Lukkarin koulun lukuvuosisuunnitelma OSA B, pedagoginen osa

Transkriptio

1 Lukkarin koulun lukuvuosisuunnitelma OSA B, pedagoginen osa B. PEDAGOGINEN OSA 1. Kunta- ja koulukohtaiset kehittämiskohteet 2. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutuminen 3. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutuminen 4. Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen 5. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen 6. Oppimisen arviointi 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen 9. Kaikki koulun kerhotoiminta 10. Oppilashuolto 11. Valinnaisena tarjottavat aineet

2 Lukuvuosisuunnitelman merkitys Sipoon koulujen lukuvuosisuunnitelma pohjautuu sekä valtakunnalliseen että Sipoon kunnan opetussuunnitelmiin. Koulutyötä ohjaavat myös muut kunnassa yhteisesti tehdyt lakisääteiset suunnitelmat. Lukuvuosisuunnitelma käsitellään koulun opettaja- ja henkilöstökokouksessa sekä oppilaskunnan kanssa. Lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa. Lukuvuosisuunnitelma avaa koulun toimintaa oppilaille ja huoltajille ja heille tiedotetaan keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista. Lukuvuosisuunnitelman laadinta edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä koulussa. Huoltajat ja oppilaat ovat osallisina lukuvuosisuunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa. Lukuvuonna Sipoon kunnan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa huomioidaan arviointi monelta eri näkökulmalta. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Lukuvuosisuunnitelman toteutuksen seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Arviointi on myös osa lukuvuoden lopussa tehtävää koulun arviointi ja laatutyötä. Lisäksi kouluissa tulee tehdä muut valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti vaadittavat suunnitelmat; esim. oppilashuoltosuunnitelma ja pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (osa C.) Lukuvuoden lopussa koulu tarkastelee ja arvioi keskeisimmät tavoitteensa ja kehittämissuunnitelmaansa. Arvioinnin avulla saadaan tietoa seuraavan vuoden kehittämistavoitteille. Keväällä 2018 järjestetään koulutusjaostojen kesken arviointiseminaari. B. PEDAGOGINEN OSA 1. Kunta- ja koulukohtaiset kehittämiskohteet Kuntakohtaiset tavoitteet lukuvuonna ovat kasvatus- ja opetushenkilöstön, oppilaiden ja koulujen välinen yhteistyö, toiminnallisen oppimisen kehittäminen ja digitaalisuuden edistäminen. Koulukohtaisia kehittämiskohteita lukuvuonna voivat olla esimerkiksi: vertaisoppiminen ja oppilaslähtöisyys, yhteisopettajuus ja muu yhteisöllinen toiminta, perusopetuksen yhtenäisyyden edistäminen, oppilaiden vahvuuksien tunnistaminen, kannustavan palautteen antaminen, opettajien koulutus jne.

3 Koulun omat lukuvuosikohtaiset tavoitteet ja kehittämiskohteet (vähintään kolme): opettajien yhteistyön kehittäminen henkilöstön monimuotoinen täydennyskoulutus (toimintatapojen kehittäminen, reflektoiva ote) oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen (Wessman ja Lukkari) Nimeä ne kehittämisprojektit, joihin koulu osallistuu (kunnan ja koulukohtaiset): Liikkuva koulu Kielten opetuksen varhentaminen kieli- ja kulttuuriryhmien oppimispolun kehittäminen 1.A. Kehittämistavoitteiden toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa osana koulun arviointi ja laatutyötä. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan: PDCA-malli/Demingin ympyrä, jatkuvan kehittämisen malli (suunnittele,toteuta, arvioi, toimi/toteuta uudelleen), Arviointi henkilöstö- ja opettajankokouksissa. Laaditaan kehittämiskohteiden arvioinnin mittarit lukuvuoden aikana (joht oryhmä, opettajakunta, henkilöstö). Arvioinnin toteutuksen ajankohta maalis/huhtikuu Kirjoita miten kehittämishankkeen toiminta on tukenut koulun kehittämistä ja miten toiminta on vakiintunut koulun käytäntöihin? - Kirjaukset kevätlukukaudella Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutuminen Kirjoita kolme toimenpidettä, kuinka koulu huolehtii siitä, että opetussuunnitelmaan kirjatut oppimisen arvoperusta ja oppimiskäsitys toteutuvat koulun työskentelyssä. Oppilaiden osallisuus: koulukokoukset, oppilaskunta, osallisuus yksilöllisen oppimispolun suunnittelussa Kulttuurinen moninaisuus: oppiminen (eri-ikäiset oppijat) yhdessä yli kulttuuri- kieli- ja katsomusrajojen, opetuksen järjestäminen kulttuurinen moninaisuus huomioiden (perusopetus/valmistava opetus, integrointi) Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen: opetuksen eriyttäminen, yksilöllisen oppimispolun rakentaminen 2.A. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutuminen tulee arvioida lukuvuoden lopussa. Osa-alueiden toiminnan arviointi: oppilaskyselyt, henkilökunta, opettajakunta

4 3. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutuminen Kirjoita koulukohtaiset toimenpiteet toimintakulttuurin kehittämiseksi alla annettujen tavoitteiden osalta. Ratkaisujen tulee tukea kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistää perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Koulussamme kehitetään (valitse ainakin kaksi aluetta) Opettajien yhteistyön kehittäminen : eri oppitunneilla yhteisopettajuuden/tiimiopettajuuden totetuttaminen (mm. esi- ja alkuopetus, resurssiopetus + luokanopetus, äidinkieli + s2-opetus, taito- ja taideaineopetus (ks, li) Oppilaiden osallisuus: oppilaskunta, välkkäritoiminta, sisävälituntivalvojat, koulukokoukset oppilasagenttitoiminta Kodin ja koulun yhteistyötä: Yhteiset tapaamiset lukuvuoden aikana (syyslukukausi 1, kevätlukukausi 1), vanhempainillat, luokkatoimikunnat, kasvatuskumppanuus Kielitietoisuutta: sanaston avaaminen vieraissa kielissä, reaaliaineissa, äidinkielessä, eri tekstilajien opettaminen, koulun omien kielien arvostaminen, oman äidinkielen opiskelu Oppilaskunnan toiminta: Lukkarin koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta. Oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan ohjaajana toimii luokanopettaja Anni Lahdensuo. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu kuukausittain. Koko oppilaskunta (koulun kaikki oppilaat) kokoontuu 1-2 kertaa lukukaudessa. Koulukokouksia johtaa koulun rehtori. Oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen: monimuotoinen oppimisympäristö (Lukkari Wessman, koulujen piha-alueet + muu oppimista tukeva toimintaympäristö) 3.A. Koulun toimintakulttuurin kehittämisen toteutumista tulee arvioida lukuvuoden lopussa. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan: Osa-alueiden arviointi: henkilöstö, opettajakunta, oppilaat, huoltajat, kyselyt, itsearviointi 4. Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen Kirjoita konkreettisia tavoitteita sille, miten koulussa edistetään oppimisympäristöjä ja työtapoja huomioiden alla olevat asiat: - vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista: työtapojen monipuolistaminen - oppilaiden yksilöllisiä työskentelyn taitoja: eriyttäminen, tukitoimet, tysökentelytaitojen konkreettinen avaaminen - oppilaiden osallistumista oppimisympäristöjen kehittämiseen: oppilaskunnan hallitus, koulukokoukset - tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa: uusiin laitteisiin perehdyttäminen, oppilasagentit (tvt), digilaitteiden monipuolinen käyttö oppimisprosesseissa.

