Espoon kaupunki. Tuuliniitty. Luontolausunto 2013

Transkriptio

1 Tuuliniitty Luontolausunto 2013 Luontotieto Keiron Oy

2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalueen yleiskuvaus Maisematason tarkastelu Johtopäätös ja suositukset... 8 Liitteet Liite 1 Lajilista putkilokasvit Kartta 1 Elinympäristöjen rajaus, luokittelu ja numerointi 2013 Kansikuva Entinen avomaa kasvaa rehevää vuohenputkea ja vadelmaa. Avomaalle asettuneet raidat ovat jo elämänsä loppuvaiheessa. Raportin kuvat Susanna Pimenoff.

4

5 1 Johdanto suunnittelee taajaman tiivistämistä Tapiolan tulevan metroaseman läheisyydessä. Nyt selvityksen kohteena oleva Tuuliniitty sijoittuu Merituulentien eteläpuolelle, Etelätuulentien länsipuolelle ja Hakamäentien itäpuolelle. Selvitysalueen laajuus on noin 8 hehtaaria. Kuva 1 Selvitysalueen sijainti osoitetaan vihreällä täytöllä. Tätä lausuntoa varten kartoitettiin Tuuliniityn luontoarvoja ja kasvilajistoa yleispiirteisesti suunnittelun tarpeisiin. Luontolausunto on laadittu Espoon kaupungin toimeksiannosta. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet maisema-arkkitehdit Anu Lämsä ja arkkitehti Minna Järvenpää suunnittelukeskuksesta. Luontolausunnon maastotyön ja raportin on laatinut biologi, FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. Selvitysalueella käytiin kartoittamassa kasvillisuutta ja liito-oravaa, samalla havainnoitiin linnustoa ja muuta lajistoa. Raportin kuvat ovat Susanna Pimenoffin. 1

6 2 Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalue sijoittuu alavaan osaan eteläistä Tapiolaa. Maaperä on savinen, itäreunalla on myös kuivempaa, ehkä moreenia. Maat lienevät kuuluneet Hagalundin kartanolle ja ovat ilmeisesti olleet viljelyksessä tai niittyinä. Puusto on päässyt kasvamaan vasta Tapiolan rakentumisen jälkeen 1960-luvulla alkaen. Nykyisin paikoin lähes läpitunkematon vehreys ympäröi indängens lågstadieskola:n uusittua koulupihaa, leikkipaikkaa ja koirapuistoa sekä tennishallin ulkoratoja. Kasvillisuus Lehtipuusto ja rehevyys luovat Tuuliniityn ominaispiirteet. Hakalehdon asuinalueen itäreuna on hoidettua nurmikkoa, jossa kasvaa useita vierasperäisiä istutettuja puuryhmiä. astikään hoitamattomalle alueelle on rakennettu uusi leikkipaikka ja koirapuisto, joita tiivis lehtipuusto ympäröivät. Alueen halki kulkee leveä oja, jossa virtaama on pientä. Loput alueesta on tiheän lehtipuuston ja pensaikon vallassa. Kuva 2 Rehevässä kasvillisuudessa vuohenputki peittää maan lähes koko selvitysalueella. Etualalla vuorivaahteran taimi, taaempana suurehko haapa. Selvitysalue on jaettu kasvillisuuden perusteella kuvioihin, ks. kartta Pihoja ja ulkoiluväylää reunustaa nurmikko ja muutamat puuryhmät lähinnä pohjoisosassa. Ojan yli menee silta, ja tämän läheisyydessä kasvaa ryhmä poppeleita. Ojanvarressa pohjoisosassa kasvaa istutettuja mäntyjä, todennäköisesti makedonianmäntyjä. 2. Rehevä tuore lehto (AegT) kasvaa harvakseltaan lehtipuustoa. Kuviolla on runsaasti kolollisia haapoja ja keskikokoisia koivuja, lisäksi harmaaleppää ja monirunkoisia raitojaa. Pioneeripuina raidat ovat jo tulleet elinikänsä loppuun ja niistä moni niistä on lahoamassa. Puun taimina löytyi myös vuorivaahteraa, jota on ennustettu potentiaaliseksi haitalliseksi vieraslajiksi erittäin hyvän taimentuoton takia. uorivaahtera lienee peräisin vanhasta kulttuurista, ehkä Hagalundin kartanon ajalta. Pensastossa esiintyy lehtopensaista tuomea, koiranheitä, pohjanherukkaa ja ojan 2

