Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVA

Transkriptio

1 Varsinais-Suom liitto Egtliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVA

2 Maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö Varsinais-Suom tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suom liitto 2013 ISBN

3 KAAVASELOSTUS, Sisällysluettelo 1. Esipuhe 5 2. Kaavaselostuks keskein sisältö 6 3. Maakuntakaava osana alueidkäytön suunnittelua Maankäyttö- ja raknuslain tavoitteet, maakunnan suunnittelujärjestelmä 3.2 Maakuntakaavoituks tehtävät ja sisältö 4. Osallistumin ja vuorovaikutus Osalliset ja osallistumismettelyt 5. Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet 5.2 Maakunnan strategiset suunnitelmat ja tavoitteet 5.3 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet 5.4 Kaavatilanne ja vaihemaakuntakaavan suhde muihin maakuntakaavoihin 5.5 Aiemmat selvitykset 5.6 Vaihemaakuntakaavatyön aikana laaditut selvitykset ja tutkitut teemat 6. Vaihemaakuntakaavan sisältö Tutkitut alueet 6.2 Vaihemaakuntakaavan ratkaisu ja kaavamerkinnät 7. Vaihemaakuntakaavan vaikutust arviointi Tavoitteid toteutumin Vaihemaakuntakaavan tavoitteid toteutumin 8.2 Valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid toteutumin 9. Yhteveto saadusta palautteesta Valmisteluvaihe palaute 9.2 Ehdotusvaihe palaute 9.3 Varsinais-Suom tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistamin 10. Maakuntakaavan ohjausvaikutus ja seuranta Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 10.2 Maakuntakaavan ohjausvaikutus ja toteutuskeinot 10.3 Toteutumis seuranta Liitteet: Kartat ja taulukot 24 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 3

4 Varsinais-Suom maakuntakaavoitusta on viety etepäin vaiheittain edneid seutukuntakohtaist kokonaismaakuntakaavoj avulla. Varsinais-Suom maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskunti ja Vakka- Suom maakuntakaavat, joista yhdessä aiemmin vahvistettuj Turun kaupunkiseudun ja Salon seudun maakuntakaavoj kanssa muodostuu Varsinais-Suom maakuntakaavoituks simmäin vaihe. Salo-Lohja-ratalinjan osoittava vaihemaakuntakaava on hyväksytty joulukuun 2011 valtuustossa. Tuulivoimateeman ajankohtaisuus on noussut esiin erityisesti valtioneuvoston asettami valtakunnallist ilmasto- ja ergiatavoitteid, Varsinais-Suom ilmasto- ja ergiastrategian sekä päivitettyj valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid ja tuulivoimalle asetettuj syöttötariffi myötä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan tarkoitus on osoittaa maakunnan alueelta parhait tuulivoimatuotantoon soveltuvat laajat tuulipuistoj alueet ja kohteet. 4 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus

5 1. esipuhe Kansallist ja maakunnallist ilmasto- ja ergianäkökohti sekä valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid mukaisesti Varsinais-Suom tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet tulee osoittaa maakuntakaavassa. Suom hallituks vuonna 2010 esittelemän uusiutuvan ergian velvoitepaketin mukaan Suomessa tulisi tuottaa tuulivoimalla sähköä noin 6 TWh vuote 2020 mnessä. Varsinais-Suom ilmasto- ja ergiastrategiassa tuulivoimatuotannon kasvun tavoite on asetettu noin MW vuote 2020 mnessä. Valtioneuvoston linjaami valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämise parhait soveltuvat alueet sit, että voimalat on sijoitettu sisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Manneralueid ja rannikon suurt saart alueilla olevi tuulivoima-alueid osoittamin maakuntakaavassa on erittäin ajankohtaista myös kunti ja tuulivoima-alan yrityst kasvane kiinnostuks seurauksa. Varsinais-Suom alue on pysyvän ja loma-asutuks suhte hyvin tiivistä, ja maakunta on niin maisema-alueid kuin kulttuuriympäristöj suhte hyvin rikasta ja monipuolista. Alue erityispiirteisiin kuuluvat myös arvokkaat ja tärkeät syys- ja kevätmuuton linnustoalueet sekä vähäin määrä täysin luonnontilaisa säilyneitä laajoja, yhtäisiä alueita. Suurin osa tuulivoimatuotantoon lähtökohtaisesti soveltumattomista alueista ja niid perusteista on esitetty aiemmissa seutukunnittain valmistelluissa kokonaismaakuntakaavoissa. Näissä kaavoissa on myös ratkaistu merialueid ja saariston tuulivoimakysymykset. Tuulivoimavaihemaakuntakaava täydtää Varsinais-Suom seutukuntakohtaisia aiemmin vahvistettuja maakuntakaavoja, jotka muodostavat Varsinais-Suom kokonaismaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava on laadittu sit, ettei se estä tai rajoita aiempi kaavoj toteutumista. Vaihemaakuntakaavassa ovat lähtökohtana olleet kokonaismaakuntakaavassa osoitetut maakunnan erityispiirteet sekä niid yhteisvaikutukset. Niid perusteella on esitetty, mitkä alueet ovat tuulivoimatuotantoon parhait soveltuvia ja mit ympäristöministeriön ohjeistusta tuulivoimaraktamis suunnittelusta tulisi Varsinais-Suom alueella soveltaa. Vaihemaakuntakaavan tavoittea on edistää, ohjata ja nopeuttaa tuulivoimatuotannon raktamista ja edesauttaa maakunnan ilmasto- ja ergiastrategian tavoitteid toteutumista. Kaavaan merkittyjä alueita on tutkittu vuosina tehdyssä Varsinais-Suom tuulivoimaselvityksessä sekä kaavatyön aikana. Kaavassa osoitetaan osa-aluemerkinnöin vähintään 10 voimalan kokonaisuudet sekä kohdemerkinnöin kaavatyössä tutkittuja piempiä alueita. Erityisesti on pyritty selvittämään alueita olevi ympäristöhäiriöitä tuottavi toimintoj ja teollisuusalueid läheisyyte. Päätös vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta tehtiin maakuntavaltuuston kokouksessa Vaihekaavatyö on kuulutettu vireille Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin järjestettiin yleisötilaisuudet Uudessakaupungissa, Pöytyällä, Paraisilla ja Salossa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Turussa 10. kesäkuuta 2013 erva allituks puhejohtaja Juho Savo Juho Savo maakuntajohtaja maakuntajohtaja TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 5

6 2. Kaavaselostuks keskein sisältö Maankäyttö- ja raknusasetuks 10 :n mukaan tulee kaavaselostuksessa tuoda esille keskeiset tiedot kaavoitettavista alueista sekä mit ja mitä selvityksiä kaavaan merkittäviltä alueilta on tehty. Kaavaselostuksessa esitetään myös kaavoituks lähtökohdat ja tavoitteet sekä esillä olleet vaihtoehdot. Kaavaan merkittävi kohteid ja alueid vaikutukset muuhun alueidkäyttöön ja aluesuunnitteluun sekä arvio näid yhteisvaikutuksista tulee esittää kaavaselostuksessa. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin kehittämisohjelmiin ja voimassa oleviin maakuntakaavoihin tulee selvittää. Kaavaselostuks kappaleissa 3 ja 4 on kuvattu yleisellä tasolla maankäyttö- ja raknuslain tavoitteet, maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavoituks tehtävä ja sisältö sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmettelyt. Kappaleessa 5 on kuvattu vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet; mit maakunnan alueelta laaditut strategiat ja valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet ohjaavat laadittavaa kaavaa sekä mikä vaihemaakuntakaavan suhde on maakunnan alueelta aiemmin laadittuihin maakuntakaavoihin. Lisäksi kappaleessa on kuvattu vaihemaakuntakaavaan vaikuttavat selvitykset sekä kaavatyön aikana tehtävät selvitykset. Vaihemaakuntakaavan sisältö eli kaavaan merkittävät alueet ja kohteid tyyppi sekä niid merkitsemistapa ja kaavamääräykset on kuvattu kappaleessa 6. Vaihemaakuntakaavan merkintöj vaikutukset mm. ihmis elinympäristöön, maisemaan ja luonnon ympäristöön on kuvattu kappaleessa 7. Kappaleessa 8 on kuvattu vaihemaakuntakaavan sekä valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid toteutumin. Kappaleessa 9 on yhteveto kaavatyön eri vaiheista saadusta palautteesta. Maakuntakaavan ohjausvaikutukset ja toteutumis seuranta on kuvattu kappaleessa 10. Kaavaselostuks lopussa on liitteinä teemakartat ja taulukot kaavatyön aikana tehdyistä kartoituksista ja selvityksistä. 6 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus

7 3. Maakuntakaava osana alueidkäytön suunnittelua 3.1 Maankäyttö- ja raknuslain tavoitteet, maakunnan suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja raknuslain yleisä tavoittea on: järjestää alueid käyttö ja raktamin niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle, edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä, turvata jokais osallistumismahdollisuus asioid valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuks monipuolisuus ja avoin tiedottamin. Maankäyttö- ja raknuslain mukaan alueid käytön suunnittelun tavoittea on vuorovaikutteise suunnitteluun ja riittävään vaikutust arviointiin perustu edistää mm. yhdyskuntarakte ja alueid käytön taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja liikte tarkoituksmukaista järjestämistä. Lisäksi lain tavoittea on edistää mm. raknetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoj vaalimista, luonnon monimuotoisuud ja muid luonnonarvoj säilymistä ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöhaittoj ehkäisemistä. Maakunnan kehittämin ja suunnittelu perustuu kolme asiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision Varsinais-Suomesta noin 30 vuod kuluttua. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Siinä käsitellään yhteiskunnan eri toimintoja ja kehittämisstrategioita. Suunnitelmaa tarkistetaan joka neljäs vuosi eli valtuustokausittain. Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoid yhtein tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukais visiotilan toteuttamis edellyttämistä toimpiteistä ja niid tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sitä tarknetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntakaava on korostetusti valtakunnallisia, maakunnallisia ja kunnallisia intressejä yhte sovittava maankäytön suunnitelma. Maakuntakaavan avulla toteutetaan maakunnan kehittämisstrategiaa sekä sovitetaan yhte eri sektoriviranomaist alueidkäyttöön liittyviä tavoitteita kuntatasolta nousevi, merkittävyydeltään kuntarajat ylittävi tavoitteid kanssa. Maakuntakaava toimii myös valtakunnallist alueidkäyttötavoitteid välittäjänä kuntakaavoitukse. Maakuntakaavalla on merkittävä informatiivin rooli alue arvoj ja erityispiirteid esille tuojana. 3.2 Maakuntakaavoituks tehtävät ja sisältö Maakuntakaavan laatimin perustuu maankäyttö- ja raknuslakiin. Laissa määriteltyjä tavoitteita täydtävät valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet, joid tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävi kysymyst ja eri sektoreid alueidkäyttöön kohdistuvi intressi huomioon ottamin maakunta- ja kuntatason kaavoituksessa ja alueidkäyttöä koskevissa muissa ratkaisuissa. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Tuulivoima-alueet osoittava maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava sisältää yleispiirteis suunnitelman alueid käytöstä maakunnassa tai s osaalueella. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallist, maakunnallist ja seudullist näkökulmi yhtesovittamin ja huomioonottamin. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueid käyttöä koskevi valtakunnallist tai maakunnallist tavoitteid kannalta taikka useamman kuin yhd kunnan alueid käytön yhtesovittamiseksi on tarpe. Maakuntakaavoituks tavoittea on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, alueidkäytön taloudellisuute ja siih, ettei maanomistajalle tai muulle oikeud haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Tuulivoima-alueet osoittava vaihemaakuntakaava sovitetaan yhte kaavamerkintöihin rajoittuvi alueid maankäytön sekä jo vahvistettuj kaavoj aluevaraust ja merkintöj kanssa. Maakuntakaava on erityisesti maakunnan kehittämis ja ylikunnallist tarpeid sovittamis sekä ympäristöpolitiikan väline. Maakuntakaavalla ei ohjata kunti sisäisiä maankäyttöasioita, mikäli niillä ei ole ylikunnallista, maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä. Maakuntakaavatasolla selvitetään myös tistä selkeämmin kestävän kehityks reunaehdot. Maakuntakaava esitetään kartalla mittakaavassa 1: , johon on kirjattu kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavakartta merkintöine muodostaa oikeusvaikutteis maakuntakaavan. Lisäksi kaavaan liittyy tämä kaavaselostus, joka selvtää ja täydtää kaavakarttaa. Kaavaselostuksessa on perusteltu kaavassa tehdyt ratkaisut sekä kuvattu laadintaprosessin eri vaiheet ja kerrottu kaavan toteuttamis tärkeimmät vaikutukset. Tuulivoima-alueita koskeva maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, jossa osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhait soveltuvat alueet Varsinais-Suom manneralueilta ja rannikon suurilla saarilla. Maakuntakaavan asema kaavajärjestelmässä edellyttää, että se on jatkuvasti ajan tasalla, sillä vanhtunut tai liian yleispiirtein maakuntakaava voi hidastaa kunti kaavoitusta ja vaikeuttaa maakunnan kehittämistä. Vaihemaakuntakaava täydtää olemassa olevia maakuntakaavoja tuulivoimateeman osalta. TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 7

8 4. Osallistumin ja vuorovaikutus 4.1 Osalliset ja osallistumismettelyt Vaihemaakuntakaavan etemin Vaihemaakuntakaavan laadintaan saavat osallistua kaikki ne, joid asumise, työntekoon tai muihin oloihin kaavoituksella saattaa olla huomattavaa vaikutusta. Perustea on se, että kaikilla osallisilla on halutessaan mahdollisuus sanoa mielipitesä ja tulla kuulluksi maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavatyö on jaettu käytännössä viite vaiheese, jotka ovat aloitusvaihe, tavoitevaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe. Aloitusvaiheessa kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaava kuulutetaan vireille. OAS:ssa kuvataan mitä ja mit kaavoitustyötä tullaan tekemään. OAS:ssa on myös määritelty kaavatyön alustava aikataulu sekä niitä vaiheita, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa mielipitesä tai muistutukssa kaavasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on koko kaavan laadinnan aikana päivittyvä asiakirja, jota päivitetään tarpe vaatiessa. Aloitus vaiheessa pidetään maankäyttö- ja raknuslain mukain kaavatyön simmäin viranomaisneuvottelu. Ilmoitus tuulivoimakaavan vireille tulosta on tehty ja simmäin viranomaisneuvottelu on pidetty Tavoitevaihe aikana määritellään kaavan tavoitteet ja tarvittavat lisäselvitykset. Tavoitteid asettelun osalta vaihekaavan laadintaan liitty järjestettiin tuulivoimaseminaari , jossa keskusteltiin vaihemaakuntakaavassa esitettävistä alueista. Tavoitevaiheessa on käynnistetty linnustoselvityks tekemin. Luonnosvaiheessa esitetään alustava luonnos maakuntakaavasta, johon osallisilla on mahdollisuus antaa mielipitesä tai lausuntonsa. Tarvittaessa aloitusvaiheessa tehtyjä selvityksiä tarknetaan tai laaditaan uusia selvityksiä, mikäli niille on tarvetta. Luonnosvaiheessa käydään neuvotteluita kaava-alue kunti kanssa kaavamerkinnöistä. Ehdotusvaiheessa huomioidaan aiemmissa vaiheissa tehdyt selvitykset sekä huomioidaan luonnosvaiheessa saatu palaute. Maakuntahallitus antaa vastineet luonnosvaiheessa saatuun palautteese. Ehdotusvaihe kaava-aineistosta pyydetään lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus kaavaan liitty. Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotusvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet. Maakuntahallitus antaa vastineet ehdotusvaihe palautteese ja palautte perusteella tehdään tarvittaessa tarkistuksia kaavamerkintöihin. Ehdotusvaihe kaava-aineiston nähtävillä olon jälke järjestetään toin viranomaisneuvottelu. Maakuntahallitus esittää maakuntakaavaa maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi, jonka hyväksynnän jälke kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöks jälke seurataan maakuntakaavan merkintöj toteutumista ja niid vaikutuksia. Aloitusvaihe kesä-syksy 2011 Tavoitevaihe syksytalvi 2011 Valmisteluvaihe talvi kevät 2012 Ehdotusvaihe kesä talvi 2012 Hyväksymisvaihe talvi kesä 2013 Vahvistamisvaihe kesä Maakuntakaavan toteutumis seuranta Maakuntavaltuuston aloituspäätös Ilmoitus kaavan vireille tulosta (MRL 63 ja MRA 30 ), kuulutus lehdissä (TS ja ÅU), Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimin ja siitä tiedottamin (MRL 63 ) Aloitusvaihe viranomaisneuvottelu Määritellään kaavan tavoitteet Tavoiteseminaari Kunta- ja sidosryhmäneuvottelut Maakuntahallitus/ maankäyttöjaosto hyväksyy maakuntakaavan tavoitteet Laaditaan tarvittavat selvitykset (linnustoselvitys, hiljaiset alueet, ekologiset alueet) Kaavaluonnoks valmistelu Maakuntahallitus päättää asettaa valmisteluaineiston nähtäville ( ) Valmisteluaineiston nähtävillä olo ja esittely (kuulutus 28.4, nähtävillä olo ) Valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot Osalliset voivat antaa mielipitesä (MRL 62 ja MRA 30 ) Valmisteluvaiheessa saadun palautte käsittely Maakuntahallitus antaa vastineet valmisteluvaiheessa saatuun palautteese ( ) Kaavaehdotuks valmistelu Maakuntahallitus päättää asettaa kaavaehdotuks nähtäville ( ) Kaavaehdotuks nähtävillä olo ja esittely (kuulutus 5.1., nähtävillä olo ) Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot (MRA 13 ) Osalliset voivat jättää muistutukssa (MRL 62 ja 65 ja MRA 30 ) Kaavaehdotuksesta saadun palautte käsittely Vastineid laatimin, mahdolliset tarkistukset kaava-aineistoon Ehdotusvaihe viranomaisneuvottelu ( ) Maakuntahallitus hyväksyy vastineet, jotka toimitetaan muistuttajille ja esittää maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymistä ( ) Maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan ja saattaa s ympäristöministeriön vahvistettavaksi ( ) Maakuntavaltuuston päätökse voi hakea muutosta valittamalla ympäristöministeriöön (MRL 188 ja 191 ) Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavasta tehdyt valitukset Tiedottamin kaavan vahvistamisesta Vahvistamispäätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeute (MRL 188 ja 191 ) Toteutumis ja vaikutust seuranta Seurantaraportit Tavoitteid ajankohtaisuud arviointi ja mahdolliset muutokset (MRA 2 ) Tiedottamin kaavan toteutumisesta ja muutostarpeista 8 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus

9 5. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja lähtökohdat 5.1 Valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat kaavoitusta ja ovat valtioneuvoston linjaamat ohjeet siitä mit merkittäviä alueidkäytön kysymyksiä tulee tulevaisuudessa suunnitella koko Suomessa. Valtakunnallisista alueidkäyttötavoitteista suurin osa kohdtuu maakunti suunnitteluun ja erityisesti maakuntakaavatyöhön. Tuulivoiman osalta VAT:ssa on todettu seuraavaa: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämise parhait soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava sisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Valtakunnallisissa alueidkäyttötavoitteissa on myös useita muita tavoitteita, jotka vaikuttavat tuulivoimateeman suunnitteluun. Näitä tavoitteita ovat mm. ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävi ja yhtäist alueid sekä hiljaist alueid säilymis mahdollistamin. Myöskään hyviä ja laajoja metsäalueita ei tule pirstoa muulla maankäytöllä. Kansallis kulttuuriympäristön ja raknusperinnön sekä niid alueellisesti vaihtelevan luonte säilymistä tulee edistää. Energiantuotannon osalta tulee edistää uusiutuvi ergialähteid käyttöedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia, turvata ergiahuollon valtakunnalliset tarpeet, luoda edellytykset ilmastonmuutokse sopeutumiselle ja ehkäistä melusta ja tärinästä aiheutuvaa haittaa. Alueidkäytöllä tulee edistää yhdyskunti ja elinympäristöj ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Ltoliikte mahdollisuudet, niin siviili- kuin sotilasilmailun osalta, tulee huomioida erityisesti ltoesteid korkeusrajoitust ja ltoliikte kehittämistavoitteid osalta. Myös saaristoalue erityispiirteid säilymise tulee kiinnittää huomiota niin luonnon, kulttuuriympäristön kuin asutukskin osalta. 5.2 Maakunnan strategiset suunnitelmat ja tavoitteet Maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelma osoittaa maakunnan kehittämislinjaukset ja -strategiat sekä osoittaa tavoiteltavan kehityks suunnan. Maakuntaohjelmassa on määritelty kehittämistoimpiteet, joid avulla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Maakuntasuunnitelman tavoittea on se, että Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta, joka tuottaa merkittävän osan ergiantarpeestaan uusiutuvalla ergialla. Maakuntasuunnitelmassa on todettu ilmastonmuutoks hillitsemise voitavan vaikuttavan merkittävästi uusiutuvi ergiaratkaisuj ja ergiavaroj hyödyntämis avulla. Maakuntaohjelman tavoittea on merkittävä kasvu uusiutuvan ergian osuudessa käytetystä ergiasta ja toimpiteä on esitetty edistää maakunnallista ergiastrategiaa ja siinä on erityisesti kiinnitetty huomiota uusiutuvan ergian tuottamis lisäämise. Varsinais-Suom ilmasto- ja ergiastrategia Varsinais-Suom ilmasto- ja ergiastrategiassa on selkeästi nostettu esille uusiutuvi ergiamuotoj tarpeellisuus sekä niid lisäämis tarve maakunnan alueella. Strategioid visio vuote 2020 on, että Varsinais-Suomi on saavuttanut kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja ergiatavoitteet ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Tuulivoimatuotannon osalta tavoite on nostaa tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 9 MW noin MW vuote 2020 mnessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1-2 tuulivoimapuiston raktamista jokaise seutukuntaan. 5.3 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet Vaihemaakuntakaavan tavoittea on edistää, ohjata ja nopeuttaa tuulivoimatuotannon raktamista Varsinais-Suomessa ja edesauttaa maakunnan ilmasto- ja ergiastrategian tavoitteid toteutumista. Kaavassa osoitetaan maankäytöllisesti parhait tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Varsinais-Suomessa. Kaavan tarkoitus on osoittaa useamman voimalan muodostami yksiköid kohteet, jotka kunnat voivat huomioida alueidkäytön suunnittelussaan. Lisäksi kaavassa on tarkoitus osoittaa sellaisia piempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, jotka sijaitsevat esimerkiksi jo valmiiksi raknetussa ympäristössä ja teollisuusalueilla. Tarpe vaatiessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan myös sähkönsiirtolinjoj yhteystarpeet ja uusi tai kehitettävi sähkönsiirtolinjoj linjaukset, mikäli tuulivoima-alueid toteuttamin niitä edellyttävät. Vaihemaakuntakaavassa ratkaistaan tuulivoiman suhde muuhun maankäyttöön, jot tuulivoimalat tulee sisijaisesti sijoittaa kaavaan merkityille alueille. Kuntakaavoituksessa voidaan tukeutua vaihemaakuntakaavatyössä tehtyihin selvityksiin ja tällöin keskittyä vain tuulivoimaloid ympäristöön aiheuttamiin vaikutuksiin, jolloin voidaan nopeuttaa tuulivoimaloid raktamista. Kaavan ohjausvaikutus ulottuu yli vuod 2020 tavoitteid, minkä vuoksi pottiaalisia alueita on ilmasto- ja ergiastrategiaan merkittyjä tavoitteita emmän. 5.4 Kaavatilanne ja vaihemaakuntakaavan suhde muihin maakuntakaavoihin Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alue muodostavat Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Rusko (n kuntaliitosta Vahdon kanssa) ja Paimio. Maakuntakaava kattaa edellä mainitut alueet, lukuun ottamatta muutamia alueita, jotka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta. Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Salon seudun maakuntakaava on Salon ja Someron kaupungit käsittävä maakuntakaava, joka hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Loimaan seudun, Turun seudun kehyskunti, Turunmaan ja Vakka-Suom maakuntakaavaalue käsittää seuraavat kunnat: Loimaa, Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiain, Rusko, Sauvo, Kemiönsaar kunta ja Länsi-Turunmaan kaupunki. Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Salo-Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavalla on tarkoitus osoittaa uusi ratalinjaus Salon ja Lohjan välillä sekä osoittaa ja ratkaista kaavassa maankäyttö, johon ratalinjalla on vaikutusta. Laadittavana oleva vaihemaakuntakaava koskee Varsinais-Suom maakunnan puoleista osaa Salon kaupungin alueella. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2011 ja se vahvistettiin ympäristöministeriössä Tuulivoimavaihemaakuntakaava käsittää Varsinais-Suom manneralue ja rannikon suuret saaret (LIITEKARTTA 1). Kaavatyön aloituspäätös on tehty maakuntavaltuustossa Vaihemaakuntakaavan merkinnöissä huomioidaan ja sovitetaan yhte maakunnan alueelta aiemmin laaditut maakuntakaavat ja vaihemaakuntakaavat. Tuulivoima-alueet sijaitsevat pääosin aiempiin maakuntakaavoihin merkityillä maa- ja metsätalous valtaisilla alueilla (M), maa- ja metsätalousalueilla, joilla on retkeily- tai virkistysarvoja (MRV) tai teollisuustoimintoj alueilla (T). Kaavaan merkityt aluevaraukset tai ergiahuollon kohteet eivät estä tai rajoita voimassa olevi tai vahvistettavana olevi maakuntakaavoj merkintöj toteutumista. 5.5 Aiemmat selvitykset Lounais-Suom alueellin tuulivoimakartoitus (1996) Tuulivoimakartoituksessa osoitettiin Varsinais-Suom merialueilta ja rannikkoalueilta tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Parhait tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijaitsivat merialueilla (lounaissaaristossa). Tehdyn selvityks mukaisia muita, huonomman luokituks mukaisia alueita sijaitsi myös Kemiön ja Sisä- ja Pohjoissaariston alueilla. Länsituuli-West Wind, selvitys tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista Satakunnassa j a Varsinais-Suomessa (2004) Länsituuli-WestWind selvitys kohdtui pääasiassa merialueille ja selvityksessä pyrittiin määrittämään tuulivoimapuistoiksi soveltuvat alueet. Raportin lopputulost mukaan Varsinais-Suom alueelta ei ollut s hetkist selvitysperusteid mukaisesti osoitettavissa merialueilta tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvia tuulivoimapuistoj alueita. Selvitys kohdnettiin merialueille, koska vuonna 2004 käytössä olleid tuulisuustietoj mukaan tuulivoimatuotannon suhte kannattavan tuulisuud raja, ei ulottunut sisämaahan asti. Varsinais-Suom tuulivoimaselvitys, Teknistaloudellin esiselvitys ja maisemavaikutust arviointi (2007) Vuonna 2004 tehtyä tuulivoimaselvitystä tarknettiin piempi alueid soveltuvuud osalta. Selvityksessä osoitettiin muutamia piiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita rannikolta, joista 5 kappaletta on esitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvina kohteina vahvistettavina olevissa maakuntakaavoissa. Varsinais-Suom tuulivoimaselvitys Tuulivoimaselvitys kohdnettiin manneralueille ja rannikon suurille saarille. Tarve uud selvityks tekemiselle tuli ilmatiete laitoks mallintaman uud tuuliatlaks tietoj mukaan, jonka mukaan tuulivoimalle pottiaalisia alueita olisi mahdollista sijoittaa myös sisämaan alueille. Lisäksi tuulivoimalaitteistoj teknin kehitys ja etkin voimaloid korkeud merkittävä kasvu sekä tuotantotuki (syöttötariffi) tulo, vaikuttivat soveltuvi alueid määrittelyn tarpeese erityisesti manneralueilla. Tuulivoimaselvityksessä ei selvitetty merialueid pottiaalia uudelle, koska aiemmissa selvityksissä merialueet oli jo todettu mm. loma-asutuks ja suojelualueid aiheuttami etäisyysvyöhykkeid vuoksi tuulivoimatuotantoon soveltumattomiksi suurt tuulivoimapuistoj raktamis suhte. TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 9

10 5.6 Vaihemaakuntakaavatyön aikana laaditut selvitykset ja tutkitut teemat Linnustoselvitys Tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita ei ole osoitettu linnuston kannalta tärkeille pesintä-, ruokailu- tai muuttojlevähdysalueille, jotka on suojeltu Natura- (SPA) alueina tai linnustollisesti tärkeinä IBA- ja FINIBA-alueina. IBA- ja FINIBA-alueet ovat linnustoarvoj vuoksi luokiteltuja kansainvälisiä ja valtakunnallisia arvokkaita linnustoalueita. Merikotki pesäpuid tietoj suhte on noudatettu kahd kilometrin etäisyysvyöhykettä tuulivoiman aluerajaust suhte vuod 2010 tietoj mukaisesti. Vuosi 2011 ja 2012 ilmneid uusi pesäpuu tietoj perusteella on tehty tarvittaessa tarknuksia aluerajauksiin. Rgastustoimistolta tilattuj tietoj mukaan on huomioitu myös kalasääks (vuosi tiedot), EU-direktiivin D1- liitte mukaist laji sekä uhanalaislaji rgastustietoj (vuosi tiedot) mukaiset pesäpuut aluekohtaisissa tiedoissa. (TAULUKKO, LIITE TAULUKKO 3) Yleisesti tiedossa olevia tärkeimpiä linnustoalueita ja muuttoreittejä selvitettiin yhteistyössä Turun Lintutieteellis yhdistyks, Varsinais-Suom luonnonsuojelupiirin ja ELY-keskuks Y- vastuualue asiantuntijoid kanssa tuulivoimaselvitystyön yhteydessä vuonna Näissä selvityksissä havaitut päämuuttoreitit noudattelevat rannikkoalueilla maastonmuotoja sit, että päämuuttoreitit sijoittuvat sisämaahan työntyviin lahtiin sekä rannikkolinjan suuntaisesti kohti pohjoista. Linnustollisesti tärkeät alueet kuvastavat niitä alueita, jotka yleisesti ovat lintuharrastaji tietoj mukaisesti tärkeitä linnuston kerääntymis- ja havainnointi alueita. (LIITEKARTTA 5) Varsinais-Suom liiton Faunatica Oy:ltä tilaama linnustoselvitystyö valmistui kesällä Linnustoselvityksessä on kuvattu olemassa olevaa tietoa hyödyntä Varsinais-Suom alue tärkeimmät lintuj käyttämät muuttoväylät kaava-alue rajauks mukaisesti manneralueelta ja rannikon suurt saari alueelta. Muuttoväylät on määritelty olemassa olevaa tietoa hyödyntä erityisesti lintuja houkuttelevi levähdys- ja ruokailualueid perusteella, joid ominaispiirteet on aluekohtaisesti kuvattu linnustoselvityksessä. Linnustoselvityks mukaan kaavaan merkityt tuulivoimatuotannon alueet eivät yleiskäsityks ja alueid elinympäristötyyppi mukaan kuulu kokonaislajimääriltään tai yksilösummiltaan Varsinais-Suom parhaimpi lintualueid joukkoon. Suunnitellut alueet sijaitsevat valtaosin sellaisilla seuduilla, joid lähettyvillä ei ole tärkeitä lintualueita ja on oletettavaa, ettei näille alueille keräänny suuria lintujoukkoja mihinkään vuodaikaan.(liitekartta 5) Kemiönsaarelle erityisesti kohdistuvi linnustovaikutust johdosta on vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa Kemiönsaar linnustovaikutusselvityksiä tarknettu alue tuulivoimahankkeid selvityst perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty päämuuttoreitteihin sekä linnuston kannalta arvokkaisiin kerääntymisalueisiin. (Varsinais-Suom liiton erillisselvitys) Huomioitaessa lintuj muuttoreitti ja kerääntymisalueid vaikutusta ja suhdetta tuulivoima-alueisiin on kaavatyössä huomioitu sekä kaavatyön aikana tehty selvitys että tuulivoimaselvityks aikana tehdyt määrittelyt linnustoalueista. Tuulivoima-alueet on sijoitettu sit, että ne eivät sijoitu selvityksissä esiin nousseille linnuston kannalta tärkeille kerääntymis- ja pesintäalueille. Faunatica Oy:n laatiman selvityks mukaisille linnuston muuttoväylille sijoittuu tuulivoimatuotantoalueista Kurkelan, Järvkylän ja Pyhärannan alueet sekä ergiakohdemerkintä 010 sekä 805, jonka pohjoispuolelta alkaa Eteläin muuttoreitti. Linnuston on todettu muuttaessa pystyvän kiertämään tuulivoimaloita tai nostamaan ltokorkeutta este ylitse (BirdLife Suomi, Tuulivoimaloid raktamis ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa). Linnuston muuttoreitteihin kuitkin vaikuttavat monet yksittäiset seikat, kut tuulisuus, näkyvyys, vallitseva ilma, jotka voivat muuttaa muuttoreittiä eri aikoina. Varsinais-Suom manner- ja merialueilla sijaitsee useita erillisiä muuttoreittejä, joid laajuus (ltoreitin leveys, maantieteellin sijainti) voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Tuulivoima-alueid sijoittelussa muuttoväylät on huomioitu sit, että tuulivoimapuistoj väliin jää useamman kilometrin levyin vapaa tila, jota kautta lintuj voidaan olettaa pystyvän kiertämään tuulivoimapuistoj aiheuttamat esteet. Tuulivoima-alueid jatkoselvityst yhteydessä tulee kaikki kaavaan merkittyj alueid osalta tehdä lisää linnustoselvityksiä. Tämän hetkis ohjeistuks mukaisesti tulee tuulivoimaalueilla suorittaa vähintään linnuston kevät- ja syysmuuton seuranta sekä pesimälinnuston selvitys maastohavainnoin. Myös ajantasaiset tiedot merikotki ja muid laji (kalasääksi, D1-liitte lajit, uhanalaislajit) osalta tulee huomioida ja tarkistaa. Erityistä huomiota tulee kuntakaavoituksessa kiinnittää muuttoväyliin ja niid pääkulkusuuntiin, ettei yksittäist tai pit voimalamääri kokonaisuudet katkaise tai estä lintuj muuttoa ja toisaalta estä laajempi maakuntakaavaan merkittyj aluekokonaisuuksi toteutumista. Yhteisvaikutust osalta tulee huomioida toteutuneet ja toteutumassa olevassa tuulivoimahankkeet sekä niid suhde maakuntakaavaan merkittyihin alueisiin. Suojellut lajit Varsinais-Suomessa Sijainti Uhanalaist kasvilaji rekisteri (VS ELY) Liito-oravi sijaintitiedoista (VS ELY) Kalasääski pesäpuista (Rgastustoimisto) Direktiivin D1 ja uhanalaist laji pesäpuista (Rgastustoimisto) Kulttuuriympäristön selvitykset Havaintomäärä Luonnon 1 kilometrin säteellä 1 kilometrin säteellä ydinalueilla TV-alueista EN-kohteista 7409 kpl kpl kpl kpl Varsinais-Suom alueelta on aiempi maakuntakaavoitusvaiheid aikana laadittu kattavat raknusinvtoinnit, joid tiedot maakunnallisista ja valtakunnallisista kohteista on huomioitu aiemmissa kokonaismaakuntakaavavaiheissa. Aiempi maakuntakaavoj merkinnät on otettu huomioon tuulivoimakaavatyössä raknetun kulttuuriympäristön, suojeltavi raknust ja arkeologist muinaisjäännöst osalta. Lisäksi raknetun kulttuuriympäristön kohteid (RKY 2009) tiedot ja näid kohteid vaikutukset tuulivoima-alueisiin on huomioitu selvitystöid yhteydessä. (LIITEKARTTA 7) Kaavatyön aikana on tehty tarknettuja invtointeja Kemiönsaar ja Paraist alueelta. Uudet tiedot on otettu huomioon kaavatyön aikana tehdyssä tuulivoimakohteid maisema-arviotyössä. Paraist alue Stortervon ja Lilltervon alueella on tehty myös arkeologisia muinaisjäännösinvtointeja, joissa alueelta löytyi uusia aiemmin tuntemattomia arkeologisia ja historiallisia kohteita. 10 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus

11 Tuulivoima-alueid maisema-arviotyössä on tehty selvitykset alueid ja kohteid maisemavaikutuksista ja arvioitu niid soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon (LIITETAULUKKO 5). Uusi invtointitietoj osalta on tehty päivityksiä tuulivoima-alueid maisemaselvityksiin, jotka on tehty tuulivoimaselvityks aikana. Tuulivoimakohteid maisema-arviot on tehty samoin perustein kuin aiemman selvityks arviot tuulivoima-alueid osalta. Selvityksissä on tehty jokais alue ja kohte osalta kuvasovite, näkyvyysanalyysi, sekä maastokäynti perusteella arvio alue maisemaelemteistä, tärkeistä maisema- ja kulttuurikohteista sekä analysoitu alueid soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Ne alueet, jotka ovat maisema-arvioid perusteella todettu tuulivoimatuotantoon soveltumattomiksi, on poistettu eikä alueita tai kohteita ole sit esitetty kaavamerkinnöissä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan taustaselvitystyön aikana on karsittu pottiaalisia tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita maisemavaikutust takia. Varsinais-Suomessa on alueita, joid sietokyvyn tuulivoimaraktamiselle on katsottu olevan heikko maakuntatasoisessa tarkastelussa. Arvokkaat maisema-alueet, erämaiset alueet sekä raknetut kulttuuriympäristöt huomioid, pottiaalist alueid ja kohteid on katsottu heiktävän alue arvoja tai muuttavan alue luonnetta niin merkittävästi, että ne on poistettu tarkastelusta. Varsinais-Suomessa on hyvin vähän erämaisia alueita. Esimerkiksi Pyhäjärvi on ainoa suuri järvi ja sitä ympäröivä, erämais luonte omaava, selännealue on ainutlaatuin koko maakunnassa. Tuulivoimalat muuttaisivat lähes luonnontilais alue tuotantomaisemaksi ja siksi alueelle sijoittuvi pottiaalist alueid on katsottu olevan soveltumattomia tuulivoimatuotannolle. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita on valtakunnallisesti katsottuna runsaasti. Arvokkaid maisema-alueid ydinalueille tiivistyy maiseman idtiteetti, historiallin kerroksellisuus ja tärkeimmät näkymät. Alueid tarkastelussa on poistettu arvokkaid maisema-alueid ydinalueilla sijoittuvia pottiaalisia alueita ja kohteita sekä priorisoitu maisema-alueid lähettyville sijoittuvia keskitetyimpiä tuulivoimatuotannon kokonaisuuksia. Raknetun kulttuuriympäristön arvoille on joissain tapauksissa arvioitu aiheutuvan liiallista haittaa. Liiallista haittaa on esimerkiksi katsottu aiheutuvan vahvasti maisemaan tukeutuvan raknetun kulttuuriympäristön päänäkymälle osuville pottiaalisille tuulivoimatuotannon alueille. Hiljaist alueid kartoitus Kaavatyön aikana on tehty kartoitus pottiaalisista hiljaisista alueista Varsinais-Suomessa. Selvityksessä on keskitytty pääasiassa luonnonhiljaisiin alueisiin, eikä esimerkiksi ihmistoiminnan vaikutusalueella olevia kaupunkimaisia hiljaisia alueita ole otettu huomioon. Yleisesti luonnonhiljaisa aluea pidetään aluetta, jolla luonnon äänet ovat vallitsevia alue äänimaisemassa (Karvin ja Savola, Suom ympäristö 691) ja melutason tulisi olla alle db(a) (Peson, Suom ympäristö 738). Tehdyn kartoituks pottiaalisia alueita ei ole yksilöity vaan on pyritty selvittämään ne alueet, jotka suurella todnäköisyydellä ovat hiljaisia. Alueid kartoitus on tehty olemassa olevi paikkatietoaineistoj avulla. Kartoituksessa on huomioitu ne alueet ja toiminnot, jotka tällä hetkellä aiheuttavat melua, eivätkä sit voi olla hiljaisia alueita. Näitä alueita ovat mm. tiet, rautatiet, ltoasemat, taajamat, teollisuuslaitokset, ja puolustusvoimi käyttämät ampuma-alueet. Teid ja rautateid aiheuttami meluvyöhykkeid osalta käytettiin hyväksi aiempi selvityst mukaisia etäisyysvyöhykkeid määritelmiä (Peson, Karvin ja Savola). Maakunnan alueella sijaitsevi yksittäist teollisuuslaitost ja yksittäist melukohteid (esimerkiksi kalliolouhokset) tiedot on saatu ELY-keskuks ylläpitämästä valvonta ja kuormitusjärjestelmästä (ns. VAHTI-tietokanta). Järjestelmään tallnetaan tiedot ympäristölupaa (YSL) vaativista toiminnoista. Tietokantaan luokitelluille erityyppisille melulähteille annettiin toiminnasta riippu etäisyysvyöhykkeet ( m) melun suhte ELY-keskuks asiantuntijan ohjeistuksella, kuvasta sitä aluetta, joka ei voi olla luonnonhiljain alue. Lisäksi taajama- ja teollisuusalueille on määritetty 1000 metrin etäisyysvyöhyke alueista aiheutuvan melun vuoksi. Kartoituks tulost pohjalta pystyttiin luomaan kartta (LIITEKARTTA 4), josta selviää ne alueet, joilla melua jo on ja toisaalta ne alueet, jotka ovat mahdollisia hiljaisia alueita. Ekologist alueid ja yhteyksi kartoitus Ekologisia verkostoja on selvitetty olemassa olevan paikkatiedon perusteella. Suurin osa tiedoista on Turun tiepiirin hirvieläinselvityksestä, jossa on selvitetty hirvi ja peuroj käyttämiä alueita, talvehtimisalueita ja kulkureittejä sekä luonnon ydinalueid sijaintia. Luonnon ydinalueet on luokiteltu pääosin niille yhtäisille laajoille alueille, jotka ovat Corine-luokituks mukaisesti sulkeutunutta metsää ja kuvastavat sit myös yleisellä tasolla Varsinais-Suom alueella olevia laajoja yhtäisiä metsäalueita. Corine-luokituksessa maaston ominaisuudet on määritetty satelliittikuvi perusteella. Myös aiempi kokonaismaakuntakaavoj tiedot arvokkaista luontoalueista ja selvityksistä sekä kaavoihin merkityistä suojelualueista on huomioitu aluerajaust yhteydessä. Uudmaan maakuntakaavassa on määritetty laajoja yhtäisiä metsäalueita Varsinais-Suom itäpuolelle, jotka toimivat myös ekologisina verkostoina. Tuulivoimaselvityks yhteydessä selvitettiin alustavasti linnuston päämuuttoreittejä ja luonnonarvoiltaan tärkeid alueid sijainteja yhteistyössä Turun lintutieteellis yhdistyks ja Varsinais-Suom luonnonsuojelupiirin kanssa. Tärkeinä luontoalueina on pidetty myös linnustoarvoj vuoksi määritettyjä IBA- ja Finiba-alueita sekä tuulivoimatuotantoon soveltumattomana aluea yleistettyä rajausta Varsinais-Suom noin 300 tiedossa olevasta merikotkan pesäpuusta. Ekologisia alueita kuvaavassa kartassa on esitetty myös Varsinais-Suom linnustoselvityks tiedot (kts. kappale linnustoselvitys). Luontoarvoja tarkasteltaessa on huomioitu myös Rgastustoimiston ylläpitämät rgastustiedot EU:n lintudirektiivin liitte D1 lintuj pesäpuid sekä uhanalaist lintulaji pesäpuid (100 metrin tarkkuudella) osalta sekä tiedot sääksiseurannan mukaisista tiedossa olevista asumiskelpoisista kalasääsk pesäpuista. Myös Varsinais-Suom ELY-keskuks ylläpitämää rekisteriä Varsinais-Suom uhanalaisista lajeista sekä liito-oravi reviireistä on hyödynnetty luontoarvoj määrittelyssä. Näistä rekistereistä saadut tiedot on mainittu aluekuvaust yhteydessä jatkosuunnittelussa huomioitavina tietoina (LIITETAULUKKO 3). Useat yksittäis pesäpuun tiedot esiintyvät rekistereissä mone kertaan, sillä jokais vuod tieto on omana tietuea rekistereissä. Lintuj pesäpuid sekä uhanalaist kasvi sijaintitiedot ovat salaisia eikä niitä julkaista painetuissa kartoissa. Tiedot pesäpuista sekä uhanalaisista kasvilajeista sijaitsevat hyvin hajanaisesti ympäri maakuntaa. Havaintoja esimerkiksi liito-oravi sijainneista on saatavilla erityis paljon niiltä alueilta, joilta luontoselvityksiä on tehty mm. aiempi maankäyttöhankkeid yhteydessä. Tiedot siis keskittyvät osin jo tutkituille alueille eikä niitä voida pitää koko maakuntaa kattavina perustietoina. Tämän vuoksi jokaisella tuulivoima-alueella tulee tarktaa paikallisissa luontoinvtoinneissa alue lajisto sekä s vaikutus tuulivoimaraktamise, kun yksityiskohtaiset tiedot voimaloid raktamispaikoista ja tielinjauksista on selvillä. Ekologist verkostoj säilymis tavoittea on mahdollistaa eläint kulkumahdollisuudet laajojkin alueid halki luonnontilaisessa ympäristössä. Suurin haitta ekologisille yhteyksille ja alueille on muun muassa alueita halkovi teid ja junaratoj linjaukset. TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 11

12 6. Vaihemaakuntakaavan sisältö 6.1 Tutkitut alueet Maakuntakaavoituksessa on keskitytty pääasiassa alueisiin, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 suurta teollis kokoluokan tuulivoimalaa. Näid alueid lisäksi on selvitetty piempiä aluekokonaisuuksia kiinnittä huomiota erityisesti raknettuj ja teollist alueid ympäristöihin. Lisäksi on selvitetty sähkönsiirtolinjoj yhteystarpeid osoittamis tarpeellisuutta. Tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on selvitetty sisämaan ja rannikon suurt saari alueelta. Tuulivoimaloid alueid rajausperusteet Tuulivoima-alueid rajaukset perustuvat asutus ja loma-asutustietoj osalta YKR-ruututietoihin. Ruututiedoista on luotu etäisyysvyöhykkeet 650 metrin etäisyydelle ruutuj keskipisteestä, joista muodostunut puskuri kuvaa niitä alueita, joille tuulivoimatuotanto ei sovellu (LIITEKART- TA 2). Tuulivoiman soveltumattomuus näillä alueilla perustuu tuulivoimaloid aiheuttamaan melu-, välke-, varjostus- ja vilkkumishaittaan. Asutuksesta ja loma-asutuksesta riittävän etäällä olevista ns. tyhjistä alueista poistettiin myös luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmi (ei harjujsuojelu) mukaiset aluerajaukset, Natura-alueet, IBA- ja FINIBA-alueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristön alueet. Linnuston osalta suojavyöhykkeet on huomioitu kaavaselostuks kohdan 5.6 mukaisesti. Yllä kuvatuissa paikkatietometelmin tehdyissä rajauksissa tuli esille 1496 tuulivoimatuotantoon lähtökohtaisesti soveltuvaa aluetta (vrt. kohdan 10 taulukon luokittelu tuulivoimaselvityks mukaiset alueet, kaavio, LIITEKARTTA 3). Näid alueid osalta on tehty jatkoselvityksiä tuulivoimaselvityksessä sekä vaihemaakuntakaavatyön aikana. Soveltuvista alueista rajattiin pois merialueilla sijaitsevat kohteet (69 kohdetta), koska merialueid tuulivoimatuotanto alueet on selvitetty aiemmissa selvityksissä (kohta 5.5). Myös alle neliökilometrin kokoiset alueet rajattiin selvityst ulkopuolelle (1256 kohdetta), koska näille alueille ei voida raktaa maakuntatason kokoluokan tuulivoimapuistoa. Selvitystöid aikana käytiin neuvotteluja lintutieteellis yhdistyks, Varsinais-Suom luonnonsuojelupiirin sekä ELY:n Y-vastuualue kanssa, jonka perusteella Varsinais-Suom alueelta määriteltiin luontoarvoj vuoksi tärkeitä, tuulivoimatuotantoon soveltumattomia, alueita. Näitä alueita ovat mm. laajat erämaatyyppiset alueet, kut Kuhankuonon alue ja useista lähekkäisistä suojelualueista koostuvat aluekokonaisuudet. Luontovaikutust perusteella soveltumattomat alueet perustuvat yleispiirteisiin rajauksiin ja näitä alueita määriteltiin yhtesä 34 kohdetta. Raknettavuud tai teknist rajoitteid perusteella soveltumattomia alueita olivat ne alueet, jotka olivat mm. pääosin suota tai sijaitsivat esimerkiksi puolustusvoimi käyttämi varalaskupaikkoj läheisyydessä (30 kohdetta). Tuulivoimalle soveltuvia, laajoja, yli 10 voimalaa käsittäviä alueita määritettäessä, etsittiin alueita, jotka ovat alueina yhtäisiä ja pinta-alallisesti riittävän suuria. Niin sanotut repaleiset ja pinta-alallisesti piemmät alueet luokiteltiin jatkoselvityst ulkopuolelle, koska niille ei maakuntatasolla pystytä osoittamaan 10 voimalaa tai sitä suurempia tuulivoimapuistoja. Näitä, ns. keltaisia alueita, tuli selvityksissä esiin yhtesä 83 kohdetta. Suuria aluekokonaisuuksia tarkasteltiin yksityiskohtaisesti tuulivoimaselvityksessä yhtesä 30 kohte osalta. Näistä alueista viid todettiin olevan soveltumattomia maisemavaikutust tai teknist rajoitteid vuoksi ja ne ovat luokitteluissa siirretty joko teknist rajoitteid tai luontoarvoj vuoksi soveltumattomi alueid joukkoon, lisäksi yksi alue todettiin pinta-alaltaan liian pieksi ja siirrettiin ns. keltaist alueid joukkoon. Tuulivoimatuotantoon parhait soveltuviksi alueiksi valikoitui yksityiskohtaisempi selvityst perusteella yhtesä 22 kohdetta (Salon Näs alue koostuu kahdesta erillisestä alueesta), jotka on vaihemaakuntakaavassa osoitettu tv-aluemerkinnöin. Kaavatyön aikana on vastaavaa jatkoselvitystä tehty ns. keltaist alueid eli yllä kuvatun 83 kohte osalta. Näid alueid osalta selvitettiin alueid soveltuvuutta 5-10 voimalan kokonaisuuksiksi samoin perustein kuin tehtiin laajempi aluekokonaisuuksi osalta. Näistä 83 kohteesta teknist rajoitteid vuoksi soveltumattomiksi (lähialue taajamat, varalaskupaikat, jne.) todettiin yhtesä 20 kohdetta, linnustoarvoj ja lähellä olevi suojelualueid perusteella soveltumattomiksi 12 kohdetta ja maakunnallist tai valtakunnallist maisema-alueid läheisyydessä sijaitsevi vuoksi soveltumattomiksi 34 aluetta. Tuulivoimalle soveltuviksi alueiksi tuli esiin 17 kohdetta, joista Naantalin satama ja telakka-alue, muodostui kahdesta eri kohteesta. Nämä alueet ja lisäksi kuntaneuvotteluissa esiin noussut Uudkaupungin soija- ja autotehtaan alue on osoitettu vaihemaakuntakaavassa ergiantuotannonkohdemerkinnöin. (LIITEKARTTA 3) Vaihemaakuntakaavatyön luonnosvaiheessa saadun palautte perusteella on osa tuulivoimakohteista (123) todettu tuulivoimatuotantoon soveltumattomiksi ja osalla tuulivoima-alueista (tv) on alueid rajauksia tarkistettu tai alue on muutettu ergiahuollon kohteeksi () kaavan ehdotusvaiheese. Kaavaehdotukse saadun palautte perusteella on aluerajauksia edelle tarknettu sekä yksi tuulivoimaloid alue ja yksi ergiahuollon kohdemerkintä on poistettu kaavakartalta. (Luku 9) Tuulivoimaselvitys aluetta Merialue 69 kpl Alle 1km kpl Luonto 34 kpl Teknin rajoite 30 kpl Pii 10 voimalalle 83 kpl Mahdollin 10 voimalalle 30 kpl Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Tuulivoimaselvityks ja vaihemaakuntakaavatyön aikana on tehty yhteistyötä kunti ja naapurimaakunti kanssa. Maakuntarajaan tai s läheisyyte rajoittuvilla alueilla ei ole todettu olevan tuulivoimatuotannon toteuttamise liittyviä esteitä tai rajoitteita, mutta alueilla ei myöskään ole todettu olevan laajtumismahdollisuuksia naapurimaakunti puolelle. Tuulivoimatuotannon ohjaamin raknettuun ympäristöön on huomioitu selvityst aikana. Nykyohjeistust, teid ja junaratoj suojavyöhykkeet ja ltoktti lähialueet, aiheuttamat rajoitteet rajaavat kuitkin alueid toteutusmahdollisuuksia merkittävästi. Lisäksi olemassa olevi teollist alueid pii koko ei mahdollista sellaist suuri aluekokonaisuuksi toteuttamista, joilla olisi merkittävä vaikutus sähköntuotantomäärään. Useid teollist tai raknettuj ympäristöj aiheuttamat haitat maisemassa ovat niin paikallisia, kut vanhat kaatopaikat, ettei niitä voi maakuntatason suunnittelussa pitää sellaisina kohteina, jotka olisivat maisemallisesti tuulivoimatuotantoon soveltuvia. Raknetuista ympäristöistä suurimmat kohteet ovat Naantalin jalostamon ja STX:n telakan sekä Uudkaupungin Soija- ja autotehtaan alueet. Tuulivoima-alueid luokittelu ja alueid luokittelun etemin tuulivoimaselvityksessä ja kaavatyössä Ei yksityiskohtaisia selvityksiä Ei yksityiskohtaisia selvityksiä Ei yksityiskohtaisia selvityksiä Ei yksityiskohtaisia selvityksiä Yksityiskohtaist selvityst mukaan soveltumaton 10 voimalalle 5 kpl Yksityiskohtaist selvityst mukaan soveltuva 24 kpl tv-alue 20 kpl Tuulivoimavaihemaakuntakaavan lisäselvitykset 83 aluetta Teknin rajoite 20 kpl Luonto 12 kpl Maisema-arvot 34 kpl Soveltuva 17 kpl En-kohde 13 kpl 12 TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus

13 Sähkönsiirtolinjoj yhteystarpeet Tuulivoimaselvityksessä määritettiin yksittäist tuulivoimapuistoj sähköverkkoon (110 kv) liittymis mahdollisuuksia sekä mahdollisia liityntäpaikkoja yhteistyössä verkonhaltijoid kanssa. Tuulivoimapuistoilla ei ole selvityksissä tullut esiin sellaisia vaihtoehtoisia liityntäpaikkoja tai johtoreittejä, joid vaikutukset olisivat selvästi toisistaan poikkeavia tai joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin tai maisemallisesti. Tämän vuoksi nyt kaavassa esitetyille tuulivoima-alueille ei ole osoitettu sähkönsiirtolinjoj yhteystarvetta. Piempi alueid osalta tapahtuu verkkoon liityntä usein piemmällä sähkölinjalla (20 kv) eikä niitä ole esitetty maakuntakaavassa. Varsinais-Suom sähkönsiirtoverkon tiheys ja verkon kapasiteetti on hyvä (LIITEKARTTA 6), eikä tarvetta kokonaan uusi linjoj merkitsemiselle ole tullut. Kemiönsaar ja Salon eteläosi alueella sähköverkon kapasiteetti kestää noin MW:n tehonlisäyks. Mikäli kaikki alueille suunnitellut ja maakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet toteutuvat on alueella olevia sähköverkkoja mahdollisesti tarve vahvistaa uudella 110 kv voimajohdolla Salon ja Kemiönsaar välillä. Yleisesti voidaan todeta, että uud 110 kv:n sähkölinjan raktamin on kustannuksiltaan erittäin merkittävä ja on todnäköistä, että raknettavat linjat noudattelevat lyhintä mahdollista reittiä olemassa olevaan mahdollise liityntäpisteese. Sähkönsiirtolinjoj ympäristövaikutukset tulee aina selvittää tuulipuiston ympäristövaikutust yhteydessä jatkoselvityksissä, esimerkiksi YVA:ssa tai yleiskaavassa, kun yksityiskohtaist tietoj perusteella tiedetään linjatyypin koko ja liityntäpaikka. Sähköverkkoa hallinnoivi yhtiöid kanssa käydyissä neuvotteluissa tai heidän luonnosvaihe palautteessa ei ole tullut esiin tarvetta uusi sähkönsiirron yhteyslinjoj osoittamiselle. TUULIVOIMAvaihemaakuntakaava, kaavaselostus 13