5 4.A. Koulun oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen toteutumista tulee arvioida lukuvuoden lopussa. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan. Kyselyt, PDCA-malli, itsearvioinnit: henkilöstö. oppilaat, opettajakunta, huoltajat 5. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen Kaikissa Sipoon kouluissa jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy monialaisia oppimiskokonaisuuksia (vähintään kaksi lukuvuoden aikana). Tutor-opettajat tukevat, inspiroivat ja avustavat kouluja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksen arvioinnissa. Koulukohtaisesti määritellään toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä monipuolistetaan oppimiskokonaisuuksiin ja laaja-alaiseen osaamiseen liittyvän arvioinnin käytänteet. Kirjoita, miten koulussa toteutetaan yhteisöllisesti (opettajat ja oppilaat) aihe/ilmiö/teema ja siihen liitettävät oppiaineet sekä laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet. Lisäksi kirjaa monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisen työtavat ja mahdolliset yhteistyökumppanit. Suomi 100: suomalainen lastenkulttuuri Suomi 100 -teeman mukaisesti i Suomen syntymäpäiväjuhla sekä juhla suomalaiselle lastenkulttuuri Jokainen vuosiluokka/opetusryhmä voi valita, mitä osaa suomalaisesta lastenkulttuurista tutkii ja mistä näkökulmasta. Ilmiö olisi ainakin lapsinäkökulmainen: lapsethan itse kuluttavat ja tuottavat lastenkulttuuria. Tutkimuksen kohteina ja näkökulmina voisi olla esim.: lastenkirjallisuus lastensadut lasten musiikki lastenelokuva pelit ja leikit some/media lelut/keräilyesineet ennen ja nyt (muutos/kehitys) Suomi vs. joku muu maa (paikalliset piirteet) Lapset oman kulttuurinsa tuottajina Lastenkulttuuri(toiminta) Sipoossa Toteutus: ilmiöviikko, Suomi 100-juhla 5.A. Koulun laaja-alaisen osaamisen ja kehittämisen toteutumista tulee arvioida lukuvuoden lopussa. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan.

6 Toiminnan arviointi kyselyt, PDCA-malli, itsearviointi: henkilöstö, opettajakunta, oppilaat, huoltajat 6. Oppimisen arviointi - oppimiskeskusteluja - rohkaisevaa ja yrittämään kannustavaa ilmapiiriä ja palautetta - oppilaiden osallisuutta edistävää, keskustelevaa ja vuorovaikutteisia toimintatapoja - oppilaan tukemista oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekemistä - oikeudenmukaisuutta - arvioinnin monipuolisuutta - Wilman itsearvioinnin ja formatiivisen arvioinnin työkalujen käyttöä Lukkarin koulussa pidetään yksi oppimiskeskustelu syyslukukauden aikana (paikallisessa ops:ssa määritelty ajankohta/aikaväli). Tarvittaessa pidetään toinen oppimiskeskustelu kevälukukauden aikana. Oppimiskeskusteluissa mukana ovat luokanopettaja (+ aineenopettajat), oppilas sekä huoltaja(t). Oppimiskeskustelujen pohjana käytetään oppilaan tavoite- ja itsearviointilomaketta sekä wilman itsearvioinnin ja formatiivisen arvioinnin työkaluja. Miten arvioinnin avulla saatua tietoa hyödynnetään koulutyön kehittämisessä? Koulun laatutyötä, toimintaa kehitetään saadun tiedon avulla (mm. toimintakulttuuri, osallisuus,yhteistyö, tiedottaminen). 6.A. Koulun arviointikäytäntöjen kehittämisen toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa. Oppimiskeskustelujen toimivuuden arviointi Oppimiskeskusteluissa käytettävien lomakkeiden toimivuuden/tarkoituksenmukaisuuden arviointi (oppilaat, huoltajat, opettajat), Formatiivisen arvioinnin toimivuus (wilma, opettajat, oppilaat) 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki KOPO käsikirjassa on kuvattu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toimintatavat Sipoon kunnassa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.A. Koulun oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan.

