KAAVAN LAATIJAN VASTINE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNI- TELMASTA (OAS) ESITETTYIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN

Transkriptio

1 KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA TÄYDENNYS TIIRINMAA-SELKOJÄRVI-HARAMAAJÄRVI Tila: Metsä-Kananoja KAAVAN LAATIJAN VASTINE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNI- TELMASTA (OAS) ESITETTYIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Kymijoki-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutosta ja täydentämistä koskeva OAS on ollut nähtävänä ja siitä on pyydetty lausunnot. Yksi lausunto ja useita mielipiteitä jätettiin. Lausunnon ja mielipiteiden johdosta esitän kaavan laatijana vastineenani seuraavaa. Kannanottojen sisällön kaavan laatija on pelkistänyt. 1 LAUSUNTO 1.1 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lausunto Rantayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu kaavahankkeen tavoitteet, aikataulu ja selvitettävät vaikutukset. Kaavahankkeen mahdollisuuksista on pidetty viranomaisten välinen neuvottelu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, Vastine Ei esitetty huomautettavaa. 2 MIELIPITEET 2.1 Eeva-Maija ja Antti Penttilä sekä viisi muuta Selkojärven ranta-asukasta Selkojärven alue ei sovellu uusille rakennuspaikoille: Säyhteen kyläyhdistyksen muistutuksessa vastustettiin rakennuspaikkoja Selkojärvelle mm. alueen luonto- ja virkistysarvojen perusteella. Myös kaavalaatijan vastineessa , kiinnitetään huomiota luonnonsuojelun ja yleisen virkistyksen intressien huomioon ottamiseen. Yleiskaavan luontoselvityksen mukaan suunniteltuun Tiirinmaan alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja - päinvastoin kuin Selkojärvi-Haramaanjärven alueeseen. ELY-keskuksen vedenlaatututkimuksissa Selkojärveä voi luonnehtia reheväksi humusjärveksi, jonka ravinnepitoisuudet ovat kohonneet luonnontilaisista arvoista. Selkojärvellä on jo toistakymmentä vuotta pesinyt joutsenpariskunta. 2.2 Olli-Pekka Holmberg (Selkojärvi) Suunnitelman lähtökohdaksi on otettu olettama: KHO:n päätöksestä voi päätellä, että Selkojärven-Haramaanjärven alueelta kertyvää rakennusoikeutta ei voi siirtää Arrajärven alueelle, jonka rannoilla on ennestään merkittävän paljon loma-asutusta. Olettama ja siitä tehty johtopäätös ei ole oikea. Nyt laaditun uuden suunnitelman lähtökohdaksi hallinto-oikeuden ja KHO:n päätöksistä on tulkittu muuta kuin niihin on kirjoitettu. Selkojärven, Haramaanjärven ranta-alueet ovat osa vaalimisen arvoista ympäristökokonaisuutta ja osin alueet ovat merkittäviä yleisen virkistyksen kannalta. Selkojärven ranta-alueilla 1

2 on alueita, jotka on luontoselvityksessä (2001) suositeltu säilytettävän luonnontilaisena tai annettavan kehittyä luonnonvaraisena. Maakuntakaavassa Selkojärven ja Haramaanjärven alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Sen suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää ja laajentavaa rakentamista ja haja-asutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennusalueilla. Uusien, rakentamatta olevien ranta-osuuksien kaavoittaminen rakennuskäyttöön rikkoisi kaava-selostuksen mukaista rakentamatta jättämistä koskevaa määräystä, Luontoselvityksen mukaista luonnontilaisena säilyttämistä koskevaa ohjetta sekä maakuntakaavan suunnittelumääräystä kohdistaa lisärakentaminen olemassa olevaa kylärakennetta täydentävällä tavalla jo olemassa oleville rakennusalueilla. Hallinto-oikeuden tai KHO:n päätöksistä ei löydy lausumaa, joka johtaisi päätelmään, ettei Selkojärven - Haramaanjärven alueilta kertyvää rakennusoikeutta voitaisi siirtää Arrajärven alueelle. Päinvastoin, siirtämistä puoltavat juuri edellä mainitut ohjeet ja suunnittelumääräykset. Arrajärven Tiirinmaan alueen rantayleiskaavan muutos- ja täydennys ei jäänyt laillistumatta siksi, etteivät tuomioistuimet olisi pitäneet rakennusoikeuden siirtoa mahdollisena. Säyhteen kyläyhdistys on jo päivätyllä kaavamuistutuksella vastustanut Selkojärven muusta rakentamisesta täysin irrallaan olevien kuuden uuden rakennuspaikan perustamista. Missään ei ole vielä päätetty, ettei kaavamuutos Tiirinmaan alueella olisi mahdollinen. Suunnitelman hylkääminen hallintotuomio istuinten päätösten laajentavan ja väärän tulkinnan vuoksi ei ole perusteltua. Rantayleiskaavan muutos ja täydennys Selkojärven ja Haramaanjärven alueelle kohdistuvilta osin on poistettava. 2.3 Markku Meriluoto sekä yksi Selkojärven ja neljä Haramaanjärven loma-asukasta ja Iitin latu Iitin kunta ei toistaiseksi ole lainkaan ottanut huomioon sitä, että Arrajärven vesialue jakautuu hallinnollisesti karkeasti puoliksi Iitin ja Lahden Nastolan kesken. Nastolan puolella rantoja on rakennettu selvästi vähemmän kuin Iitin puolella. Arrajärven kantokykyä ei voi ratkaista pelkästään Iitin kunnan rantojen perusteella, vaan tilanne on selvitettävä kokonaisuutena KHOn edellyttämällä tavalla. KHO:n päätös oikein ymmärrettynä sisältää perustelut säilyttää tähänastinen ratkaisu siirtää rakennuspaikat pois Selkojärven-Harramaanjärven alueelta ja nykyisen kaltainen erämaatyyppinen virkistys- ja luonnonarvoalue. Mahdollisen uuden valitustien päässä ovat vastassa KHOn päätöksen perustelut hyväksyä Tiirinmaalle esitetyt rakennuspaikat, kunhan vaaditut selvitykset tehdään koko alueelta. Kaavahanke on ristiriidassa Kymenlaakson maakuntakaavan suunnittelumääräyksen ja sen perustelujen kanssa. 2

3 Maakuntakaavan mukaan" SäyhteenSelkojärvi-Harramaanjärvi on luonnon- ja maisemaarvoiltaan arvokas harju- ja järvialue. Arvokas harjumuodostuma ja pohjavesialue, luonnontilaisen kaltainen ympäristö. Alueella on laajoja, yhtenäisiä ja rakentamattomia maisemakokonaisuuksia. Selkolan harjualue kohteen eteläosassa on geologisesti, maisemallisesti ja kasvitieteellisesti merkittävä. Maakuntakaavan suunnittelumääräykset ja rantayleiskaavan luontoselvitykset sisältävät koko esitetyllä kaavahankealueella tärkeitä luonnon- ja virkistysarvoja, joiden perusteella Selkojärven-Harramaanjärven alue suositellaan säilytettävän rakentamattomana. Pitääkö Iitin kunnan ylipäänsä enää osoittaa rantarakennuspaikkoja mailleen Säyhteelle, vaikka mitoitus niitä kuinka sallisi vielä muutaman. Tämä on poliittinen ja moraalinen kysymys, kun tavoitellaan lyhytaikaisesti pelkästään tulojen hankkimista. Kaavahanke nyt esitetyssä muodossa on puutteellisesti perusteltu, oikeudellisesti väärin ymmärretty, ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja voi vahingoittaa lopullisesti ja korvaamattomasti Säyhteen asukkaiden elinympäristöä ja arvokasta luontoa. Kaavahankkeen osallisiksi on lisättävä: Päijät-Hämeen liitto, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Kymen Luonto ry, Salpausselän luonnonystävät ry, Asiantuntijayritys Tieokas (tietokirjahanke kaava-alueesta, Löllänvuoren ja Kärmesniemenkallioiden luonnonsuojelualueiden isä). 3 VASTINE KAIKKIIN MIELIPITEISIIN 3.1 Hallinto-oikeuden (HaO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisun merkitys rakennusoikeuden siirron kannalta KHO on ratkaisussaan nojautunut niihin perusteluihin, joilla HaO kumosi kaavan. HaO:n perusteluista ilmenee mm. seuraavaa: Asiassa on arvioitava, onko rakennusoikeutta voitu siirtää kaavassa esitetyllä tavalla Arrajärven Tiirinmaan alueelle. Rakennusoikeutta on päätöksellä siirretty myös Veljestenharjun alueelle. Yleiskaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Tämä on tarpeellista virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rakennusoikeus on lähtökohtaisesti toteutettava siellä, missä se syntyy. Rakennusoikeuden siirtäminen esimerkiksi herkiltä alueilta toisaalle on kuitenkin mahdollista. Tällöin on myös niillä alueilla, jonne siirrettävä rakennusoikeus on tarkoitus sijoittaa, huolehdittava vapaan yhtenäisen rannan riittävyydestä. Kun otetaan huomioon Arrajärven ranta-alueella olevan rakentamisen määrä ja kaavassa Tiirinmaan alueelle muualta siirretyn uuden rakentamisen määrä, yhtenäisen rakentamattoman alueen osuus Arrajärven Iitin kunnan alueella olevilla osilla jää varsin pieneksi, eikä asiassa ole arvioitavissa täyttääkö kaavaratkaisu maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n ja 73 :n rantayleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset. Arrajärven mannerrannan rakentamistiheydeksi muodostuisi Tiirinmaan kumotut 8 rakennuspaikkaa mukaan luettuna noin 8 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Oikeuskäytännön valossa se on merkittävän korkea mitoitus ja oleellisesti korkeampi kuin yleiskaavassa sovellettu 3

4 Arrajärven mitoitusperuste 6,5 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Yleiskaavakartasta voi helposti havaita, että Arrajärven rannat on Tiirinmaan-Veljestenharjun ulkopuolella rakennettu kauttaaltaan niin täyteen, että yhtenäisen rakentamattoman alueen osuus Arrajärven Iitin kunnan alueella olevilla osilla jää HaO:n toteamalla tavalla varsin pieneksi. Laissa ei ole mitään lukuarvoja, joihin nojautuen kaavassa voitaisiin osoittaa, että rantaalueille jää lain tarkoittamalla tavalla riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Valitustilanteessa yhtenäisen rakentamattoman rannan riittävyyden ratkaisee HaO ja viime kädessä KHO. Vaikka rakennusoikeuden siirtoon Selkojärven ja Haramaajärven alueilta epäilemättä on vankat maakäytölliset perusteet, siirron rajoitteeksi on muodostunut Arrajärven korkea rakentamistiheys ja vähäinen vapaa yhtenäinen ranta. Osa Arrajärvestä sijaitsee Lahden kaupungin alueella. Tälle alueelle ei ole laadittu rantayleiskaavaa, joten sen alueen mitoitusta ja rakentamattoman rannan osuutta ei ole ratkaistu. Iitin kunta ei voi oman alueensa kaavoituksessa nojautua oletuksiin Lahden kaupungin alueen tulevista kaavaratkaisuista ja rakentamattoman rannan määrästä. Iitin kunta ei voi omilla kaavaratkaisuillaan vaarantaa niiden maanomistajien tasavertaisia rakentamismahdollisuuksia, joiden maat sijaitsevat Arrajärven Lahden kaupungin puoleisella osalla. Edellä olevan nojalla OAS:ssa ilmaistu kaavoituksen tavoite sijoittaa tilan Metsä-Kananoja jäljellä oleva rakennusoikeus Selkoärven-Haramaajärven alueelle on perusteltua ottaa kaavoituksen lähtökohdaksi. Kaavan sisältö ratkea vasta kaavoitusprosessin tuloksena. 3.2 Luontoarvojen huomioonotto Kaavoitus nojautuu mm. alkuperäisen yleiskaavan luontoselvitykseen sekä käsillä olevaa kaavahanketta varten tehtyyn luontoselvitykseen. Selvitykset osoittavat, että erityiset luonnonarvot kohdistuvat melko suppeille alueille, jotka voidaan ottaa huomioon rakennuspaikkojen sijoituksessa. Kyseiset 8 rakennuspaikkaa merkitsevät sitä, että noin 90 % tilan Metsä-Kananoja rannoista Selkojärven ja Haramaajärven alueella säilyisi rakentamattomana. 3.3 Maakuntakaavan merkitys Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka ei suoraan kiellä OAS:n tarkoittamaa rakentamista. Oleellista on, että yleiskaavan täytyy toteuttaa maakuntakaavan tarkoitus. 3.4 Osalliset Lain mukaan osallisia ovat (MRL 62 ) 1) alueen maanomistajat 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä 3) ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavahankkeen osallisiin on perusteltua lisätä kohdassa 2.3 esitetyllä tavalla Päijät-Hämeen liitto, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Kymen Luonto ry ja Salpausselän luonnonystävät ry. 4

5 Tieokas on rekisteritiedon (YTJ) perusteella yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka kotipaikka on Lahden Uusikylässä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella Tieokas ei ole MRL 62 :n tarkoittama osallinen. 4 PÄÄTÖSESITYS MIELIPITEIDEN PERUSTEELLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten luetteloon lisätään Päijät-Hämeen liitto, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Kymen Luonto ry, Salpausselän luonnonystävät ry. Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. 5