miehistöä. Tavoitteet kaudelle Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys tai varallaolojärjestelyin, sekä hälytysvastesuunnittelulla. Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä päivystävän päällikön, päällystöviranhaltijoiden ja pelastusryhmien johtajien toimesta. Lomakaudella kesäaikaan, jolloin tehtävämäärät ovat korkeimmillaan, joudutaan johtamisalueita yhdistämään. Pelastusviranomaisen saapuminen onnettomuuspaikalle viivästyy. Johtamisen tukemista korostetaan. Pelastustoiminnan johtajalle toimitetaan tieto kaikista tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön. Tilannetta johdetaan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen roolia johtamisen tukemisessa suunnitellaan Vaasan uuteen hätäkeskusalueeseen kuuluvien pelastuslaitosten kanssa.

27 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 27 Keskisuurissa onnettomuuksissa kohteeseen hälytetään pelastusjoukkue ja johtamisen tukemista varten vapaa päivystävä palomestari. Suurissa onnettomuuksissa pelastuskomppanian johtamista varten kohteeseen hälytetään päivystävän päällikön lisäksi kaksi lähintä päivystävää palomestaria ja lähin vapaa P3 tukemaan johtamista. Pelastustoiminnan johtamisesta laadittuja ohjeistuksia ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Pelastuslaitoksella on käytössään riittävän toimintakykyinen tietojärjestelmä, joka tukee päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuksien, häiriötilojen ja poikkeusolojen tehokasta johtamistoimintaa, sekä tilannekuvan ylläpitämistä kaikilla tasoilla PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE Tilanne vuonna 2012 Pelastustoimintaan hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt riskiarvioinnin perusteella tehtyjen hälytysohjeiden mukaisesti. Hälytysohjeissa määritellään perusteet tehtävien jakamisesta kiireellisyysluokkiin A, B, C, D. Henkilöstön hälyttämiseen käytetään asemakuulutuksia, Virve päätelaitteita, gsm puhelimia ja henkilöhakulaitteita. Hälyttäminen pystytään suorittamaan hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. Pieniin onnettomuuksiin lähetetään vähintään pelastusryhmä, keskisuuriin onnettomuuksiin pelastusjoukkue ja suuriin onnettomuuksiin pelastuskomppania vahvennuksineen. Tarvittaessa muodostelmien johtamista tuetaan erillisen ohjeen mukaan. Pelastuslaitos käyttää operatiivisena viestijärjestelmänään VIRVE radiojärjestelmää, joka on valtakunnallinen ja kaikkien viranomaisten yhteinen. Pelastuslaitoksella on VIRVEviestiohje vuodelta 2012 ja pelastustoimen käytössä noin 620 päätelaitetta. VIRVEpäätelaitteista noin 200 on kiinteästi asennettuja ajoneuvoasemia ja loput noin 420 ovat käsipuhelimia. Pelastuslaitoksen paloasemien hälyttämiseen on varmentava PETO ohjelma, jolloin hälytykset voidaan tarvittaessa tehdä myös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta ja tilannekeskuksesta. Väestöhälyttimien ohjauksen varajärjestelmänä toimii VORO ohjelma. Pelastusyksiköt hälytetään VIRVE päätelaitteilla, paloasemien radioihin liitettyjen hakulaitteiden avulla, sekä GSM tekstiviestihälytyksinä. Päällystö hälytetään VIRVE