7 Kolmiportaisen tuen arviointi: Oppimissuunnitelmien, HOJKS-suunnitelmien toteutuminen eri luokka-asteilla (opettajat, oppilaat ja huoltajat) 8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukea perheitä ja koulua niiden kasvatustehtävän toteutumisessa. Toiminnassa järjestetään mm. ulkoilua, liikuntaa, kädentöitä, retkiä, kulttuuria sekä ohjataan lapset harrastustoimintaan kerhopäivän aikana. Lukkarin koululla järjestetään päivittäin aamuhoitoa klo 7-9 välisenä aikana sekä Iltapäivätoimintaa klo välisenä aikana. Toiminta on suunnattu alkuopetuksen oppilaille (1-2 lk). Iltapäivätoimintaan osallistuu 36 lasta ja aamutoimintaan 13 lasta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tullaan järjestämään myös Wessman- talossa, mikäli opetustoiminta laajenee sivutoimipisteeseen lukuvuoden aikana. 8.A. Koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa.kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan. Toiminnan arviointi ja kehittäminen: huoltajien palautelomake toimintakauden päättyessä, Henkilökunnan suorittama apip-toiminnan arviointi (arviointi- ja kehittämispalaverit lukuvuoden aikana PDCA-malli= demingin ympyrä=jatkuvan kehittämisen malli, suullinen ja kirjallinen arviointi). 9. Kaikki koulun kerhotoiminta Lukkarin koulun kerhotoiminta lukuvuonna : 1) Liikuntakerhot (1-3, 4-6), vastuuorganisaatio; Lasten liike, ke klo 13-14, ) Seurakunnan liikuntakerho ma klo ) Popup-liikuntakerhot (viikottain).toiminta maksullista. 4) digikerho 12h lv ) kädentaidot kerho 12h lv ) kieli- ja kulttuurikerho 10h + 10h lv ) musiikkikerho 10h + 10 h lv ) läksykerho/oppimisen tuen kerho 12h +12h lv A. Koulun kerhotoiminnan toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa.kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan.

8 Arviointi: PDCA-malli, palautelomake (toiminnan kehittäminen) kerhotoimintaan osallistuji lta. 10. Oppilashuolto Koulun oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuoltoon liittyvät asiat.(linkki liitetään myöhemmin). Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Lukuvuonna oppilashuollon ohjausryhmän kaikille kouluille asettama painopiste on Mielen hyvinvointi ja tunnetaidot. 10.A. Koulun oppilashuollon toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa. Kuvaile lyhyesti, miten arviointi toteutetaan. Ks. Lukkarin koulun oppilashuoltosuunnnitelma Valinnaisena tarjottavat aineet Valinnaisaineet suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa monipuolisiksi. Suunnittelussa on hyvä huomioida oppimisympäristöjen ja työmenetelmien monipuolisuus. Koulumme valinnaisaineet taito- ja taideaineissa 3.lk käsityö (1vvh), kuvataide (1vvh) 5. lk käsityö (1 vvh), kuvataide (1vvh) 6. lk käsityö (1vvh), kuvataide (1vvh) Koulumme muut valinnaisaineet: Vuosiluokilla 4. 7.; 1 vuosiviikkotuntia. Lukkarin koulussa 4-6 luokkien valinnaisainetunti on palkitettu.valinnaisaineopetus järjestetään lyhytkurssitoimintana 3-5 kurssia, mm.. Oppilaat valitsevat valinnaisainetarjottimesta 1-3 kurssia, jotka toteutetaan lukuvuoden aikana. Valinnaisainesisällöt vaihtelevat lukuvúosittain. 1. Tutustutaan ranskan kieleen ja kulttuuriin. Opetellaan perusfraaseja ja yksinkertaista sanastoa. 2. Lastenkirjallisuuden klassikot 3. Geometriaa. Kolmioita ja monikulmioita hahmottaen ja piirtäen 4. Suomalaisia satuja kuunnellen, piirtäen ja pohtien 5. Englantia: pelataan kuunnellaan ja katsellaan, 6. Historian havinaa: suuret keksinnöt, historian esinekulttuuria. 7. Kierrätyspaja: valmistetaan pienesineitä ja käyttöesineitä kierrätysmateriaaleista 8. Avaruuden ihmeet: planeetat, tähdet, mustat aukot, galaksit, avaruusmatkailu 9. Laulua ja soittoa, yhtyeenä musisoidaan 10. Käsitöitä ( Puun ominaisuuksiin ja käsittelyyn tutustuminen.)

9 11.A. Kuvaa lyhyesti, miten arvioitte kuinka valinnaisaineiden opetus ja aine/aihevalinnat onnistuivat? Oppilaat täyttävät palaute/arviointilomakkeen jokaisen valinnaisainekurssin jälkeen. Opettajat PDCA-toiminta (suunnittele, toteuta, arvioi, toimi/toteuta uudelleen) itsearviointi, yhteissuunnittelun arviointi