Alle kouluikäisen kaulakyhmy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alle kouluikäisen kaulakyhmy"

Transkriptio

1 Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Anne Pitkäranta ja Anneli Lauhio Kyhmy lapsen kaulassa on varsin yleinen vanhempia ja lääkäriä huolestuttava löydös. Tavallisin syy kaulapattiin on tulehduksen takia suurentunut imusolmuke, mutta myös monet synnynnäiset tai kehityshäiriöt voivat tulla kysymykseen. Aina ei jako tulehduksellisen ja muun löydöksen välillä ole selvä. Infektoitunut imusolmuke voi muuttua paiseeksi, ja kysta tai lymfangiooma saattavat infektoitua. Kliinisen tutkimisen ja esitietojen ohella on tarpeen määrittää usein verenkuva, CRP ja lasko, ja joskus tarvitaan myös serologisia tutkimuksia. Kuvantamistutkimuksista ensisijainen on kaulan kaikututkimus. Suuri osa infektioperäisistä imusolmukesuurenemista voidaan hoitaa avohoidossa. Jos epäillään paisetta tai syöpää tai lapsella on jokin yleissairaus, hänet on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon päivystysluonteiseen arvioon. L apsella kaulakyhmy on tavallisimmin tulehdukseen liittyvä suurentunut imusolmuke tai synnynnäinen kehityshäiriö (taulukko) (Leung ja Robson 2004, Helminen 2005, Yaris ym. 2006). Kaulan lymfadenopatia on usein reaktio lähialueen eli pään, kaulan, suun tai hampaiden infektioon. Lasta tutkittaessa korvien, nenän ja kurkun alueen kliininen tutkimus on tarpeellinen. Pitää myös selvittää mahdolliset yleisoireet ja se, onko kaulakyhmy tois- vai molemminpuolinen. Nykyaikana kannattaa muistaa kysyä lapsen matkustusanamneesi. Esimerkiksi Välimeren seudulla esiintyy bruselloosia. Bartonella henselaen aiheuttama kissanraapimatauti on yleinen lapsen kaulakyhmyn syy Yhdysvalloissa ja tauti on kuvattu myös Euroopassa, ja mm. Tanskasta Bartonella henselaeta on löydetty paitsi kissoista myös Ixodes ricinus -punkeista (Vorou ym. 2007). Maahanmuuttajalapsen tapauksessa on selvitettävä, mistä maasta perhe on kotoisin ja minkä maiden kautta lapsi on tullut Suomeen. Lapsen rokotukset ja muiden perheenjäsenten mahdolliset oireet on syytä tarkistaa. Taulukko. Alle kouluikäisen lapsen kaulakyhmyn tavallisimmat syyt. Imusolmukehyperplasia Virusinfektio Epstein Barrin virus (mononukleoosi), adenovirus, (HIV) Bakteeri-infektio lähialueen bakteeri-infektio (korva, suu-hammas, nielu, poskiontelo) mykobakteeri (tuberkuloosi, ei-tuberkuloottinen mykobakteeri) tularemia Parasiitti toksoplasmoosi Syöpä (lymfooma, rabdomyosarkooma) Muut (sarkoidoosi, Kawasakin tauti) Synnynnäiset Tyroglossaalikysta (ns. mediaalinen kaulakysta) Lateraalinen kaulakysta Kiduskaarien kehityshäiriöt (fistelit) Lymfangiooma Hemangiooma Sekamuotoiset Infektoituneet kystat/suonianomaliat Duodecim 2007;123:

2 Mitä ja milloin tutkitaan? Kun alle kouluikäisen lapsen imusolmukesuurentuman syynä on lähialueen infektio, riittää hoidoksi yleensä infektion hoito. Joskus hampaiden vaihtumiseen liittyvät limakalvovauriot toimivat infektiolähteinä (Brown ja Azizkhan 1998). Lapsen äkillinen toispuolinen kaulakyhmy johtuu usein stafylokokki- tai streptokokkiinfektioista, joihin suositellaan suunnattua hoitoa (Helminen 2005). Suotuisa vaste alle kahdessa vuorokaudessa tukee diagnoosia. Aina ei kuitenkaan selvää infektiofokusta löydy, ja tällöinkin voi tehdä antibioottihoitokokeilun hyväkuntoiselle lapselle esimerkiksi kefalosporiinilla tai klindamysiinillä. Jos kyhmy häviää, ei ole aihetta tarkempiin selvityksiin. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset suunnataan sen mukaan, mitä kliinisen kuvan perusteella epäillään tai halutaan sulkea pois. Jos lapsen kaulakyhmy ei pienene eikä tutkittaessa ilmene mitään selittävää lähialueen bakteeri- tai virusinfektiota, voidaan verenkuvan, CRP:n ja laskon lisäksi määrittää toksoplasma- ja tularemiavasta-aineet. Tularemiaa epäiltäessä on syytä muistaa varoittaa laboratoriota etukäteen lähetettäessä kudosta viljelyyn, koska näytteen käsittelyssä vaaditaan ns. turvalaboratorio-olosuhteet. Näytteitä otettaessa positiiviset tulokset on huomioitava heti, jotta lapsi välttyisi aiheettomilta tutkimustoimenpiteiltä. Jos näissä tutkimuksissa ei syy selviä tai tulosten saanti kestää pitkään, on syytä tehdä kaulan kaikututkimus. Mikäli mahdollista pyritään samassa yhteydessä ottamaan myös sytologinen näyte. Aina kunnollisen neulanäytteen ottaminen lapselta ei onnistu ilman anestesiaa. Jos lapsi joudutaan nukuttamaan näytteenottoa varten, voidaan koko imusolmuke poistaa. Imusolmukkeesta pitää tutkia ainakin histologia, tehdä mykobakteerivärjäys, -viljely ja harkinnan mukaan -PCR ja mielellään myös sieninäytteet. Imusolmukkeen mikroskooppitutkimuksessa voidaan erottaa granulomatoottinen tulehdus ja pahanlaatuinen löydös. Kaseaationekroosi granulomatoottisen tulehduksen ohella viittaa tuberkuloosin (Al-Serhani 2001). Tularemia saattaa aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia. Kuva 1. Pienen lapsen infektoitunut imusolmuke, johon on kehittynyt paise antibioottihoidosta huolimatta. Ensisijainen hoito antibiootin ohella on paiseen punktio, jolloin saadaan samalla myös sytologinen näyte. Paiseen varsinaista avausta on pyrittävä välttämään, jotta mahdollinen myöhemmin tarvittava poisto onnistuisi helpommin. Nekrotisoitumaton granulomatoottinen tulehdus viittaa puolestaan sarkoidoosiin. Thoraxröntgenkuva on myös tarpeen, jos on olemassa keuhkotuberkuloosin, sarkoidoosin tai syövän mahdollisuus. Tuberkuloosia epäiltäessä pitää ottaa myös ysköksen tuberkuloosivärjäys ja viljelynäytteet mahdollisen tartuntavaarallisen taudin löytämiseksi. Tarvittaessa voidaan lapselle tehdä tuberkuliinitesti Mantoux n tekniikalla. Tuberkuloosin diagnostiikasta ja hoidosta on vastikään laadittu suomalainen hoitoohjelma (Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006). Eräisiin muihinkin systeemitauteihin, kuten HIV-infektioon (Kishore 2006) ja Kawasakin tautiin (Rowley ja Shulman 1999) voi liittyä kaulan suurentuneita imusolmukkeita. Jos kyhmy kasvaa nopeasti tai vaikuttaa paiseelta (kuva 1), lapsi on syytä lähettää erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoon. Kaulan magneettikuvausta tarvitaan, kun epäillään suoniperäistä poikkeavuutta tai syöpää. Se ei yleensä kuulu avohoidon tutkimuksiin. Syitä ennen syntymää Tavallisin synnynnäinen kehityshäiriö on keskelle kaulaa ilmaantuva kyhmy, ns. tyroglossaali A. Pitkäranta ja A. Lauhio

3 Nielurisa Ulkoinen korvakäytävä Ensimmäisen kiduskaaren fisteli Toisen kiduskaaren fisteli Kuva 2. Varhaisen sikiökehityksen aikana kielen tyveen muodostuu poukama, jonka laskeutumisreitti kilpiruston alapuolelle voi jäädä mistä kohdin tahansa avoimeksi, ja tiehyen alueelle saattaa myöhemmin kehittyä mediaalinen kaulakysta. kysta (mediaalinen kaulakysta).vaikka se voi ilmaantua missä iässä tahansa, sen syy liittyy kilpirauhasen kehitykseen (kuva 2). Mediaaliset kaulakystat ovat alttiita infektioille, koska niistä on joskus avoin tiehyt nieluun. Sikiökehityksen aikana kystat eivät liity ihoon eivätkä siis aukea iholle, mutta syntymän jälkeen jopa neljäsosa kystista puhkeaa infektion seurauksena iholle (Foley ja Fallat 2006). Mediaaliset kystat sisältävät joskus harvoin myös toimivaa kilpirauhaskudosta. Vielä harvemmin ne ovat pahanlaatuisia. Mediaalisen kaulakystan hoito on leikkaus, jossa poistetaan kystan lisäksi myös kieliluun keskiosa kystan uusiutumisen estämiseksi. Leikkaus pyritään tekemään mahdollisimman rauhallisessa vaiheessa, ja mahdollinen infektio hoidetaan ennen leikkausta antibiootilla. Toisinaan kystaan muodostunut paise joudutaan punktoimaan ennen leikkausta. Kystan uusiutumiset ovat tavallisia, ellei leikkaukseen ole päästy ajoissa. Ennen toimenpidettä suositellaan tehtäväksi kaulan kaikututkimus sen varmistamiseksi, että lapsella on kilpirauhaskudosta oikealla paikallaan. Kuva 3. Kiduskaarien kehityshäiriöt voivat aiheuttaa kaulaan joko kystia tai fisteleitä. Ensimmäisen kiduskaaren sulkeutumishäiriöt aiheuttavat tyypillisesti fistelin leukakulmaan, josta fisteli voi ulottua ulkoiseen korvakäytävään saakka. Näiden fisteleiden leikkaushoito on vaikeaa, koska fisteli kulkee usein korvasylkirauhasen sisällä ja kasvohermon lähellä. Toisen kiduskaaren kehityshäiriöt aiheuttavat tyypillisesti fistelin kaulaan päännyökkääjälihaksen etupuolelle. Fisteli voi ulottua nieluun nielurisan alaosaan, jolloin leikkauksessa joudutaan usein poistamaan myös nielurisa. Lateraalisen kaulakystan oletetaan syntyvän kiduskaariaiheiden vain osittain sulkeutuneista fistelijäänteistä. Kaulakysta-aiheet voivat»uinua» useita vuosiakin, kunnes ne aktivoituvat jonkin ärsykkeen (tulehdus, vamma) seurauksena ja aiheuttavat kyhmyn kaulaan (Koch 2005). Kaulalle avautuvat fistelit (kuva 3) sen sijaan ovat jo syntyessä olemassa (Brown ja Azizkhan 1998). Sekä lateraalisten kystien että fisteleiden hoito on kirurginen. Fistulografiaa tarvitaan vain harvoin ja silloinkin lähinnä ensimmäisen kiduskaaren fisteleiden leikkaushoitoa suunniteltaessa. Erilaiset suonianomaliat, kuten lymfangioomat ja hemangioomat, voivat ilmetä kyhmynä lapsen kaulassa. Nämä patit eivät häviä itsekseen, ja ne on syytä tutkia kaulan kaikukuvauksella. Sen perusteella herää epäily suonianomaliasta, ja lapsi osataan lähettää tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon ja hoidon arvioon (Laranne ym. 2002). 2011

