Oivalluksia arviointiin järjestäjä- ja koulutasoilla

Transkriptio

1 Oivalluksia arviointiin järjestäjä- ja koulutasoilla Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Perunka SIVISTYSTOIMEN JA OPPILAITOSJOHTAMISEN PÄIVÄT Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY)

2 PUHEENVUORON KESKEISET TEEMAT Oivalluksia arviointiin ja arviointikulttuuriin - Muutaman keskeisen käsitteen määrittely Arviointitoiminta sivistystoimen ja oppilaitosjohdon näkökulmasta -> Arviointitiedon käyttäminen osana koulujen ja oppilaitosten kehittämistä Koulun ja oppilaitoksen arviointikulttuurin näkyväksi tekeminen - Opettajan arviointitiedot- ja taidot - Mitä oppilaan ja opiskelijanon hyvä ymmärtää arvioinnista? Yhteenveto Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

3 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Arviointi = Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella syntyy arvottavia johtopäätöksiä. Asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua. Arvostelu = YTL:n käyttämä termi arvosanan antamiseen liittyvästä arviointitoiminnasta. Arviointipalautteen antaminen= Tosiasioita ja kuvausta siitä, missä ja miten oppilas on suoriutunut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

4 ARVIOINTIKULTTUURI Mitä se on? o Arviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita. o Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria. o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91). o Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointiideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KOULUN ARVIOINTIKULTTUURI Edellyttää arviointi-ideologian, arviointitoiminnan ja toimintamallien analysoimista Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

5 ARVIOINTIKULTTUURI Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä arviointityö edellyttää, että arviointitoiminnan pelisäännöt ovat kaikille selviä. Hyvään arviointikulttuuriin kuuluu, että arvioinnista saatavan palautteen vaikutuksia valintoihin ja arvioinnin perusteella tehtäviin päätöksiin ennakoidaan jos silloin, kun arviointia aletaan suunnitella. Arviointikulttuuria tulee voida kehittää, jotta olemassa oleviin toimintamalleihin ja rakenteisiin voidaan palata, toimintatapoja tulee voida arvioida, ja niiden pohjalta arviointitoiminnalle voidaan asettaa uusia tavoitteita. (Jakku-Sihvonen & Heinonen 2001, 148.) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

6 ARVIOINTITIEDOISTA JA TAIDOISTA ARVIOINTIAJATTELUUN ARVIOINTIAJATTELU MITÄ? MIKSI? MITEN? MILLOIN? ARVIOINTITIEDOT JA - TAIDOT ARVIOINTIKULTTUURI ARVOT, NORMIT, TOIMINTATAVAT JA YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN LUOMINEN. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

7 SIVISTYSTOIMI JA OPPILAITOSJOHTO Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

8 Koulutusjärjestelmän arvioinnilla on kontrollointi-, motivointi-, kehittämis- ja valikointitehtävä. Kontrollitehtävä: Miten hyvin toiminta vastaa asetettuja tavoitteita ja noudattaa voimassaolevia sääntöjä. Motivointitehtävä: Tuottaa kriittistä ja kannustavaa tietoa siitä, miten kannattaa toimia ja millaiset piirteet ovat hyödyllisiä ja arvokkaita. Valikointi- ja kehittämistehtävä: Arviointitietoon perustuen suositaan menettelytapoja, jotka osoittautuvat tuloksellisimmiksi. ARVIOINNIN ERILAISIA TEHTÄVIÄ KOULUTUSJÄRJESTELMÄTASOLLA

9 ARVIOINTI OSANA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ Arviointi voi olla sisäistä (oman toiminnan arviointi) tai ulkoista (arvioitsija oman organisaation ulkopuolelta) Koulutusjärjestelmää voidaan arvioida myös määrällisesti tai laadullisesti. Em. eivät sulje toisiaan pois, vaan niillä kuvataan eri asioita. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei voi toimia ilman, että sen sisälle on rakennettu mekanismeja, joilla opetuksen ja koulutuksen laatua sekä oppimistuloksia mitataan ja seurataan. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä opetusta ja koulutusta arvioidaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Näiden lisäksi koulut, oppilaitokset ja opetuksen-ja koulutuksen järjestäjätahot osallistutaan kansainvälisiin arviointeihin (esim. Pisa, Timms, ICCS). Huom! Oppimistulosarvioinnin ja kv.arvioinnin erot Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

10 VALTAKUNNALLINEN TASO Opetus-ja kulttuuriministeriö Koulutuksen arviointisuunnitelma Ylioppilastutkintolautakunta Koulutuksen Kansallinen arviointikeskus (KARVI) Perustettu toukokuussa 2014 Kansainvaliset arvioinnit (PISA, TIMMS, PIRLS jne.) Opetushallituksen arviointiyksikkö Yhdistettiin KARVIIN toukokuussa 2014 Koulutuksen arviointineuvosto (Jyväskylässä) Yhdistettiin KARVIIN toukokuussa 214 Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhdistettiin KARVIIN toukokuussa Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

11 Aluehallintovirastot Seuraavat, valvovat ja arvioivat perusopetuksen saatavuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät Opetuksen-ja koulutuksen järjestäjän on arvioitava antamansa opetusta ja koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin, kuten oppimistulosten arviointiin. Kouluissa ja oppilaitoksissa arvioinnin kohteina voivat olla esimerkiksi asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, opestussuunnitelmien uudistaminen ja resurssien käyttö. Alueellinen ja paikallinen taso

12 KARVIN TEEMA- ARVIOINNIN NOSTAMAT VAHVUUDET: (2017, 4) Määrällisen seurantatiedon hankkiminen ja palautetietojen koonti toiminnan eri osa-alueilta erityisesti johdolta ja henkilöstöltä. Sinnikäs laatutyö tuo systemaattisuutta ja ryhtiä. - Harjoittelu, joka kestää vuosia! Arviointi lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. - Verkostoituminen maakunnassa tai alueella näkyi mm. toiminnan systemaattisuutena, vakiintuneisuutena, osallisuutena, vastuunjakona sekä yhdenmukaisuutena. Kehittämishankkeet kannattavat. Ulkoisesta arvioinnista on hyötyä. - Suurin osa (85,7 %) järjestäjän itsearvioinnin tehneistä piti tätä itsearviointia hyödyllisenä. - Arviointi esimerkiksi nosti laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet päivänvaloon, auttoi näkemään oman tilanteen kootusti ja tunnistamaan kehittämiskohteet.

13 MITEN KÄYTÄMME KERÄTTYÄ JA ANALYSOITUA ARVIOINTITIETOA OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ?POHJALTA DEMINGIN YMPYRÄ SUUNNITTELU TIEDONKERUU HAVAINNOT JA JOHTO- PÄÄTÖKSET KEHITTÄMIS- SUOSITUKSET TOIMEN- PITEET JA MUUTOKSET Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

14 OIVALLUKSIA OPETTAJAN ARVIOINTITYÖHÖN

15 ARVIOITNITIEDOT JA TAIDOT TARKASTELUSSA Tiedän/ Muistan Lainsäädäntö, normipohja, käsitteet. Ymmärrän/ Osaan Oppimiskäsitys, tavoitteet, arvioinnin erilaiset tehtävät Ymmärrän/ Sovellan Arvioinnin monipuolisuus, palautteen antamisen merkitys, edistymisen arviointi, arvioinnin oikea-aikaisuus jne. Analysoin/Arvioin omaa toimintaani/ Kehitän Omat arviointikäytänteet ja niiden kehittäminen, Koulun arviointikäytänteet ja arviointikulttuurin kehittäminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

16 Perusopetuksessa arvioinnista määrätään seuraavilla, toistaiseksi voimassa olevilla säädöksillä: perusopetuslailla (628/1998), perusopetusasetuksella (852/1998) ja Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteilla (2004, 2014) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

17 Perusopetuslaki (628/1998) Oppilaan arvioinnista säädetään perusopetuslain 22 :ssä, jossa todetaan, että arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. Pykälässä korostetaan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista arviointia. Sitä, mitä arvioinnin monipuolisuudella tarkoitetaan, on ymmärretty ja tulkittu eri tavoin. Monipuolinen arviointi määritellä tässä siten, että oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monella eri tavalla monta eri kertaa (Ouakrim-Soivio 2016) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

18 Perusopetusasetus ( 852/1998) Opintosuoritusten arvioinnissa ja opinnoissa etenemisestä on lisäksi voimassa, mitä perusopetusasetuksessa (852/1998) säädetään ja Opetushallitus määrää. Arvioinnista säädetään tarkemmin perusopetusasetuksen pykälissä 10 14, joissa arviointi on jaettu opintojen aikaiseen arviointiin ja opinnoissa etenemisedellytysten määrittelyyn sekä päättöarviointiin. Arvosanan antamisen keskeinen tehtävä on välittää tietoa oppilaan suoriutumisesta esimerkiksi huoltajille, mistä säädetään perusopetusasetuksen (852/1998) pykälässä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

19 ARVIOINNIN KESKEISIÄ PERIAATTEITA Oppimista, osaamista, opettamista ja ohjaamista ei voi erottaa arvioinnista. Arviointi on aina kontekstisidonnaista. Oppiminen ja osaaminen Arviointi Opettaminen ja ohjaaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

20 Oppimiskäsitys Tavoitteet Arvioinnin tehtävät Miten? Mitä? Miten? ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

21 OPSIN PERUSTEISSA (2014; 2015) EI OLE YHTÄ OPPIMISKÄSITYSTÄ TAVOITTEET OPPIMISKÄSITYS TAVOITTEET ARVIOINNIN TEHTÄVÄT ARVIOINNIN AJANKOHTA ARVIOINTIMENETELMÄT ARVIOINTI TOTEUTUS Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

22 MITÄ OPETTAJAN, OPPILAAN JA OPISKELIJAN TULISI OIVALTAA ITSE-JA VERTAISARVIOINNISTA?

23 (ARVIOINTI)PALAUTTEEN MERKITYS OPPIMISPROSESSISSA JA SEN OHJAAMISESSA Taustalla ajatus siitä, että toimintaa kehitetään saadun tai annetun arviointipalautteen pohjalta. Miksi oppilas onnistui, mitä korjattavaa tai parannettavaa? -> Virheiden avulla mahdollisuus oppia. Palautteen oltava yksiselitteistä, selkeää ja se on hyvä antaa mahdollisimman nopeasti. -> Ei liian yleispätevää tai mitään sanomatonta. -> Henkilökohtainen palaute parempi kuin julkisesti annettu, erityisesti korjaavaa palautetta annettaessa. Palautteeseen kuuluu dialogi, sillä myös oppilaalla voi olla ehdotus suorituksentai toiminnan korjaamiseksi. Palaute perustuu tosiasioihin ja on kuvausta, ei mielipiteitä. -> Perustelut myös kannustavalle palautteelle. Muokattu Marja Olsonsen blogitekstin pohjalta. Ks. ( 23 9/14/2017 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

24 ITSEARVIOINTITAIDOT Oppilaan tai opiskelijan itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon. Reflektiossa opiskelija tarkkailee ja omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan. Itsearviointi on edellä kuvattuun reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiolla tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä (Patrikainen 1999, 154; Kasanen 2003, 26) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Itsearviointi Reflektio Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailua. Oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitio Reflektion ja itsearvioinnin perusteella tapahtuvaa kognitiivista toiminnan ymmärtämistä.

25 ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA ON: kasvun, kehityksen ja oppimisen näkyväksi tekeminen, itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen itsearvioinnin kautta, omien valintojen ja päätösten esille tuominen ja kunnioittaminen ja koulun arjen näkyväksi tekeminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

26 ITSEARVIOINTITAIDOT Itsearvioinnin kytkemistä oppilaan oppimisen arviointiin pidetään tehokkaana, sillä se lisää oppilaan tai opiskelijan tietoisuutta esimerkiksi arvioinnin tavoitteista ja kriteereistä (Keurulainen 2013, 56). Mikäli oppilas ei ymmärrä itsearvioinnin tavoitetta ja tarkoitusta tai hänellä ei ole vielä kykyä reflektoida tai arvioida omaa toimintaansa, itsearvioinnit saattavat vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan ja itsetunnon kehittymiseen. Oppimisen arvioinnin, näin myös itsearviointien, täytyy kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa oppimisen edistymistä. (Ouakrim-Soivio ym ) Itsearvioinneissa lapset käyttävät sitä tietoa, mitä heillä on omista ja toisten aiemmista suorituksista (Stipek & McIver 1989, ). Tutkimuksella on myös osoitettu, että lasten itsearvioinnit tulevat realistisemmiksi iän myötä (Marsh, Craven & Debus 1998, 1030) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

27 VERTAISARVIOINTI Arvioinnin suorittajat edustavat arvioitavan kaltaista kokemusta. Arviointipalautetta annetaan osana oppimisprosessia. Vertaisarvioinnin merkitys kasvanut sitä mukaa, kun on otettu käyttöön erilaisia tapoja toteuttaa ryhmätyöskentelyn arviointia tai työskentelylle asetettujen tavoitteiden arviointia. Vertaisarvioinnin tavoitteena on: tukea yksittäisen oppilaan/ opiskelijan sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelyyn, ohjata kantamaan vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta, työskentelystä ja työskentelyn loppuunsaattamisesta Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

28 MITÄ OPPILAAN TULEE YMMÄRTÄÄ ITSE-JA VERTAISARVIOINNISSA? Kohdistuu tavoitteisiin. On dialogista. On tehväiltään erilaista ts. ohjaa oppimista ja seuraavien tavoitteiden asettamista. - > Opettaa oppilasta ymmärtämään, mitä hän jo osaa ja mitä ei vielä hallitse. On kielennetty niin, että opiskelija ymmärtää saamansa arviointipalautteen tai osaa reflektoida omaa oppimistaan. Hartolan malli Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

29 TAVOITTEIDEN KIELENTÄMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTI Monta tavoitetta väittämässä. Sanoja/ lauseita, joita on vaikea ymmärtää. Väittämiä, joita on vaikea arvioida. Mitä oppilas arvioi? Mihin ja miten hän saamaansa arviointitietoa käyttää? Tukevatko väittämät oppilaan oppimista? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

30 MINÄ JA LÄKSYT - ESIMERKKI HARTOLASTA Oppilas ymmärtää mihin arviointi kohdistuu = Ymmärtää, mitä hän arvioi ja miksi? Kielentäminen = Ymmärtää arviointikysymykset. Toimii keskustelun ja ohjauksen välineinä/apuna Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

31 SALPAKANKAALLA (HOLLOLASSA) KÄYTÖSSÄ OLEVA ARVIOINTIKALA Ei kohdistu oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan työskentelyyn ja valmiuksiin, joita koulussa tarvitaan. Kielentäminen siten, että oppilas ymmärtää, mihin arviointi kohdistuu ja mitä hän arvioi/reflektoi omasa toiminnassaan. Oppilas voi havaita helposti, mitä hän jo osaa, ja mitä hänen tulee vielä harjoitella. Itsearviointilomake on visuaalisesti houkutteleva, ja sen pohjalta on mahdollista käydä ohjaavaa keskustelua Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

32 TYÖSKENTELY ARVIOINTIKULTTUURISTA

33 ARVIOINTI LUKUVUODEN AIKANA JA SEN PÄÄTTYESSÄ TYÖSKENTELY I Työvaihe 1 Pohdi ensin yksin ja kirjaa: mitä, milloin ja miten kunnassasi/ koulussasi arvioidaan? Työvaihe 2 Keskustelkaa pareittain: Kuntasi/koulusi arviointikäytänteistä lukuvuoden aikana ja sen päättyessä. Työvaihe 3 Parastaminen ja varastaminen sekaryhmissä: Kirjaa eri värillä saamaasi pohjaan kuulemasi hyvät uudet käytänteet.

34 ARVIOINTI LUKUVUODEN AIKANA JA SEN PÄÄTTYESSÄ TYÖSKENTELY A) Miten varmistetaan, että kunnassa/ koulussa arviointikulttuuri (arviointi-ideologia, toimintalinjat ja/tai toimintatavat) ovat riittävän yhtenäisiä? B) Miten ja missä yhteydessä kerättyä arviointitietoa voisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi? Tarkastelkaa sekä opetuksenjärjestäjä- että koulutasolla. C) Miten arvioinnin monipuolisuus ilmenee käytännön arviointityössä opettajan ja oppilaan/opiskelijan näkökulmista? D) Mitä arvioinnin yhdenmukaisuuteen ja opettajan ammatillista arviointityöstä tukevia käytänteitä tai toimintamalleja teillä on jo olemassa? Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten? E) Käydäänkö arvioinnista ammatillista keskustelua säännöllisesti? Jos kyllä, milloin ja missä yhteydessä. Jos ei käydä, niin tulisiko käydä?

35 TYÖSKENTELYN PURKU AVOIMESSA KALAMALJASSA Yksi kaikista kirjainryhmistä keskelle aloittamaan keskustelua Ympärille jäävät voivat kysyä, kommentoida, lisätä keskustelun edetessä asioita, joista ryhmissä keskusteltiin. Keskustelun edetessä vaihdot Mitä otat mukaan? Mitä jäit kaipaamaan?

36 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)