Loppuraportti opetus- ja kulttuuriministeriölle Vaativan erityisen tuen tutkimus- ja kehittämishanke VETURI. vuosina

Transkriptio

1 Loppuraportti opetus- ja kulttuuriministeriölle Vaativan erityisen tuen tutkimus- ja kehittämishanke VETURI vuosina Kontu, E., Pirttimaa, R., Ojala, T., Kokko, T., Räty, L., Lassinpelto, O.-P. & Pesonen, H. 1

2 2 Taitto: Minja Revonkorpi/Taidea Copyright: tekijät, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto 2015

3 Sisällys 1 VETURI hanke pähkinänkuoressa 4 Mitä saatiin aikaan 4 Vielä on tehtävää; kehittämisehdotukset 4 2 Tausta ja organisoituminen 5 Hankkeen ohjaus; konsortioryhmä 6 Hankkeen toimijat 6 Sidosryhmät 7 Asiantuntijatehtävät 7 3 Valmennus kehittämistyön tukena 9 Osallistujien kehittämistehtävät 10 Hanketyöntekijöiden kouluvierailut 11 4 Tutkimus 12 Julkaisut ja julkaisusuunnitelma 13 Opintokäynnit ja konferenssit 14 5 Julkaisut, opinnäytteet ja käsikirjoitukset 15 3

4 1 VETURI-hanke pähkinänkuoressa Mitä saatiin aikaan? Tehtiin kaksi kansallista kartoitusta (2014, 2015) perusopetuksen erityisen tuen tilasta ja kolmas raportti pedagogisista innovaatioista (julkaistaan myöhemmin) Julkaistiin tieteellisiä artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä lehdissä Lisättiin yleistä tietoisuutta vaativasta erityisestä tuesta koulutuksin, artikkelein ja haastatteluin sekä sosiaalisen median avulla Saatiin vaativa erityinen tuki -termi käyttöön dokumenteissa ja puhekielessä Valmennettiin koulujen erityisen tuen ammattilaisia ja tuettiin heitä kehittämään uusia innovaatioita Toimitettiin 7 eerika-lehteä (tilaajia 579), Perustettiin Helsingin yliopistoon ISE (Inclusive / Intensified Special Education) tutkimusryhmä Vaativa erityinen tuki erityispedagogiikan tutkintovaatimuksiin, Helsingin yliopisto Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän Vielä on tehtävää; kehittämisehdotukset Opettajien jatkuva kouluttaminen ja kokemusten vaihdon mahdollistaminen Yhtenäinen erityisopettajien täydennyskoulutus koko maahan Opinto-ohjaajakoulutukseen lisää osaamista vaativan erityisen tuen teemaan liittyen Vaativa erityinen tuki osaksi erityispedagogiikan opintoja Tasa-arvoiset mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen kouluissa ympäri Suomen. (tällä hetkellä riippuvainen koulusta ja opettajasta). Tvt:n integroiminen opetussuunnitelmiin kaikkien aineiden osalta. Tekninen tuki saataville mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. HOJKS ansaitsemaansa käyttöön: tällä hetkellä se koetaan paperityöksi. Tarvitaan arvonkohotus, aikaa tehdä, asemointi yhteistyön välineeksi Vaativien ryhmien muodollisesti kelpoisista erityisopettajista on pulaa; tulisi selvittää, millä tavoilla voisi kouluttaa tehtäviä hoitavat jo monenlaista koulutusta ja kokemusta omaavat asiantuntijat muodollisesti kelpoisiksi erityisopettajiksi 4 Kansallinen avoin ja maksuton forum, johon kootaan toimivan tuen järjestämisen tutkimukseen perustavat parhaat käytännöt

5 2 Tausta ja organisoituminen Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtia ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Laadukasta perusopetusta on toiminta, jossa oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan yksilöllisesti. Toisinaan oppimisen ja koulunkäynnin tueksi ja onnistumiseksi käynnistetään laajempia tai syvempiä toimenpiteitä kuin tehostettu tai erityinen tuki tarjoaa. Tällaisia erityisen tuen vaativimpia interventioita saattavat tarvita lapset ja nuoret, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, autismin kirjon diagnoosi tai kehitysvammaisuutta. Kohderyhmän oppilaat saavat usein poikkihallinnollisia ja monialaisia toimenpiteitä oppimisen, koulunkäynnin ja kuntoutumisen edistämiseksi. Perusopetuksen laatua on kehitetty kansallisesti useissa kehittämishankkeissa (Ahtiainen et al. 2012; Holopainen ym., 2001; Holopainen ym., 2005; Holopainen & Ojala, 2006; Holopainen & Ojala, 2009; Oja, 2012). Toiminta on edistänyt tavoitteellisesti esi- ja perusopetuksen organisoinnin rakenteita ja sisältöjä. Erityisen tuen haastavin reunusalue, ns. vaativa erityinen tuki, on kuitenkin jäänyt kehittämistoiminnassa vähäiselle huomiolle. Perusopetusikäisten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden asioita hoitavat ja niistä päättävät monet tahot. Vaativan erityisen tuen rakenteiden, järjestämisen ja menetelmien kehittäminen edellyttää pitkäkestoista ja moninäkökulmaista tutkimustyötä, muutoksia mm. opettajankoulutuksen sisältöihin ja opiskelijamääriin sekä rohkeita ja luovia pedagogisia kokeiluja ja ratkaisuja käytännön opetustyössä. Toimijoiden yhteinen ymmärrys ja kieli sekä keskinäiset dialogit varmistavat oppilaita, kouluhenkilöstöä ja yhteiskuntaa hyödyttävän tulevaisuuden suunnan. Pysyvät muutokset ja niiden vakiintuminen vaativat toiminnan tavoitteellista työstämistä usealla toimijatasolla samanaikaisesti. Vaativan erityisen tuen kehittäminen aloitettiin näillä lähtökohdilla vuoden 2012 alussa Vaativan erityisen tuen VETURI -tutkimus- ja kehittämishankkeessa, joka on Helsingin yliopiston (HY) ja Jyväskylän yliopiston (JY) yhteishanke. Kolmantena hanketoimijana oli myös EduCluster Finland Oy, jonka kanssa yhteistyösopimus purettiin VETURI - hankkeen suunnitteluvaiheessa 2011 tarvittiin tarpeeksi kokoava ja kuvaileva tuen käsite, jolla operoida. Löytyi vaativuus erityistä tukea vahvistamaan. Hankehakemuksessa lanseerattiin vaativa erityinen tuki. Termi ei ole perusopetuksen normiston mukainen käsite, eikä siitä sellaista olla tekemässä. Se on kuitenkin hankkeen aikana levinnyt varsin laajaan ja osin myös viralliseen käyttöön. Termi mainitaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa, Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Jahnukaisen (2014) mielestä termi määrittelee uudelleen vaikeimmin vammaisten tai sairaiden opetus -käsitteen. OKM asetti ( ) myös työryhmän pohtimaan vaativan tuen kehittämistä sekä tarjoaa opetuksen järjestäjille haettavaksi avustusta koulunkäynninavustajien palkkaukseen ja vaativan erityisopetuksen henkilöstön koulutukseen. Voidaan siis ajatella, että hanke on onnistunut asian esille nostamisessa ja sitä voi pitää yhtenä hankkeen keskeisenä tuloksena. 5

