Opettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta.

Transkriptio

1 2015 OPETTAJIEN KELPOISUUSKOKEEN SUORITTAMINEN Opettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään, mitkä kolmesta aihealueesta hakijan kelpoisuuskokeeseen kuuluvat. Jos päätöksen saanut haluaa suorittaa kelpoisuuskokeen, hän ilmoittautuu yliopiston opettajankoulutusyksikköön suorittamaan sitä. Ilmoittautumisen yhteydessä kelpoisuuskokeen suorittaja sopii yliopiston kanssa suorittamisen aikataulusta ja yksityiskohdista. Kelpoisuuskoe tulee pääsääntöisesti suorittaa vuoden kuluessa ilmoittautumisesta. Seuraavassa kuvataan kelpoisuuskokeen suoritustavat ja annetaan ohjeistus kelpoisuuskokeeseen valmistautumiseksi sen mukaisesti, kuin Opetushallitus ja yliopistojen edustajat ovat sopineet. Kirjallisuusluettelot ovat esimerkinomaisia, ja kokeen järjestävä tiedekunta voi sopia suorittajan kanssa myös muusta kirjallisuudesta. KELPOISUUSKOKEEN AIHEALUEET AMMATEITTAIN Aihealue 1: Opettajuutta tutkimassa / Erityisopettajuutta tutkimassa Luokanopettajat ja aineenopettajat Erityisopettajat Essee aiheesta Luokanopettajuutta/Aineenopettajuutta tutkimassa Esseetä kirjoittaessaan kokeen suorittaja käyttää hyväksi vähintään kahta lähdeteosta sekä omaa koulutustaan ja omia kokemuksiaan. Esseen pituus on noin 7 10 sivua. - Kansanen, P. (2004). Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus - Patrikainen, R. (1999). Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Jyväskylä: PS-kustannus. - Luukkainen, O. (2005). Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus Essee aiheesta Erityisopettajuutta tutkimassa Esseetä kirjoittaessaan kokeen suorittaja käyttää hyväksi vähintään kahta lähdeteosta sekä omaa koulutustaan ja omia kokemuksiaan. Esseen pituus on noin 7 10 sivua. - Saloviita, T. (1999). Kaikille avoimeen kouluun. - Määttä, P. (1999). Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. - Ahvenainen, E. & Holopainen, E. (1999). Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet.

2 2 (5) Aihealue 2: Suomalainen koulu Essee aiheesta Suomalainen koulu Esseetä kirjoittaessaan kokeen suorittaja käyttää hyväksi vähintään kahta lähdeteosta sekä mahdollisia omia kokemuksiaan suomalaisesta koulusta. Esseen pituus on noin 7 10 sivua. - Lampinen, O. (1998). Suomen koulujärjestelmän kehitys (3. painos). Helsinki: Gaudeamus. - Opetushallitus (2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tampere: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy. ( pdf) - Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. ( - Opetushallitus (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. ( f) - Lasten erityishuolto- ja opetus Suomessa Hätönen, H. (2006). Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Saarijärvi: Opetushallitus. Aihealue 3: Opetusnäyte Kokeeseen osallistuja hankkii opetusnäytteen antamista varten koulun ja ohjaajan. Koulu ja ohjaaja tulee hyväksyttää kelpoisuuskokeen järjestävässä yliopistossa. Opetusnäyte koostuu seurantatunneista (enintään 5 h) ja pidettävistä tunneista (enintään 10 h). Luokanopettajan kelpoisuuskokeeseen tulee sisältyä pidettäviä tunteja äidinkielessä ja kirjallisuudessa (sisältö: lukeminen ja kirjoittaminen). Ohjaava opettaja kirjoittaa opetusnäytteestä lausunnon. Kokeen suorittaja laatii opetusnäytteestä raportin seuraavan ohjeen mukaisesti. Opetusnäytteen raportointi Noin 7 10 sivun pituisesta raportista tulee ilmetä seuraavat seikat: Opetusnäytteen kokonaiskuvaus koulu ja opetustehtävä, jossa kelpoisuuskokeen suorittaja antoi opetusnäytteen koulun fyysinen ja henkinen toimintaympäristö koulun materiaaliset ja henkiset toimintaedellytykset opetusnäytetuntien (seurantatunnit ja pidetyt tunnit) tavoitteet - koulun ja luokan/ryhmän tasolla - oppijan tasolla - kelpoisuuskokeen suorittajan itselleen asettamat tavoitteet

3 3 (5) oppimisen kuvaus - kuvaus oppimisesta yleisellä tasolla luokassa/ryhmässä opetusnäytteen aikana pidetyt tunnit - opetusnäytteeseen sisältyneiden tuntien ajankohdat ja sisällöt sekä kokeen suorittajan ja ohjaavan opettajan arvio tavoitteiden saavuttamisesta kuvaus ohjaavalta opettajalta ja työtovereilta saadusta tuesta Erityisopettajilta edellytetään lisäksi Kuvaus 2 3 oppilaasta - yksilölliset piirteet ja oppimisen vaikeudet - kuvaus kunkin henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) ja sen keskeisimmistä tavoitteista Pedagoginen ajattelu Kelpoisuuskokeen suorittaja kuvaa pedagogista ajatteluaan seuraavista näkökulmista: teoreettiset lähtökohdat (didaktiset, erityispedagogiset, filosofiset tms.) opetuksen pedagogiset ratkaisut (opetusmenetelmät, -välineet ja työmuodot) opettajan ja oppijan välinen vuorovaikutus sekä oppijoiden keskinäinen vuorovaikutus koko luokan/ryhmän opettaminen suhteessa yksilölliseen ohjaamiseen kasvatuksellinen ulottuvuus - oppijan itsetunto ja sen vahvistuminen - säännöt ja normit ja niihin kasvattaminen oppimisvaikeudet ja käyttäytymishäiriöt haasteena muutokset pedagogisessa ajattelussa opetusnäytteen aikana PORTFOLIO Kelpoisuuskokeen suorittaja laatii seuraavassa annetun ohjeistuksen avulla portfolion omasta kasvustaan ja kehityksestään opettajan uralla. Portfolion laajuudeksi suositellaan 7 10 sivua. Portfolion muodon ja rakenteen kokeen suorittaja suunnittelee itse. Portfolion jäsentyneisyyttä ja selkeyttä arvostetaan. Portfoliotyöskentelyn määrittelyä Portfoliotyöskentely on pitkäjänteistä, systemaattista oman työn ja osaamisen itsearviointia ja kehittämistä, perusteiden pohtimista ja palautteen keräämistä kollegoilta, esimiehiltä sekä muilta yhteistyökumppaneilta. Sen tarkoituksena on tukea oman opettaja-asiantuntijuuden kehittymistä. Portfoliotyöskentely on prosessiluonteista, ja tuotos muotoutuu vähitellen kelpoisuuskokeen edetessä ja näkemysten jäsentyessä. Portfoliotyöskentelyn tavoitteina on kuvata ja jäsentää osallistujan osaamis-, oppimis- ja kehittymisprosessia sekä siihen liittyviä kokemuksia hahmottaa osallistujan omaa ammatillista kehittymistä ja tiedonpolun kehittymistä toimia kelpoisuuskokeeseen osallistuvan kokoavana työskentelymuotona Portfolion sisältö

4 4 (5) Portfolioon kirjataan oma ammatillinen kehityskaari. Kelpoisuuskokeeseen osallistuva esittelee siinä oman opetusfilosofiansa sekä opettajanuraansa liittyviä kokemuksia ja suunnitelmia. Portfolioon valikoidaan näytteitä tuntisuunnitelmista, opiskelutehtävistä, palautteista jne., sekä arvioidaan näiden näytteiden perusteella opintojen ja kokemuksen merkitystä opettajaksi kasvamisessa. Portfolio on luonteeltaan oppimisprosessia myötäilevä julkinen asiakirja, joka kertoo laatijansa osaamisesta ja jonka luotettavuutta pitää voida tekstin perusteella arvioida. Seuraavassa joitakin viitteellisiä alaotsikoita kysymyksineen: Oman opettajauran kehitys - Missä kaikkialla olet opiskellut ja milloin? - Missä kaikkialla olet opettanut ja milloin? - Miten arvioit omaa kehittymistäsi vuosien varrella? Oman osaamisen itsearviointi - Miten arvioit omaa toimintaasi opettajana ja kollegana työyhteisössä (vahvuudet ja heikkoudet)? - Miten voisit kehittää toimintaasi opettajana? - Miten huolehdit omasta jaksamisestasi ja kehittymisestäsi? Oman koulutusnäkemyksen kuvaus - Mitkä ovat keskeisiä periaatteita/arvoja työssäsi? - Millaiseen oppimiskäsitykseen ja/tai toiminta-ajatukseen työsi perustuu? - Miten opetusnäkemyksesi on muuttunut sen myötä, kun olet kelpoisuuskokeen aikana lukenut lähdekirjallisuutta? Oman oppimisen pohdinta - Mitkä olivat sinulle tärkeimpiä asioita, kokemuksia, tilanteita, tapahtumia tai antia kelpoisuuskokeen aikana? - Mistä asioista arvioit tarvitsevasi lisää osaamista/koulutusta? - Mitä hyötyä portfolion työstämisellä oli omalle oppimisellesi? Tärkeintä portfoliossa on oman opettajuuden tietoinen pohtiminen. Opettajaksi ei synnytä vaan opitaan! Kirjallisuutta portfolion laatimisen tueksi Heikkilä, J Opettajan portfolion avulla kohti omaa opettajaprofiilia. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 1. Linnakylä, P., Pollari, P. & Takala, S. (toim.)1995. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen tutkimuslaitos. Niikko, A Ammatillisen kasvun itsearviointi porfoliokäytäntönä. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja ja vastaavat verkkosivustot

5 5 (5) KELPOISUUSKOKEEN PÄÄTTÄVÄ PALAUTETILAISUUS Ennen palautetilaisuuteen osallistumista kokeen suorittaja lähettää essee 1:n ja essee 2:n, opetusnäytteestä laaditun raportin sekä portfolionsa kelpoisuuskokeen järjestävään yliopistoon. Palautetilaisuus järjestetään, kun kelpoisuuskokeen kaikki osat on suoritettu. LISÄTIETOJA Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten