Kriivarin koulu moderni kyläkoulu!

Transkriptio

1 KRIIVARIN KOULUN TYÖSUUNNITELMA Kriivarin koulu moderni kyläkoulu!

2

3 SISÄLLYS T 4 TOIMINTA-AJATUS O 8 OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Y 10 YHTEISTYÖ H 12 HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS A 14 ARVIOINTI

4 Kriivarin koulu T KOULUN TOIMInTA-AJATUS KRIIVARIN KOULUN TOIMINTA-AJATUS MILLAINEN ON TOIMINTAKULTTUURIMME JA MITÄ PAINOTAMME OPETUKSESSAMME? Kriivarin koulussa annetaan perusopetusta monipuolisia työtapoja käyttäen. Uuden opetussuunnitelman (OPS2016) pohjalta lukuvuoden painopistealueemme ovat opettamisen toimintakulttuurin muutoksessa, oppilaiden osallistamisessa sekä monipuolisen arvioinnin toteuttamisessa. Tavoitteena on, että oppilas hallitsee perustaidot eri oppiaineissa, osaa suunnitella, havainnoida ja arvioida omaa oppimaan oppimistaan ja soveltaa oppimiaan taitoja niin oppimisessaan kuin käytännön elämässä. Ohjaamme oppilaita myönteisiksi, osallistuviksi ja rakentavan kriittisesti ajatteleviksi nuoriksi. Tuemme terveen ja positiivisen minäkuvan muodostumista ja sinnikkyyden löytämistä erityisesti silloin, kun oppimisen haasteet sitä edellyttävät. Panostamme erityisesti itsetuntemuksen kehittämiseen ja tunnekasvatukseen. Tuemme oppilaan kasvua yksilölliseen ja yhteisölliseen vastuullisuuteen ja innostamme heitä osallistumaan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin omassa ja yhteisön toiminnassa. Harjaannutamme oppilaan itsearviointitaitoja, jolloin oppilas ohjatusti havainnoi aktiivisesti itse oppimaan oppimistaan ja tunnistaa vahvuuksiaan ja kehitystarpeitaan. Innostamme kokemuksellisen oppimisen kautta nuoria kiinnostumaan oman paikallisen ja kansallisen kulttuurin lisäksi kansainvälisyydestä laajemmin ja rohkaisemme heitä uteliaaseen ja rakentavaan vuorovaikutukselliseen viestintään erilaisissa ympäristöissä. Tuemme vanhempia ja koteja heidän kasvatustyössään. Toimintakulttuuri Opetussuunnitelma tarjoaa sisällöt koulun toimintakulttuurille: 1. Oppiva yhteisö 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen 4

5 Työsuunnitelma T TOIMINTAKULTTUURI Kriivarin koulussa opetussuunnitelman toimintakulttuurin sisällöt näkyvät seuraavasti: 1. Oppiva yhteisö Tehdään yhdessä. Asetetaan tavoitteita oppimiselle, kuvaillaan prosesseja ja arvioidaan. Annetaan ja kuunnellaan kehittävää palautetta. Jaetaan. Opitaan toisiltamme. Opitaan myös virheistä. Innostutaan ja onnistutaan! 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki Luodaan yhdessä viihtyisä ja turvallinen ympäristö oppimiselle. Vaalitaan työrauhaa ja kiireettömyyttä. Huomataan hyvä ja etsitään vahvuuksia. Tullaan nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi. Puututaan epäkohtiin yhdessä. Muistetaan olla joustavia. Kehitetään yhteisöllistä oppilashuoltoa innovatiivisesti yhdessä oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa. 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen toiminta Kehitämme koulun toimintakulttuuria suunnitelmallisesti ja avoimesti. Kokeilemme aktiivisesti erilaisia työtapoja ja vaihtelevia työympäristöjä. Opiskelemme siten, että kokonaisuudet hahmottuvat kaikille. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa aktiivisesti ja kokeillen uutta. Tätä tukee erinomaisesti Erasmus+-hankkeemme A Digital Journey in Europe. Lähdemme liikkeelle ulos ja ympäröivään yhteiskuntaan ja teemme yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa (esim. päiväkodit, palvelutalo, Vista, huoltajien työpaikat, museot, kirjasto, ympäröivät kunnat jne.). Annamme aikaa yhteissuunnittelulle sekä aikuisille että oppilaille. Leikimme ja toimimme monenlaisissa ryhmissä luokkarajat ylittäen. Liikumme enemmän ja muistamme myös leikkiä! 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kunnioitamme erilaisuutta ja vältämme stereo tyyppistä ajattelua. Keskustelemme 5 rakentavasti. Vaalimme jokaisen oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Etsimme uusia tapoja toimia yhdessä. Käytämme kieltä monipuolisissa kieliympäristöissä. Tiedostamme omat roolimme koulussa ja käytämme kieltä tyylikkäästi tilanteen mukaan arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta Suunnittelemme yhdessä uusia toimintatapoja, jotka lisäävät osallisuutta ja demokratiaa koulussamme. Harjoittelemme tätä mm. oppilaskuntatoiminnan avulla, jota ohjaa kaksi opettajaa työparina työskennellen. Hankimme ja arvioimme saamiamme kokemuksia yhdessä ja kehitämme toimintaa edelleen. Huolehdimme, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi! 6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kriivarin koulussa kaikkia kohdellaan samanvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Tämä koskee jokaisen perusoikeuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Huomioimme yksilölliset tarpeet. Arvostamme inhimillisen moninaisuuden rikkautta ja vältämme sukupuoleen sidottua roolitusta. Edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tuemme oman identiteetin rakentumista. 7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Kiinnitämme Kriivarissa huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja teemme vastuullisia ja tietoisia arjen valintoja asian edistämiseksi. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea ja tiedostavat sillä olevan merkitystä! Toimimme kestävämmän tulevaisuuden puolesta yksilö- ja koulutasolla. Tutkimme ja pohdimme maailman moninaisuutta ja pyrimme lisäämään ekososiaalista sivistystä. Tiedostamme toiminnallamme olevan merkitystä ja vaikutusta ja välitämme viestiä myös ympärillemme ja vaikutamme. Kansalaisaktiivisuutta käyttöön kentällä ikätason mukaisesti!

