MUISTI- TAPAUS - MENTOR 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka. Opetusaineistoa

Transkriptio

1 MUISTI- TAPAUS - MENTOR 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka Opetusaineistoa

2 MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta

3 Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin stit Aistiinformaation valikointi tarkkaavaisuuden avulla Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus Tiedon hakeminen säilömuistista Säilömuisti

4 MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Tapahtumat Asiatieto Taidot ja tavat ETUOTSALOHKO SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT

5 TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi

6 TIETOINEN MUISTAMINEN TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TYÖMUISTI EPISODINEN MUISTI SEMANTTINEN MUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TYÖMUISTIN PROSESSOINTI MIELEENPAINAMINEN MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET Poutiainen E ym. Psykologia 2003

7 MUISTIN KIUSAAJAT

8 MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys

9 NORMAALI IKÄÄNTYMINEN HEIKENTYY: tiedonkäsittelyn nopeus, työmuistin tehokkuus, mieleen painamisen ja palauttamisen sujuvuus SÄILYY: oppimiskyky, ei korosteista unohtamista, vihjeet ja tunnistus auttaa, asia- ja taitomuisti säilyy

10 MASENNUS HEIKENTYY: keskittyminen, toiminnanohjaus, oppiminen ja mieleen palauttaminen tehotonta, visuaalinen muisti heikentyy SÄILYY: mielessä säilyttäminen = ei korosteista unohtamista, semanttinen ja elämäkerrallinen muisti

11 ALKAVA ALZHEIMERIN TAUTI HEIKENTYY: uuden oppiminen, mielessä säilyttäminen = nopeaa unohtamista SÄILYY: työmuisti, toiminnanohjaus, semanttinen muisti

12 AIVOVERENKIERTOSAIRAUS - pienten aivoverisuonten tauti SVD HEIKENTYY: toiminnanohjaus, työmuisti, oppimisen ja mieleen palauttamisen nopeus/tehokkuus SÄILYY: ei korosteista unohtamista, tunnistaminen ja vihjeet tukevat mieleen palauttamista

13 MISSÄ MUISTISSA VIKA? PIENTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti stit valikoiva tarkkaavaisuus Ahdistuneisuus Masennustila Työmuisti & Toiminnanohjaus Univaje Tiedon hakeminen säilömuistista varhainen AD tietomuisti tapahtumamuisti taitomuisti Ikääntyminen Akila R 2007

14 OPPIMISTAVOITTEET 1. punainen = hallittava, osattava käyttää tai soveltaa (tdk:n ydinainesanalyysin A1) 2. sininen = tiedettävä, tunnistettava, ymmärrettävä (B2) 3. vihreä = hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille, erityisosaamista (C3)

15 Muistisairaudet 1. tuntee muistisairauksien suoja- ja vaaratekijät osaa muistihäiriöiden perustutkimukset osaa ottaa muistipotilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti osaa suorittaa muistioireiden alustavan erotusdiagnostiikan osaa arvioida muistioireiden ja sairauksien tutkimuksen ja hoidon kiireellisyyden tuntee toimialueellaan sovitut muistipotilaan hoitoketjut

16 Muistisairaudet 1. tuntee tärkeimpien etenevien muistisairauksien diagnostiikan -Alzheimerin tauti -Aivoverenkiertosairauden muistisairaus -Lewyn -kappale sairaudet : Parkinsoin taudin muistisairaus, Lewyn kappale tauti -Otsaohimolohkorappeumat

17 Muistisairaudet 1. hallitsee Alzheimerin taudin (muistisairauksien) hoidon -Oireenmukainen -Käytösoireet -Hoidon kokonaisuus tuntee perusterveydenhuollon tehtävät muistipotilaan hoidossa ja kuntoutuksessa

18 Muistisairaudet 1. tunnistaa sekavuustilan (delirium) ja tietää sen yleisimmät syyt

19 Muistisairaudet 2. on selvillä muistisairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-, toiminta- ja ajokykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen selviytymiseen on perehtynyt muistisairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin ja soveltamisohjeisiin tietää muiden etenevien muistisairauksien hoitoperiaatteet tietää deliriumin hoitoperiaatteet