7 varressa lisäksi pajuja. Maanpinta on enimmäkseen vuohenputken peitossa, seassa kasvavat myös metsäalvejuuri ja ranta-alpi. Paikoitellen löytyy pieniä kasvilaikkuja, jossa sudenmarja, kevättähtimö, jänönsalaatti ja syyläjuuri. Kosteammissa kohdissa kasvaa mesiangervo ja kevätleinikki. Etelässä vesi seisoo keväällä kasvittomissa lampareissa. Ojan törmillä kasvaa pajuja ja lehtipuustoa, mesiangervoa ja vuohenputkea. Ojassa ruokaili kaksi sinisorsaa. Kuva 3 Kasvillisuus on rehevää, puustossa eniten koivua ja raitaa lähes koko alueella. Oikealla pohjanherukkapensas. Kuvion 2 näkymää etelään. 3. Tämän kuvion puusto on tiheämpää ja nuorempaa kuin edellisen kuvion 2. Puustossa on koivuja ja harmaaleppää. Aluskasvillisuus on korkeaa, vadelman, mesiangervon ja nokkosen vallitsemaa. 4. Kolmionmuotoinen laikku ulkoiluteiden välissä kasvaa tiheää pihlaja- ja vadelmapensaikkoa, jossa puurykelmiä. Puustossa haapa, koivu, mänty. Tuomipihlaja on levinnyt kuviolle koulun pihalta. Aluskasvillisuudessa heiniä ja kieloa. 5. Pieni kangasmaan laikku rinteessä kasvaa komeita mäntyjä ja hiukan ränsistyneitä kuusia. Metsätyyppi on tuore kangasmetsä MT. Mustikkavarvikon seassa kukki metsäorvokki. 6. Koulun pihaan kuuluva pieni metsikkö, jossa kasvaa koivua ja haapaa ja muutama nuori kuusi. Se on rajattu koska yhdessä haavassa on kolo. 7. Koulun ulkoilualuetta reunustavat tiheät tuomipihlajapensaikot, jossa myös suuria haapoja ja koivuja. Tuomipihlajat ovat vaarassa levitä viereiseen lehtoon (kuviot 2-4), joka soveltuu sille hyvin. 8. Urheilukentän ja ojan välisellä savimaalla kasvaa lehtipuustoa ja tiheähköä pensaikkoa. Keskikokoisia koivuja, harmaaleppää ja vähän muuta lehtipuuta kasvaa tuomien ja pajujen seassa. Aluskasvillisuudessa vadelmaa ja heiniä, mutta myös vuohenputkea ja ruohoja. Pohjoisosassa on pajuja ja puoliavointa aluetta, jossa mm. vanhaa kulttuurikasvia litulaukkaa sekä helposti leviävää maahumalaa. 9. Keskikokoiset koivut varjostavat pientä leikkipaikkaa. Maata peittävät kastikat ja muutamat ruohot. 3

8 10. Alava ja ojitettu alue, johon on vastikään rakennuttu uusi koirapuisto. Puustossa harvakseltaan koivuja ja muutama haapa. Pensasto on tiheää ja vaikeakulkuista pajukkoa ja harmaaleppä-tuomi vesakkoa. Aluskasvillisuus on korkeaa heinäniittyä, lajistossa ainakin kastikoita ja koiranheinää, nokkosta ja ohdakkeita. Kuva 4 Kuvio 10 on paikoitellen vaikeakulkuista pajukkoa. Kuva 5 Koirapuiston lähellä kuviolla 10 kasvaa sekä raitaa että haapoja. Lahopuuta on jonkun verran, samoin kuin kuvion 3 itäosassa. 4

