Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä

Transkriptio

1 Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 7 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Alustava hintatarjous, Tapio Vihreiden valtuustoryhmä on esittänyt valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinta, joka vastaa kaupungin maa-, vesi- ja metsäomaisuudesta, on arvioinut, että edellä mainitun asian päätöksenteon tueksi tarvitaan puolueeton selvitys siitä miten eri metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen vaikuttaisi kaupungin metsätalouteen sekä erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt metsäbiotalouden palveluita tarjoavalta Tapio Palvelut Oy:ltä alustavan tarjouksen yleisarviosta vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä. Tapio Palvelut Oy on osa Tapio-konsernia jonka emoyhtiönä on Suomen Valtion omistama Tapio Oy. Tapio Palvelut Oy on esittänyt tarjouksessaan selvitystyön lähtökohdiksi metsien käytön tavoitteet ja arvostukset sekä

2 Esittelijän ehdotus luonnon tarjoamat edellytykset. Ensin mainitut perustuvat kaupunginmetsien osalta poliittisiin päätöksiin. Selvitystyön taustadokumentteina olisivat Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite, kaupungin vastaus, siihen saatu asiantuntijakommentti, PEFC-päätös sekä Tapion laatimat kaupungin metsävaratietoihin perustuvat laskelmat. Selvitystyössä käsiteltävät asiat ryhmiteltäisiin metsänhoidon suositusten mukaisiin asiakokonaisuuksiin. Metsänhoidon suositukset ovat puolueettomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Kustakin aiheesta kootaan lyhyt 1 2 kappaleen mittainen teksti keskeisine tutkimusviitteineen. Selvitystyön tuloksista laaditaan erillinen raportti. Selvitystyön tulokset ryhmiteltäisiin seuraavasti: A. Yleisellä tasolla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen tuottamat erot seuraavilla osa-alueilla: 1. Kustannukset ja tuottovaatimus - Kasvu- ja tuotosmallit - Puustoon sitoutunut pääoma 2. Metsänuudistaminen ja taimikonhoito 3. Jalostushyöty 4. Puun laatu ja hinta 5. Puunkorjuu - Korjuuvauriot - Energiapuun korjuu 6. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7. Vesistövaikutukset 8. Maisemavaikutukset 9. Vaikutukset marja- ja sienisatoihin sekä riistan hyvinvointiin 10. Vaikutukset metsätuhojen syntymiseen ja leviämiseen 11. Vaikutukset hiilensidontaan B. Karkea arvio Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien uudistamisen kustannuksista, kun suunnitelmien lähtökohdaksi otetaan jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö. Maaomaisuuden hallinta on arvioinut, että edellä esitetyn metsänhoidon suositusten käyttäminen eri metsänkäsittelymenetelmien vertailussa tuottaa selkeimmän ja vertailukelpoisimman lopputuloksen.

3 Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn selvitystyön lähtökohdat ja esitysmuodon. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas Oheismateriaali 1. Alustava hintatarjous, Tapio 2. Tarkistettu hintatarjous_lappeenrannan_kaupunki_ Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt ja saanut selvitystyön tekijältä lisätietoja alustavaan tarjoukseen. Konsultin referenssit jatkuvasta kasvatuksesta perustuvat valtakunnallisiin Metsänhoidon suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Metsänhoidon suosituksiin tuotiin 2014 suositukset eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Konsultilla ei ole omaa tutkimustoimintaa, sillä heidän roolinsa on tutkimustiedon jalkauttamisessa ja he tekevät yhteistyötä metsäalan tutkimusorganisaatioiden kanssa. Konsultti kokoaa ja hyödyntää saatavilla olevaa kotimaista tutkimusaineistoa. Konsultti tekee laskelmat IPTIM -sovelluksella, joka on ForestKIT ohjelman lisäosa. Malleina käytetään alueittaisesti kalibroituja MELA kasvumalleja. MELA 2002 ovat yleisimpiä Suomessa tällä hetkellä käytettäviä malleja. Niitä käytetään monissa organisaatioissa. Ne on tehty pääasiassa tasaikäismetsätalouden tarpeisiin kattavasta koeala-aineistosta Luonnonvarakeskuksessa. Näissä malleissa mallinnetaan kynnyskasvua (=taimien syntymistä), mutta mallit eivät ole valtavan kehittyneitä vielä. Uusien taimien syntyminen on ilmiönä

4 melko vaikeasti mallinnettava, kuten tiedetään. Varttuneemmissa puustoissa tehtäessä yläharvennusta muistuttavaa poimintaa mallit toimivat aika hyvin. Luonnonvarakeskuksessa työstetään parhaillaan kasvumalleja eri-ikäisrakenteisiin kuusikoihin. Niissä puiden syntymisen mallintaminen perustunee Luonnonvarakeskuksen eri-ikäismetsätalouden koealoihin. Mallit saadaan toivottavasti aikanaan käyttöön, mutta se ei todennäköisesti tapahdu vielä tänä vuonna. Konsultilta on pyydetty ja saatu tarkistettu tarjous selvitystyöstä, jossa otetaan huomioon myös metsien virkistysarvot ja laskelmien aikajänteeksi otetaan 60 vuotta. Taustadokumentteihin lisätään kartta metsien hoitoluokituksesta. Konsultin raportin sisältö: A. Kuvaus Lappeenrannan kaupungin metsävaroista ja ForestKIT-laskemien tulosten tarkastelu. B. Yleisellä tasolla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen tuottamat erot seuraavilla osa-alueilla: 1. Kustannukset ja tuottovaatimus - Kasvu- ja tuotosmallit - Puustoon sitoutunut pääoma 2. Metsänuudistaminen ja taimikonhoito 3. Jalostushyöty 4. Puun laatu ja hinta 5. Puunkorjuu- Korjuuvauriot - Energiapuun korjuu 6. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7. Vesistövaikutukset 8. Maisemavaikutukset 9. Vaikutukset marja- ja sienisatoihin sekä riistan hyvinvointiin 10. Vaikutukset virkistyskäyttöön 11. Vaikutukset metsätuhojen syntymiseen ja leviämiseen 12. Vaikutukset hiilensidontaan ja hiilivarastoon C. Karkea arvio Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien uudistamisen kustannuksista, kun suunnitelmien lähtökohdaksi otetaan jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö. D. Johtopäätökset - Ehdotuksia etenemistavoista Lappeenrannan kaupungin metsiin kohdistuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaomaisuuden hallinta esittää, että poliittisesti hyväksytyt tavoitteet metsien hoidolle hyväksytetään kaupunkikehityslautakunnalla jokaisen metsäsuunnitelma-alueen

5 Esittelijän ehdotus osalta erikseen, kun niiden tarkistuskierros alkaa. Nämä seitsemän metsäsuunnitelma-aluetta ovat kukin erilaisia ja niille on hyvä asettaa niiden erityispiirteiden mukaan erilaiset poliittiset tavoitteet. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn selvitystyön lisäselvitykset, lähtökohdat ja esitysmuodon. Päätös Esittelijä täydensi esittelytekstin kohtaa B: 12. Vaikutukset hiilensidontaan ja hiilivarastoon. Hyväksyttiin muutettu esitys. Täytäntöönpano Maaomaisuuden hallinta