20 Muistisairaudet 2. tietää aivohalvauksen jälkeiset kognitiiviset ja käytösoireet tietää Parkinsonin taudin kognitiiviset ja käytösoireet tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät kognitiiviset ongelmat

21 Muistisairaudet 3. tietää muistisairauksien tutkimuksissa, hoidossa ja kuntoutuksessa noudatettavat yleiset etuus- ja korvausperusteet tietää muistisairauksien hoidon kannalta keskeiset neurobiologiset ja patofysiologiset tekijät tietää muistihäiriölääkkeiden neurobiologisen perusta

22 TIEDONKÄSITTELY - KOGNITIO (NEUROPSYKOLOGI OPETTAJA) 1 tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian tunnistaa otsalohkon toimintahäiriöt (käyttäytymisen ja toiminnanohjauksen häiriöt) tuntee muistisairauksien varhaisoireet ja osaa erottaa ne tavanomaisista ikämuutoksista ja depressiosta osaa käyttää ja tulkita MMSE-testiä 2 tietää mitä apraksia ja neglect-ilmiö tarkoittavat tuntee CERAD-tehtäväsarjan 3 tietää mitkä ovat muistin pääkomponentit

23 TAPAUS

24 LÄÄKÄRIN HAASTATTELUSSA 78-vuotias leskirouva. Hakeutuu yksin vastaanotolle muistioireen takia Kertoo, että havainnut muistimuutoksen viimeisen 6 kuukauden aikana. Alku vaivihkaan, korostunut astein. Ajan ja päivämäärän epävarmuus, milloin on?, olenko myöhässä?. Haeskelee tavaroita. Asiat pantava muistilapulle, mutta silti sekaannuksia. Olen jotenkin saamaton ja haluton aina ei saa aikaan kuin toivoisi. En ole masentunut.

25 LÄÄKÄRIN HAASTATTELUSSA Asuu leskenä yksin omakotitalossa. Poika ja tytär omissa taloissaan välittömässä lähipiirissä. Vakiintunut arki sujuu: hoitaa pienet pankkiasiat, hankinnat, kodinhoidon ja arjen perustoimet. Läheiset tukevat ajoin muistuttamalla, mutta itse hoidan asiat.

26 MUISTIKYSELY (tytär) Usein kyselee ja puhuu samoja. Joskus vaikea muistaa mitä puhuttu, unohtaa tehdä sovittuja asioita, oppia uusia toimintatapoja. On paljon huolissaan muistista. Muistiongelmat vähitellen useamman vuoden aikana. Joskus puheen ymmärtäminen vaikeaa, puheilmaisu normaali. Ei eksymistä. Käytännön taidot tallella. On hitaampi selvästi. Oma-aloitteisuus heikentynyt, tarvitsee kehottelua. Luonne entinen. Raha-asioiden ja ongelmatilanteiden harkinta ennallaan. Ei harhoja, ei masennusta. Harrastukset vähentyneet. Selviytyy itsenäisesti. Mutta muistiongelmat haittaavat jonkin verran selviytymistä arkielämässä.

27

28

29 TAUSTAA Synnytys ja varhaiskehitys normaalit. Ei erillisiä neurologisia tautitiloja. Polvikulumat. Verenpaine normaali, tasoa 140/80. Ei sydänsairauksia. Muistelee olleensa jonkinlaisessa muistitutkimuksessa 2v. sitten, oli normaalia kaikki. Lääkitys -. Elintavat säännölliset. Suvussa ei muistisairauksia. Keskikoulu, Käsityökoulu. Ura kotiäitinä. Toiminut pitkään lautamiehenä.

30 KLIINISESSÄ TUTKIMUKSESSA MMSE 24/30. Selvä muistiepävarmuus, Taustat sinänsä johdonmukaisesti, mutta epävarmasti. Tukeutuu muistiinpanoihin. Toistaa samaan haastattelun aikana. Puhe selkeä. Sairaudentunto hieman heikentynyt. Papillat tarkat, ei asymmetriaa suupielissä, silmänliikkeet normaalit. Aivohermot 0. Voimat, tunnot, tonus, co-oordinaatiot, heijasteet symmetriset. Kävely normaali. Perifeerinen neurologinen status 0. Karotislöydös normaali. keuhkojen auskultaatiolöydös normaali.

