Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen järjestäminen. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen järjestäminen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

3 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2009) Perusopetuksessa (2009) (3,6 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) (4,8 %)

4 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.

5 Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

6 Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)

7 Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.

8 Perusopetukseen valmistava opetus kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille voidaan järjestää, ei kuntien velvollisuus opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta, (voidaan järjestää yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia (vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää) oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan rahoitus: asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 ) kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (ei kuulu kuntien rahoitusosuuden piiriin)

9 Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallist. oppilaiden ja opetuksen järjestäjien määrät vuosina Vuosi Osallistuneet Järjestäjät, joista ruotsinkiel Lähde OPH/09

10 Perusopetus äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi toisena kielenä * kun kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen oman äidinkielen opetus * ei velvoitetta järjestää eikä osallistua oman uskonnon opetus * järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintään kolme, joiden huoltajat pyytävät muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa Rahoitus: * korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17-vuotiaat) * Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen kuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetukseen koko kouluajan

11 Oman äidinkielen opetus Tiedote 7/ valtionavustusta enintään 2 viikkotunnista opetustunnin laskennallinen kustannus 25 ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista. opetus järjestetään koulupäivän aikana avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 55 opetettavaa kieltä ja n oppilasta (OPH)

12 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Valtionavustuksen avulla opetusta antoi 71 kuntaa (sisältää 6 ruotsinkielistä opetuksen järjestäjää) 3 yksityistä opetuksen järjestäjää Opetukseen osallistui oppilasta ja opetusta annettiin 51 eri kielessä

13 Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät venäjä 3371 kurdi 471 somali 2217 kiina 359 albania 896 persia 326 arabia 852 englanti 279 viro 566 espanja 246 vietnam 462 thai 235

14 Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki Tiedote 7/ erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa tukiopetusta annetaan pääasiassa oppilaan omalla äidinkielellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden opetukseen osallistumisesta on kulunut enintään kuusi vuotta vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan

15 Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki esiopetuksessa olevat, samoin kuin opetuksessa pidempään kuin 6 vuotta olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää (= ei saa tukea) opetustunnin laskennallinen kustannus 25 perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. valtionavustus enintään 86 % haku joulukuussa jälkikäteen annetun opetuksen perusteella

16 SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPIMÄÄRÄÄ OPISKELLEET PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA VUOSINA Vuosi yhteensä lukio Lähde OPH - Tilastokeskus

17 SUOMI TOISENA KIELENÄ On yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä Opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla Opetetaan joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan

18 MAAHANMUUTTAJA-OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA: perusopetus Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 )

19 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset; tehostettu ja erityinen tuki Vahvistetaan oppilaan oikeutta tukeen, lisätään varhaista, ennaltaehkäisevää ja suunnitelmallista tukea sekä lähikouluperiaatteen toteutuminen - Jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - Oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta - Koulun toimintakulttuuri suosii opettajien yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä - Käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja - Kaikkialla on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit 19

20 päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS pedagoginen selvitys tehostettu tuki ei riitä aloitetaan TEHOSTETTU TUKI Oppimissuunnitelma (pakollinen) pedagoginen arvio, hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä Kehitetään tietoisemmin opetusta ja eriytetään YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI

21 Osallisena Suomessa -kokeilu Mukana 17 kuntaa: pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), Hämeenlinnassa, Raaseporissa, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Rannikko-Pohjanmaalla (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti), Kuopiossa, Pudasjärvellä ja Meri- Lapissa (Kemi ja Tornio) Osallisena Suomessa -hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun

22 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 8.5 miljoona + TEM:in osuudelta mahdollinen lisärahoitus ( ) 1. SM 2 milj. 2. OKM 1.5 milj. 3. TEM 1.5 milj. ( momentti)* 4. Suomen Kulttuurirahasto 2 milj. 5. Svenska Kulturfonden 1.5 milj.

23 Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi, Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan. Kestävyysvajetta vähennetään myös lisäämällä tuottavuutta yksityisessä ja julkisessa taloudessa sekä lisäämällä syntyvyyttä ja aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa.

24 Maahanmuutto 1 Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin. Luodaan järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotoutumiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.

25 Maahanmuutto 2 Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus. Maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen Suomessa kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Hallituskaudella arvioidaan kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.

26 Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä 1 Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen.

27 Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä 2 Maahanmuuttajien jo olemassa olevan osaamisen, kielitaidon ja ammattitaidon tunnustamista kehitetään. Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen ja viittomakielen asemaan. Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa.

28 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille.

29 Perusopetus 1 Jatketaan perusopetuksen laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.

30 Perusopetus 2 Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

31 Toinen aste Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.

32 Lukio Käynnistetään lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilastutkinnossa.

33 Ammatillinen koulutus Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

34 Aikuiskoulutus Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.

35 Kulttuuri Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan.

36 Kiitos! 36