JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivu 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Aika klo 16:30-17:45 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Sivu 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 20 Yhteispäivystystä koskeva selvitys 5 21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilausten toteutuminen 9 22 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen Tiedoksiantoja 26

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Läsnä Keskisalo Pentti puheenjohtaja Heinonen Eila jäsen Hiltunen Liisa jäsen Huovinen Tuija jäsen Kukkonen Pekka jäsen Paalanen Saara jäsen Pennanen Eija jäsen Tolkki Jaana jäsen Törmälä Anssi jäsen läsnä klo 16:42-17:45 Nyyssönen Leena varajäsen Wihonen Jussi varajäsen Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja Huikuri Satu tilaajajohtaja, esittelijä Lintumäki Päivi tilaajajohtaja, Outokumpu Päivinen Katriina tilaajajohtaja, Kontiolahti Virolainen Pertti kansliasihteeri, pöytäkirjanpitäjä Laakkonen Ari johtava ylilääkäri, asiantuntija läsnä klo 16:30-17:25 Junnilainen Juhani kehittämispäällikkö, läsnä klo 16:30-17:25 asiantuntija Wilen Susanna vastaava lääkäri, asiantuntija läsnä klo 16:30-17:25 Poissa Bogdanoff Eero jäsen Kukkonen Seppo jäsen Kauppinen Markku kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Pentti Keskisalo puheenjohtaja Pertti Virolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Saara Paalanen pöytäkirjan tarkastaja Eija Pennanen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Joensuun kaupungintalolla alkaen Pöytäkirjanpitäjä Pertti Virolainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus SOTETIJ 18 Tilaajajohtajan päätösehdotus: Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta SOTETIJ 19 Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaajajaosto päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Saara Paalanen ja Eija Pennanen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Yhteispäivystystä koskeva selvitys 5453/06/2015 SOTETIJ Yhteispäivystyksen toimintaa, sen kustannuksia ja vaikutuksia terveysasemien toimintaan on seurattu ja selvitetty vuoden 2014 aikana. Tilaaja-tuottaja -neuvotteluissa on sovittu, että Joensuun kaupunki ja PKSSK tekevät yhdessä analyysin sekä esitykset mahdollisista toimenpide-ehdotuksista toiminnan kehittämisestä perusterveydenhuolto huomioiden. Yksityiskohtaisempi analyysi on tarpeen, koska yhteispäivystyksen perustamisen jälkeen erityisesti Joensuun ja Kontiolahden päivystystoiminnan kustannukset ovat nousseet. Yhteispäivystyksen toiminnasta on nyt riittävän pitkä kokemus tarkemman analyysin pohjaksi. Toisaalta mm. Joensuun vuoden 2015 tilauksessa todetaan, että oman perusterveydenhuollon lääkäri- ja vastaanottotoimionnan kehittämistä tehdään yhteistyössä PKSSK:n yhteispäivystyksen kanssa. Toisaalta Outokummun päivystystoiminnan muutosten vaikutuksia on myös tarpeen arvioida. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää, että selvitys yhteispäivystyksen tilanteesta toimenpide-ehdotuksineen edellytetään tehtäväksi huhtikuun loppuun mennessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. SOTETIJ 20 Jaosto edellytti , että yhteispäivystyksestä laaditaan selvitys yhteistyössä PKSSK:n kanssa. Tehdyn selvityksen osalta voidaan todeta mm. seuraavaa. Yhteispäivystyksen toiminta käynnistyi Yhteispäivystykseen yhdistettiin aiempi Tikkamäellä toiminut perusterveydenhuollon päivystys, PKSSK:n järjestämä yöajan päivystys sekä erikoissairaanhoidon päivystys. Osa perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidetusta toiminnasta (kipsikontrollit, pistoslääkitykset, i.v.lääkkeiden annot sekä haavahoidot) siirtyivät Joensuun osalta kaupungin terveyskeskuksen hoidettavaksi. Joensuun osalta yhteispäivystykseen osallistumisen ehdoksi asetettiin, että kustannukset eivät saa nousta nykyisestä tasosta. Toimintaa valmisteltaessa kuntien maksuosuudet muodostuivat päivystyksen arvioitujen kustannusten sekä kuntakohtaisesti arvioitujen käyntimäärien perusteella. Käyntimäärät oli jaettu vaativuuden perusteella eri tuotteisiin ja kullekin tuotteelle oli määritelty oma hintansa. Tuotteiden hinnat vaihtelevat tällä hetkellä 32 eurosta 1432 euroon. Tämän pohjalta vuoden 2013 ( ) kustannusarvioksi arvioitiin Joensuulle 4,30 milj. euroa ja Kontiolahdelle 0,69 milj. euroa. Vuositasolla kustannusarvio olisi tämän perusteella ollut

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto laskennallisesti Joensuun osalta n. 5,7 milj. euroa ja Kontiolahden osalta n. 0,9 milj. euroa. Joensuun ja Kontiolahden osalta terveyspalveluihin budjetoitu perusterveydenhuollon päivystyksen vuoden 2013 osuus siirrettiin tilausmuutoksen yhteydessä syksyllä 2013 perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon tilaukseen. Outokumpu ei kuulunut yhteistoiminta-alueeseen vuonna Toteutuneet kustannukset ovat olleet seuraavat: TOT 2013 (9 kk) TOT 2014 (tot %) Joensuu 5,47 me 8,31 me (111 %) Kontiolahti 0,69 me 1,03 me (116 %) Outokumpu 0,43 me 0,62 me (92 %) Yhteispäivystystä valmisteltaessa arvioitiin, että Joensuun käyntimäärä olisi ajalla hoitajakäynnit huomioiden n käyntiä. Lisäksi tarkkailuosaston suoritteita arvioitiin kertyvän n Kontiolahden vastaavat luvut olivat n käyntiä ja n. 100 tarkkailuosaston suoritetta. Käyntimäärät oli jaettu eri tuotteisiin käynnin arvioidun vaativuuden perusteella. Käyntien arviointi perustui aiempaan kokemukseen päivystykseen tulevien potilaiden vaativuudesta. Tuotteiden hintojen pohjana oli puolestaan arvioidut yhteispäivystyksen kustannukset. Vuonna 2013 joensuulaisten käyntejä kertyi kuitenkin vain n ja Kontiolahden vastaava luku oli n Käyntimäärän kasvu ei siten selitä yhteispäivystyksen kustannusten nousua ennakoidusta. Kustannusten näkökulmasta merkittävä ongelma on se, että yhteispäivystyksen käyttö on painottunut vaativampiin suoritteisiin kuin valmisteluvaiheessa arvioitiin. Joensuun osalta vuoden 2013 talousarviossa kolmen vaativimman (kalleimman) tuotteen määräksi arvioitiin 5242 (15 % käynneistä) toteutuman ollessa 7473 (29 %). Kontiolahden kehitys on vastaava. Vuonna 2014 käyntimäärässä on ollut lievää kasvua. Vuonna 2013 joensuulaisten käyntejä oli keskimäärin runsaat 2800 käyntiä/kk, kun vuonna 2014 luku oli lähes 3000 käyntiä. Nousua selittää erityisesti maalis-toukokuulle 2014 ajoittunut