9 Liito-orava Alueelta ei löytynyt liito-oravaa keväisellä ( ) käynnillä, vaikka kaikki haavat ja kuuset tarkistettiin. Alueella kasvaa useita kolohaapoja (kartta 1, kuvio 2 ja 6) ja useita keskikokoisia haapoja, joihin myöhemmin voi tulla koloja. Ravintopuita (koivu, haapa, harmaaleppä) kasvaa paljon, mutta suojaavia kuusia vain muutamia. Metsiköt kartan 1 kuvioilla 2-6 ja 8 soveltuvat rakennepiirteiltään liito-oravalle. Liito-orava voi asuttaa metsikön, mikäli se leviää jostakin lähialueelta heikkoja ekologisia yhteyksiä hyödyntäen. Liito-oravasta tehty lähin havainto on Tapiolan Itäkartanosta noin kilometrin päästä selvitysalueesta. Tapiolaa tai Otaniemeä ei ole kartoitettu tarkasti eikä liito-oravakannasta lähialueella sen takia ole tarkempaa tietoa. Liito-oravan tulo alueelle on melko epätodennäköistä, mutta koska Etelä-Espoosta on löytynyt yllättävän tiheä liitooravakanta heikkojen yhteyksien varresta, niin varmuudella mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Linnusto Selvitysalueen linnusto edustaa rehevän puoliavoimen ympäristön lajistoa, jossa on runsaasti reunavaikutuksesta hyötyviä lajeja. arsinaista linnustolaskentaa alueella ei tehty, mutta havaitut lajit kirjattiin yhden aamupäivän käynniltä. Havaittuja lajeja ovat sinisorsa, mustarastas, pajulintu, kultarinta, lehtokerttu, satakieli, västäräkki ja keltasirkku. Liikenteen kova melu vaikeuttaa sekä lintujen havaitsemista että todennäköisesti lintujen viihtymistä alueella. altaosa lajeista on yleisiä taajamassa. Lehtipuustoa ja rehevää aluskasvillisuutta suosivia kultarintoja oli todennäköisesti kaksi, satakieli havaittiin yhdestä paikasta. Muu lajisto Nisäkkäistä havaittiin rusakko. Lehtokotilo oli alueella hyvin runsas. Ojasta ei havaittu kaloja. 5

10 3 Maisematason tarkastelu aluma-alue ja hulevedet Alueen halki virtaa leveä ja suoristettu oja. irtaamaa ei käynnin aikana ollut, vesi seisoi ojassa. Peruskartan mukaan oja virtaa pohjoiseen ja jatkaa ilmeisesti putkessa itään Otsolahdelle. alumavesiä oja kerää lähialueelta Hakalehdosta, Toppelundista ja Westendinkulmasta, jotka johdetaan Länsiväylän alta Tuuliniityn ojaan. aluma-alue on melko pieni. Jos rakennetun maan ja moottoritien hulevedet johdetaan tähän uomaan, virtaamavaihtelut saattavat olla melko suuret. Hulevesien hallinta olisi hyvä huomioida alueen suunnittelussa. Tälle alavalle maalle olisi mahdollista perustaa keinotekoinen kosteikko puhdistamaan vettä ja puskuroimaan tulvaa. Kuva 6 Oja on leveä ja suoristettu. irtaama oli vähäinen keväällä. Ekologiset yhteydet Ekologiset yhteydet rakentuneessa Niittykumpu - Tapiola kaupunginosissa ovat heikohkot. Tässä työssä yhteyksiä on tarkasteltu liito-oravan kannalta. Liito-orava suosii metsää, mutta voi käyttää myös pihapuustoa liikkumiseen paikasta toiseen. Liito-oravan kulun esteeksi on määritetty yli 50 metriä leveä aukko puustossa, tällaisia ovat esimerkiksi suuret liikenneväylät, pellot tai avoalueet. Alla olevalla kartalla (kuva 7) on arvio ekologisten yhteyksien laadusta selvitysalueen lähiympäristössä. Arviointi on tehty ilmakuvatulkintana. Nuolet on merkitty loppuviksi aukkojen kohdalle tai siltä osin kuin yhteyden laatu muuttuu. 6

11 Kuva 7 Ekologiset yhteydet lähialueella ja niiden laadullinen luokittelu liito-oravan kannalta. Selvitysalue on merkitty vihreällä, Mankkaanpuron selvitysalue punaisella.. Karttatarkastelu osoittaa lähialueen ekologisen verkoston melko hajanaiseksi liito-oravan kannalta. Yhteyksiä heikentävät taajaman tiet ja suuret rakennukset. Liito-oravan kulku verkostossa on mahdollista ainakin teoriassa, koska liito-oravalla on pieneksi nisäkkääksi hyvä leviämiskyky. ihreällä on merkitty liito-oravalle suojaisemmat yhteydet, joiden puuston leveys on metrin välissä, sinisellä tätä heikommat yhteydet. Heikot yhteydet koostuvat puuriveistä tai pihapuista ja ne ovat melko suojattomia. Tässä yhteydessä on syytä mainita että ekologinen verkosto on tarpeellinen muillekin kuin liito-oravalle. erkoston tarkempi muoto riippuu tarkasteltavasta lajista ja tarkkuustasosta. Liito-oravalle soveltuvat yhteydet voivat olla myös muiden pienten eläinten käytössä. 7

12 4 Johtopäätös ja suositukset Tuuliniityn alava lehtomaa sijoittuu Tapiolan keskustaan. Tuuliniityn arvot liittyvät rehevään luontotyyppiin ja alueen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Tuuliniitty lienee ollut Hagalundin kartanon maita ja viljelyksessä. Ennen ojituksia alava maa on todennäköisesti ollut soistunutta. Selvitysalueen luonto on muutostilassa, se kehittyy aiemmasta avoimesta niitty- tai peltokäytöstä sulkeutuneeseen rehevään lehtoon, ellei hoidolla vaikuteta luonnon kulkuun. Maaperä on savipohjainen ja siksi kasvillisuus on rehevää. Kasvillisuus on enimmäkseen sekundaarista lehtoa, joka on kulttuurivaikutteista. Haitallisia vieraslajeja on suhteellisen vähän, mutta koulun pihaistutuksissa käytetty tuomipihlaja leviää herkästi lehtoon. Alueelta havaittu vuorivaahtera on luokiteltu potentiaaliseksi haitalliseksi vieraslajiksi sen hyvän taimettumiskyvyn johdosta. Selvitysalueelta ei löytynyt liito-oravaa. Alue soveltuu liito-oravalle melko hyvin, koska metsikössä on useita kolohaapoja ja riittävästi ravintopuita, mutta vain muutama suojaava kuusi. Ekologiset yhteydet ovat heikot, mutta liito-oravalle kuitenkin mahdolliset. Liitooravaa on havaittu Tapiolasta ja Westendista, joiden pienistä kaupunkimetsiköistä se voi levitä muualle. Liito-oravan asettuminen selvitysalueelle on mahdollista lähivuosina, mutta ei välttämättä kovin todennäköistä heikkojen yhteyksien takia. Yhdellä käynnillä havaittu linnusto edustaa rehevälle lehtimetsälle ja puoliavoimelle ympäristölle ominaista lajistoa, josta maininnan arvoiset lajit ovat kultarinta ja satakieli. Linnusto on varmasti havaittua monipuolisempi, mutta siinä tuskin esiintyy merkittävää määrää arvokasta lajistoa huomioiden alueen pienuus ja voimakas liikennemelu. Suosittelen, että suunnittelussa huomioidaan alueen mahdollisuudet tuottaa ekosysteemipalveluita. Osa alueesta voitaisiin käyttää hulevesien säännöstelyyn rakentamalla vettä puhdistava, keinotekoinen kosteikko, joka samalla suojaa tulvavahingoilta. Helsingissä Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy 8

13 Liite 1 Lajilista. Havaitut ja kirjatut putkilokasvit. 88 lajia Acer platanoides vaahtera lönn Acer pseudoplatanus vuorivaahtera tysklönn Achillea millefolium siankärsämö rölleka Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål Agrostis capillaris nurmirölli rödven Alchemilla sp. poimulehti daggkåpa Alliaria petiolata litulaukka lörav Alnus incana harmaaleppä gråal Alopecurus pratensis nurmipuntarpää ängskavle Anemone nemorosa valkovuokko vitsippa Angelica sylvestris karhunputki strätta, skogspipa Anthoxanthum odoratum tuoksusimake vårbrodd Anthriscus sylvestris koiranputki hundkäx Arctium tomentosum seittitakiainen ullig kardborre Artemisia vulgaris pujo gråbo Athyrium filix-femina hiirenporras majbräken Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör Calla palustris vehka missne Caltha palustris rentukka kalvleka, kabbleka Carex digitata sormisara fingerstarr, vispstarr Carex nigra jokapaikansara hundstarr Carex pallescens kalvassara blekstarr Chelidonium majus keltamo skelört Cirsium helenioides huopaohdake brudborste, borsttistel Cirsium palustre suo-ohdake kärrtistel Cirsium vulgare piikkiohdake vägtistel Convallaria majalis kielo liljekonvalj Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräken Elymus repens juolavehnä kvickrot Empetrum nigrum variksenmarja kråkbär, kråkris Epilobium adenocaulon amerikanhorsma amerikansk dunört Equisetum arvense peltokorte åkerfräken Filipendula ulmaria mesiangervo älggräs Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi skogsnäva Geum rivale ojakellukka humleblomster Geum urbanum kyläkellukka nejlikrot Glechoma hederacea maahumala jordreva Juncus effusus röyhyvihvilä veketåg Lamium album valkopeippi vitplister Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial Linaria vulgaris kannusruoho gulsporre, sporreblomma Lysimachia thyrsiflora terttualpi topplösa Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing Maianthemum bifolium oravanmarja ekorrbär Melica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslok Milium effusum tesma hässlebrodd Mycelis muralis jänönsalaatti skogssallat Myosotis scorpioides luhtalemmikki förgätmigej Oxalis acetosella käenkaali harsyra 9

14 Paris quadrifolia sudenmarja trollbär, ormbär Picea abies kuusi gran Pinus sylvestris mänty tall Pinus peuce makedonianmänty makedonisk tall Plantago major piharatamo groblad Populus tremula haapa asp Potentilla erecta rätvänä blodrot Potentilla palustris kurjenjalka kråkklöver Prunus padus tuomi hägg Pyrola rotundifolia isotalvikki vitpyrola Ranunculus acris niittyleinikki smörblomma Ranunculus ficaria ssp. bulbilifer mukulaleinikki svalört Ribes sylvaticum pohjanherukka skogsvinbär Rubus idaeus vadelma hallon Rumex sp. hierakka skräppa Salix aurita virpapaju bindvide Salix caprea raita sälg Salix phylicifolia kiiltopaju grönvide Sambucus racemosa terttuselja druvfläder Scirpus sylvaticus korpikaisla skogssäv Scrophularia nodosa syyläjuuri flenört Silene dioica puna-ailakki rödblära, skogslyst Solanum dulcamara punakoiso besksöta Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn Stellaria holostea kevättähtimö buskstjärnblomma Tanacetum vulgare pietaryrtti renfana Taraxacum sp. voikukka maskros Trifolium pratense puna-apila rödklöver Trifolium repens valkoapila vitklöver Tussilago farfara leskenlehti hästhov Urtica dioica nokkonen brännässla accinium myrtillus mustikka blåbär eronica chamaedrys nurmitädyke teveronika eronica officinalis rohtotädyke ärenpris iburnum opulus koiranheisi olvon iola riviniana metsäorvokki skogsviol 10

15 Hagsluttningen Hakarinne Liikerak. at sp Etelätuulentie II Tennishalli Itätuulentie I Liikerakennus cken III III kenttä indgränden Tuulikuja Liikerak. Tennishalli Liikerak. II indängens skola II och daghem Tennis Tennis Kenttä kenttä Kenttä Sunnanvindsvägen Etelätuulentie Hagmarksvägen meters I, kaupunkisuunnittelukeskus 1 Kuvion numerointi Sunnanvindsvägen I, kaupunkisuunnittelukeskus Mittakaava 1:3 000 Luontotieto Keiron Oy/SP Tuuliniitty Luontolausunto Luontotieto Keiron Oy/SP