4 Erityisiä infektioita Ei-tuberkuloottisten mykobakteerien aiheuttamaa kaulan lymfadeniittia esiintyy erityisesti alle viisivuotiailla (Robson ym. 1999). Näitä ympäristön mykobakteereita löytyy muun muassa vesistä ja maaperästä (Flint 2000). On esitetty, että suun kautta tapahtuva tartunta voisi selittää alle kouluikäisillä usein esiintyvän ei-tuberkuloottisten mykobakteerien aiheuttaman kaulan lymfadeniitin. Lymfadeniitti on usein toispuolinen ja lapsi vaikuttaa muuten yleensä terveeltä (Flint 2000), minkä vuoksi diagnoosi saattaa viivästyä (Robson ym. 1999). Yleisin aiheuttaja on Mycobacterium avium intracellulare, mutta muitakin on kuvattu (Flint 2000). Sairastuneen imusolmukkeen poisto on ensisijainen hoito, joskin myös raportteja mikrobilääkehoidosta on julkaistu (Goshe, Vick 2006). Toksoplasmoosin aiheuttaja on Toxoplasma gondii -parasiitti. Tartunta saadaan yleensä kissan eritteistä, maaperästä tai huonosti kypsennetystä lihasta. Syntymän jälkeen saatu primaari toksoplasmainfektio on yleensä oireeton tai vähäoireinen, mutta noin 10 %:lla voi ilmetä oireilua. Tyypillisiä löydöksiä ovat kaulalla esiintyvät oireettomat imusolmukesuurentumat, joiden häviäminen voi kestää kuukausia (Montoya ja Liesenfeld ym. 2004). Äkillinen toksoplasmoosi aiheuttaa vain harvoin vakavan yleisinfektion. Perusterveiden lasten hankinnaista toksoplasmoosia ei yleensä tarvitse hoitaa. Tularemia eli jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama kuumeinen infektio (Syrjänen ym. 2005). Suomessa sitä esiintyy erityisesti kesän ja syksyn aikana Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä (Vuento ja Kujala 2003). Tapausten määrä ja maantieteellinen jakauma vaihtelevat kuitenkin vuosittain. Taudin kliininen kuva riippuu siitä, mitä kautta tartunta on saatu. Kaulan alueella ilmenevä tularemia on voitu saada eri reittejä (Patt ja Feigin 2007). Ulseroglandulaarisella tularemialla tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalla on yleisinfektion oireita ja iholla haavauma sekä paikallinen imusolmukesuurentuma. Glandulaarinen tularemia ilmenee paikallisena lymfadenopatiana ja kuumeiluna ilman haavaumaa. Okuloglandulaarinen tularemia on seurausta bakteerin joutumisesta silmän sidekalvolle aiheuttaen märkäisen sidekalvontulehduksen. Siihen voi myös liittyä korvan seudun tai kaulan lymfadenopatiaa. CRP-pitoisuus vaihtelee pienistä arvoista arvoihin yli 200 mg/l (Vuento ja Kujala 2003). Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, ja käytännössä hoito onkin aloitettava ennen kuin mikrobiologista varmistusta on ehditty saada, sillä tularemiavasta-aineet lisääntyvät vasta kolmen viikon kuluttua (Rautakorpi ja Huovinen 2003). On siis syytä huomata, että varhain tehdyllä vasta-ainetestillä ei voida sulkea pois tularemiaa. Lasten tularemiaa on hoidettu yleensä aminoglykosideilla (Cross ym. 1995), mutta myös suun kautta otettava siprofloksasiini tulee kysymykseen (Johansson ym. 2000, Pitkäranta ym. 2001). Hoidon kesto on keskimäärin 7 14 vrk, mutta pidempiäkin kuureja on tarvittu (Rautakorpi ja Huovinen 2003, Vuento ja Kujala 2003). Viimeaikoina tularemia on liitetty myös bioterrorismiin, ja korvalääkäreiden tulisi muistaa tämä (Stupak ym. 2003), koska tauti usein paikantuu kaulan alueelle, myös lapsilla (Patt ja Feigin 2007). y d i n a s i a t Tulehdukseen liittyvä imusolmukesuurentuma on lapsen kaulakyhmyn tavallisin syy ennen kouluikää. Yleistilaltaan hyväkuntoisen lapsen imusolmukesuurentumaan voidaan avohoidossa kokeilla antibioottihoitoa. Synnynnäiset kehityshäiriöt eivät aina ilmene heti syntymän jälkeen vaan saattavat ilmaantua vasta myöhemmin. Jos kuvantamistutkimuksia tarvitaan, ensisijainen on kaulan kaikukuvaus A. Pitkäranta ja A. Lauhio

5 Paha patti Kaulassa esiintyy myös erilaisia syviä infektioita (Sakaguchi ym. 1997, Lauhio ym. 2007), joiden yhteydessä on huomioitava henkeä uhkaavan septisen infektion ja ilmateiden tukkeutumisen vaara (Lauhio ym. 2007). Jos lapsi on huonokuntoinen tai hänen hengityksensä on vaikeutunut, on toimittava ripeästi ja lapsi on asianmukaisesti saatettava sairaalahoitoon. Päivystyslähete sairaalaan on kirjoitettava, kun imusolmuke on suuri, fluktuoi tai sijaitsee epätavallisessa paikassa, esimerkiksi soliskuopassa tai jos verenkuva on poikkeava (Helminen 2005). Pahanlaatuiset kyhmyt ovat lapsen kaulassa harvinaisia mutta mahdollisia. Sellaista epäiltäessä on lapsi on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon, joskus jopa päivystysluonteiseen arvioon. Kuka hoitaa kaulaa? Valtaosa lasten kaulakyhmyistä on hyvänlaatuisia, ohimeneviä imusolmukesuurentumia, jotka kuuluvat avohoidon yleislääkärin hoitoon. Synnynnäisten kaulakystien ja -fisteleiden hoito on kirurginen. Näitä potevat lapset on ohjattava joko korvalääkärille tai lastenkirurgille. Suonianomalioiden hoidossa voi kyseeseen tulla myös ns. skleroterapia, jolloin usein tarvitaan radiologien, toimenpideradiologien ja plastiikkakirurgien yhteistyötä. Vakavien ja harvinaisten infektioperäisten syiden selvittelyissä ja hoidoissa tarvitaan paitsi lastenlääkäreitä myös infektiolääkäreitä ja mikrobiologeja. Oman haasteensa muodostavat lasten syövät, mutta onneksi kuitenkin vain murto-osa lasten kaulakyhmyistä on syöpiä (Dickson ja Davidoff 2006). Lopuksi Ylivoimaisesti suurin osa lasten imusolmukeperäisistä kaulakyhmyistä kuuluu avohoidon yleislääkärin hoitoon. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yleislääkäreillä on hyvä käsitys lasten kaulan alueen kyhmyistä. Alle kouluikäisten kyhmyt ovat yleislääkärin arkipäivää. Kirjallisuutta Al-Serhani AM. Mycobacterial infection of the head and neck: presentation and diagnosis. Laryngoscope 2001;111: Brown RL, Azizkhan RG. Pediatric head and neck lesions. Pediatr Clin North Am 1998;45: Cross JT Jr, Schutze GE, Jacobs RF. Treatment of tularemia with gentamicin in pediatric patients. Pediatr Infect Dis 1995;14: Dickson PV, Davidoff AM. Malignant neoplasms of the head and neck. Semin Ped Surg 2006;15:92 8. Flint D. Cervical lymphadenitis due to non-tuberculous mycobacteria: surgical treatment. Pediatr Otorhinolaryngol 2000;53: Foley DS, Fallat ME. Thyroglossal duct and other congenital midline cervical anomalies. Semin Ped Surg 2006;15:70 5. Goshe JR, Vick L. Acute, subacute, and chronic cervical lymphadenitis in children. Semin Ped Surg 2006;15: Helminen M. Lapsen suurentuneet imusolmukkeet ja muut kaulapatit. Kirjassa: Lääkärin käsikirja Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, Johansson A, Berglund L, Gothefors L, Sjostedt A, Tarnvik A. Ciprofloxacin for treatment of tularemia in children. Pediatr Infect Dis J 2000;19: Kishore H. HIV manifestations in otorhinolaryngology. Am J Otorhinolaryngol 2006;7: Koch BL. Cystic malformations of the neck in children. Pediatr Radiol 2005;35: Laranne J, Rautio R, Keski-Nisula L, Numminen J, Rautiainen M. Lasten pään ja kaulan veri- ja imusuoniperäisten anomalioiden luokittelu ja hoito. Duodecim 2002;118: Lauhio A, Richardson R, Lindqvist C, Valtonen V. Suu infektiofokuksena infektiolääkärin näkökulma. Suom Lääkäril 2007;5: Leung AK, Robson WL. Childhood cervical lymphadenopathy. J Pediatr Health Care 2004;18:3 7. Montoya JG, Liesenfeld O. Toxoplasmosis. Lancet 2004;363: Patt HA, Feigin RD. Diagnosis and management of suspected cases of bioterrorism: a pediatric perspective Pediatrics 2002;109: Pitkäranta A, Virkki M, Salo E. Lapsen kaulapatti. Duodecim 2001;117:51 3. Rautakorpi UM, Huovinen P. Mikrobilääkesuositukset avohoidon infektioissa. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vasara M, Vaheri A, Valtonen V, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet osa II. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Duodecim 2003, s Robson CD, Hazra R, Barnes PD, Robertson RL, Jones D, Husson RN. Nontuberculous mycobacterial infection of the head and neck in immunocompetent children: CT and MR findings. Am J Neuroradiol 1999;20: Rowley AH, Shulman ST. Kawasaki syndrome. Pediatric ClinNorth Amer 1999;46: Sakaguchi M, Sato S, Ishiyama T, Katsuno S, Taguchi K. Characterization and management of deep neck infections. Int J Oral Maxillofac Surg 1997;26: Stupak HD, Scheuller MC, Schindler DN, Ellison DE. Tularemia of the head and neck: a possible sign of bioterrorism. Ear Nose Throat J 2003;82: Syrjänen J, Mustonen J, Vapalahti O, Henttonen H, Vaheri A. Jyrsijöiden levittämät sairaudet Suomessa. Duodecim 2005;121: Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma Helsinki STM Julkaisuja 2006:21. Vorou RM, Papavassiliou VG, Tsiodras S. Emerging zoonoses and veltorborne infections affecting humans in Europe. Epidemiol Infect 2007;20:1 17. Vuento R, Kujala P. Muita gramnegatiivisia bakteereita. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vasara M, Vaheri A, Valtonen V, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet osa I. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, 2003 s Yaris N, Cakir M, Sozen E, Cobanoglu U. Analysis of children with peripheral lymphadenopathy. Clin Pediatr 2006;45: ANNE PITKÄRANTA, professori anne.pitkaranta@hus.fi HYKS:n korvaklinikka Haartmaninkatu 4 E HUS ANNELI LAUHIO, dosentti HYKS:n infektiosairauksien klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS 2013

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210241063 Author(s): Salo,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

ORL-päivät

ORL-päivät ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Korvalääkäri ja tuberkuloosi

Korvalääkäri ja tuberkuloosi Tapausselostus Tuomas Klockars, Leena-Maija Aaltonen, Leif Bäck, Maija Halme, Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Korvalääkäri ja tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis on edelleen maailman merkittävimpiä

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi

Lisätiedot

Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa

Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa Timo Atula, Jussi Tarkkanen ja Katri Aro TEEMA: SYTOLOGIA Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa Selvitettäessä aristamattoman kaulakyhmyn syytä ovat tutkimuksen lähtökohtina

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Koululaisen epäselvä kuumeilu 1

Koululaisen epäselvä kuumeilu 1 TAPAUSSELOSTUS Koululaisen epäselvä kuumeilu 1 Tiina Rantonen, Matti Bergendahl, Jussi Mertsola, Päivi Kilpinen-Loisa, Tanveer Sandhu ja Per Ashorn Francisella tularensis -bakteerin aiheuttamaa tartuntatautia

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Kuume tuntemattomasta syystä

Kuume tuntemattomasta syystä Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä ESITIETO 1. Oletko saanut linkin kyselyyn sähköpostitse tai paperisen kyselylomakkeen postissa kotiin?, sain tiedon kyselyn alkamisesta muuta kautta TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu 3. Onko

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Jyrsijöiden levittämät sairaudet kuuluvat zoonoseihin. Jyrsijöiden levittämät sairaudet Suomessa. Katsaus. Jyrsijänpuremavammat

Jyrsijöiden levittämät sairaudet kuuluvat zoonoseihin. Jyrsijöiden levittämät sairaudet Suomessa. Katsaus. Jyrsijänpuremavammat Katsaus JAANA SYRJÄNEN, JUKKA MUSTONEN, OLLI VAPALAHTI, HEIKKI HENTTONEN JA ANTTI VAHERI Jyrsijöiden levittämät sairaudet Suomessa Jyrsijöiden levittämien sairauksien joukko maailmassa on mittava. Jyrsijäkontakti

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot