Maisematyölupa 531 Haukilahden kylän tilalle Kytö RN:o 3:72, Aarre Jokelainen

Transkriptio

1 Kaupunkikehityslautakunta Maisematyölupa 531 Haukilahden kylän tilalle Kytö RN:o 3:72, Aarre Jokelainen 660/ /2017 KAKEL 76 Esittelijä: Toimialajohtaja Pasi Leimi, puh Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Kaavasuunnittelija Matti Kettunen, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Hakkuukartta ja puustotiedot Havainnekuvat Rantametsien käsittely Metsäteho Tapio Suojavyöhykekartta Hakijan vastine ja hakijan ottamat valokuvat Ote yleiskaavasta Poikkeamistilannekartta Sijaintikartta Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Aarre Jokelainen hakee MRL 128 :n mukaista lupaa puiden kaatamiseen 531 Haukilahden kylän tilalle Kytö RN:o 3:72 ( ). Hakemus ja perustelut Tilalla on tarkoitus tehdä avohakkuu yhteensä 2,6 hehtaarin alalle. Säästöpuita jätetään ryhmiin vähintään 10 kpl/ha. Lisäksi rantaan jätetään vähintään 5 metrin suojakaista hakkaamatta. Hakkuun jälkeen alueelle istutetaan uudet taimet. Toimenpidealue sijaitsee Omenasaaressa Omenaniemen edustalla Joutsenossa. Saaren koko on n. 8,7 hehtaaria. Tila Kytö koostuu neljästä palstasta, joista yksi on Omenasaaressa. Tilan kokonaispinta-ala on 13,8 ha. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Saaristo III yleiskaava, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt Kaavassa toimenpidealue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (merkintä MU): Rakentaminen on sallittu vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Alueella on rakennuslain 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty RA- tai APalueelle.

2 Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 3:20, 3:39, 3:40, 3:44, 3:45, 3:46, 3:58, 3:62, 3:71 ja 6:39. Naapuri 1 huomauttaa seuraavaa: Omenasaari ja sen merkitty hakkuualue sijaitsevat suoraan kesäasuntomme ja sen uimarannan vastapäätä hyvin lähellä edessä ja on silmissämme kesävuorokaudet ympäri. Maisemallisesti Saimaan ainutlaatuisen ympäristön sydämessä on saaren puuston hakkuuseen löydettävä ja on olemassa muita puustoa ja maisemaa säästävämpiä menetelmiä kuin kaiken puuston poisto. Vaadimme käyttämään hakkuumenetelmää, joka säästää ainutlaatuista maisemaa esitettyä suunnitelmaa ratkaisevasti enemmän. Omenasaarta vastapäätä mantereella on Omenaniementien varrella luonnonsuojelualue, jonne Omenasaari näkyy ja maiseman tulee luonnonsuojelualueelta jatkua maisemallisesti kestävänä ja yhtenäisenä kohti ainutlaatuista Saimaata ja sen suurta selkää. Rantaan jäävän suojakaistan pituutta ei esityksessä ole määritelty: rannan suojakaistan tulee olla maksimaalisen syvä tasapainoisen maiseman säilyttämiseksi. Saaressa asuu hyvin iso (satoja/tuhansia suuri) korppipopulaatio. Korppi on rauhoitettu lintu. Joka (kesä)ilta noin klo 22 viitisen sataa korppia lentää kesäasuntomme tontin ylitse Omenasaareen yöksi. Rauhoitettujen lintujen ympäristö tulee säästää, jotta niille luontainen käyttäytyminen voi jatkua. Koska kyseessä on saari ja lähimpänä kesäasuntoamme, haluamme tietää mitä reittiä puut on suunniteltu kuljetettavaksi pois saaresta sekä kuljetuksen ajankohdan. Naapuri 2 huomauttaa: En puolla metsänhoitoyhdistyksen esittämää avohakkuuta Omenasaaressa. Avohakkuut ovat menneisyyden toimintamalli, joka nykyisin ymmärretään ympäristöarvojen kannalta kestämättömäksi ja metsänhoidollisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Varsinkin näillä suhteellisen tiheästi asutetuilla ja kesäasutetuilla Saimaan rannoilla tulisi huomioida maisemalliset arvot ja toimia nykyaikaisemman metsänhoidon periaatteiden mukaan, tehdä puun korjuu maiseman ja luonnon huomioonottavana harvennuksena.