6 Kriivarin koulu T TOIMINTAKULTTUURI Kriivarin koulun toimintakulttuuri nyt ja miten pääsemme kohti ideaaliamme Kriivarissa on tälläkin hetkellä aktiivisesti oppilaita osallistava toimintakulttuuri. Oppilaskuntatoimintaa kehitetään edelleen oppilaiden yhtenä aktiivisena vaikutuskanavana, mutta sen rinnalla toimii monia muitakin luokkarajat ylittäviä toimintamuotoja ja -ryhmiä. Koulussamme on muodostettu kymmenen toiminta ryhmää, joissa jokaisessa on oppilaita jokaiselta luokka-asteelta (yhteensä oppilasta/ryhmä). Näiden ryhmien kautta oppilaat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja tehdä yhteistyötä yli luokkarajojen. Opettaja on tärkeä oppilailleen. Meistä jokainen muistaa sen kerran, kun opettaja kehui meitä saavutuksestamme. Meistä jokainen muistaa sen kerran, kun opettaja torui meitä teoistamme. PALAUTE ON HARKITTUA KOHTAAMISEN KULTTUURI: KAIKKI PALAUTE ON RAKENTAVAA! PALAUTE KANNUSTAA YRITTÄMÄÄN JA MAHDOLLISTAA ONNISTUMISEN PALAUTE RAKENTAA LAPSELLE AJATUSTA SIITÄ, ETTÄ ETEENPÄIN PÄÄSEMINEN ON MAHDOLLISTA PALAUTTEELLA LUODAAN VISIO, TAVOITTEET JA TYÖVÄLINEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 6

7 Työsuunnitelma K KASVATUKSEN PAINOTUKSET MEIDÄN KOULUMME OSALLISTAVA TOIMINTAKULTTUURI Miten ihanan monipuolinen haaste onkaan kasvattaa lapsia kohti itsenäisyyttä! Näitä asioita haluamme Kriivarin koulussa painottaa kasvatus- ja opetustyössämme. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN AKTIIVINEN TOTEUTTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Oppilas arvostaa omaa kouluaan turvallisena ja oikeudenmukaisena työpaikkana ja suojelee sitä myös vapaa-aikanaan. Oppilaat ovat mukana koulutyön suunnittelussa. Opettajat tekevä yhteistyötä ja koulussa panostetaan yhteisölliseen johtamiseen. Oppilas toimii ymmärtäen oman, vastuullisen työskentelyn vaikuttavan elämän laatuun. TYÖN MERKITYS JA VASTUULLISUUS, SISUKKUUS JA YRITTELIÄISYYS KANSAINVÄLISYYS HYVÄT TAVAT, LUONTEVA KÄYTÖS Oppilas arvostaa hyviä tapoja osana päivittäisiä toimiaan ja ymmärtää niiden merkityksen yhteisössä toimimiselle. ARVIOINTI JA SEN MONIPUOLINEN KEHITTÄMINEN OPPILAAN LÄHTÖKOHDISTA KÄSIN YHTEISÖLLISYYS JA HYVÄ TAHTO HYVÄ MINÄ, HYVÄ ME! Oppilaan oma kokemusmaailma, kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet huomioidaan ja niitä hyödynnetään oppilaan motivaation herättämisessä ja ylläpitämisessä. Oppilas ymmärtää, että toisen huomioon ottaminen ja auttaminen ovat edellytyksiä esim. koulukiusaamisen poistamiseksi koulusta. ESI- JA ALKUOPETUKSEN AKTIIVINEN TOTEUTTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 7

8 Kriivarin koulu O OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Monialainen oppimiskokonaisuus Monialaisen oppimiskokonaisuuden tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. Kokonaisuudessa nostetaan esiin oppilaiden itsensä merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luodaan tilaisuuksia niiden käsittelyyn monipuolisesti koulun sisällä ja ulkopuolella. Tarkoituksena on vahvistaa eri oppiaineiden tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön, antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle, haastaa oppilaat monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin omissa yhteisöissään sekä viedä oppilaat, oppiminen sekä teemasta tehdyt tuotokset tehokkaasti koulun seinien ulkopuolelle. Lukuvuoden Monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan marraskuussa 2017 teemalla Suomi100 ja tavoitteena on tuottaa sisältöä esitysten ja näyttelyiden muodossa lauantaikoulupäiväksi Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Kriivarin koulun oppilaille ja kotiväelle. Sisältö ja toteutustapa laaditaan yhdessä kotien, oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Kokonaisuuden suunnittelu aloitetaan esittelemällä teema huoltajille ennen koko koulun yhteistä vanhempainiltaa, ja vanhempainillassa keräämme osallistujien ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten eri tavoin voisimme yhdessä oppimiskokonaisuutta toteuttaa. Palaute kerätään kirjallisesti, koostetaan ja esitellään sen jälkeen oppilaille. Oppilaat saavat ottaa kantaa huoltajien ajatuksiin sekä esittää omat näkemyksenä siitä, millaista sisältöä ja miten tuotettuna he haluavat tehdä lauantaityöpäivän. Opettajat koostavat kaikki ajatukset yhteen ja suunnittelevat niiden pohjalta monialaisen oppimiskokonaisuuden käytännön toteutustavat. Oppilaat saavat näistä valita mitä haluavat tehdä ja miten näyttää osaamistaan, ja opettajat laativat tämän jälkeen yhteiset kriteerit oppilaiden osaamisen arvioinnille. Arviointikriteerit käydään läpi lasten kanssa ennen monialaisen oppimiskokonaisuuden alkua. 8

9 O OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työsuunnitelma Oppilaskunta Lukuvuoden oppilaskunta jatkaa syyslomaan asti. Ennen syyslomaa järjestetään oppilaskuntavaalit, joissa valitaan joka luokalta yksi varsinainen ja yksi varajäsen seuraavalle kaudelle. Oppilaskunnan vetämisestä vastaavat kaksi opettajaa työparina ja oppilaskunta kokoontuu 1 2 kertaa kuukaudessa tai tarvittaessa. Oppilaskuntaa kuullaan oppilaita koskevissa asioissa ja heidät osallistetaan koulun yhteisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Valinnaisaineet Kriivarin koululla on lukuvuonna kaksi valinnaisaineryhmää 4. ja 6. luokkalaisista. Valinnaisuus toteutetaan niin, että oppilaat saavat ehdottaa ja yhdessä päättää millaisia taito- ja taideaineita ja opintokokonaisuuksia lukuvuoden aikana ryhmien kanssa tehdään. Syksyn teemana on Suomi100. Kevään teemat valikoituvat oppilaiden toiveiden pohjalta. 9

10 Kriivarin koulu Y YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ YHDESSÄ OLEMME PALJON ENEMMÄN KUIN OSIEMME SUMMA Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö huomioidaan kaikessa koulun toimintaan liittyvässä suunnittelutyössä tiedustelemalla huoltajien ajatuksia järjestettävästä toiminnasta. Tiedusteluja tehdään tarvittaessa Wilma- kyselyinä, koko koulun yhteisessä vanhempainillassa sekä luokkien omissa vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa. Elokuussa pidetään koko koulun vanhempainilta, jossa esitellään koulun henkilökunta ja käydään läpi työsuunnitelma. Työsuunnitelmaan pyydetään huoltajilta palautetta ja kehitysehdotuksia, jotka huomioidaan suunnitelman lopullisessa laadinnassa. Vanhempainillassa esitellään myös vuoden monialainen oppimiskokonaisuus, jonka sisältöön ja toteutukseen pyydetään huoltajilta palautetta. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään myös yhteisillä teemapäivillä ja tapahtumilla. Kriivarin koulun vanhempainyhdistys toimii monin eri tavoin yhteistyössä koulun kanssa. Luokkien omat luokkatoimikunnat toimivat yhteistyössä luokanopettajan kanssa auttaen ja järjestäen luokkien omia toimintoja. Opettajat tapaavat huoltajia vanhempainilloissa, huoltajien tapaamisissa sekä koulun ja luokkien omissa tapahtumissa ja toiminnoissa. Vanhemmat osallistuvat oppilaiden sosiaalisen kasvun ja kansainvälisyyden kehittämistoimintaan. Tästä toimivana yhteistyöesimerkkinä mainittakoon mm. ystävyyskoulutoiminta Viron Audrun kunnan, Jõõpren koulun kanssa. Wilma on pääasiallinen opetukseen liittyvän viestinnän väline koulun ja kodin välillä. Yhteisteistyö sidosryhmien kanssa Tänä lukuvuonna jatkamme aktiivista yhteistyötä koulun sidosryhmien kanssa, kuten seurojen, yhdistysten, kulttuuritoimijoiden ja paikallisten yrittäjien kanssa. Tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä hyödyntäen jo olemassa olevia toimintatapoja sekä kehittää niiden rinnalle uusia. Näitä uusia tapoja etsimme ja keksimme yhteistyössä oppilaiden kanssa ja jalkaudumme ulos koulusta myös uusille foorumeille. Teemme kulttuurivierailuja eli viemme koulussa tehtyjä esityksiä rohkeasti 10

11 Työsuunnitelma Y YHTEISTYÖ myös uusille näyttämöille koulun ulkopuolelle sekä sidomme opetusta eheästi myös kaikkeen ympärillä tapahtuvaan ja eri toimijatahoihin. Olemme aktiivisesti yhteydessä muihin kouluihin ja jatkamme ystävyyskoulutoimintaa niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Jööpren koulun kanssa vietämme ystävyyskoulutoiminnan juhlavuotta kuluvana vuonna 2017, jolloin oppilasvaihtotoimintamme on jatkunut täydet 20 vuotta! Erasmus+-partnerimaiden kanssa olemme luoneet ja luomme uusiakin ystävyyskouluyhteyksiä mm. etwinning-palvelun kautta. Tällä hetkellä kirjeenvaihtoa ja Skype-yhteyksiä on tarkoitus käydä tanskalaisen, italialaisen ja irlantilaisen alakoulun kanssa. Opettajavierailut kahden opettajan voimin tapahtuvat syyskuussa Tanskaan, tammikuussa Italiaan ja toukokuussa ohjelman päätöstapahtumaan Irlantiin. Ikkunoita maailmaan avataan ahkerasti! Kriivarin koulun henkilökunnasta Marjo Lilja ja Suvi Mäenpää lähtevät hyväntekeväisyysmatkalle Keniaan marras-joulukuussa Koulussa järjestetään syksyllä arpajaiset, joiden tuotto käytetään kokonaisuudessaan matkan kohteena olevan kenialaisen koulun hyväksi hankkimalla heille tarpeellisia tarvikkeita. Järjestämme myös mahdollisuuden kodeille antaa tavaralahjoituksia Keniaan vietäväksi. Palattuaan oppilaille esitellään matkan tapahtumat ja kenialaista kulttuuria. Nivelvaiheyhteistyö Mietimme ja toteutamme erilaisia tapoja oppilaiden väliselle yhteistyölle koulun sisällä mm. opetuksen, kerhotoiminnan ja nivelvaiheyhteistyön muodossa. Nivelvaiheyhteistyötä tehdään aktiivisesti päiväkotien ja koulun sekä koulun ja yläkoulun kanssa järjestämällä esikoululaisille mahdollisuuksia tutustua kouluun ja koulutyhöän, sekä Kriivarin oppilaille mahdollisuuksia tutustua yläkouluun ja sen toimintaan. Liitteenä päiväkotien ja Kriivarin koulun välisen nivelvaiheyhteistyön vuosikello (liite). Yhteisöllisellä oppilashuollolla pyrimme luomaan myös uusia tapoja toteuttaa yhteisiä foorumeja oppia esim. tunne- ja kaveritaitoja koulussa ja vapaa-ajalla. 11

12 Kriivarin koulu H HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS TURVALLINEN YMPÄRISTÖ LUODAAN YHDESSÄ TOISIA KUNNIOITTAEN JA AUTTAEN Järjestyssäännöt Kriivarin koulun yleisen hyvinvoinnin takaavat järjestyssäännöt. Yhteiset järjestyssäännöt ovat selkeästi esillä koulussa, ne käydään läpi luokissa lukuvuoden alussa ja niitä noudatetaan yhteisellä sopimuksella kouluviihtyvyyden lisäämiseksi ja turvallisuuden säilyttämiseksi. Lukuvuonna järjestyssäännöt tarkistetaan yhteistyössä kotien kanssa ja tarvittaessa sääntöjä muokataan. Suunnitelma väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi Kriivarin koulussa noudatetaan Paimion ja Sauvon kuntien suunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä perusopetuksen vuosiluokilla 1 9 (liite). Kiusaamistapauksiin puututaan nopeasti ja ne selvitetään KiVa-kouluohjelman periaatteiden mukaisesti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kriivarin koulussa noudatetaan Paimion ja Sauvon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (liite). Erityinen huomio kiinnitetään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kouluympäristön esteettomyyteen niin, että jokainen oppilas voi ominaisuuksistaan huolimatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tavoite toteutuu huomioimalla kaikessa koulun toiminnassa kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet hyvinvoinnille ja oppimiselle. Kaikille oppilaille opetetaan ikätasolle sopivalla tavalla mitä kaikkien ihmisten yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa, mikä sen merkitys on yhteiskunnalle ja miten oppilaat voivat itse huomioida yhdenvertaisen kohtelun arjessaan. Koulun tilojen turvallisuus Koulun tilojen turvallisuudesta vastaavat rehtori, turvallisuusvastaava ja varaturvallisuusvastaava. Turvallisuuskansio päivitetään syyslukukauden aikana. Koulussa järjestetään säännöllisesti 1 2 pelastautumisharjoitusta lukuvuoden aikana ja niistä kirjoitetaan raportti 12

13 Työsuunnitelma H HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS turvallisuuskansioon. Lukuvuoden aikana tarkastetaan erityisesti ikääntyvien käsityöluokkien tilojen ja laitteiden työturvallisuus sekä järjestetään sisällepelastautumisharjoitus. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän pysykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sitä toteutetaan koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisesti yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tekevät kaikki Kriivarin koulussa toimivat kouluyhteisön aikuiset. Tavoitteena on oppilaiden oppiminen, hyvinvointi, terveys, osallisuus ja vuorovaikutus, vastuullisuus sekä oppimisympäristön esteettömyys, turvallisuus ja terveellisyys. Koko kouluyhteisön oppilashuoltotyötä Kriivarin koulussa koordinoi oppilashuoltotyöryhmä Korri. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää oppilashuoltotyön toteutumista. Moniammatillisen ryhmän puheenjohtajana ja vastuuhenkilönä toimii rehtori Samuli Koivisto. Ryhmän muita jäseniä ovat erityisopettaja Kerttu Pöyhönen, koulupsykologi Erica Forsblom, koulukuraattori Mika Peltonen, terveydenhoitaja Monika Vanhatalo, sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa vararehtori. Ryhmä tekee yhteistyötä oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen ja opettajakunnan kanssa. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä marri:ssa, joka voidaan perustaa oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Asiantuntijaryhmä on moniammatillinen ja ryhmän koordinaattorina toimii vt. rehtori Samuli Koivisto. Tehostettua ja erityistä tukea vaativien oppilaiden asioista vastaa Kriivarin koulussa oppimisen tukiryhmä. Kyseessä on moniammatillinen ryhmä, jonka jäseniä ovat laaja-alainen erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, oppilaan luokanopettaja ja koulun rehtori. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Käsitellyt asiat kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin. Rehtori huolehtii asiakirjojen arkistoinnista. Iltapäiväkerho ja läksykerho Kriivarin koulussa on iltapäiväkerho joka päivä klo Iltapäiväkerhon ohjaajat toimivat koulunkäyntiavustajina koulun kaikilla luokilla aamupäivällä ja jatkavat työpäiväänsä iltapäiväkerhonohjaajina. Iltapäiväkerho tarjoaa lapsille monipuolista toimintaa ja toiminnasta laaditaan kattava iltapäiväkerhotoiminnan kausi suunnitelma (liite). Iltapäiväkerhon oheen on ohjaajien toimesta kehitetty läksykerhotoimintaa, johon oppilas voi osallistua suunnitelmallisesti ja saada tukea läksyjentekoon joko yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai tarvitessaan tukea muusta syystä. Läksykerhoon osallistumisesta sovitaan aina huoltajien ja luokanopettajan yhteispalaverissa. Kasvatuskeskustelu Opetussuunnitelman ja kunnan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti Kriivarin kurinpidollisissa toimissa käytetään kasvatuskeskustelua. 13

14 Kriivarin koulu A ARVIOINTI ARVIOINTI ARVIOINTI KOHDISTUU TAITOIHIN SEKÄ ON KANNUSTAVAA JA ETEENPÄIN VIEVÄÄ Kriivarin koulussa arviointia tehdään monipuolisin menetelmin koko lukuvuoden ajan opintojen aikana sekä niiden päättyessä. Erityisesti lapsien itse- ja vertaisarviointitaitoja kehitetään ikätasot huomioiden. Lukuvuonna väliarviointi tehdään suullisesti joka luokka-asteella, eikä kirjallista välitodistusta anneta. Arviointikeskusteluja käydään välillä marraskuu 2017 tammikuu Keskusteluihin osallistuvat opettaja ja oppilas sekä halutessaan huoltaja. Niissä annetaan suullisesti kannustavassa hengessä palautetta oppilaan taidoista ja edistymisestä eri oppiaineissa. oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Laajennettuun vanhempainvarttiin valmistaudutaan oppilaiden kanssa täyttämällä itsearviointilomake (liite). Huoltaja saa täytettäväkseen oman lomakkeensa, jonka sisältö on vastaava oppilaan lomakkeen kanssa. Lomakkeet ohjaavat täyttäjää pohtimaan oppilaan vahvuuksia ja kehittämisen kohteita, sekä toimivat laajennetussa vanhempainvartissa keskustelun pohjana. Keskustelu merkitään Wilmaan pidetyksi ja keskustelun lomakkeita ei arkistoida. Toisella ja kuudennella luokalla pidetään laajennetut vanhempainvartit, joihin osallistuvat opettaja, oppilas ja mahdollisuuksien mukaan huoltaja. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, sekä arvioidaan ja suunnitellaan 14

15 15 Työsuunnitelma

16 Kriivarin koulu L LIITE: TOIMINTAKALENTERI Toimintakalenterimme lukuvuodelle Syyslukukausi Kevätlukukausi Elokuu Koulu alkaa Marjaretki Koko koulun vanhempainilta luokan leirikoulu Syyskuu 4.9. Koulukuvaus luokkien yleisurheilukisat Liikennepäivä Viro-vaihto jööpreläiset Kriivarissa Lokakuu Oppilaskuntavaalit Syysrieha vko 42 Syysloma Helmikuu vko 5 Sanomalehtiviikko Ystävänpäiväradio vko 8 Talviloma Maaliskuu Vapaa (kiirastorstai tehty lauantaityöpäivänä ) Huhtikuu Viro-vaihto kriivarilaiset Jööpressä Vappurieha Toukokuu Retkipäivä Yökoulu Rantalassa Meidän Messu 2.6. Todistustenjako Marraskuu vko 48 Monialainen oppimiskokonaisuus Joulukuu Lauantaityöpäivä Suomi 100-juhlat 5.6. Itsenäisyyspäivän juhlalounas vko 51 Joulupajaviikko Todistustenjako Kalenterin tapahtumien lisäksi luokille tulee lukuvuoden mittaan omia opetukseen liittyviä retkiään. Syyskaudella järjestetään lisäksi perheille avoimia toivelauluiltoja musiikkivastaavamme Päivi Laakson toimesta. 16

17 L Työsuunnitelma LIITE: ILTAPÄIVÄKERHON KAUSISUUNNITELMA Kriivarin iltapäiväkerhon kausisuunnitelma Elokuu Tutustuminen, säännöt, ulkoilu Teemana: Toisen huomioon ottaminen Syyskuu Teemana: Hyvät tavat, Suomen luontoeläimet Askartelu: Siilit syksyn lehdistä Lokakuu Teemana: Halloween Askartelu: Lepakot ja hämähäkit kävyistä Marraskuu Teemana: Isänpäivä, lapsen oikeuksien päivä Askartelu: Salaisuuksia, meidän perhe, Suomi 100 -joutsen Helmikuu Teemana: Ystävyys Askartelu: Ystävänpäiväkortit, laskiaispullat Maaliskuu: Teemana: Sadutus ja liikuntateatteri Huhtikuu: Teemana: Pääsiäinen, vappu Askartelu: Pääsiäis/vappuaskarteluja Toukokuu: Teemana: Ulkoleikit, äitienpäivä Askartelu: Salaisuuksia Joulukuu Teemana: Itsenäisyyspäivä, joulu Askartelu: Jouluaskartelut, Suomi 100v Leivotaan pipareita. Tammikuu: Teemana: Lumitaide Askartelu: Lumitaidetta ulkona ja sisällä eri menetelmin 17

18 Kriivarin koulu L LIITE: NIVELVAIHEYHTEISTYÖN VUOSIKELLO Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe Päiväkodin ja koulun yhteinen toimintasuunnitelma Tammikuu Joulukuu Marraskuu ke 17.1.klo 9 Eskarit ja ruokailu Kriivari Kenraaliharjoitus Suomi 100 -juhlat klo Joululaululaiset Tapiolassa piparien leipomista Kriivarin pk:ssa Lucia kulkue koululla ti klo 9 Oppitunti koulussa ja ruokailu Kriivari to klo 9 Oppitunti koulussa ja ruokailu Tapiola Helmikuu Lokakuu to 1.2. klo 9 Eskarit ja ruokailu Tapiola ti 27.2.klo 9 valmistetaan geolaudat Kriivari Vaihdetaan syystervehdyksiä klo ekaluokkalaisten ja eskarien yhteinen liikuntatunti koulun kentällä Maaliskuu luistelua koulun kentällä 18 Syyskuu Huhtikuu ryhmäytyminen eskarien tutustumiskäynti, kierros koulussa ti klo 9 Kriivari (12hlöä) ti klo 9 Tapiola (22hlöä) ti klo 9 TVT-tunti ja ruokailu Kriivari ke klo 9 TVT-tunti ja ruokailu Tapiola Elokuu Toukokuu 9.5. Eurooppa-päivä Tapiolassa 9: Eskarien kyselytunti nivelvaihepalaveri esiopetusryhmien ja ekaluokkalaisten ryhmäytyminen

19 Työsuunnitelma L LIITE Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA 19

20 Kriivarin koulu Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään oppimisympäristöön. Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi, vähentämiseksi ja selvittämiseksi. Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan kouluissa tehdään jatkuvaa ennaltaehkäisevää työtä myönteisen oppimisympäristön luomiseksi ja oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaiden valvonta on järjestetty asianmukaisesti, eitoivottuun käytökseen puututaan nopeasti ja asioiden selvittämisessä tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Tietoisuutta kiusaamiseen ja häirintään liittyvissä asioissa lisätään. Järjestyssäännöt käydään oppilaiden kanssa läpi heti lukuvuoden alussa ja tarvittaessa lukuvuoden aikana uudestaan, jotta oppilaat tietävät, millaista käytöstä koulussa edellytetään. Kummioppilas-, turvakaveri- ja tukioppilastoiminnat edistävät yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä sekä ennaltaehkäisevät osallistavalla toiminnallaan syrjäytymistä ja kiusaamista. Tämä suunnitelma sisältää toimintaohjeet kiusaamisen, häirinnän ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Suunnitelmaa voidaan täydentää kunkin koulun omilla ohjeistuksilla. Kiusaaminen Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä joko henkisesti, fyysisesti ja/tai hiljaisesti kiusaamalla. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama oppilas joutuu yhä uudestaan muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Tahallisuus merkitsee, että tekojen tarkoitus todella on loukata tai aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä. Vaikeus puolustautua tarkoittaa sitä, että kiusattu on jollain tavoin kiusaajaansa nähden heikommassa asemassa. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten elämään. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat yleensä ohimeneviä ja hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi 20

21 Työsuunnitelma joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. ( ) Kaikissa Paimion ja Sauvon perusopetuksen kouluissa vahvistetaan oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita oppitunneilla, joiden aiheena on esimerkiksi kiusaamisen tunnistaminen, ennaltaehkäiseminen ja vaikutukset. Ennaltaehkäisevänä työnä toimii myös tunnetaitojen opettaminen oppilaille. Kouluilla on käytössä Suomen mielenterveysseuran Hyvän mielen koulu materiaali. Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamistapaukset kirjataan. Jokaisessa koulussa selvitetään ilmi tulleet kiusaamistapaukset. Tämän hoitaa joko tehtävään erikseen nimetty tiimi tai kyseessä olevan oppilaan luokanopettaja yhdessä työparinsa/rehtorin kanssa. Kiusaamisselvittely toteutetaan seuraavasti: Tilanteen kulun selvittäminen Osapuolten kuuleminen Tapahtumien kirjaaminen Sopimus kiusaamisen loppumisesta ja seurauksista, mikäli kiusaaminen jatkuu Seurannasta sopiminen Huoltajien, luokanopettajan tai valvojan, oppilashuollon ja rehtorin tiedottaminen Jatkuva seuranta Huoltajapalaveri, mikäli tilanne sopimuksesta huolimatta jatkuu. Yhteydenotto tarvittaessa lastensuojeluun ja/tai poliisiin 21

22 Kriivarin koulu Väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen Väkivaltatilanteet ja aggressiivinen käytös saattavat ilmetä koulussa hyvin yllättäen. Oppilaiden keskinäisessä väkivaltatilanteessa opettaja tai muu paikalla oleva aikuinen puuttuu tilanteeseen ja pyytää tarvittaessa avukseen toisen aikuisen. Tilanteessa huolehditaan myös muiden oppilaiden turvallisuudesta ja heidät ohjataan tilanteen niin vaatiessa turvaan. Osalliset oppilaat ohjataan tilanteen rauhoituttua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle tai terveyskeskukseen ja tapahtuneesta tiedotetaan rehtoria ja oppilaan huoltajia. Hätätilanteessa soitetaan 112. Mitä parempi oppilaantuntemus henkilökunnalla on, sitä paremmin oppilaan toiminta on usein ennakoitavissa. Huolellinen oppilaiden valvonta ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat myös tekijöitä, joilla väkivaltatilanteita ehkäistään ennalta. Ennaltaehkäisevänä toimena on nähtävä myös oppilashuollon palvelut, joiden piiriin oirehtiva oppilas tulee ohjata riittävän varhain. Perusopetuslain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä opiskelija poistumaan luokasta tai muusta tilasta, jossa järjestetään opetusta taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Rehtori ja opettaja voivat opiskelijaa poistaessaan käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Kun oppilas poistetaan opetustilasta, hänelle on järjestettävä valvonta ja oppilaan huoltajaa informoidaan tilanteesta mahdollisimman pian. Oppilaan huoltajalle ilmoitetaan myös, jos tilanne vaatii oppilaan opetuksen epäämistä eli oppilaan lähettämistä loppupäivän ajaksi kotiin. Voimakeinojen käyttö on aina kirjattava ja kirjaus toimitettava rehtorille. Kullakin koululla on erillinen turvallisuussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin toimiminen tilanteissa, joissa koulun väkeen kohdistuu väkivaltaa tai sen uhka. Kunkin koulun rehtori käy turvallisuusohjeet läpi henkilöstön kanssa syyslukukauden alussa. 22

23 Työsuunnitelma Häirintä Tasa-arvolain mukaan sukupuoleen perustavalla häirinnällä tarkoitetaan sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ilmenee esimerkiksi alentavana tai kielteisenä sukupuoleen kohdistuvana puheena ja aiheuttaa uhkaavan, vihamielisen ja/tai ahdistavan ilmapiirin. Sukupuolinen häirintä ei ole seksuaalista häirintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää ovat muun muassa seksuaalisesti värittyneet vitsit ja vihjailut, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, esimerkiksi tekstiviestit sekä fyysisen koskettelun ehdottaminen. Häirinnän ennaltaehkäisyssä keskeistä on kiinnittää huomio ns. turvataitoihin, jossa oppilaita opetetaan tunnistamaan häirinnän merkit, toimimaan häirintätilanteesta pois päästäkseen johdonmukaisesti ja kertomaan asiasta heti aikuiselle. Taitoja voidaan opettaa jo alkuopetuksen oppilaille heidän ikätasoonsa sopivalla tavalla. Häirinnän, kuten kiusaamisen ehkäisemisessä, myös oppilaiden riittävä valvonta on olennaista. Häirintätilanteen selvittäminen tapahtuu kahden aikuisen toimesta seuraavasti: Tilanteen kulun selvittäminen Osallisten kuuleminen Tapahtumien kirjaaminen Sopimus häirinnän loppumisesta ja seurauksista, mikäli sopimaton toiminta jatkuu 23

24 Kriivarin koulu Seurannasta sopiminen Huoltajien, luokanopettajan tai valvojan, oppilashuollon ja rehtorin tiedottaminen Jatkuva seuranta Huoltajapalaveri, mikäli tilanne sopimuksesta huolimatta jatkuu. Yhteydenotto tarvittaessa lastensuojeluun ja/tai poliisiin Yhteistyö Huoltajia kannustetaan ottamaan yhteyttä koulun henkilökuntaan, mikäli he saavat tietoonsa tai epäilevät koulussa tapahtuneen kiusaamista, häirintää ja/tai aggressiivista käytöstä. Koulun henkilökunta on velvollinen pitämään oppilaiden huoltajat ajan tasalla koulussa sattuneista oppilaskohtaisista selvittelyistä. Koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisessä koulun henkilökunta voi tarvittaessa toimia huoltajien apuna. Parhaiten koulun henkilökunta on tavoitettavissa Wilman kautta tai puhelimitse. Koulut pitävät yhteyttä viranomaisiin lähtökohtaisesti kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteita ennaltaehkäisevässä mielessä. Akuuteissa tilanteissa koulun henkilökunta arvioi viranomaisavun tarpeen. Tulee muistaa, että koulu ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen osa. Esimerkiksi pahoinpitely on rikos niin koulussa kuin koulun ulkopuolella tapahtuneena. Suunnitelmaa koskeva tiedottaminen, päivittäminen ja toteutumisen seuranta Suunnitelmasta tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja koulun henkilökuntaa lukuvuoden alussa. Tiedottamisesta huolehtii kunkin koulun rehtori. Suunnitelman päivittämisen tarve 24

25 Työsuunnitelma arvioidaan syyslukukauden aikana ja toteutumista seurataan vuosittain laadittavassa toimintakertomuksessa. 25

26 Kriivarin koulu L LIITE TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Paimion kaupunki ja Sauvon kunta 26

27 Työsuunnitelma Lainsäädäntö Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä yhdenvertaisuuslaki Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. (Tasa-arvolaki 5 ) Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasaarvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasaarvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus koskee kaikkia laissa mainittuja syrjintäperusteita. Lakia sovelletaan kaikessa julkisessa toiminnassa lukuun ottamatta uskonnonharjoittamista. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on 27

28 Kriivarin koulu huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. (Yhdenvertaisuuslaki 1 ja 6 ) Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan perusopetusta koskemaan on laadittu yhtenäinen asiakirja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ajalle Asiakirja tarkistetaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella ilman, että kohtelulle on hyväksytty oikeutus, kuten ikäraja äänestettäessä. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasaarvolaki 7 ) Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 ) Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 ) Arjessa syrjintä voi näkyä mm. yksilön tai ryhmän perusteettomana eri tavoin kohtelemisena; näennäisesti puolueettomina käytäntöinä, tietoina tai toimintatapoina, jotka asettavat toisen tai toiset muita heikompaan asemaan; vähättelynä, poissulkemisena, tuen puutteena ja sivuuttamisena; ajatteluna, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa; ohjeena tai käskynä syrjiä. 28

29 Työsuunnitelma Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja seuranta Ensisijaisen tärkeää on lisätä oppilaiden ja henkilökunnan tietoisuutta yhtäältä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä toisaalta eriarvoisuuden ja syrjinnän ilmenemismuodoista. On selvää, että tietoisuus kohentaa tasa-arvoa ja tietämättömyys lisää epätasa-arvoisuutta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo huomioidaan koulun tavoissa, käytänteissä ja käytettävissä aineistoissa, joita arvioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta koulutyötä suunniteltaessa. Eriarvoiseen kohteluun puututaan herkästi, aina ei-toivottua toimintaa tai käytänteitä havaittaessa. Oppilaita ja henkilöstöä rohkaistaan kertomaan havaitsemastaan ei-toivotusta käytöksestä, käytännöistä tai muusta eriarvoistavista seikoista. Asiasta tulee kertoa heti esimerkiksi opettajalle ja saattaa pikimmiten rehtorin tietoon. 29

30 Kriivarin koulu 30

31 Työsuunnitelma

32