31 CERAD-TEHTÄVÄSARJA Kielellinen sujuvuus 12 (15) Nimeäminen 11 (11) MMSE 24/30 (25) Sanalistan oppiminen 4,7,7 (17) Sanalistan viivästetty mieleenpalautus 1 (14.2 % [80] ja tunnistaminen 95% (80), Kuvioiden viivästetty mieleenpalautus 81% (60) Kellotaulun piirtäminen 6 (5)

32

33 MMSE = Minimental State Examination

34 NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS 1 Arvioitu perustaso keskitasoa parempi. Kielellinen päättely: yläkäsitteiden hallinta säilynyt, yleisen tietoaineksen hallinta heikkoa keskitasoa. Visuaalinen päättelykyky: visuokonstruktiivinen toiminta ikätasoa. Kielelliset muistitoiminnot: Oppiminen työläämpää. Tarinan oppiminen pinnallista, viiveen jälkeen mieleen palauttaminen osittain vaikeutunut, vihjeet palauttavat aihepiirin, mutta selkeää unohtamista. Sanasarjan oppiminen jähmeää, unohtaa viivästetysti, mutta tunnistaa normaalisti. Työmuistin vastaanottokapasiteetti hyvää tasoa (span = 7 etuperin), työmuistin joustavuus heikentynyt (span = 3-4 takaperin).

35 NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS 2 CERAD sanasarja 3,5,6/2, tunnistaa 100 %. Visuaalinen muisti: välitön lievästi heikentynyt, viiveen jälkeen unohtaminen huomattava. Tarkkaavuus/toiminnanohjaus: Vaativassa joustavuutta vaativassa prosessoinnissa hitautta ja virhealttiutta. Yksinkertaisissa tilanteissa tarkkaavuuden ylläpitäminen onnistuu. Ei merkittävää toiminnanohjauksen häiriötä. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen normaali. Lukeminen ja kirjoittaminen asianmukaista. kerto ja jakolasku vaikeutunut. Visuaaliset perustoiminnot säilyneet, spatiaalisten suuntien arvioinnissa lievää epävarmuutta. Praktisissa toiminnoissa lievää dynaamista dyspraksiaa.

36 LABORATORIO Normalit: La, PVK K, Na, Ca THS, T4V B-12 ALAT Krea Poikkeava Kol 7.2, LDL 5.4.

37 AIVOJEN MAGNEETTIKUVA Valkeassa aineessa läiskäistä signaalivoimistumaa (jokunen large focal,) Ei infarkteja. Corpus callosum ohut. Lievä frontaalinen kortikaalinen atrofia. Hippokampuksissa molemmin puolin lievä atrofia. Entorinaalisella korteksilla atrofiaa.

38

39

40

41

42

43 Aivojen MK (T1, T2, Flair) Valkeassa aineessa läiskäistä signaalivoimistumaa, ei infarkteja Corpus callosum ohut. Lievä frontaalinen kortikaalinen atrofia. Hippokampuksissa molemmin puolin lievä atrofia. Entorinaalisella korteksilla atrofiaa.

44 MYÖHEMMIN LÖYTYVÄT SAIRAUSKERTOMUKSET CERAD K18, N11, MMSE 28/30 SANASARJA 6,8,9/8, TUNNIST 95% KUVAT 100% KELLO 5

45 TAPAUKSEN POHJALTA POHDINTAA jatkotutkimusten tarve mikä diagnoosi miten hoidat, kuntoutat ja seuraat mahdolliset etuudet ja todistukset ajokyky oikeustoimikelpoisuus

46 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA

47 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA

48

49 2010 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 ( ) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.

50 Luku 18 Muistisairaudet

51

52 Kurssin opetusmateriaalia 10. Mentor 4, 19. Muisti

53 HY/HYKS neurologiaan erikoistuvien oppiportaali Talon tavat: Muistisairaudet

54 Muistisairaudet ja yleislääkäri - Miten valmistaudun opetuksiin.. ENNEN POLIKLINIKKA OPETUSTA LUE YDINASIAT: Muistisairauksien vaara- ja suojatekijät Muistin ja tiedonkäsittelyn oireiden tunnistus Muistioireisen perustutkimukset Muistipotilaan jatkotutkimukset ENNEN MUISTISAIRAUDET MENTOR MENTOR 4 PANEUDU MYÖS Alzheimerin tauti, Aivoverenkiertosairaus, Parkinsonin tauti, Lewyn kappale taudit, Otsaohimolohkorappeumat Muistisairauksien hoito Muistisairauksien hoitoketju ja kuntoutus Sekavuustilat MUISTA: PISTOKOKEET MAHDOLLISA!

55 Mentor 4-purku: Muistisairaudet ja yleislääkäri - mahdollista työnjakoa ydinaineksen pohjalta 1 Muistisairauksien vaara- ja suojatekijät 2 Muistin ja tiedonkäsittelyn oireiden tunnistus 3 Muistioireisen perustutkimukset 4 Muistipotilaan jatkotutkimukset 5 Alzheimerin tauti 6 Aivoverenkiertosairaus ja tiedonkäsittely 7 Muut muistisairaudet: Parkinsonin tauti Lewyn kappale tauti Otsaohimolohkorappeumat 8 Muistisairauksien hoito 9 Muistisairauksien hoitoketju ja kuntoutus 10 Sekavuustilat 11 Tapauksen keskustelu

56 AKUUTTI SEKAVUUSTILA Jouko Laurila LT, ger. dos. HUS, Medisiininen tulosyksikkö Sidonnaisuudet: koulutusmatkat ja luentopalkkiot: Nutricia, Mundipharma, Astellas

57 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö

58 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio

59 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku

60 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku Somaattinen syy

61 DELIRIUMIN OIREET Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku Somaattinen syy

62 DELIRUMIN EPIDEMIOLOGIA PREVALENSSI Sis. vuodeosasto 10-25% Kir. vuodeosasto 10-30% Heräämö 30-50% Tehohoito >50% Terminaalisyöpä >80% Päivystys 15-30% 1/6 >65 v. 1/3 > 85v. Lähes jokainen vaikeasti dementoitunut INSIDENSSI Päivystys 5-30% Kirurgia 5-80% Lonkkamurtuma >50% Torakotomia Laparotomia

63 DELIRIUMIN ILMENEMISMUODOT HYPERAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä harvinaisempi Parempi ennuste? Kiihtyneisyys Levottomuus Aggressiivisuus tai. ärsyyntyneisyys Taistelunhalu Kärsimättömyys Kooperoimattomuus Vaeltelu HYPOAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä ja muistisairailla tavallisempi Huonompi ennuste? Tarkkaamattomuus Vähäinen tai hidas puhe Uneliaisuus Jähmeys Vähentynyt mot.aktiivisuus Tuijotus Apatia Ei yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä Ei kliinistä yhteyttä etiologiaan, patofysiologiaan tai kestoon Joitain eroja hoidon suhteen de Rooij S, et al. J Int Geriatr Psychiatry 2005;20(7):609-15

64 PERIOPERATIIVINEN DELIRIUM Alkaa leikkauksen yhteydessä tai vähän ennen/jälkeen Erityisesti suuret päivystysleikkaukset o Torakotomia, laparotomia, lonkkaleikkaus Tyypilliset laukaisevat tekijät o Leikkaukseen liittyvät: Trauma, anestesia, hypoksia, anemia, kipu, analgeetit, immobilisaatio, vrk-rytmin häiriö, jne. Parempi ennuste o Nopeampi toipuminen? o Täydellisempi toipuminen? o Vähemmän relapseja?

65 GERIATRINEN DELIRIUM Lukuisia altistavia tekijöitä Lukuisia laukaisevia tekijöitä Usein pitkäaikaishoitopotilailla Ennuste on huono o Suuri insidenssi ja prevalenssi o Hidas toipuminen o Osittainen toipuminen o Suuri kuolleisuus Laurila et al. Dement Geriatr Cogn Disord 2004;18:240-4 Laurila et al. Psychosom Res 2008;65:249-54

66 TERMINAALINEN DELIRIUM Vakavan sairauden päätepiste o Terminaalisyöpä Hoitovaste riippumatta huonosta ennusteesta Reversiibeli n. 50% tapauksista Pitkäaikaisssairauden hoidot usein pahentamassa o Vahvat opioidit, sedatiivit, kortikosteroidit Syyn hoidosta on toisinaan syytä pidättäytyä o Letkuruokinta, diagnostiset toimenpiteet

67 DELIRIUMILLE ALTISTAVAT TEKIJÄT KORKEA IKÄ SARKOPENIA SOKEUS POLYFARMASIA MALNUTRITIO DELIRIUM TEHOHOITO FRAILTY MUISTISAIRAUS MONISAIRAUS SYÖPÄ

68 DELIRIUMIN LAUKAISEVAT TEKIJÄT Lähes mikä tahansa Infektiot Metaboliset syyt Kardiovaskulaariset syyt Vammat Lääkkeet Muut

69 ALTISTAVAT JA LAUKAISEVAT TEKIJÄT DEMENTIA VTI KORKEA IKÄ ETEISVÄRINÄ MONISAIRAUS RUUSU KAKEKSIA SYÖPÄ MALNUT- RITIO KUURO PNEUMONIA SYDÄNINFARKTI SEPTIKEMIA MULTI ORGAN FAILURE

70 DELIRIUMILLE ALTISTAVAT LÄÄKKEET antikolinergit trisykliset antidepressantit fentiatsiinit antihistamiinit litium, kinidiini, disopyramidi parkinsonlääkkeet kortisoni opioidit

71 DELIRIUM-POTILAAT Ovat useimmiten iäkkäitä Usein muistisairaita Usein aistivajeita Ovat aina monisairaita Vaihtelevat kardiovaskulaariset, metaboliset, kirurgiset ja farmakologiset aiheuttajat Useimmiten vakavasti tai terminaalisesti sairaita Oireet ovat moninaisia Oireiden fluktuaatio ja sundowning Hypoaktiivinen, hyperaktiivinen, subsyndroomainen Ovat vaikeasti tunnistettavissa Useita eri diagnostisia kriteereitä Tutkimussuostumusten kerääminen on vaikeaa Patofysiologia on pääosin vielä epäselvä

72 DELIRIUMIN PATOFYSIOLOGIA KOLINERGINEN INHIBITIO Hypoksia Lääkehoito Sairaudet DOPAMIINIAKTIVAATIO Hypoksia Lääkehoito Stroke SYTOKIIINIT SEROTONIINIAKTIVAATIO Lääkehoito Alkoholivieroitus Kirurgia SEROTONIiNIVAJE Sairaudet GABA AKTIVAATIO Hypoksia Maksan vajaatoiminta Bentsodiatsepiinit Alkoholivieroitus KORTISOLIAKTIVAATIO SteroidIhoito Cushing Kirurgia Stroke hello GLUTAMAATTIAKTIVAATIO KOLINERGINEN AKTIVAATIO Lääkehoito Alkoholivieroitus According to: Flacker and Lipstz. J Gerontol 1999;54:239-46

73 LIKVORIN KORTISOLI Noin 5% plasmapitoisuudesta o Terveet aikuiset o Terveet iäkkäät o Dementoituneet o Septinen meningiitti o Välittömästi kuoleman jälkeen 5-10nmol/l 8-15nmol/l 15-30nmol/l nmol/l n. 300nmol/l

74 CAM (Confusion Assessment Method) 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkaavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4

75 DELIRIUMIN PREVENTIO Orientointi, kognitiivinen stimulaatio, varhainen mobilisaatio, hyvä unihygienia, näkö- ja kuuloapuvälineiden käyttö sekä dehydraation esto vähensivät yleissisätautipotilailla deliriumin ilmaantuvuutta 15 9 % Inouye S, et al. NEJM 1999;340; Pre- ja postoperatiiviset geriatrikonsultaatiot (kivun hoito, hapetus, nesteytys, nutritio, mobilisaatio, lääkitys, ym.) vähensivät lonkkamurtumapotilaiden deliriumin ilmaantuvuutta % Marcantonio E, et al, JAGS 2001;49: Haloperidoli 0.5 mg 1x3 vähensi lonkkamurtumapotilaiden deliriumin kestoa, intensiteettiä ja uusiutumisia Kalisvaart K, et al. JAGS 2005;53(10):

76 DELIRIUMIN HOITO Lääkehoitointerventiot Mihin oireisiin (millä kriteerein)? Hyperaktiivisille vai hypoaktiivisille? Muistisairaille vai kognitiivisesti terveille Vanhainkodissa, tehohoidossa, syöpäpotilailla vai periop.? Muut hoitointerventiot Erityiset deliriumosastot Lu et al. J Am Geriatr Soc 2009;57:1725-6, Wahlund and Björlin Dement Geriatr Cogn Disord 1999;10: Liikkuvat delirium-tiimit Morita et al. J Pain Symptom Manage 2005;29: Koulutusohjelmat Marcantonio et al. J Am Geriatr Soc 2010;58: , Lundström et al. J A Geriatr Soc 2005;53: Käypähoitosuositukset (guidelines) APA, Leetjens and Diefenbacher. J Psychosom Res 2006;61:123-8 Delirium-organisaatiot European Delirium Association 2006, American delirium Society 201

77 DELIRIUMIN LÄÄKKEETÖN HOITO Nestetasapaino! Hapetus Ravitsemus Rakon ja suolen toiminnan ylläpito Kivun lievitys Orientointi Vuorokausirytmin ylläpito Mobilisointi

78 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät hallusinaatiot o Käänteinen vuorokausirytmi Käytetyt lääkevaihtoehdot o Neuroleptit o Atyyppiset antipsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit

79 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät hallusinaatiot o Käänteinen vuorokausirytmi Käytetyt lääkevaihtoehdot o Neuroleptit o Atyyppiset antipsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit

80 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Haloperidoli vs. atyyppiset antipsykootit o Risperidoni o Olantsapiini o Ketiapiini o Siprasidoni Samanlainen teho Atyyppisillä vähemmän haittavaikutuksia Molemmilla on lisääntynyt aivohalvausriski dementoituneita hoidettaessa

81 SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS Laitinen H. Crit Care Nurs 1996, Schofield I. J Adv Nurs 1997, Fagerberg I and Jonhagen ME. J Psychiatr Ment Health Nurs 2002, Roberts BL et al. J Clin Nurs 2007, Stenwall E et al. Int J Nurs Stud 2008, O Malley G et al. J Psychosom Res 2008 Affektit o Pelko o Kiihtymys o Uhatuksi tulemisen tunne o Toivottomuus o Yksinäisyys Havainnoinnin ja ajattelun häiriöt o Näköharhat o Aistituntemusten väärintulkinta Häpeän tunne toipumisen jälkeen Posttraumattinen stressireaktio? Omaisen/läheisen stressi

82 DELIRIUM- GUIDELINES Tunnistamisen tehostaminen (DSM-IV) Seulontatestit (CAM, kognition testaus) Kognitiivisen lähtötason tunnistaminen Altistavien ja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja hoito Oirehoito (jos tarpeen) Haloperidoli, atyyppiset antipsykootit (ja Bentsodiatsepiinit mahd. lisälääkkeinä) Hyvä yleishoito RR, nestetasapaino, hapetus, Hb, ravitsemus, eritystoiminnot, kipu, ym. Orientaatio: kalenterit, kellot, tutut ihmiset Sitomisen välttäminen Komplikaatioiden ennaltaehkäisy Moniammatillinen hoito ja hallittu kotiutussuunnittelu (deliriumyksikkö/huone) sekä jatkoseuranta

83 EUROPEAN DELIRIUM ASSOCIATION Kiitos!