6 Hankkeen ohjaus; konsortioryhmä Opetusneuvos Jussi Pihkala OKM Opetusneuvos Pirjo Koivula OPH Rehtori Alpo Suomi Jyväskylä Rehtori Leena Airaksinen Ohjaus- ja oppimiskeskus Ruskis, VALTERI-verkosto Rehtori Taina Suvikas Rauma Ohjaava opettaja Johanna Juvonen Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, VALTERI-verkosto Erityisluokanopettaja Kukka-Maaria Vänskä Riihimäki Dosentti Oiva Ikonen Jyväskylä Asiantuntijana konsortioryhmässä on kuultu mm. erityisavustaja Heli Tommista (OKM). Hankkeen toimijat Oman toimen ohella hankkeen johtajat: Dosentti Elina Kontu HY ja professori Raija Pirttimaa JY Helsingin yliopistossa: Henri Pesonen 04/ /2015, tohtorikoulutettava Terhi Ojala 10/2013 8/2015, projektipäällikkö Sanna Kivijärvi 06/ /2012, tutkimusavustaja Irene Rämä 02/ /2013, tutkimusavustaja Jyväskylän yliopistossa: Tiina Kokko 8/2012 6/2015, projektitutkija Lauri Räty 9/ /2013, apurahatutkija ja 2/2014 6/2015, projektitutkija Olli-Pekka Lassinpelto 3/2014 5/2015, toimistoapulainen Juho Polet 2 kk 2012 ja 1 kk 2013, tutkimusavustaja Teemu Veijola 1 kk 2013, tutkimusavustaja Jonna Pulkkinen 1/2012 2/2012, tohtorikoulutettava 6 Erityispedagogiikan harjoittelijat (a 3-5 opintopistettä): Ilona Rönkä 2013, Karoliina Takamäki 2014, Jaana Vainio 2015, Sanni Nelimarkka 2015, Emilia Trast 2015.

7 Sidosryhmät VETURI-hankkeen toimijatiimi on verkostoitunut eri toimijoiden kanssa laajasti. Yhteistyö on ollut erityisesti tutkimuksen saralla tiivistä Helsingin yliopiston Arviointikeskuksen kanssa, jonka kanssa on toteutettu laajimmat kartoitukset, myös aineistojen yhteiskäyttö on ollut mahdollista. Tiivistä yhteistyötä on ollut Valtion erityiskoulu Valterin oppimis- ja ohjauskeskusten erityisesti Ruskiksen ja Mikaelin kanssa sekä Rauman kaupungin, erityisesti Naulan koulun kanssa. Lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n kanssa on toteutettu tähän mennessä kaksi tutkimusta: ensimmäinen on systemaattinen katsaus kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäyntiin liittyvästä kansainvälisestä tutkimuksesta ja toisessa analysoitiin sijoitettujen lasten mm. oppimiseen tarvitsemien tukitoimien taustoja. Kolmas yhteinen tutkimus tulee koskemaan sijoitettujen lasten oppimisen tueksi laadittavia oppilaskohtaisia suunnitelmia ( Mun sieluun sattuu projektin kanssa tehtävä yhteistyö). Lisäksi musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin kanssa yhteistyö on keskittynyt erityismusiikkikasvatukseen. Vuotuisissa Music for All seminaareissa on pidetty luentoja ja opinnäytetöiden ohjausta. Jatkossa on tarkoitus kohdistaa tutkimus erityismenetelmänä tunnettuihin kuvionuotteihin. Myös koulutuksellista yhteistyötä tehtiin hankkeen aikana Resonaarin kanssa. Asiantuntijatehtävät Asiantuntijaluento, Rauman kaupungin koulutoimi, , teemana leikki-interventio Asiantuntijaluento, Forskningsseminar, Vi sprenger gränser Oslo, , teemana kehitysvammaisten opetus Asiantuntijakuuleminen, Oph:n opetussuunnitelman kehittämisryhmä , teemana toiminta-alueittainen opetus Asiantuntijaluento Leuven, Belgia teemana vaikeavammaisten opetus Esitys, Autismin talvipäivät , teemana DSM 5 ja diagnostiikan muutokset Esitys, University of London, School of Education , teemana VETURI-hanke Esitys, Suomen Erityiskasvatusliiton Pohjoismainen kongressi , Turku, teemana VETURI-hanke Esitys, Sairaalaopetuksen päivät, , Helsinki, teemana VETURI-hanke Esitys, Sääksjärven koulu, , Lempäälä, teemana VETURI-hanke Naulan koulu, syksy 2013, Rauma, teemana interventioon liittyvä työnohjaus, 3 käyntiä Rinnekodin koulu, , Espoo, teemana opetussuunnitelmatyö, 4 tapaamista Keskuspuiston ammattiopisto, , Helsinki, teemana vaikeavammaisten arviointi Isien ilta (Autismi- ja Aspergerliitto), , Helsinki, teemana siirtymävaiheet Erityisopettajakoulutus, , Jyväskylä, teemana arviointi ja hanke-esittely Asiantuntijaluento, Lapin yliopisto, Rovaniemi, , teemana erityinen tuki 7

8 Käokeskus, , Tallinna, teemana vaikeavammaisten henkilöiden opetus ja päivätoiminta Jatkuva asiantuntijuus Pesäpuu ry:ssä Jatkuva asiantuntijuus HY:n Koulutuksen Arviointikeskuksessa Kokemusasiantuntijuus (koulutuksissa, tekstejä) Mun sieluun sattuu! Psyykkisesti oireileva oppilas koulussa täydennyskoulutuksen suunnittelu- ja ohjausryhmä Tikoteeekin johtoryhmän jäsenyys Vammaisalan tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmän jäsenyys, 2012, THL Selkotyöryhmän jäsenyys Asiantuntijaluento Helsinki, , teemana Down-tutkimus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät, Helsinki, , teemana vaativa erityinen tuki Autism & University (EU-hanke), ohjausryhmän asiantuntijajäsenyys, Helsinki, Keskuspuiston ammattiopisto, 04/2014 Bumblebees Kindergarten, Helsinki, koulutustilaisuus, , teemana VETURI -hanke Autism & University (EU-hanke), ohjausryhmä, Amsterdam NMI:n koulutustarjonnan kautta asiantuntijaluennot, Erityispedagogiikan kevätseminaari Teemana VETURIn tulokset 8

9 3 Valmennus kehittämistyön tukena Tutkimus- ja kehittämishanketta suunniteltaessa oli alusta saakka olennaista sisällyttää siihen myös opetustoimen kentällä tapahtuvaa pitkäkestoista kehittämistoimintaa. Toimivimmaksi toteutusmuodoksi valikoitui monimuotoinen täydennyskoulutus, jonka tavoitteena oli kutsua kohderyhmän parissa työskenteleviä osaajia yhteen ja yhdessä heidän kanssaan tarkastella, kehittää ja jakaa vaativan erityisen tuen pedagogiikkaa; malleja ja menetelmiä. Koulutusosuutta suunnittelemassa ja osin toteuttamassa oli VETURI-tiimin kumppanina oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto VALTERI. Koulutus nimettiin valmennukseksi, sillä kokonaisuuden kivijalkana uusimman tutkimustiedon lisänä toimivat kokeneet mentorit, joiden ohjauksessa paneuduttiin pienryhmissä työnohjaustyyppisesti kohderyhmän keskeisiin kysymyksiin. Lisäksi valmennusmaisuutta tavoiteltiin vahvan yhteisen jakamisen ja benchmarkkauksen painotuksella. Vastavuoroisuutta korostettiin myös tutkijoiden ja osallistujien välillä. Valmennus toteutettiin jatkumona, joka muodostui lähijaksoista, omaa työtä havainnoivista ja kehittävistä tehtävistä sekä verkkotyöskentelystä. Valmennus oli suunnattu henkilöille, jotka toimivat vaativan erityisen tuen oppijoiden parissa. Valmennusmatkan aloitti 32 osallistujaa eri puolilta Suomea. Kaksi osallistujaa keskeytti opintonsa. Valmennuspäiviä oli yhteensä 12, jotka muodostivat kuusi kahden päivän lähijaksoa. Päivät järjestettiin Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Koulutuspaikoiksi pyrittiin valitsemaan kohteet, joissa oli mahdollisuus tutustua paikallisiin teeman kannalta kiinnostaviin kohteisiin. Helsingissä valmennus järjestettiin kerran Ruskeasuon koululla, Oulussa Tervaväylän koululla ja Jyväskylän jakson aikana vierailtiin uunituoreella Huhtasuon yhtenäiskoululla. Lähijaksoilla paneuduttiin pedagogisiin pääteemoihin, jotka nimettiin seuraavasti: 1) Tärkeän asian äärelle 2) Vuorovaikutus ja kommunikointi on tie toisen luo - mene puolitiehen vastaan! 3) Luovuus pedagogiikan elementtinä - kaunista ja kipeää 4) Yhteiskunnallinen osallisuus. Olen(ko) arvokas! 5) Kumppanuus, jakaminen ja yhdessä tekeminen ja 6) Yhteenvetoja ja eron hetkiä Lähijaksojen lisäksi järjestettiin kaikille avoin ajankohtais- ja tiedotusseminaari Helsingin yliopiston Minerva-torilla, jonne saatiin noin 50 osallistujaa. Seminaari esitettiin myös suorana lähetyksenä kaikkiin Valterikouluihin, joissa osallistujia oli noin 30. Osallistujat laativat valmennuksen aikana useita oppimis- ja kehittämistehtäviä. Oppimistehtävien tavoitteena oli orientoida osallistujat tuleviin jaksoihin ja laajan kehittämistehtävän tavoitteena oli joko paneutua kunkin osallistujan työhön liittyvään kehittämisaiheeseen tai kokeilla yhtä valmennuksessa esiteltävää pedagogista työtapaa tai mallia. Kehittämistehtävän työstämistä jatkettiin koko valmennusmatka ja ne esiteltiin viimeisellä lähijaksolla. Osaa oppimistehtävistä käytettiin myös tutkimusmateriaalina ja osa tehtävistä on esitelty sähköisessä eerika-julkaisussa osoitteessa Tavoitteena oli myös, että valmennuksen osallistujat vierailisivat toistensa kouluissa ja opetusryhmissä tutustumassa toimiviin käytänteisiin, valittuihin pedagogisiin menetelmiin ja materiaaleihin. Tämä osuus jäi valitettavan suppeaksi mitä ilmeisimmin kiristyneen kuntataloustilanteen vuoksi. VETURI-tiimin jäsenet vie- 9

10 railivat valmennettavien kouluissa tai opetusryhmissä eri puolilla Suomea ja tekivät kiinnostavia havaintoja koulujen erilaisista toimintakulttuureista ja opetuksen organisoinnin malleista. Valmennukselle esitettiin jatkamistoiveita ja tarkoituksena olikin organisoida toinen koulutuskokonaisuus, jossa olisi kaksi osallistujaryhmää: 1) uusi valmennus uusille osallistujille ja 2) jatkovalmennus aiemmin mukana olleille osallistujille. Valmennukselle haettiin ja saatiin avustus Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutusrahoituksesta, mutta koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, jonka piti vastata käytännön järjestelyistä, vetäytyi yhteistyöstä ja valmennus jouduttiin peruuttamaan. Helsingin yliopisto haki yhteistyökumppaneineen uudelleen päivitetyllä koulutusohjelmalla samaista avustusrahoitusta tammikuussa 2015, rahoitus saatiin ja KONTAKTI-koulutus alkaa syksyllä Osallistujien kehittämistehtävät Osallistujat tekivät valmennuksen aikana kehittämistehtävän, jotka esiteltiin kaikille ja tallennettiin viimeisillä valmennuskerroilla. Alla luettelo kehittämistehtävistä: Aistirata. Lauttakylän koulu / Huittinen. Mäkelä-Metsälä R. Tyttöjen kerho. Seminaarin ja Ojoisten koulut / Hämeenlinna. Kilpinen, A. & Pakkanen K. Aggressiokahvila. Kyröskosken koulu / Hämeenkyrö. Hulkko-Haavisto, T. Osallistava kasvatus lähikoulun arjessa. Petäjäveden kirkonkylän koulu / Petajävesi. Rautiainen, K. Aistikaappi. Malmin koulu / Rauma. Nurmi, S. Ipadit opetuksessa. Kirkonkylän koulu / Raasepori. Hätönen, H. Katseohjauksella toimiva tietokone kommunikoinnin tukena. Nuolialan koulu /Pirkkala. Kylä-Nikkilä. Mielikuvatarinat. R. Europaeuksen koulu /Savitaipale. Jurvanen, J. Psyykkisesti oireilevien lasten itsetunto ja aggressionhallinta. Pietari Brahen koulu /Kajaani. Rytivaara, H., Bändin perustaminen. Naulan koulu /Rauma. Ekroth, P. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden arviointi. Aurinkolahden peruskoulu /Helsinki. Jormalainen, A. & Saarsola, S. 3-portainen tuki. Hillatien koulu /Kemijärvi. Kanniainen, T. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestäminen Viitasaaren malli. Haapaniemen koulu /Viitasaari. Kotisara, R., Paananen, M-L. & Ojanperä, H. A-tyypit tutuiksi moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Hakkarin koulu & Sääksjärven koulu /Lempäälä. Luosa, M. & Ritoniemi, S. Materiaalikansio heikkonäköisille. Valteri / (Näkövammaisten koulu) /Jyväskylä. Moilanen, M. Missä onnistuin onnistumispäiväkirja. Lempoisten koulu /Lempäälä. Mulari, K. Musiikin ja kuvan hyödyntäminen siirtymissä. Jalavapuistonkoulu /Espoo. Raimi-Mård, A. Arviointilomakkeisto koululle. Naulan koulu / Rauma. Ronimus-Katila, P. Miten integraatioprosessi etenee Mikkelässä? Mikkelän koulu /Espoo. Wacklin, A. Valokuvausprojekti. Honkalampi-keskuksen koulu /Joensuu. Juurikainen, O. 10 Kolmiportainen tuki. Peltosaaren koulu /Riihimäki. Heikkilä, J. & Rissanen, M.

11 Hanketyöntekijöiden kouluvierailut Valmennuksen aikana hanketoimijat tutustuivat seuraaviin kouluihin: 1. Pietari Brahen koulu, Kajaani 2. Europaeuksen koulu, Savitaipale 3. Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli 4. Honkalampikeskuksen koulu, Joensuu 5. Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva, Jyväskylä 6. Päiväharjun koulu, Jyväskylä 7. Haapaniemen koulu, Viitasaari 8. Naulan ja Malmin koulu, Rauma 9. Nuolialan koulu, Pirkkala 10. Kirkonkylän koulu, Raasepori 11. Sääksjärven koulu, Lempäälä 12. Kirkonkylän koulu, Petäjävesi 13. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki, Hämeenkyrö 14. Aurinkolahden peruskoulu, Helsinki. 11

12 4 Tutkimus 12 VETURI-hankkeen toimintaa tiivistävässä suunnitelmassa rahoittajalle todetaan, että Veturi-hanke muodostuu kehittävästä tutkimuksesta ja sitä tukevasta täydennyskoulutuksesta. Tutkimuksella on kaksi päälinjaa: 1) Laaditaan kansallinen kyselytutkimus, jonka avulla kartoitetaan kokonaiskuva [kohderyhmän] tämänhetkisestä opetuksesta. 2) Tutkitaan täydennyskoulutukseen liittyviä pedagogisia kokeiluja ja kehittämistyötä toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Opetuksen käytäntöjä seurattiin valmennuksessa toteutettujen kehittämistehtävien yhteydessä. Kehittämistehtäviä, joita kertyi yhteensä 21, raportoitiin eerika-lehdissä. Lisäksi VETURIN tutkijat ja osa valmennettavista teki vierailuja kouluille ja niiden anti jaettiin tutkijoiden kesken ja raportoitiin yhdessä tieteellisessä artikkelissa. Lisäksi VETURI-hankkeen tutkijat tekivät kouluvierailuja, joiden aikana kertynyttä havainnointi aineistoa hyödynnettiin tutkimuksen tukiaineistona (emt.). VETURI-hanke kohdistui...perusopetuksen erityiseen tukeen. Tarkastelun kohteena on sen reunusalue, ns. vaativa erityinen tuki. Vaativaa moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat oppilaat, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjon diagnoosi. Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia lapsia, joiden opetuksen järjestämisestä on erittäin vähän tietoa (emt. asiakirja). Autismin kirjoon liittyen on valmistunut tai käsikirjoitusvaiheessa seitsemän tieteellistä tutkimusta. Niissä on selvitetty kommunikaatiota, opetustavoitteiden asettamista, siirtymävaiheita sekä autismin määrittelyä DSM-V -tautiluokitukseen liittyen. Kehitysvammaisuuteen liittyen (kuusi artikkelia) on selvitetty opetuksen historiallisia kehitysvaiheita, adaptiivista käyttäytymistä, vanhempien kokemuksia, opetusmenetelmiä ja koottu aineisto henkilökohtaisista opetuksen järjestämistä koskevista suunnitelmista. Lisäksi yleensä vammaisuuteen liittyen on selvitetty vanhempien tietoja lapsiin kohdistuneista pakkotoimista. Lapsista, joilla on psyykkisiä pulmia, on koottu aineisto (N= noin 500) aihepiiriin liittyvistä käsityksistä sekä lastensuojelun teemaan liittyen on julkaistu monografia ja kaksi artikkelia. Opetukseen liittyen on tutkittu lakiuudistuksen vaikutuksia, selvitetty rehtoreiden käsityksiä lakiuudistuksesta erityisen tuen osalta ja koottu aineisto kotiopetukseen liittyen (julkaisematon data). Opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeista on tiedusteltu sekä laajoissa kansallisissa kartoituksissa että VETURI-valmennuksen alkaessa. Hankkeessa on valmistunut yksityiskohtainen analyysi yhden alueen kaikkien koulujen henkilöstön luottamuksesta omaan osaamiseensa inkluusion toteuttamisessa. Kouluhenkilökunnan ohjauksen tarpeista ja sujuvimmista ohjausmalleista on koottu aineistoa. Sähköiset oppimisympäristöt ovat olleet VETU- RI-hankkeen toteuttamisen aikana enenevästi esillä julkisuudessa. Yksi hankkeen kehittämistehtävistä kohdistui tablet-tietokoneiden käyttöön ja koulussa toteutettiin pilottina sähköinen kyselytutkimus Tabletit opetuskäytössä. Pilotista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää jatkotutkimuksessa, joka suunnataan suuremmalle käyttäjäryhmälle. Verkko-oppimisessa tarvittavia

13 tukitoimia ja perusteita verkossa opiskelulle on kyselty ja aiheesta on julkaistu yksi tieteellinen artikkeli. VETURI-hanke tutkii Valteri-verkoston yhteydessä käynnistettyä koulupudokkuuden ehkäisemiseen tähtäävää kokeilua lukuvuonna Julkaisut ja julkaisusuunnitelma Julkaistut (myös DOI) ja hyväksytyt vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Muut julkaisut Esitelmät ja posterit tieteellisissä konferensseissa Opinnäytetyöt Yhteensä julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi Arvioitavana Arvioitavaksi jätetään vuonna 2015 Yhteensä julkaistut artikkelit ja käsikirjoitukset Väitöskirjoja työn alla

14 Opintokäynnit ja konferenssit Matkakertomukset: eerika-verkkolehdessä ja Opintomatka, Lumsan yliopisto ja kouluvierailut 2012, Italia TASH-konferenssi ja kouluvierailut, , Kalifornia Autism Conference, , Dublin Kansalliset erityisopetuksen kehittämispäivät, , Helsinki NNDR, Nordic Network on Disability Research, , Naantali Tutustuminen inkluusioon ja erityisopetukseen Lontoon metropolialueen kouluissa, , Lontoo WACRA, Revolutionary Apps: Meeting the Needs of Individuals with Special Education Needs, , Berliini. IASSID, International Association for the Scientific Study of Intellectual Disabilities, , Tokio UNESCO seminar Education for All , Jyväskylä Music for All -seminaari , Helsinki Kasvatustieteen päivät, , Jyväskylä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät, , Helsinki Aikuiskasvatuksen tutkijatapaaminen , Turku Sosiologipäivät , Rovaniemi Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa , Hämeenlinna Vammaistutkimuksen päivät Turku IASSID (International Association for the Scientific Study of Intellectual Disabilities) kongressi, , Wien ECER konferenssi, The Past, the Present and Future of Educational Research in Europe , Porto, Portugali. EFRR, European Forum for Research in Rehabilitation, Istanbul 2013, (Anttila, H. ym. Start-up on an ICF learning network in Finland). Special Educational Needs and Inclusive Practices, , Bergamo. Kasvatustieteen päivät, , Oulu Autismin talvipäivät, Lahti, Sosiologipäivät, Helsinki, JY:n kasvatustieteellisen tutkimuksen kansainvälinen kollokvio, NNDR, Bergen, Erityispedagogiikan kevätseminaari, Helsinki, , VETURI-hanke ihope, Sapporo, Vammaistutkimuksen päivät, Helsinki,

15 5 Julkaisut, käsikirjoitukset ja opinnäytteet Vaativan erityisen tuen VETURI tutkimus- ja kehittämishankkeessa, joka toteutettiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä vuosina saatiin aikaan mittava määrä erilaisia julkaisuja ja opinnäytetöitä, jotka esitellään tässä tekstissä. Lisätietoa hankkeesta ja sen muista tuloksista löytyy www-osoitteesta Lisäksi teemaan liittyvää tietoa löytyy osoitteessa TIETEELLISET VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT: Kokko, T., Pesonen, H., Kontu, E. & Pirttimaa, R Why Online learning Qualitative Analysis of Online Learning Experiences. Human Technology 11 (1), Kontu, E., Ullgren, I-M., Törmänen, M., Nislin, M. & Pirttimaa, R Savant-lahjakkuus ja yleisen älykkyyden käsite. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, NMI-Bulletin, 1, Paju, B., Räty, L., Pirttimaa, R. & Kontu, E. The school staff s perception of their ability to teach special education students in inclusive settings in Finland. (Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Journal of Inclusive Education). Pesonen, H., Itkonen, T., Jahnukainen, M., Kontu, E., Kokko, T., Ojala, T. & Pirttimaa, R The Impact of New Legislation on Special Education Implementation in Finland. Educational Policy, 29 (1), DOI: / Pesonen, H., Kontu, E. & Pirttimaa, R Sense of Belonging and Lifetime Transitions for Two Females with Autism Spectrum Disorder. Journal of International Special Needs Education. (hyväksytty julkaistavaksi) Pesonen, H., Ojala, T., Itkonen, T. & Kontu, E Vaativa erityinen tuki kehittämishankkeiden ja normistouudistuksen kumulatiivisten vaikutusten tarkastelussa. Hyväksytty julkaistavaksi teoksessa M. Jahnukainen ym. (toim). Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen koulutuspoliittisen muutoksen tutkimusperustainen analyysi. Suomen Kasvatustieteellisen Seuran julkaisu. Pesonen, H., Kontu, E., Saarinen, M., & Pirttimaa, R. Conceptions associated with sense of belonging and school transitions for Finnish students with special needs. (Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä European Journal of Special Needs Education). Pirttimaa, R. & Hirvonen, M From special tasks to extensive roles? The changing role of special needs teachers in Finnish vocational further education. Journal of Research in Special Educational Needs. DOI: / Pirttimaa, R., Kontu E., Kokko, T., Pesonen, H., Räty, L. & Ojala, T Special Educational Needs and the development of Inclusive Practices in Finland. Kongressin Special Educational Needs and Inclusive Practices. An International Perspective julkaisussa, University of Bergamo and We World Intervita and Index for Inclusion Network, Pirttimaa, R., Räty, L., Kokko, T. & Kontu, E Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetus ennen ja nyt. Hyväksytty julkaistavaksi kirjassa M. Jahnukainen ym. (toim). Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Suomen Kasvatustieteellisen Seuran julkaisu. Pulkkinen, J., Jahnukainen, M. & Pirttimaa, R Perusopetuksen tukijärjestelyjen toimivuus perusopetuslaki- 15

16 16 uudistuksen jälkeen. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, NMI-Bulletin. Rämä, I. & Kontu, E Searching for pedagogical adaptations by exploring teacher s tacit knowledge and interactional co-regulation in the education of pupils with autism. European Journal of Special Needs Education 27 (4), Rämä, I Ruskeasuon koulun kehittämishanke: HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä,Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, NMI-Bulletin, 3, Rämä, I., Kontu, E. & Pirttimaa, R Communicative spontaneity in autism: Exploring supportive prompts in an educational context. European Journal of Special Needs Education. DOI: / Rämä, I., Pirttimaa, R. & Kontu, E. The usefulness of the ICF framework in goal setting for pupils with autism spectrum disorder. (Arvioitavana). Räty, L., Kontu, E. & Pirttimaa, R. Teaching Children with Intellectual Disabilities: A Systematic Review of Research-based Recommendations. (Hyväksytty julkaistavksi). Saloviita, T., Pirttimaa, R. & Kontu, E Parental Perceptions of the Use of Coercive Measures on Children with Developmental Disabilities. Journal of Applied Research in Intellectual Disabilities. DOI: / jar Saloviita, T., Consegnati, S., Kontu, E., Pirttimaa, R. & Fiorin, I. Children with Down Syndrome in Finland and Italy: Comparing Adaptive Behaviour and Services. (Arvioitavana). MUUT TIETEELLISET ARTIKKELIT JA JULKAISUT Hirvonen, P Sopivia arviointimenetelmiä monivammaisten lasten opetukseen. e-erika-lehti 2. Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J Erityisoppilaiden määrän kasvun ohella kuntien ja ikäryhmien väliset erot lisääntyivät erityisopetuksessa. e-erika-lehti 3. Kokko, T., Pesonen, H., Polet, J., Kontu, E., Ojala, T. & Pirttimaa, R Erityinen tuki perusopetuksen oppilaille, joilla tuen tarpeen taustalla on vakavia psyykkisiä ongelmia, kehitysvamma- tai autismin kirjon diagnoosi. VETURI-hankkeen kartoitus Kontu, E. Jokela, T. & Pölkki, T Laulu-leikki-liike ohjelman avulla syntyy sensitiivistä vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille. e-erika-lehti 3. Lahti, P Kiintymyssuhteen välittyminen sukupolvelta toiselle. e-erika-lehti 3. Löhönen S.-T Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Esipuhe: Christine Välivaara. Sisukas-projekti , tutkimuksia 2. Jyväskylä: Pesäpuu ry. Nuorsaari, A Musiikillisen harjoituksen vaikutus työmuistiin. e-erika-lehti 2. Ojala, T., Räty, L., Kokko, T., Pesonen, H., Polet, J., Kontu, E. & Pirttimaa, R Erityinen tuki. Erityisen tuen toteutuminen sairaalaopetusyksiköiden, valtion koulukotien sekä kuntayhtymien ja yksityisten omistamien laitos- ja erityiskoulujen opetusryhmissä. VETU- RI-hankkeen kartoitus II. Pirttimaa, R., Kokko, T., Kontu, E., Pesonen, H The intensive special education endorsement research project. Abstrakti. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disability 10(2), 162. Rämä, I Opettajan toiminta oppimisen tukena autismiopetuksen pedagogiset haasteet. Autismi 5, Rämä, I., Pesonen, H., Kontu, E., & Pirttimaa, R Autismin kirjoon kohdistunut DSM-uudistus jakaa mielipiteitä. Kuntoutus, 3, Räty, L., Välivaara, C. Mäntymaa, S.-M., Saksola, M. & Pirttimaa, R Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa lasten psykologisen ja pedagogisen alkukartoituksen tulokset. Sisukas-projekti , tutkimuksia 2. Jyväskylä: Pesäpuu ry. MUUT JULKAISUT: Lisäksi kirjoitettiin joukko muita vaativan erityisen tuen teemaan liittyviä artikkeleita ja tekstejä useisiin eri lehtiin.kirjavainen, T. & Pulkkinen, J Erityisoppilaiden määrän kasvun ohella kuntien ja ikäryhmien väliset erot lisääntyivät erityisopetuksessa. eerika-lehti 3. Airaksinen, L , Ruskiksen vuosijulkaisu 1. Helle, O., Kotisara, R. & Paananen M-L Unelmista

17 totta Aallonmurtajan harjalta näkee kauas. Teoksessa S. Oja (toim.) Kaikille kelpo kouluun. Kolmiportaisen tuen toteutuminen Jyväskylä: PS-Kustannus, Kokko, T VETURIn kuulumisia. e-erika-lehti 1. Kokko, T ITK e-erika-lehti 2. Kokko, T Erityispedagogiikan kesäkoulu Turussa. e-erika-lehti 2. Kontu, E Pääkirjoitus. e-erika-lehti 1. Lassinpelto, O-P Olli-Pekka pohdiskelee. e-erika-lehti 2. Lassinpelto, O-P Olli-Pekka pohdiskelee. e-erika-lehti 3. Lassinpelto, O-P Painava sana. Oikeus omaan tupaan ja lupaan. Tukiviesti 5. Ojala, T Pääkirjoitus. e-erika-lehti 3. Ojala, T VETURI-hanke etenee aikataulun mukaisesti. e-erika-lehti 2. Ojala, T VETURI (Vaativa erityinen tuki) hanke etenee vakaasti. e-erika-lehti 3. Ojala, T VETURI-hanke jatkaa matkaa tutkimus edellä. e-erika-lehti 1. Ojala, T. & Kokko, T Matkalla Laaja erityisen tuen tutkimus- ja kehittämishanke VETURI käynnistyy. e-erika-lehti 1. Ojala, T. & Kontu, E Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä aloitti työskentelynsä huhtikuussa. e-erika-lehti, 2. Ojala, T., Kontu, E. & Pirttimaa R Vaativan erityisen tuen VETURI-hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Erityiskasvatus 3. Pesonen, H Historian havinaa erityispedagogiikan kevätseminaarissa. e-erika-lehti 2. Pesonen, H Erityispedagogiikan parhaat palat Minerva-torilla. e-erika-lehti 2. Pesonen, H., Kontu, E. Kokko, T., Räty, L., Ojala, T. & Pirttimaa, R Perusopetuksen vaativa erityinen tuki suurennuslasin alla VETURI-hankkeessa. Autismi, 1, 16. Pesonen, H., Kontu, E. Kokko, T., Räty, L., Ojala, T. & Pirttimaa, R. Perusopetuksen vaativa erityinen tuki. (Hyväksytty julkaistavaksi julkaisussa Ruskiss blogi). Kokko, T. ja VETURI-tiimi. Siirtymistä.(Hyväksytty julkaistavaksi julkaisussa Ruskiss blogi). Pirttimaa, R. & VETURI-tiimi Opinto-ohjaus kehitysvammaisten opetuksessa. Tukiviesti 2, 50. Pirttimaa, R Pääkirjoitus. e-erika-lehti 3. Räty, L Pääkirjoitus. e-erika-lehti 2. Räty, L VETURI-hankkeen ajankohtaisseminaari keräsi lähes 70 kiinnostunutta osallistujaa. e-erika-lehti 2. Räty, L Pääkirjoitus. e-erika-lehti 2. Rönkä, K-I Nuorten koulutukselle antamat merkitykset. e-erika-lehti 3. MENEILLÄÄN OLEVAT VÄITÖSTUTKIMUKSET VETURI- hanke oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka pääpaino oli tutkimuksessa. Hankkeen teemoihin liittyen on valmistumassa useita väitöstutkimuksia, jotka esitellään seuraavaksi tekijöittäin tämän hetkisillä työnimillään. Töitten arvioitu valmistumisaika ja kirjainlyhenne yliopistosta, johon väitöstyö tehdään, on merkitty sulkuihin. (HY=Helsingin yliopisto, JY=Jyväskylän yliopisto). Heräjärvi, N. Quality of life and contextual factors of youth with severe disabilities and their families (2017, JY) Hiitola, B. Leikki sairaalaopetuksessa (2016, JY) Juvonen, J. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat ja oppimisvaikeudet (2016, JY) Karjula, A. Kotiopetus ja erityisen tuen järjestelyt (2018, HY) Kattilakoski, R. Avoin oppimistila opettajien ja ohjaajien toimintakulttuurin ja pedagogiikan määrittäjänä (2017, JY) Kivijärvi, S. Special Music Education Advancing Inclusion. In Search for Foundations, Practice and Applications of Special Music Education (2017, HY) Kokko, T. E-learning and special education (2018, JY) Korhonen, A. Sijoitetut lapset koulussa (2017, JY) 17

18 18 Ojala, T. Psyykkisesti oireilevat oppilaat perusopetuksessa (2016, JY) Paju, B. Ohjausmallit (2017, HY) Pesonen, H. Tuen muodot ja käytänteet transitiovaiheissa (ESITARKASTUKSESSA, 2015, HY) Pulkkinen, J. Erityisopetus ja inkluusio (2016, JY) Rämä, I. Autismin kirjo ja vuorovaikutuksen kysymykset (ESITARKASTUKSESSA, 2015, HY) Räty, L. Didaktiset ratkaisut kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa (2017, JY) Ryökkynen, S. Ammatillisiin opintoihin valmentavan koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen, (2017, HY) Savikuja, T. Tourette lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvät kysymykset (2017, HY) Tilus, P. Sairaalaopetus (2016, JY) Vermilä, P. Leikin soveltaminen autismiopetuksessa (2016, HY) Ylönen, S. Kokemusasiantuntijuus ja hahmottamisen ongelmat (2018, JY) MUUT OPINNÄYTETYÖT VETURIN TEEMOISTA JA AINEISTOISTA Hakala, H Aggressiivisen käyttäytymisen kohtaaminen opettajan työssä. Pro gradu -tutkielma JY. Herva, E Aidosti yhteinen visiomme Erityisopettajien asenne koulun moniammatillisen yhteistyön rakentamisessa. Pro gradu -tutkielma HY. Hirvonen, P Arviointimenetelmien soveltuvuus monivammaiselle lapselle. Proseminaaritutkielma HY. Häkkänen, A Autistisen oppilaan omat yksilölliset oppimisten mahdollisuudet kuntoutuksen tuella. Pro gradu -tutkielma JY. Iisakka, R Kehitysvammaisten oppilaiden opetusta ohjaavat tekijät: erot segregoivien ja integroivien ympäristöjen välillä. Kandidaatin tutkielma JY. Jokela, T Tiheässä pimeässä viidakossa hämärässä Musiikkileikki-interventio monivammaisten lasten rytmileikkinä. Proseminaaritutkielma HY. Kokkonen, M Se on veli se on pääasia Kehitysvammaisuus sisarussuhteessa alle 15-vuotiaan vammattoman sisaruksen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma JY. Koski-Homi, T Leikkiä ilman leikillisyyttä? Autismin kirjon lapset ja leikki. Proseminaaritutkielma HY. Kujala, M Opetusmenetelmiä, joita ei-tieteelliset opettajille suunnatut oppikirjat tarjoavat toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetukseen perusopetuksessa. Kandidaatin tutkielma JY. Lallukka, T. & Torsti, I Keikka ja ei-keikka. Etnografinen tutkimus kehitysvammaisten muusikoiden työstä. Pro gradu -tutkielma JY. Lammiola, A Ville tarinankertojana kerrontataidot, niiden kehitys ja arviointi. Proseminaaritutkielma HY. Liikaluoma, J Yhteisopetus erityisopettajan työmuotona esi- ja alkuopetuksessa. Pro gradu -tutkielma JY. Liinamaa, E Outolinnusta selviytyjäksi perhehoitoon sijoitettujen lasten kuvauksia omasta elämästä ja selviytymisen keinoista. Pro gradu -tutkielma JY. Löhönen, S-T Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma JY. Manninen, M Koira-avusteinen opetus ja autismin kirjo. Pro gradu -tutkielma HY. Nikkanen, H Asperger-lapsen integroituminen yleisopetuksen luokkaan luokanopettajan näkökulmasta. Proseminaaritutkielma HY. Nuttunen, E Yritän samalla toimia aallonmurtajana Opettajien kokemuksia toimimisesta yksityisen lastensuojelulaitoksen koulussa. Pro gradu -tutkielma JY. Nysteadt, U Kestääkö verkko? Sairaan tai vammaisen lapsen perheen tukiverkoston muodostuminen. Pro gradu -tutkielma JY. Palomäki, E Spontaani kommunikaatio ja autismi. Tapaustutkimus kolmen pojan aloitteista päivähoidossa. Pro gradu -tutkielma JY.

19 Parkkonen-Manninen, E Luokassa kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi: opettajan näkökulma koulun monialaisesta yhteistyöstä. Pro gradu -tutkielma JY. Piippo, S Downin syndrooma-lapsen vanhempien kokemuksia elämästä erityislapsen vanhempana perheen ekokulttuurisessa ympäristössä. Pro gradu -tutkielma HY. Pölkki, M-R Cid-assosiaatiomenetelmän ja LLL-intervention yhdistäminen äänteiden harjoittelussa. Proseminaaritutkielma HY. Räty, L Adaptiiviset taidot vuotiailla nuorilla, joilla on Downin syndrooma. Pro gradu -tutkielma JY. Rönnlund, A Vaikeimmin vammaisten valmentava II-opetuksessa käytetyt arviointimenetelmät. Proseminaaritutkielma JY. Saarela, L Kodin ja koulun yhteistyö huoltajien näkökulma. Pro gradu -tutkielma HY. Seppälä, S Hei, me saatiin olla lohikäärmeitä! Esiopetusikäisten lasten toiminnan kuvailua sekä kokemuksia ohjaajan roolista prosessidraamainterventiossa. Proseminaaritutkielma HY. Suolanen, S Kuvakirja Sateenkaari Erityisopettajien mielipiteitä kirjan käyttömahdollisuuksista perusopetuksessa. Proseminaaritutkielma HY. Söderena, M Lasten tuntoaistin säätelypulmien ja niitä helpottavien keinojen kartoitus- kysely erityislastentarhanopettajille. Pro gradu -tutkielma JY. Tausta, A Syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisten lasten opetus Suomessa lukukaudella Proseminaaritutkielma JY. Tiihonen, J Jokaisella lapsella on oikeus tanssia Tanssiprojekti päiväkodin pienryhmässä. Proseminaaritutkielma HY. Tikkanen-Torkkeli, S Hei minne mä olen taas menossa? Erään kunnan oppilaiden koulupolut ja koulusiirrot osana oppilaan elämänkulkua. Pro gradu -tutkielma HY. Tompuri, P Oppilashuoltolaki muutoksessa kohti ennaltaehkäisevää työtapaa. Pro gradu -tutkielma HY. Vainio, I vuotiaiden Down-nuorten haastava käyttäytyminen opettajien arvioimana. Kandidaatintutkielma, HY. Valto, E No music, no life. Varhaiskasvatuksen perinteisen musiikkikasvatuksen rinnalle vuorovaikutuksellinen arjessa elävä musiikki. Proseminaaritutkielma HY. Vanonen, M Videomallinnus autismin kirjon lapsen vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Proseminaaritutkielma HY. Vuorenmaa, T Tapaustutkimus kahden oppilaan lukemaan opettamisen ja oppimisen prosessista. Pro gradu -tutkielma JY. KÄSIKIRJOITUSVAIHEESSA OLEVAT TEKSTIT Julkaistujen tai arvioitavana olevien artikkeleiden lisäksi on olemassa ns. käsikirjoitusvaiheessa olevia tekstejä, jotka tullaan julkaisemaan arviointi- ja hyväksymisprosessin jälkeen. Seuraavaksi luetellaan käsikirjoitusvaiheen tekstit. Kokko, T., Häkkinen, P. & Pirttimaa, R. Verkko-opiskelu koulupudokkuuden ennaltaehkäisijänä. Kontu, E. & Pirttimaa, R. Tunneilmaisun ilmeneminen autismin kirjon henkilöillä. Pesonen, H., Brock, P., Nislin, M. & Kontu, E. Increasing learner involvement level with the use of an ipad: A case of Peter. Pirttimaa, R., Välivaara, C., Räty, L. & Kontu, E. Children s voice in educational intervention planning case study. Räty, L., Vehkakoski, T. & Pirttimaa, R. Pedagogical methods in IEPs of students with intellectual disability. Saarinen, M., Kontu, E., Pesonen, H. & Pirttimaa, R. The crossroads and social bonds of girls and women in their life as meanings builders. Savikuja, T., Saarinen, M., Kontu, E. & Pirttimaa, R. Tourette henkilöiden identiteetin kehittyminen. Rämä, I., Kontu, E. & Pirttimaa, R. Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien tarkastelu ICF-luokituksen avulla. 19

20 20