3 Ns. rantaan jäävä suojakaista toteutettuna, kuten se yleensä tulee toteutetuksi, ei ole riittävä peittämään avohakkuuta ja rantamaisema on pikemminkin epäluonteva, kun tyhjyys siintää muutaman puun takaa. Kovat tuulet kaatavat avohakkuun reunoilta lisää runkoja. Kaavailtu puunkorjuu päätehakkuuna tapahtuu erittäin lähellä Omenaniemen loma-asutusta ja on selvää, se että tulee aiheuttamaan näkyvän ja ei-toivottavan ruhjeen lähimaisemassa. Tilannetta voi verrata käsittääkseni niin ikään Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan suunnittelemaan, epätasaisen ja epäluontevan lopputuloksen tuottaneeseen avohakkuunomaiseen operaatioon viereisellä Omenaniemellä, oman metsäkaistani pohjoispuolella. Koko topografisesti merkittävän, jääkauden aikaisiin harjumuodostumiin liittyvän niemen kauniisti kattaneeseen tasaiseen puustoon möyrittiin ärsyttävä ja hämmentävä aukko. Siinä silmissä, kaiken keskellä on ja pysyy pitkään raiskio, maapohja on karseassa kunnossa. Sen takia mökille tuleminen on nykyään jokseenkin vastenmielistä. Metsiä tulee hoitaa, mutta kuhunkin metsään ja tilanteeseen sopivalla tavalla, maisemaa ja luontoa ymmärtäen. Se on mahdollista myös Omenasaaressa ja Omenaniemellä. Muilla naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa. Viranomaisten lausunnot Ympäristötoimen lausunto: Ympäristötoimella ei ole hakkuualueilta tiedossa sellaisia uhanalaisten lajien esiintymiä tai mahdollisia arvokkaita luonnon elinympäristöjä, jotka estäisivät hakkuut. Hakemuksessa mainitut rantaan jätettävät suojavyöhykkeet ovat tarpeen maisemallisista syistä ja ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemiseksi. Toimenpidealueelta olisi virkistysarvojen säilyttämiseksi suositeltavaa poistaa hakkuutähteet mahdollisten vakiintuneiden polku-urien osalta. Hakkuutähteiden kulkeutuminen vesistöön tulee estää. Kaupunkisuunnittelun lausunto Omenasaari kuuluu oikeusvaikutteisen Saaristo III yleiskaavaan. Kaavassa toimenpidealue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (merkintä MU). Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä: Joutsenon saariston luontoselvitys (Suomen Ympäristösuunnittelu Oy, 1989) mainitaan kaavan alueella rantamaisemasta: Metsänkäsittelyn suosituksista huolimatta rantamaisema on olennaisesti heikentynyt monin paikoin

4 rantaan asti ulottuvien hakkuiden johdosta. Myös korkeilla kohdilla suoritetut hakkuut, joita ei ole suunniteltu topografian mukaisesti, näkyvät maisemahäiriöinä pitkälle. Nyt kyseessä olevan Omenasaaren hakkuusuunnitelmassa on esitetty rantaan koskemattoman suojavyöhykkeen leveydeksi viisi metriä. Viiden metrin rantakaistale ei jätä riittävää suojavaikutusta rantamaisemaan, koska rannan läheisyydessä kasvaa monin paikoin vain muutamia rantakoivuja. Harvassa olevat yksittäiset puut eivät tuo riittävää näkösuojaa ja hakkuuaukea tulee näkymään maisemassa selvästi. Lisäksi leveämpi suojakaista ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista tehokkaammin. Tapio Oy:n oppaassa Metsänhoidon suositukset (2014) on maininta vesistöjen rannoille jätettävästä suojavyöhykkeestä: Metsänuudistaminen maanmuokkauksineen voi aiheuttaa vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Siksi vesistöjen ja pienvesien rannoille on syytä jättää ravinteita ja kiintoaineita sitova riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan maaperää ei rikota hakkuissa eikä muussakaan metsänkäsittelyssä. Suojakaistalle on suositeltavaa jättää kasvamaan monimuotoisuudelle arvokkaita puita ja pensaita. Monimuotoisuuden kannalta suositeltavin vaihtoehto on jättää suojakaistat käsittelemättä. Veteen päin voimakkaasti kaltevilla uudistusaloilla ja hienojakoisilla maalajeilla tarvitaan tasaisia ja karkeajakoisia maita leveämpi suojakaista. Edelleen Tapio Oy:n oppaassa: Avohakkuulla on voimakas vaikutus maisemakuvaan. Säästöpuuryhmillä voidaan pehmentää maisemavaikutusta ja häivyttää uudistusalan rajoja. Maisemanhoitoa painottavassa metsänkäsittelyssä säästöpuustoa voidaan jättää tavanomaista enemmän. Rajaamalla hakkuu maaston muotojen mukaan sekä välttämällä pitkien, jyrkkäreunaisten ja suoraviivaisten kuvionrajojen syntymistä hakkuualasta tulee luontevampi osa maisemaa. Rinnemetsässä avohakkuuala voidaan rajata vaakatasossa pitkänomaiseksi, maaston muotoja myötäileväksi tai korkeuskäyriä viistosti leikkaavaksi. Maiseman suunnitteluun on suositeltavaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät lähi- tai kaukomaisemassa. Näkyviä kohteita ovat mäet, vaarat, harjut, kallioalueet, rantametsät, saaret ja teiden varret sekä viljelysmaiden reunametsät. Yksittäiset säästöpuina jätettävät maisemapuut erottuvat näyttävästi ja antavat katsojalle kiintopisteen maisemaan. Onnistuneet maisemanhoidolliset ratkaisut hyödyttävät myös monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.

5 Hakkuissa tulee ottaa huomioon myös saaren topografia. Suunnitellun avohakkuualueen korkeimman kohdan korkolukema on yli +83 m. Rannalla vastaava lukema on +76 m (Saimaan keskivedenpinta) eli korkeuseroa on noin 7 metriä. Saaren laella toteutettava avohakkuun tuloksena syntyvä aukko näkyy maisemassa saaren profiilin voimakkaana mataloitumisena, mikäli suojavyöhyke ei ole riittävän leveä. Mantereelle Omenaniemeen on Omenasaaresta matkaa noin 150 metriä. Omenaniemi on maastoltaan jyrkästi nousevaa kaakkoon päin. Omenasaari näkyy selvänä maiseman hallitsijana Omenaniemen rannalta luoteeseen päin. Omenasaaren ranta hakkuualueella on kallistukseltaan vaihteleva. Maaston nousu on 30 metrin matkalla 2-6 metriä. Alueen käsittelyssä tulee huomioida riittävän leveä ranta-alueen käsittelemätön suojavyöhyke ja pyrittävä minimoimaan ravinteiden valuminen vesistöön myös hakkuuajankohdan ja sopivan ajokaluston ja käytettävän käsittelytekniikan avulla. Kaupunkisuunnittelu oli ennakkoon hakijalle esittänyt suojavyöhykkeen leveydeksi 20 metriä. Hakija on pyydetyssä, oheismateriaalina olevassa vastineessaan esittänyt, että pitäydytään metsänhoitoyhdistyksen suunnitelmassa, jossa rantaan jätettävä hakkaamaton suojavyöhyke olisi 5 metriä. Kaupunkisuunnittelu esittää rantaan koskemattomaksi jätettävän suojavyöhykkeen leveydeksi loivemmilla rinteillä vähintään 10 metriä ja jyrkemmillä rinteillä metriä, oheismateriaalina olevan Rantametsien käsittely Metsäteho Tapio ohjeen ja oheismateriaalina olevalle suojavyöhykekartalle merkittyjen alueiden mukaan. Hyvin jyrkillä rantarinteillä tulisi käyttää vähintään 20 metrin etäisyyttä. Kyseisilläkin hakkaamatta jätettävillä suojavyöhykkeen leveyksillä rantamaisema muuttuu, koska rantapuiden välistä näkyy hakkuualuetta etenkin vuodenaikoina, jolloin rantapuut eivät ole lehdessä. Hakkuualueella on uudistamisvelvoite. Rantapuusto on myöskin saaren kaakkoon päin avautuvalla rinteellä melko harvaa. Uusi puusto korjaa vähitellen maisemaa, joskin hitaasti. Esitetty hakkuutoimenpide maisematyöluvan lupaehtojen mukaisesti toteutettuna ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen MRL 140 :n tarkoittamalla tavalla eivätkä hakkuut turmele maisemakuvaa pysyvästi. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:

6 Hakkuutoimenpiteet on suunniteltava ja suoritettava Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. Hakkuun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioiden hakkuuaukon maisemallinen merkitys rantamaisemassa ja mm. säästöpuuryhmiä suositellaan jätettäväksi tavanomaista enemmän. Hakkuun suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä minimoimaan ravinteiden valuminen vesistöön hakkuuajankohdan ja sopivan ajokaluston ja käytettävän käsittelytekniikan avulla. Rantaan koskemattomaksi jätettävän suojavyöhykkeen leveys on oltava loivemmilla rinteillä vähintään 10 metriä ja jyrkemmillä rinteillä vähintään metriä. Suojavyöhykkeen maaperää ei saa rikkoa hakkuissa eikä muussakaan metsänkäsittelyssä. Suojavyöhykkeellä on vältettävä koneella liikkumista. Hakkuualueella puunkorjuureitistö- ja korjuutapa tulee suunnitella huolella korkeuskäyriä mukaellen niin, että rantaviivaa kohtisuoraan ei muodostu rantavyöhykettä rikkovia aukkoja. Puun korjuu ei saa vaurioittaa kasvamaan jäävää puustoa. Hakkuuta ei saa tehdä lintujen pesintäaikana. Hakkuun yhteydessä tulee säästää lahopuuta. Hakkuutähteet tulee poistaa vakiintuneilta poluilta. Hakkuutähteiden kulkeutuminen vesistöön tulee estää. Naapureille on tiedotettava mitä reittiä puut on suunniteltu kuljetettavaksi pois saaresta sekä kuljetuksen ajankohta. Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen ja lupa on voimassa 3 vuotta tämän päätöksen antamisesta lukien. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Kaupunkikehityslautakunta myöntää Aarre Jokelaiselle MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan puiden kaatamiseen 531 Haukilahden kylän tilalle Kytö RN:o 3:72 ( ) seuraavilla ehdoilla: Hakkuutoimenpiteet on suunniteltava ja suoritettava Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. Hakkuun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioiden hakkuuaukon maisemallinen merkitys rantamaisemassa ja mm. säästöpuuryhmiä suositellaan jätettäväksi tavanomaista enemmän.

7 Hakkuun suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä minimoimaan ravinteiden valuminen vesistöön hakkuuajankohdan ja sopivan ajokaluston ja käytettävän käsittelytekniikan avulla. Rantaan koskemattomaksi jätettävän suojavyöhykkeen leveys on oltava loivemmilla rinteillä vähintään 10 metriä ja jyrkemmillä rinteillä vähintään metriä. Suojavyöhykkeen maaperää ei saa rikkoa hakkuissa eikä muussakaan metsänkäsittelyssä. Suojavyöhykkeellä on vältettävä koneella liikkumista. Hakkuualueella puunkorjuureitistö- ja korjuutapa tulee suunnitella huolella korkeuskäyriä mukaellen niin, että rantaviivaa kohtisuoraan ei muodostu rantavyöhykettä rikkovia aukkoja. Puun korjuu ei saa vaurioittaa kasvamaan jäävää puustoa. Hakkuuta ei saa tehdä lintujen pesintäaikana. Hakkuun yhteydessä tulee säästää lahopuuta. Hakkuutähteet tulee poistaa vakiintuneilta poluilta. Hakkuutähteiden kulkeutuminen vesistöön tulee estää. Naapureille on tiedotettava mitä reittiä puut on suunniteltu kuljetettavaksi pois saaresta sekä kuljetuksen ajankohta. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen ja lupa on voimassa 3 vuotta tämän päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus