Kohti ohjaavaa ja monipuolista arviointia

Transkriptio

1 Najat Ouakrim-Soivio ja Henri Karjalainen webinaari Klo Kohti ohjaavaa ja monipuolista arviointia Tämä teos, jonka tekijät ovat Najat Ouakrim-Soivio ja Henri Karjalainen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Henri Karjalainen (FM) 1

2 WEBINAARIN TAVOITTEET Vahvistaa lukion opettajien arviointiosaamista (assessment literacy). Yhdenmukaistaa kouluissa tehtävää arviointityötä ja liittää se opetussuunnitelmaperusteissa (LOPS 2015) määriteltyyn oppimiskäsitykseen ja opetussuunnitelmaperusteiden tavoitteisiin. Antaa konkreettisia työvälineitä itse- ja vertaisarvioinnin sekä oppimiskeskusteluiden kehittymisessä ja toteuttamisessa. Auttaa yhdenmukaistamaan arviointikäytänteitä. Kehittämään koulujen arviointikulttuuria Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 2

3 ENNAKKOTEHTÄVÄ WEBINAARIIN LUE LOPSin (2015) arviointia käsittelevä luku 6: Mitä arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä sieltä nousee? Mitkä käsitteet ovat vaikeasti tulkittavia? Mitä käsitteitä pidät oman arviointityösi kannalta keskeisimpinä? Mitä muita kysymyksiä arviointi sinussa herättää? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 3

4 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Arviointi = Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella syntyy arvottavia johtopäätöksiä. Asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua. Arvostelu = YTL:n käyttämä termi arvosanan antamiseen liittyvästä arviointitoiminnasta. Arviointipalautteen antaminen= Tosiasioita ja kuvausta siitä, missä ja miten opiskelija on suoriutunut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Jatkuva arviointi/ jatkuva palautteen antaminen/ jatkuva näyttö. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

5 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ MONIPUOLINEN ARVIOINTI = Monta eri kertaa, monella eri tavalla + tarkoituksenmukaisin arviointikeinoin. EDISTYMISEN ARVIOINTI = Laadullista ja kuvailevaa, sanallista eli suullista tai kirjallista. RAKENTAVA PALAUTE= Sisältää tosiasioita ja kuvausta, ei mielipiteitä. Kohdistuu toimintaan (tavoitteisiin) ei henkilöön. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

6 ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS 18 Tavoitteet Arvioinnin tehtävät Oppimiskäsitys Arvioinnin oikea-aikaisuus Mitä? Miksi? Miten? Milloin? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 6

7 ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT KOULUN TASO OPETTAJA- TASO - Näkemys peruskäsitteistä - Yhteinen käsitys arviointiin liittyvistä toimintatavoista ja käytänteistä. - Mitä, miksi, milloin, miten? OPISKELIJA- TASO Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi - Miten opiskelija ymmärtää saamaansa arviointipalautetta? - Miten hän osaa käyttää sitä omassa 7 oppimisessaan?

8 Oppimiskäsitys ja arviointi Arvioinnin erilaiset tehtävät Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

9 ARVIOINNIN KESKEISIÄ PERIAATTEITA Oppimista, osaamista, opettamista ja ohjaamista ei voi erottaa arvioinnista. Arviointi on aina kontekstisidonnaista. Oppiminen ja osaaminen Arviointi Opettaminen ja ohjaaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

10 POHDINTA Lue LOPSin (2015) oppimiskäsitystä koskevasta luvusta oleva kappale (seuraava dia). Luettuasi kirjaa sana tai käsite, joka kuvaa mielestäsi parhaiten LOPSin oppimiskäsitystä. Miten lukemasi perusteella luvussa kuvataan oppimista? Entä arviointia? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 10

11 LOPS 3.1 (s.6) OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 11

12 LOPS 3.1 (s.6) OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 12

13 Empiristinen ja behavioristinen oppimiskäsitys Oppijalähtöinen oppimiskäsitys Oppijalähtöinen oppimiskäsitys Konstruktivistinen oppimiskäsitys Kontekstuaalinen oppimiskäsitys Muokattu Päivi Atjosen esityksestä: Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Kognitiivinen oppimiskäsitys 13

14 TAVOITTEET JA ARVIOINTI Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 14

15 POHDINTA Mikä on tavoite? Miten tavoitteet poikkeavat sisällöistä? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 15

16 POHDINTA Miten opiskelijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen? Mitä keinoja teillä on tavoitteiden konkretisoimiseen? Mitkä tavoitteet ovat oppiaineessanne sellaisia, että opiskelijoiden on vaikea ymmärtää niitä? Missä yhteydessä palaat(te) tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 16

17 MITÄ LUKIOKOULUTUKSESSA ARVIOIDAAN? Oppiminen ja siinä edistyminen Osaaminen Erilaiset taidot, kuten tiedonalalähtöiset tekstitaidot Arvioinnin kohteina aina tavoitteet Muuta? Työskentely Arvot ja asenteet Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

18 ESIMERKKI ERI OPPIAINEIDEN TAVOITTEISTA JA ARVIOINNISTA (LOPS 2015) Historian (HI)Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä. Fysiikka, biologia, maantiede: Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 18

19 ESIMERKKI ERI OPPIAINEIDEN TAVOITTEISTA JA ARVIOINNISTA (LOPS 2015) Matematiikka: Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä, tuetaan häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen. Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä ja miten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaan ja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 19

20 TIEDON ULOTTUVUUS KOGNITIIVSEN PPROSESSIN ULOTTUVUUS ANDERSONIN JA KRATHWHOLIN TAKSONOMIA (2001) 1.MUISTAA - Edeltää tunnistaminen. 2. YMMÄRTÄÄ - Tulkita, havainnollistaa, luokitella, summata, päätellä, vertailla ja selittää. 3. SOVELTAA - Tiedon soveltaminen käytäntöön esim. harjoitustehtävässä. - Tiedon käyttöön otto. 4. ANALYSOIDA - Erotella tietoa+ jäsentää / järjestää tietoa uudelleen + liittää tietoa uudelleen/uusiin yhteyksiin. - Faktan erottaminen mielipiteestä, syiden ja seurausten yhdistäminen tai oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta. 5. ARVIOIDA Edellyttää päättelyä, joka perustuu annettuihin kriteereihin. - Arviointiin kuuluu asian tarkastaminen ja asioiden kriittinen tarkastelu. 6. LUODA -Erilaisten tiedon elementtien yhdistäminen toisiinsa johdonmukaisesti ja toimivalla tavalla. - Liitetään aikaansaamiseen, suunnitteluun ja tuottamiseen. - Edellyttää kognitiivisena prosessina kehittämistä esim. ilmiön, hypoteesin tai jo olemassa olevan kriteerin uudenlaista tarkastelua. A. FAKTATIETO (Yksittäiset asiat) B. KÄSITETIETO (Mitä? Tiedon kokonaisuudet) C. MENETELMÄTIETO (Miten? Taidot, tietojen prosessointi) D. METAKOGNITIIVINEN TIETO (Oman toiminnan, tietojen ja ajattelun arviointia) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 20

21 Tiedon ulottuvuus Kognitiivisen prosessin ulottuvuus Faktatieto Käsitetieto Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda Muistaa historiallisia termejä tai yksittäisiä historiallisia tapahtumia. Nimeää historiallisia ajanjaksoja. Tietoja historiallisista tapahtumista tai historian henkilösitä tai vuosiluvuista. Ymmärtää historiallisen faktatiedon ja tulkinnan eron. Osaa tehdä johtopäätöksiä osaamiensa historiallisten faktojen perusteella. Osaa soveltaa tietojaan Toisen maailmasodan syihin tai seurauksiin. Analysoi oppimiaan historiallisia faktoja. Analysoi historiallisten käsitteiden eroja. Arvioi historiallisten faktojen luotettavuutta. Arvioi, mikä tutkimusmenetelmä sopii parhaiten kyseisen historiantutkimusongelman ratkaisemiseksi. Tuottaa uutta tietoa esimerkiksi historiantutkimukseen. Luo tutkimuksen pohjalta uuden käsitteen ja perustelee sen. Menetelmätieto Tunnistaa historian tutkimuksen menetelmistä esimerkiksi ensikäden lähteen. Ymmärtää, mikä ero on primaari -ja sekundaarilähteellä historian tutkimuksessa. Tulkitsee historiallista dokumenttia. Soveltaa tietämiään faktoja dokumentin tulkitsemisessa.. Osaa suunnitella tutkimusprosessin. Kykenee tutkimushypoteesien esittämiseen. Pystyy arvioimaan, mikä menetelmä sopii parhaiten tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Kehittää vaihtoehtoisen/ uuden menetelmän historiallisen ongelman ratkaisemiseksi. Metakognitiivinen tieto Laatii muistisääntöjä itselleen historian faktojen muistamiseksi. Tietää, milloin mitäkin historian tutkimusmenetelmää käytetään. Osaa eritellä omia kiinnostuksen kohteitaan historiassa. Tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa historian eri osaalueilla. Pystyy muodostamaan omia mielipiteitä analysoituaan historian tutkimuksen tuloksia. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Kykenee arvioimaan valitsemaansa tutkimusprosessia. Kykenee arvioimaan saamiensa tutkimustulosten luotettavuutta. Pystyy luomaan uuden tai paremman tutkimusprosessin, jolla tietty tutkimusongelma voidaan ratkaista 21

22 TAVOITTEET = KUVAAVAT AIOTTUA LOPPUTULOSTA, EIVÄT OLE SISÄLTÖJÄ! Tiedot Faktatieto: yksittäiset faktat, kuten vuosiluvut tai henkilöiden nimet Käsitetieto: oppiaineelle tyypilliset käsitteet, esimerkiksi ajanjaksot Taidot Menetelmätieto: oppiaineelle tyypilliset menetelmät, kuten dokumentinlukutaito Metakognitiivinen tieto: taito tarkastella omaa oppimista, kuten muistisäännöt tai tietoa, mitä ei vielä osaa Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 22

23 MISSÄ MÄÄRIN TAVOITTEITA OSATAAN? MUISTAA Tunnistaa, muistaa ja palauttaa mieleen YMMÄRTÄÄ Tulkitsee, luokittelee, antaa esimerkkejä, tekee yhteenvetoja, päättelee, vertailee, perustelee SOVELTAA Käyttää ja soveltaa menetelmiä ANALYSOIDA Erottaa, järjestää, jäsentää, löytää esim. piilomerkityksiä. ARVIOIDA Tarkistaa, arvioi, arvostelee LUODA Kehittää, suunnittelee, tuottaa Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 23

24 TYÖSKENTELY OPPIAINEEN NÄKÖKULMASTA Valitse yksi oppiaineesi pakollinen kurssi, jota tarkastelet. Miten konkretisoisit Krathwohlin Anderssonin taksonomian avulla opiskelijan a) osaamistasoa ja b) edistymistä? Mitä vahvuuksia tavoitetaksonimiassa mielestäsi on? Mitä heikkouksia mielestäsi taksonomiataulun käyttöön liittyy, kun kuvaat sen avulla oman oppiaineesi osaamista tai edistymistä? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 24

25 MISSÄ MÄÄRIN OPISKELIJAN JA OPETTAJAN TULEE TIETÄÄ JA YMMÄRTÄÄ TAKSONOMIASTA JA SEN LUONTEESTA? Ahvenisto ym Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

26 Yhteiskuntaopin taidot yhteiskuntaopin reaalikoetehtävissä Tehtävänannoissa ( ) käytetyt verbit: pohdi (17) vertaile, vertaa (15) tarkastele (13) selvitä, selosta (8) selitä (6) arvioi (5) erittele (3) perustele (2) tulkitse (1) lue kaaviosta (1) päättele (1). Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

27 ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

28 Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin alussa Laadullista ja kuvailevaa Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen arviointi Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä näkyväksi tekevää Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi Yleensä määrällistä Prognostinen arviointi= Ennakoiva arviointi = Tulevaisuuden ennustaminen arvioinnin avulla Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 28

29 ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT LÄHTÖTASON ARVIOINTI TEKEE NÄKYVÄKSI AIEMPAA OSAAMISTA AUTTAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA OPPIMISPROSESSIN AIKAINEN ARVIOINTI OPPIMISEN EDISTYMINEN TYÖSKENTELY OMAN OPPIMISEN YMMÄRTÄMINEN TOIMINNAN KORJAAMINEN/ JATKAMINEN OPITUN/ OSAAMISEN ARVIOINTI OPTITUN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN OSAAMISEN (OSAAMISTASON, TIETOJEN, TAITOJEN TYÖSKENTELYN TMS. ) MÄÄRITTÄMINEN (SUHTEESSA TAVOITTEISIIN) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 29

30 ARVIOINNIN TULISI MUODOSTAA KONAISUUS, JOSSA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT ON OTETTU HUOMIOON! Diagnostinen toteava arviointi Formatiivinen oppimisen arviointi Summatiivinen osaamisen arviointi Formatiivinen oppimisen arviointi Prognostinen ennakoiva arviointi Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 30

31 Miten ja missä yhteydessä arvioit: POHDI opiskelijan lähtötasoa oppimisprosessia oppimista edistysmistä? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 31

32 MITÄ HALUAISIT VIELÄ KYSYÄ JA/ TAI KOMMENTOIDA? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 32

33 Mieti, tunnistatko itsellesi mieluisinta tai tyypillisintä tapaa opettaa. POHDINTA Miten siinä annat palautetta ja ohjaat opiskelijoiden toimintaa yleisimmin? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 33