korkea päivystyksen käyttö, jonka jälkeen käyntimäärä on palannut matalammalle tasolle. Vuoden 2015 alkupuolella käyntimäärät ovat hieman laskeneet. Käyntimäärän kasvu selittää osan vuoden 2014 talousarvion ylittymisestä (ta 7,50 me, tot. 8,31 me). Vuoden 2014 osaltakin kustannusten nousua selittää myös vaativampien tuotteiden suhteellisen osuuden kasvu. Tämä tulee esille myös tarkasteltaessa esimerkiksi joensuulaisten yhteispäivystyksen 4. ensimmäisen ja 4. viimeisimmän kuukauden käyntimääriä; kolmen vaativimman tuotteen osuus oli 27 % kustannuksista toiminnan 4. ensimmäisen kuukauden aikana, kun se 4. viimeisimmän kuukauden aikana on jo 33 %. Kontiolahden osalta talousarvion ylittyminen (ta 0,93 milj. euroa, tot 1,03 me) selittyy Joensuun lailla vaativampien käyntien suhteellisen osuuden nousulla. Päivystyksen tuotteiden määrittelyyn ei ole tehty muutoksia päivystyksen käynnistymisen jälkeen. Hintoja on tarkistettu vuoden 2014 alussa 2,5 %:lla, mutta alennettu (-4/-8 %). Vuoden 2015 hinnat vastaavat vuotta 2014.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Eri tuotteiden hintaerot ovat merkittävät, mistä johtuen käyntien vaativuuden määrittelyllä on merkittävä vaikutus kuntien kustannuksiin. Vaativampien käyntien suhteellisen osuuden nousun syyksi on esitetty potilaiden hoitoisuuden nousu sekä potilaiden tutkiminen jo päivystyksessä aiempaa kattavammin. Päivystyksen käynnin määrittelyssä suoritettujen tutkimusten osuudella on merkittävä vaikutus käyntien kustannuksiin, koska tuotehinnoittelu on tehty siten, että useampien laboratorio- ja röntgentutkimusten otto nostaa käynnin aina vaativampaan luokkaan. Merkittävin kustannustason nousu suhteessa arvioituun ajoittuu kuitenkin yhteispäivystyksen toiminnan alkuvaiheeseen, minkä johdosta potilaiden hoitoisuuden muutos ei selittäne kustannustason nousua. Selvityksessä on arvioitu käyntimäärien kehitystä myös eri ikäryhmien osalta (0-17-vuotiaat, vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat). Myöskään väestön ikääntymisen ja siitä aiheutuvan hoitoisuuden muutoksen ei voida osoittaa selittävän päivystyskäyntien vaativuuden nousua. Päivystyksessä aiempaa kattavammin tehtyjen laboratorio- ja röntgentutkimusten pitäisi näkyä perusterveydenhuollon laboratorio- ja röntgentutkimuksissa, mutta selvää laskua ei tältä puolelta ole osoitettavissa. Terveyskeskussairaaloiden osalta tuntuma kuitenkin on, että potilaat ovat paremmin tutkittuja ja jatkosuunnitelmat tehty niin, ett osastojaksot ovat terveyskeskussairaaloissa lyhentyneet. Joensuun osuus yhteispäivystyksen käytöstä on 55 %. Päivystyksen käyttö on maantieteellisen läheisyyden vuoksi suhteellisesti väestöosuutta suurempaa. Käyntimäärien ennakoitua suurempi määrä ei kuitenkaan ole Joensuun eikä Kontiolahdenkaan päivystyskustannusten nousua selittävä tekijä. On huomattava, että Joensuun ja Kontiolahden osalta myös Liperin päivystyksen kustannusten nousun taustalla oli käyntien vaativuuden muutos arvioituun nähden. Liperi oli Joensuun ja Kontiolahden ohella aiemman perusterveyden yhteispäivystyksen suurin käyttäjä. Nykyisellä tuotemäärittelyllä ei eri tuotteiden hinnoittelua tarkistamalla käytännössä saada merkittävää muutosta Joensuun maksuosuuteen. Päivystyksen kustannusten kohdentumista tulisi kuitenkin tarkistaa käyntien vaativuuden määrittelyn näkökulmasta, jotta sovellettu laskutusmalli vastaa eri tuotteiden todellisia kustannuksia ja ohjaa toiminnallisesti perusteltuihin ratkaisuihin myös perusterveydenhuollon puolella. Johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, kehittämispäällikkö Juhani Junnilainen sekä PKSSK:n päivystyksestä vastaava lääkäri Susanna Wilen esittelevät asiaa tarkemmin kokouksessa. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi ja esittää, että PKSSK arvioi päivystyksen hinnoittelua tehty selvitys huomioiden. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Juhani Junnilainen, Susanna Wilen ja Ari Laakkonen esittelivät asiaa ja poistuivat kokouksesta tämän jälkeen. Anssi Törmälä saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilausten toteutuminen 5811/ /2015 SOTETIJ 21 Kaupungin raportointiohjeiden mukaan toiminnan ja talouden tilasta raportoidaan lauta- ja johtokunnille sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaostolle ja kaupunginhallitukselle kuukausittain. Osavuosikatsaukset laaditaan neljännesvuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antaman huhtikuun raportin mukaan sote-yhteistoiminta-alueen tilaus olisi kokonaisuutena toteutumassa tilauksen mukaisena. Joensuun ja Kontiolahden tilauksiin kohdistuu lautakunnan arvion mukaan ylityspaineita (Joensuu 0,4 milj. euroa ja Kontiolahti 0,55 milj. euroa), sen sijaan Outokummun tilaus olisi jäämässä selkeästi talousarviossa arvioitua pienemmäksi (-1,0 milj. euroa). Kustannusten nousu on kaikkien kuntien osalta suhteellisen suurta (Joensuu 6,1 %, Kontiolahti 3,7 %, Outokumpu 3,1 %), kun erikoissairaanhoidon laskutuksen eriaikaisuus edelliseen vuoteen nähden huomioidaan. Osaltaan nousua selittää edelliseen vuoteen selvästi kasvaneet henkilöstömenot (+5,4 %). Tarkemmat kuntakohtaiset analyysit ovat alla. Pykälän liitteenä on esitetty tilausten yhteenvedot sekä terveysasemien vastaanottotoimintaa koskeva raportti. Tilaajajohtaja (Joensuu): Joensuun tilauksen toteutumaprosentti 0n 29,9 %. Huhtikuun tilanne on 0,2 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana erikoissairaanhoidon laskutuksen viiveestä johtuen. Ilman erikoissairaanhoitoa kasvuprosentti 0n 6,1 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta on ennustanut tilauksen ylittyvän 0,4 milj. eurolla. Toteutumien perusteella näyttää kuitenkin, että tilauksessa pysyminen on mahdollista. Suurin riski tilauksen toteutumisen näkökulmasta kohdistuu erikoissairaanhoidon tilaukseen. Terveyspalvelut Tammi-maaliskuu Vastaanottotoiminnan kehittämistyö on käynnistynyt. Yhteydensaannissa terveyskeskuksiin on edelleen haasteita eikä suunnitellut toimenpiteet näy vastausprosenteissa (tammikuu 40 %, helmikuu 55 % ja maaliskuu 53 %). Käyntimäärät ovat kuitenkin kasvaneet jonkin verran alkuvuoden aikana.tilauksen toteutumisessa on haasteita mm. Siilaisen tilamuutosten ja hoitotarvikejakelun kustannusten kehityksen osalta. Terveysneuvonnan osalta on käynnistetty muutostyöt Kauppakadun, Siilaisen ja Marjalan neuvoloiden yhdistämiseksi keskustan neuvolaksi. Tilauksen asiakasja suoritemäärät toteutuvat. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta erityisesti lukioiden ja ammattioppilaitosten osalta nykyinen lääkäriresurssi on riittämätön

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto asetuksen edellyttämiin tarkastuksiin. Suun terveydenhuollossa hammaslääkäritilanne on haasteellinen ja heijastuu hoitoonpääsyyn. Alkuvuodesta on käytetty ostopalveluhammaslääkäreitä. Asiakasmäärissä on lievää kasvua. Kiireettömään hoitoon jonottaneiden määrä oli maaliskuussa n Välinehuollon järjestämistä Siilaisen peruskorjauksen ja laajennuksen aikana on selvitetty ja päädytty järjestämään toiminta väliaikaistiloissa. Mielenterveyspalveluiden asumispalveluiden rakenteiden keventämistä viedään eteenpäin. Kotikuntoutuksen vahvistumisen myötä asiakkaita on onnistuttu siirtämään kevyempiin palveluihin; maaliskuun loppuun mennessä asumispalveluista on siirtynyt jälkeen 23 asiakasta kotikuntoutuksen piiriin. Eri toimintojen tavoitteellisuuteen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota. Päihdepalveluiden asiakasmäärä avopalveluissa on edellisen vuoden tasolla, laitoskuntoutushoitopäivät laskeneet edellisvuoteen nähden. Kuntoutus toteutunee tilauksen mukaisesti. Käyntimäärät edelleen matalalla tasolla (käyntimäärät/työntekijä/päivä), keskimäärin 1,1-3,4 käyntiä/työntekijä/päivä. Terapia- ja kuntoutuspalveluiden järjestämistä koskeva selvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus on PKSSK:n oman toiminnan osalta ollut alkuvuonna edellisvuotta pienempää (-1,9 %). Hoitoontulleiden potilaiden määrä on kuitenkin hieman kasvanut. Myös erityistaso, ns. ohilaskutus on kasvanut edellisvuoteen nähden. Jonotuspäiviä on kertynyt 12 kpl, mikä kertoo hoitoketjujen hallinnan kehittymisestä. Huhtikuu Vastaanottotoiminnan kehittämistä on jatkettu. Lääkäriaikojen saatavuus on parantunut, mutta puheluiden vastausprosentti on edelleen matalalla tasolla (53 %). Hoitotarvikevaraston kustannusten kasvu on pienentynyt alkuvuoteen nähden; alkuvuoden kasvua selittää suurelta osin kirjauskäytännön muutos. Terveysneuvonnan asiakasmäärä on kasvanut edellisvuoteen nähden 4 %. Noljakan ja Kauppakadun neuvolat ovat siirtyneet Malmikadun keskusneuvolaan, Marjalan neuvola on siirtymässä kesäkuussa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollo lääkärintarkastukset eivät toteutudu asetuksen mukaisesti. Suun terveydenhuollon toteutuma on 7,8 % edellisvuotta korkeampi, mitä selittää erityisesti alkuvuoden ostopalveluhammaslääkäreiden käyttö. Hammaslääkäritilanteen haasteellisuudesta huolimatta asiakasmäärä on kasvanut selvästi (+446) edellisvuoteen nähden. Kiireettömään hoitoon jonottaa n asiakasta. Aikuispsykososiaalisten palveluiden kustannukset ovat pienentyneet 4,3 % edellisvuoteen nähden. Mielenterveyspalveluiden asiakasmäärät ovat hieman pienentyneet edellisvuoteen nähden. Asumispalveluista on jälkeen siirtynet 24 eri potilasta kotikuntoutuksen asiakkaaksi. Teknologian hyödyntämistä hoitosuhteissa pilotoidaan. Päihdepalveluiden toiminta on ollut

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto avohoitopainoitteisempaa edellisvuoteen nähden. Kuntoutuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisvuoteen nähden. Ammattiryhmien keskimääräiset käynnit/työpäivä vaihtelevat 1,2-3,7. Terveyspalveluiden tilaus toteutuu kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Vastaanottotoiminnan tilauksessa on kuitenkin ylityspaineita mm. sairaankuljetuksen maksuosuuden osalta. Erikoissairaanhoidon osalta PKSSK:n antaman maaliskuun toteutumaan perustuvan ennusteen mukaan Joensuun tilaus olisi ylittymässä erityisesti ns. ohilaskutuksen kasvun johdosta. Ohilaskutuksen (erityistaso) kustannukset olivat huhtikuussa 21 % edellisvuotta korkeammat. PKSSK:n oman toiminnan laskutus 0li 0,7 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Vuoden 2014 toteutuma oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2015 talousarvio, joten myös erikoisalakohtaisen laskutuksen kehittymistä on seurattava. Jonotuspäiviä on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 13 kpl ja jonotuspäivien kustannukset tullevat alittamaan selvästi talousarvion. Hoito- ja hoivapalvelut Tammi-maaliskuu Hoito- ja hoivapalveluiden maaliskuun toteutuma on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 8,0 %. Alkuvuoden kasvua selittää osaltaan Siilaisen ja Kotilahden muutot, joista on aiheutunut lisäkustannuksia normaaliin toimintaan nähden. Helmikuun lopussa Joensuussa oli 322 omaishoidon tuen saajaa. Talousarvioon varatusta määrärahasta on vielä käytettävissä noin euroa. Maaliskuun lopussa omaishoidontuen saajia oli 338 ja loppuvuodelle sitomatonta määrärahaa euroa. Kotihoiton asiakasmäärät ovat kasvaneet alkuvuodesta. Kotihoidon välitön asiakastyöaika oli helmikuussa tot. 59,4 % ja maaliskuussa 54,9 % (tavoite 60 %). Vaarat-Pyhäselkä alueella on käynnistetty sairaanhoitajapilotti, jonka myötä alueella on mahdollisuus saada tehostettua kotisairaanhoitopalvelua myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotisairaalatoimintaa on laajennettu.kuntouttavaan päivätoimintaan on laadittu toimintamalli kuntoutuksen arvioinnista. Tk-sairaaloiden täyttöasteet ovat olleet alkuvuonna korkeat. Siilaisen ja Kotilahden osalta alkuvuonna valmistauduttiin muuttoihin ja muutot toteutettiin onnistuneesti maaliskuun alussa. Siilaisen ja Kotilahden muuttojen ohella Seniorineuvonta Ankkurin palvelut, osa kuntouttavan päivätoiminnan toiminnoista, ikäneuvola sekä vapaaehtoistoiminta muuttivat maaliskuussa Senioripihaan ja kotisairaala Kotilahteen. Tehostettuun palveluasumiseen odotti helmikuun lopussa 91 asiakasta. Senioripihan avautumisen myötä odottavien määrä väheni 48 :lla.maaliskuun lopussa tehostettuun odotti 49 asiakasta. Senioripihan tehostetun palveluasumisen yksikön myötä laitospaikkojen määrä väheni suunnitellusti Yksityistä palveluasumista ostettiin helmikuussa 398 asiakkaalle ja

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto maaliskuussa 393 asiakkaalle. Vammaispalveluista on siirretty 2 asiakasta hoitoja hoivapalveluiden asumispalveluiden piiriin, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen tilaukseen. Ostopalveluiden vähentäminen tilauksen mukaisesti aloitettiin Senioripihan tehostetun palveluasumisen yksikön avautumisen jälkeen. Toiminnan kehittämistä jatketaan vuoden 2015 aikana tavoitteena potilaan nopeammat siirtymiset raskaammista palveluista kevyempiin, kuntouttavan työotteen ja työergonomian vahvistaminen sekä akuuttihoidon lisääminen ja pitkäaikaispaikkojen vähentäminen. Huhtikuu Hoito- ja hoivapalveluiden huhtikuun toteutuma on 6,7 % edellisvuotta korkeampi. Kustannusten muutos on pienentynyt edellisvuoteen nähden, mitä selittää alkuvuoden Siilaisen ja Kotilahden muutoista aiheutuneet kertaluontoiset kustannukset. Omaishoidon tuen asiakasmäärä oli huhtikuussa 350, joista yli 75-vuotiaiden osuus 45 %. Omaishoidontukeen varattu määräraha on sidottu, joten kriteerit täyttäville tehdään ns. jonopäätös. Ruutukaavan ja lähiympäristön omaishoitajille on tarjottu lyhytaikaiskotiapua. Omaishoitajille on lisäksi tarjottu hyvinvointi- ja terveystapaamisia. Kotihoidon asiakasmäärä on edellisvuotta korkeammalla tasolla. Välitön työaika on pienentynyt edelleen alkuvuoteen nähden ollen huhtikuussa 53,3 %. Samanaikaisesti henkilöstökuluihin kohdistuu ylitysuhka. Senioripihaan muuton jälkeen on palveluohjauksessa, päiväkuntoutuksessa sekä ikäneuvolan toiminnassa etsitty uusia toiintamalleja. Kotisairaalan käyntimäärä on kasvanut; potilaiden vastaanottamista kuitenkin hidastaa lääkäriresurssin vähyys. Ikäneuvolassa aloitettu kuntoutustarpeen arviointifysioterapautin avovastaanotot. Seniorisaleille koulutettu vapaaehtoisia vertaisohjaajia. Tehostettuun palveluasumiseen jonottaa 44 asiakasta, joista 34 sairaalaosastoilla ja lyhytaikaispaikoilla hoivakodeissa 4 sekä omassa kodissa kotihoidon ja omaisten turvn odottavia asiakkaita 6. Muille paikkakunnille odottaa 7 asiakasta. Omissa hoivayksiköissä on paikkoja 237. Yksityissä palveluissa 387 asiakasta. Terveyskeskussairaaloiden täyttöasteet ovat edelleen korkealla tasolla. Akuuttihoitopäiviä on muodostunut ennakoitua enemmän ja pitkäaikaishoitopäiviä vähemmän. Hoito ja hoiva on toteutumassa kokonaisuutena tilauksen mukaisesti tai sitä paremmin. Sosiaalipalvelut Tammi-maaliskuu Toimeentulotukimenojen kehitys on alkuvuonna ollut myönteinen: sekä menot että asiakasmäärä ovat kokonaisuutena olleet edellisvuotta alhaisemmalla

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto tasolla. Asumisen tukipiste sai hankerahoituksen vuodelle Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on ollut edellisvuotta korkeammalla tasolla ja asiakasmääriä pyritään kasvattamaan edelleen. Perhepalveluissa lapsiperheiden kotipalvelu on siirretty lastensuojelusta ehkäiseviin lapsiperhepalveluihin eivätkä asiakasmäärät tästä johtuen ole vertailukelpoisa. Avohuoltoon kohdistuu edelleen kova paine, vaikka kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on ollutl asussa. Jälkihuollon asiakasmäärä on kasvanut. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärä on kasvanut kirjauskäytännön tarkentumisen seurauksena. Nuorisoasemalla on lisätty nuorten päihteidenkäyttöön liittyvää ohjausta ja hoitoa. Vammaispalveluihin siirrettiin aikuissosiaalityöstä ja perhepalveluista 0,55 milj. euroa maaliskuun tilausmuutoksessa. Tilauksen toteutuminen on kuitenkin edelleen haasteellista ja merkittävimmät riskit kohdistuvat vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun sekä palveluasumiseen sekä kehitysvammaisten asumispalveluiden ostoihin. Kehitysvammaisten palveluissa aloitettiin tammikuun lopulla lasten ja nuorten tilapäinen hoitokokeilu. Huhtikuu Toimeentulotukimenojen kehitys on edelleen myönteinen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden ja toteutuma tullee jäämään alle tilauksen. Sosiaalisen asumisen osalta painopistettä pyritään siirtämään tehostetusta asumisesta kevyempiin palveluihin. Vammaispalveluiden kustannusten kasvu on edelleen nopeaa; tilauksen toteutuma kasvanut edellisvuoteen nähden 9 %. Vammaispalveluissa on tehty alkuvuonna useita selvityksiä, mm. selvitetty henkilökohtaisen avun järjestämistä osin omana toimintana, tarkasteltu asiakaskohtaisia kustannuksia. Kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa, mutta muutokset eivät ole nopeita. Kuluvan vuoden tilauksen osalta merkittävimmät riskit kohdistuvat edelleen vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun, joka tulee ylittämään tilauksen. Asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet lievästi. Vaikeavammaisten palveluasumisen tilaus toteutunee. Kehitysvammaisten asumispalveluiden ostot ovat myös edelleen ylittämässä tilauksen. Perhepalveluiden osalta lautakunta on ennustanut tilauksen ylittymistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on kuitenkin pienentynyt. On mahdollista, että tilaus toteutuu. Kokonaisuutena sosiaalipalveluiden tilaus tullee toteutumaan. Tilaajajohtaja (Kontiolahti): Kontiolahden tilauksen toteuma oli 30,1 %. Muutosprosentti edellisen vuoden samana aikana olevaan toteumaan on 1,9 %. Muutosprosenttiin vaikuttaa oleellisesti esim. se ettei kaikki kulut ole kirjautuneet talousraporttiin, esim. erikoissairaanhoidon hoidosta aiheutuneet kaikki huhtikuun kulut eivät sisälly vielä raporttiin. Ennuste on, että tilaus ylittyisi 0,55 milj. euroa. Ylityspaineita tilauksessa pysymiseksi edelleen aiheuttavat sekä erikoissairaanhoito että

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto sosiaalipalvelut. Terveyspalvelut Tammi-maaliskuu Vastaanotto: Avohoidossa asiakkuudet ja talouden arvioidaan toteutuvan tavoitteen mukaisesti. Kontiolahden- ja Lehmon terveysasemilla asiakas- ja käyntimäärät lääkärien vastaanotoilla ovat kasvaneet maaliskuulla verrattuna alkuvuoteen. Kontiolahden terveysasemalla on aloitettu HyväPotku hanke. Hankkeen avulla pyritään saamaan lääkäreiden vastaanotoille muodostuneet jonot purettua mm. iltavastaanottojen avulla. Lääkärivakanssien vakinainen täyttöaste on ollut 100 % (9 virkaa). Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on toteutunut talousarvion mukaisesti ja arvioidaan pysyvän talousarviossa, Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastukset ovat toteutuneet asetuksen mukaisesti. Suun terveys: Suun terveyden tilauksessa ei ole paineita. Kiireetön hoito pystytään antamaan lakisääteisissä aikarajoissa. Aikuispsykososiaaliset palvelut: Aikuispsykososiaalinen tilaus toteutunee talousarvion mukaisesti. Sovatek säätiön kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä ja siirtyminen omaan toimintaan tehdään ripeästi. Kuntoutus: Ei merkittäviä muutoksia tilauksen suhteen. Huhtikuu Vastaanotto: Vastaanottopalveluissa asiakasmäärä on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Sairaankuljetuksen kulut ovat ylittyneet n euroa ja ennalta ehkäisevissä ostoissa toteuma on 56,1 % johtuen alkuvuoden mammografiaseulonnoista. Tuottojen kertymisessä on alitusta. Lääkäritilanne on jatkunut hyvänä. Vastaanotoissa puheluiden vastausprosentti oli 64 %. Kontiolahden koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajaresurssit aiheuttavat haasteita toteuttaa koululaisten/opiskelijoiden terveysneuvontatapaamisia ja seurantatarkastuksia. Suun terveys: Nettototeuma on neljän ensimmäisen kuukauden osalta 30 %, joka vastaa hieman yli alitusta talousarvioon nähden. Edellisvuoteen verrattuna nettokulut ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana ovat nekin pysyneet ennallaan, laskua nettokustannuksissa on 1 %. Palvelun käyttäjien määrä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta on laskenut reilulla sadalla henkilöllä. Kiireettömän hoidon jonossa Kontiolahdella on n. 250 asiakasta, joista yli kuusi kuukautta jonottaneita on 25 henkilöä. Hammaslääkäreiden avoimia virkoja on Kontiolahdella täytetty kahdella ostopalveluhammaslääkärillä. Aikuispsykososiaaliset palvelut: Aikuispsykososiaalinen tilaus etenee tavoitteiden mukaisesti eikä erityisiä muutoksia alkuvuoteen ole tapahtunut. Kuntoutus: Kustannukset pysyvät budjetin sisällä.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Hoiva ja hoito Tammi-maaliskuu Omaishoito: Omaishoidon tuessa on yhteensä 55 asiakasta, heistä 22 on yli 75 -vuotiasta. Talousarvioon varattua määrärahaa seurataan. Kotihoito: Kotihoito toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella tilauksen mukaisesti. Kontiolahdella oli helmikuussa säännöllisen kotihoidon asiakkaita 97 ja tilapäisen kotihoidon asiakkaita 32. Välitön asiakastyöaika oli helmikuussa 52,7 %. Myös asumispalveluiden talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella suunnitellusti. Tehostettuun asumispalveluun odotti helmikuun lopussa 8 asiakasta, joista 5 terveyskeskuksen vuodeosastolla. Uusi perhehoitokoti aloitti toimintansa tammikuussa. Lyhytaikaista hoivaa tarvitseville asiakkaille on käytössä 4 paikkaa. Vapaaehtoistyön mallin yhteistä työstämistä Kontiolahden kanssa ollaan aloittamassa. Asumispalvelut: Asumispalveluiden talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella suunnitellusti. Asiakkaiden toimintakykyä mittaavat Rava -indeksin keskiarvot mitattiin maaliskuussa (ka 3,44). Tk-sairaala: Terveyskeskus-sairaalan talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella tilauksen mukaisesti. Kuormitusprosentti oli tammikuussa 97,5 % ja helmikuussa 105,2 %. Ensimmäisen vuosineljänneksen kumulatiivinen kuormitus oli 101,6 % ja hoitopäivätoteuma 24,8 %. Kontiolahden sairaalassa on hoidettu runsaasti joensuulaisia potilaita Joensuun sairaalamuuttojen ja esh jonojen vuoksi. Myös muita ulkokuntalaisia hoidettiin Kontiolahden sairaalassa. Perhehoitokodin perustamisen vuoksi potilaspaikkamäärä on vuoden 2015 alusta alkaen pudotettu 43 paikasta 40 potilaspaikkaa. Kontiolahden sairaalan toimintaa kehitetään vuoden 2015 aikana tavoitteena nopeammat siirtymiset raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, pitkäaikaishoidon vähentäminen ja akuuttihoidon lisääminen. Kontiolahden hoidon ja hoivan tulosalueella laaditaan kevään aikana ikäihmisten strategia, jonka yhteydessä selvitetään tulevaisuuden hoidon ja hoivan tarpeet sekä huomioidaan samalla kiinteistötarpeet. Huhtikuu Omaishoito: Huhtikuun lopussa oli yhteensä 55 omaishoidon tuen saajaa, heistä yli 75 -vuotiaita oli yhteensä 21 (38 %). Omaishoitoon varattu määräraha on jo käytössä. Omaishoitajille suunnatut hyvinvointi- ja terveystapaamiset on suunniteltu yhteistyössä muistihoitajan kanssa. Tarkastukset alkavat viimeistään syksyllä. Kotihoito: Kotihoitopalvelujen talousarvio on toteutumassa tämän hetkisen arvion mukaan tilauksen mukaisesti. Kontiolahdella aloitti huhtikuussa uusi kotihoidon aluevastaava. Kontiolahdella oli huhtikuussa säännöllisen kotihoidon asiakkaita 103 ja tilapäisen kotihoidon asiakkaita 29. Välitön asiakastyöaika oli laskenut alkuvuoden toteutuneesta, ollen huhtikuussa 47,2 %. Asumispalvelut: Talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto tilauksen mukaisesti. Yksityisissä asumispalveluissa oli huhtikuun lopussa sijoitettuna 4 asiakasta, joista 2 palvelusetelillä, asumispalveluun odottaa 11 asiakasta. Tk- sairaala: Terveyskeskuksen sairaalan talousarvio toteutuu tämän hetkisen arvion perusteella tilauksen mukaisesti eurojen osalta, mutta hoitopäivätoteumassa on alitusuhkaa. Ensimmäisen vuosikolmanneksen hoitopäivätoteuma on 29,5 %. Alku vuoden kumulatiivinen kuormitus oli 101,2 %. Huhtikuun lopussa osastolla on ollut runsaasti vapaita paikkoja. Tk-sairaalan talousarviosta siirrettiin määrärahat perhehoidon perustamiseen Sosiaalipalvelut Tammi-maaliskuu Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö kokonaisuudessaan pysynee määrärahavarauksissa. Perustoimeentulotuen menot näyttävät pysyvän vuoden 2014 tasolla. Täydentävään toimeentulotukeen varattu määräraha asettaa paineita tilauksessa pysymiseksi. Täydentävän toimeentulotuen menoja lisäsivät alkuvuonna Kontiolahden vuokratalojen vesilaskutus. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen lisäsi myös menoja. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2014, mutta kustannukset pysyvät edelleen talousarviossa. Aikuissosiaalityössä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteellinen kehittämistyö on tuottanut tulosta. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät kasvoivat ja alku vuoden aikaan eri ryhmissä kävijöitä oli 51 henkilöä. Aktivointitoimenpiteiden ja mm. kuntouttavan työtoiminnan hyvä taso pienentää passiivityömarkkinatuenlaskua. Vammaispalvelut: Vammaispalveluiden osalta ylitys oli n. 21 %. Vammaispalvelujen menojen ylitys johtui mm. vaikeavammaisten avun tarpeen kasvusta. Vammaispalveluissa kasvu on ollut nousujohdannainen koko vuoden ajan, johtuen palveluiden lisääntyneestä tarpeesta vaikeavammaisten asumispalveluissa että henkilökohtaisen avun tarpeen lisääntymisenä. Myös henkilökohtaisen avun kilpailuttaminen vaikutti talouden kehitykseen epäsuotuisasti. Myös kehitysvammahuollossa avohuollon kustannukset ovat kasvaneet, vaikka asiakasmäärä on sama. Kustannuksia nostaa asiakkaiden palvelutarpeen kasvu.lisäksi kehitysvammaisia asiakkaita on siirtynyt ostopalveluihin, joissa hoitopäivän hinta on arvioitua suurempi. Omaa työ- ja päivätoimintaa on kehitetty, mikä mahdollistui tilojen laajenemisen myötä Työtanhualla. Myös NUPA-päivätoimintaryhmän myötä on vähennetty PKSSK:n päivätoiminnan ostopalvelua. Kehitysvammahuollon laitoshoitopäivien määrä laski tällä on vaikutusta talousarvion alittumiseen. Perhepalvelut: Alkuvuonna on perhepalveluissa tehty voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistuksen mukaisia toiminnan muutoksia. Perhepalveluiden tilaus ylittyi n. 15 %. Vaikka tavoitteena on ollut pitää lasten pitkäaikaiset sijoitukset raskaimpiin ja kalliisiin yksiköihin maltillisina. Lastensuojelun tarve on näyttäytynyt Kontiolahdella vuonna 2014 aikaisempaa suurempana. Asiakasmäärät sekä avo-, että sijaishuollossa ovat kasvaneet. Kontiolahdella työttömyys on ollut kasvussa useamman vuoden ajan ja lapsiperheiden pienituloisuus on yleisesti korreloinut sijoitusten määrän kanssa. Jälkihuollossa olevien nuorten palvelujen tarve on myös aiempaa suurempaa. Lapsiperheiden

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto kotipalvelu on siirretty talousarviorakenteessa lastensuojelusta ehkäiseviin lapsiperhepalveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on laskenut vuodentakaisesta, mutta kustannuksia kasvattaa edelleen kalliiden hoitopaikkojen ostokustannukset, tästä johtuen kustannukset eivät näin ollen pääse laskemaan. Perheneuvolan asiakasmäärä on pysynyt ennallaan. Huhtikuu Aikuissosiaalityö: Toimeentulotuen menot ovat ylittämässä talousarvion. Perustoimeentulotuessa on ollut lievää nousua ja myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot ovat ylittämässä talousarvion. Kuntouttavassa työtoiminnassa on asiakkaita ollut erittäin hyvin. Alkuvuonna asiakkaista alle 25 -vuotiaita on ollut 9 ja yli 25 -vuotiaita 53. Sosiaalisessa asumisessa on pitkäaikaisasiakkaiden lisäksi lyhyehköjä päihdekuntoutuksia. Alkuvuoden menokehitys on ollut ennakoitua suurempi ja talousarvio uhkaa ylittyä. Vammaispalvelu: Vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivien määrä on kasvanut. Vaikeavammaisten palveluasumisen osalta palveluasuminen kotiin henkilökohtaisena apuna (24/7) on edelleen kallista, mutta kulujen kasvu oletetaan vähitellen laskevan henkilökohtaisen avun järjestämistavan muutosten myötä. Henkilökohtaisen avun ostopalveluista on siirrytty ajalla työnantajamalliin kahdeksan asiakkaan kohdalla. Vammaispalvelun nettokulut ovat myös kasvaneet 13 % verrattuna 04/2014 tilanteeseen. Kehitysvammaisten avohuoltoasiakkaiden asiakasmäärä on kasvanut 3 % verrattuna 04/2014 toteumaan uusien asiakkaiden myötä, tämä näkyy myös kustannusten kasvuna. Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät ovat laskeneet - 10 % verrattuna 04/2014 toteumaan johtuen asiakkaiden asumispalveluissa tapahtuneista muutoksista. Kehitysvammaisten laitoshoitopäivien (lähinnä tilapäinen hoito) osuus on laskenut (- 4 %), mikä näkyy myös kustannusten osalta - 7 %. Kokonaisuutena vammaispalvelun nettokulut ovat kasvaneet 8 % verrattuna 04/2014 toteumaan. Vammaispalvelujen talousarvio tulee ylittymään erityisesti henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen osalta. Omaa ympärivuorokautista asumispalvelua suunnitellaan kehitysvammaisille asiakkaille. Perhepalvelut: Perhepalveluissa on toimintaa muutettu vuoden 2015 alusta sosiaalihuoltolain muutosten mukaisesti. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on laskenut vuodentakaisesta, mutta kustannuksia kasvattaa edelleen kalliiden hoitopaikkojen ostokustannukset. Perheneuvolan asiakasmäärä on pysynyt ennallaan. Vaikka Kontiolahdessa lastensuojelun tarve on pysynyt korkealla lastensuojelun avohuollossa, näyttäisi määräraha riittävän. Varhaisen tuen kotipalvelua on myös pystytty antamaan kysynnän mukaan. Hallinto- ja talouspalvelut Tammi-huhtikuu Hallinto: Hallinto- ja talouspalvelut pysyy talousarviossa. Tilaajajohtaja (Outokumpu):

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Outokummun tilauksen toteuma huhtikuun lopussa oli 28,2 %. Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on 4,4 %. Ennuste on, että tilaus alittuu noin 1 milj. euroa. Terveyspalvelut Tammi - Maaliskuu Muutosta terveyspalveluihin tuli vuoden vaihteessa, kun Outokummun iltapäivystys kolmen kunnan päivystysrinkinä päättyi ja iltapäivystys siirtyi Tikkamäelle. Muutos lisäsi resursseja päiväpäivystykseen, mm. hoitajien työpanosta, ja näin tehokas päiväaikainen toiminta vähentää potilasvirtaa Tikkamäelle. Tilauksessa oli varauduttu uutena palveluna suolistosyöpäseulonnat, mutta tämä ei mahdollistu syöpäjärjestön kapasiteetin riittämättömyyden takia vielä vuonna Asiakaspalautteen mukaan jonkin verran ongelmia on ollut lääkäriaikojen saamisessa, mikä johtuu henkilöstön vuosilomista. Tosiasiassa tämän tyyppinen palaute apulaisylilääkärin mukaan on aiempaa vähäisempää. Terveydenhoitajien asiakasmäärät ovat pienemmät kuin yta-alueen muissa kunnissa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintoja ollaan tehostamassa. Nykytilanne ja hoitoprosessit on kartoitettu. Kevään kuluessa prosesseja tehostetaan mm. päällekkäisyyksiä poistamalla ja Vaskikammarin toiminnan tehostamisella. Kuntoutuksen terapiapalvelujen tuottamisesta on kuluvan kevään aikana tulossa tarkempi selvitys koko yta-alueen näkökulmasta. Tavoitteena olisi omien terapeuttien saaminen korvaamaan ostopalveluja. Suun terveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsee jonottamatta. Kulut tällä vastuualueella ovat kasvaneet 11 % ja tuotot pienentyneet 10 %. Muutetussakin tilauksessa kuitenkin arvioidaan pysyvän. Erikoissairaanhoidon toteuma maaliskuun lopussa oli 5,6 % pienempi edelliseen vuoteen nähden. Suurimmista menoeristä kirurgian ja sisätautien kasvu oli miinus-merkkinen. Aikuispsykiatriassa oli kasvua 14,3 %. Päivystysmenot ovat edellisen vuoden tasolla. Huhtikuu Erikoissairaanhoidon toteuma huhtikuun lopussa oli 9,3 % pienempi edelliseen vuoteen nähden. Kehityksen näin jatkuessa erikoissairaanhoidon tilaus alittuu, joka huomioidaan myös syksyn talousarviomuutoksessa. Vastaanoton puheluissa vastaus-% 61,63. Terveyspalveluissa ei muutoin uutta raportoitavaa. Oman toiminnan osalta talousarvio toteutuu tilauksen mukaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Tammi - Maaliskuu Omaishoidossa on ollut omaishoidontuen saajaa. Vapaata määrärahaa jäljellä noin 5800 euroa. Kotihoidossa käynnistettiin yöhoito. Medimobiili otettiin käyttöön helmikuussa. Kotihoidon välitön asiakastyöaika 55,8 %. Heikinhelmen asumisyksikön kaavavalitukset ovat päättyneet ja yksikön toimintaa päästään kehittämään. Outokummun tk-sairaalassa ja myös Iltaruskossa on hoidettu joensuulaisia Joensuun sairaaloiden muuttojen vuoksi. Tilauksen mukaisesti Outokummun sairaalan toimintaa kehitetään vuoden 2015 aikana tavoitteena nopeammat siirtymiset raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, laitoshoidon vähentäminen ja akuuttihoidon lisääminen. Kuntouttavaa työotetta ja työergonomiaa vahvistetaan ottamalla kuntoutuspassit käyttöön vuoden 2015 aikana Outokummun tk-sairaalassa. Siilaisen fysioterapiapilotin malleja hyödynnetään myös Outokummussa. Tk-sairaalan osasto on osallistunut Tutka -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tiimityön ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Lean -ajattelumallia jalkautetaan myös Outokumpuun. Huhtikuu Omaishoitajille suunnattuja hyvinvointi- ja terveystapaamisia on suunniteltu yhteistyössä muistihoitajan kanssa. Kotihoidon välitön asiakastyöaika oli huhtikuussa 47,2 % (ja maaliskuussa 50,6 %). Välitön asiakastyöaika on tippunut tasaisesti koko alkuvuoden ajan. Huhtikuun aikana on Outokumpuun hyväksytty ensimmäinen palvelusetelituottaja tukipalveluihin. Hoito- ja hoivapalvelujen tilaus alittuu noin 0,2 milj. euroa. Sosiaalipalvelut Tammi Maaliskuu Aikuissosiaalityössä toimeentulotukimenot ovat lievässä kasvussa. Työllistämistoiminnan piirissä on 25 % enemmän asiakkaita edelliseen vuoteen nähden. Sosiaalisen asumisen kustannukset ovat nousseet 47 % per asiakasperhe. Lapsiperheiden kotipalvelu on siirretty vuoden alusta osaksi ehkäisevää lastensuojelutyötä. Asiakkaat ovat olleet vuonna 2014 lastensuojelun asiakkuudessa, joten lastensuojeluasiakkuuksien määrä on näennäisesti laskenut. Outokummussa yhteistyötä on tehty ennaltaehkäisevästi jo ennenkin, joten toimintatapoihin tämä ei tuo juurikaan uutta. Lastensuojelussa on menossa seesteinen vaihe. Sekä avohuollon asiakasmäärä että kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden alhaisemmalla tasolla. Lastensuojelun sijoituksista kolme

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättyi aivan viime vuoden lopulla ja osa nuorista on siirtynyt jälkihuoltoon. Vuonna 2015 täysi-ikäiseksi tulee 6 kodin ulkopuolelle sijoitettua nuorta. Lapsiperhepalveluja kehitetään edelleen ja siihen palkataan määräaikainen kehittäjä 7 kk:n työpanoksella. Lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeeseen on varattu euron uusi määräraha, joka esitetään lisättäväksi perhepalveluihin tilauksen muutoksessa. Lapsiperhepalvelujen kehittämishanke tulee juuri nyt hyvään saumaan. Tavoitteenahan on, ettei uusia sijoituksia ei olisi jatkossa tarvetta tehdä. Vammaispalvelujen kulut ovat kasvaneet 7 % edelliseen vuoteen nähden. Vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivät ja kustannukset ovat kasvussa. Kehitysvammaisten palveluissa entistä hoidollisempia on ostopalveluissa. Pysyvässä laitoshoidossa ei outokumpulaisia kehitysvammaisia. Huhtikuu Sosiaalipalveluissa ei huhtikuulta uutta raportoitavaa alkuvuoteen nähden. Sosiaalipalvelujen tilaus alittuu noin 0,4 milj. euroa. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää käsitellä tilausten toteutumisen ajalta ja edellyttää, että tuottaja esittää toimenpiteet, jolla Joensuun ja Kontiolahden tilausten toteutuminen talousarvion mukaisina voidaan varmistaa, edellyttää, että tuottaja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla terveysasemien puheluiden vastausprosentti nousee kuukausittain siten, että 90 % vastaustavoite saavutetaan lokakuussa 2015, ja edellyttää, että kotihoidon välitön työaika nousee tavoitteeksi asetettuun 60 %:iin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilausten toteutuminen yhteenveto Vastaanottotoiminnan seuranta

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää asumispalveluja hoidon ja hoivan tulosalueella ikääntyneille, terveyspalveluiden tulosalueella mielenterveyskuntoutujille ja sosiaalipalveluiden tulosalueella sosiaalisen tilanteeseen vuoksi tukea tarvitseville, kuten itsenäistyville nuorille ja päihdekuntoutujille. Ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien osalta puitesopimukset päättyvät Päihdekuntoutujien asumispalveluja ei aikaisemmin ole kilpailutettu. Kaupungin strategisena tavoitteena on keventää asumispalvelujen rakenteita, vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotiin vietäviä palveluja. Asumispalvelumuodot ovat: - Tuettu asuminen (kotiin vietävät palvelut klo tai 8-16) - Palveluasuminen (henkilökuntaa klo. 7-21) - Tehostettu palveluasuminen (henkilökuntaa 24/7) Kilpailutuksen tavoitteena on - löytää kokonaistaloudellisemmat tavat tuottaa kevyemmät, edullisemmat ja laadukkaammat asiakaslähtöiset palvelut, - kehittää sopimuskauden laadunhallintaa ja löytää siihen mittareita, - yhteistyöhön ja jatkuvaan kehittämiseen sitoutuminen. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttamisen valmistelu on aloitettu yhteistyössä Joensuun seudun hankintatoimen ja palvelujen tuottajien kanssa. Asukkaita tullaan lisäksi erikseen tiedottamaan kilpailuttamisesta. Kilpailutusten tarjouspyyntöluonnokset saatetaan palveluntuottajien kommentoinnille ennen julkaisua. Kilpailuttamismalli on puitejärjestely, johon hyväksytään kaikki tarjouksen jättäneet, vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntuottajat. Kilpailutus koskee vanhoja ja uusia asiakkaita, ketään ei kuitenkaan siirretä uuteen hoitolaitokseen vastentahtoisesti. Mikäli palveluntuottaja ei tule valituksi uuteen puitejärjestelyyn, on vanhojen asiakkaiden vaihtoehtona palvelusetelin käyttäminen. Uuden sosiaalihuoltolain ( /1301) mukaan asumispalveluihin tulee sisältyä tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Ikääntyvien asumispalveluissa henkilöstömitoituksen laskennassa noudatetaan STM:n Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi suosituksia (STM julkaisuja 2013:11).

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Ikääntyvien asumispalvelujen kilpailuttamisen arvioitu määrä 2016 (Luvut ovat suuntaa-antavia. Ostot vahvistuvat vuoden 2016 talousarvion mukaisessa tilauksessa) Hoito ja hoiva Asiakkaat Hoitopäivät milj. % Tuettu asuminen % Palveluasuminen ,04 7 % Tepas ,3 93 % Yhteensä ,3 100 % Ikääntyneiden asumispalvelujen hankinnoissa tavoitteena on lisätä palveluasumisen määrää ja vähentää tehostettua palveluasumista. Vuonna 2015 palveluasumisen osuus on ollut pari prosenttia. Sopimuskauden aikana pyritään lisäämään palveluasumisen suhteellista osuutta niin, että se optiokausien päättyessä olisi ostopalveluissa reilut 20 %. Kilpailuttamisessa tähän pyritään palveluasumisen arviointikriteerien määrittelyn kautta. Palveluohjelman mukaisesti linjataan, että omaa tehostettua asumispalvelua ja palveluasumista on tulevaisuudessa vähintään 40 %. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) ja valtakunnalliset linjaukset määrittelevät, että ikääntyvien asumista tuetaan omaan kotiin mahdollisimman paljon kotihoidon ja tukipalvelujen avulla. Toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä, minkä vuoksi tarvitaan monipuolisia asumispalveluja. Ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun vaihtoehdoksi tarvitaan palveluasumista, jossa ikääntyvä voi asua kodinomaisessa ja turvallisessa asuinympäristössä. Ikääntyneiden asumispalveluissa kilpailutetaan tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen ja lyhytaikaishoito. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona asiakkaille tarjotaan palveluseteliä. Sopimuskausi on 2 vuotta, jota voidaan jatkaa kahdella yhden vuoden optiokaudella. Tarjouspyyntö julkaistaan kesäkuussa. Sopimusten valmistelu sekä sopimuskauden laadunhallinnan ja yhteistyön tavoista sopiminen tehdään syksyllä. Sopimukset pyritään saamaan voimaan alkaen. Mielenterveyspalveluiden asumispalvelujen kilpailuttamisen arvioitu määrä 2016 (Luvut ovat suuntaa-antavia. Ostot vahvistuvat vuoden 2016 talousarvion mukaisessa tilauksessa) Mielenterveys Asiakkaat Hoitopäivät milj. % Tuettu asuminen ,75 43 % Palveluasuminen ,2 30 % Tepas ,13 28 % Yhteensä ,1 100 % Mielenterveyspalveluissa asumispalveluja ostetaan, kun kunnalliset tukipalvelut eivät ole enää riittäviä potilaan kotiin vietyinä. Ostettavat palvelut ovat tuettu asuminen (kotiin vietynä tai asumisyksikössä), palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Jälkimmäiset asumisyksikössä tuotettuina sisältävät myös

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto aikuispsykiatrisen avohoidon (ml. sh- ja psykiatripalvelut). Tavoitteena palvelurakenteessa on muutos kevyempään suuntaan. Palvelun ostotarve tulee keskittymään palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Kotiin viedyn tukiasumisen ostaminen vähentynee jatkossa kunnallisten palveluiden vahvistuttua. Palvelua ostetaan tarpeen mukaan, ostaja ei sitoudu mihinkään ostomääriin. Maksusitoumukset ovat määräaikaisia ja kuntoutusjakson pituudet määritellään hoito- ja kuntoutuspalavereissa. Mielenterveyspalveluissa ei oteta käyttöön palveluseteliä. Sosiaalisen asumisen ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kilpailuttamisen arvioitu määrä 2016 (Luvut ovat suuntaa-antavia. Ostot vahvistuvat vuoden 2016 talousarvion mukaisessa tilauksessa) Sosiaalinen asuminen ja päihdekuntoutujat Asiakkaat Hoitopäivät milj % Tuettu asuminen ,6 31 % Palveluasuminen ,25 milj. 13% Tepas ,08 milj. 56 % Yhteensä ,93 milj. 100 % Sosiaalisen asumisen ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat painottuneet ns. raskaiden asumisratkaisuiden varaan. Samoissa asumispalveluyksiköissä asuu myös osa mielenterveyskuntoutujista. Asumispalveluiden kilpailutuksessa haastetaan markkinat kehittämään uudenlaista omatoimista asumista ja kuntoutumista tukevaa palvelukokonaisuutta. Keskeisenä tavoitteena on lisätä kotiin vietävien ja tuetun asumisen palveluiden volyymia. Tavoitteena on vähintään se, ettei palveluasumisessa asuvien päihdekuntoutujien määrä enää kasvaisi, vaan kotiin vietävät palvelut toimisivat tarpeeksi tehokkaasti siinä tuen tarpeen vaiheessa, jossa päihdekuntoutujan asumista voitaisiin järjestää hänen kotonaan. Myös tuetun asumisen järjestämistä asumisyksiköissä voidaan lisätä vaihtoehtona palveluasumiselle ja tehostetulle palveluasumiselle (24/7). Asumisen viikoittainen tuki voi vaihdella esim. puhelimen kautta annetusta tuesta konkreettiseen asumisen tukeen. Mielenterveyskuntoutujien, sosiaalisen asumisen ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa: - Kilpailutetaan kaikki asumispalveluiden muodot; tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen ja tuettu asuminen. - Mielenterveyspalveluissa tehostettuun palveluasumiseen sisältyvät hoito ja kuntoutuspalvelut. - Tuetun asumisen sisältöjen kehittämiseksi järjestetään yhteissuunnittelutilaisuus (työpaja) palvelun tuottajien kanssa 9-10/ Sopimuskausi on 3 vuotta, jota voidaan jatkaa yhden vuoden optiokaudella. Sopimuskauden pituudella pyritään takamaan asumispalvelujen jatkuvuus ja