Ohjaus ja urapohdinta

Transkriptio

1 Ohjaus ja urapohdinta Turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selittäjinä Opinto-ohjaaja KT Petri Niemi

2 Ohjaus koulussa

3 Peruskoulun oppilaanohjaus Normit ja tavoitteet Oppimateriaalit Tutkimus ja teoriat Opo-Pete Opetustoimen hallinto OVTES

4 Koulun, kunnan ja seutukunnan ohjauksen kehittämistyö ja arviointi

5 VOP-malli (Nykänen, Karjalainen & Vuorinen 2017)

6 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (Vitikka 2009, 68) Perusopetuslaki ja - asetus Opetussuunnitelman perusteet Opettajainkoulutus Kunnan ja koulun opetussuunnitelma Oppimateriaali Ohjaustyö koulussa

7 Turkulaiset yläkoulut ja oppilaanohjaus Oppilasmäärä Tehostetun tuen oppilaat Erityisen tuen oppilaat Ohjausaika, tuntia oppilasta kohden Päättöluokkalaiset Yläkoulu ,7 230 Yläkoulu ,5 145 Yläkoulu ,3 124 Yläkoulu ,3 145 Yläkoulu ,4 115 Yläkoulu ,2 140 Yläkoulu ,1 109 Yläkoulu ,7 77 Yläkoulu ,3 128 Yläkoulu ,7 92 YHTEENSÄ ,

8 Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat

9 Tutkimusasetelma Kaikki opettajien toteuttama ohjaus Selittävät summamuuttujat Hyödyllisyys Itseohjautuvuus Työelämään tutustuminen Saatavuus Tavoitteellisuuteen ohjaaminen Oppimaan ohjaaminen Yritysvierailut Yhteistoiminta Selitettävät muuttujat Urapohdinta Oppilaanohjaus Tietotaito Sisältö Sitoutuminen Itsetuntemus Suunnitelmallisuus Työskentely WWW-lähteet Tehtävät Tieto- ja viestintätekniikka Oppilaanohjaaja Epävarmuus Konfikti

10 Tutkimusongelmat Miten Turun peruskoulujen päättöluokkalaisten ohjauskokemukset ja arviot omasta urapohdinnasta vaihtelevat? Miten oppilaiden arviot opettajien toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä oppilaiden kokemaan urapohdintaan? Miten oppilaiden arviot oppilaanohjauksesta ovat yhteydessä oppilaiden kokemaan urapohdintaan? Minkälainen yhteys oppilaiden kouluilla ja kotitaustaustoilla on heidän urapohdintaansa ja ohjauskokemuksiinsa? Mitkä tekijät selittävät eniten oppilaiden urapohdintaa? Miten oppilaiden arviot kaikkien opettajien toteuttamasta ohjauksesta, oppilaanohjauksesta ja urapohdinnasta ryhmittyvät?

11 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa pyrittiin määrittelemään suunta yläkouluikäisten ohjauksen edelleen kehittämiselle järjestelmässä, jossa koulutus- ja uravalinnan ohjaus on integroitu kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmaa ja koulun toimintaa. Tutkimuksessa pyrittiin kokoamaan tietoa yläkoulunaikaisen oppilaanohjauksen didaktisen kehittämistyön tueksi sekä suuntaamaan kaikki ohjaavat -periaatteen toimeenpanoa.

12 Teorioita uravalinnasta Sisältöteoriat (esim. piirreteoriat Parsonsin 1909, Holland 1997) Prosessiteoriat (esim. Superin elämänkaariteoria 1980) Sisältö- ja elinkaariteoriat (esim. Peterson ym. 1996), Konstruktivistiset lähestymistavat (esim. Peavy 1992; Savickas 2002) Laaja-alaisemmat selitykset Patton, W., & McMahon, M. (2006). Career Development and Systems Theory. Connecting Theory and Practice (Second Edition p.). Rotterdam: Sense Publishers.

13 Didaktinen kolmio sisältö pedagoginen suhde didaktinen suhde opettaja oppilas(-ryhmä) henkilösuhde

14 Lewinin kenttäteoria Persoona Psykologinen ympäristö Elintila Yksilöstä riippumaton alue Lewin, K. (1951). Field Theory in Social Science: selected theoretical papers. (D. Cartwright, toim.). New York: Harper & Brothers. Readon, R. C., Lentz, J. G., Sampson J. P., Jr. & Peterson G. W. (2008). Career Development and Planning. A Comprehensive Approach. (3 p.). Mason: Cengage Learning.

15 Ohjaus Ohjaus yksilön ja ympäristön välisenä vuorovaikutuksena: kokemus, reflektio ja merkitysten luominen Toimijuus on toimintavalmiutta ja halua ohjata omaa elämäänsä. Se syntyy yhteisöllisessä toiminnassa ja vaikuttaa siihen, miten ihminen suuntautuu tulevaisuuteen ja omien käytäntöjensä muuttamiseen.

16 Yksilökeskeisen ohjauksen holistinen malli Oppilas Perhe, ystävät ja muut merkittävät läheiset (epävirallinen tuki) Ensisijaiset ammattiohjaajat, ei-uraohjaajat (luokanopettajat, aineenopettajat ym.) Toissijaiset ammattiohjaajat, uraohjaajat (opinto-ohjaajat) Uraohjauksen erityisasiantuntijat Van Esbroeck, R. (2008). Career Guidance in a Global World. Teoksessa J. A. Athanasou & R. Van Esbroeck (toim.), International Handbook of Career Guidance (s ). Springer

17 Systeemiteoreettinen näkökulma Oppilas (esim. uskomukset, tieto työelämästä, taidot, mielenkiinnon kohteet, arvot, kyvyt, rajoitteet, luonne, minäkäsitys, fyysiset ominaisuudet) Sosiaaliset systeemit (esim. työpaikat ja oppilaitokset) Yhteiskunnalliset tekijät (esim. työmarkkinat) Patton, W., & McMahon, M. (2006). Career Development and Systems Theory. Connecting Theory and Practice (Second Edition p.). Rotterdam: Sense Publishers.

18 Selitettävä muuttuja, teoria CIP eli kognitiivisen informaation prosessointiteoria CIP-teorian mukaan urasuunnitteluun liittyvät valmiudet tunnistaa itseään, arvojaan, tietojaan sekä päätöksentekovalmiuttaan, tieto toimintaympäristön mahdollisuuksista ja päätöksentekotaidot. Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., & Readon, R. C. (1991). Career development and services: A Cognitive Approach. Pacific Grove (CA): Brooks/Cole Publishing Company.

19 Informaation prosessoinnin tasot uraan liittyvässä päätöksenteossa Metakognitiot Toimeenpanon prosessointi Informaation prosessointitaidot (CASVE-sykli) Päätöksentekotaidot Itsetuntemus Tieto ammateista Tieto Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., & Readon, R. C. (1991). Career development and services: A Cognitive Approach. Pacific Grove (CA): Brooks/Cole Publishing Company.

20 CTI-mittari CTI-mittari muodostuu neljästä summamuuttujasta. Koko CTI-mittari (CTI total) sisältää 48 negatiivista väittämää. Mittari on jaettu kolmeen osaan, joiden avulla voidaan tunnistaa oppilaan negatiivinen urapohdinta ja paikantaa urapohdintaongelman sijainti. Sampson J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., Readon, R. C., & Saunders, D. E. (1996a). Career Thoughts Inventory. Professional Manual. Odessa: Psychological Assessment Resources. Sampson J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., Readon, R. C., & Saunders, D. E. (1996b). Career Thoughts Inventory. Improving Your Career Thoughts. A Workbook for the Career Thoughts Invetory. Odessa: Psychological Assessment Resources.

21 CTI-mittarin osa-alueet Päätöksenteon epävarmuus (DMC) -summamuuttuja kuvaa sitä, onko oppilaalla vaikeutta valintaan liittyvässä ongelmaratkaisussa ja päätöksenteossa. Tämän voivat selittää epävarmuus omista päätöksentekotaidoista tai negatiiviset tuntemukset (ahdistus, masennus, lannistuneisuus). Sitoutumisahdistus-asteikko (CA) kuvastaa kyvyttömyyttä tehdä yhtä erityistä uravalintaa, vaikka mahdolliset vaihtoehdot ovat jo rajautuneet. Tämä heijastuu ahdistuneisuutena valinnan suorittamisen aikana. Ulkoinen konflikti (EC) kuvaa vaikeutta, joka aiheuttaa tasapainoilua omien ja toisaalta tärkeiden läheisten ajatusten välillä. Sampson J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., Readon, R. C., & Saunders, D. E. (1996a). Career Thoughts Inventory. Professional Manual. Odessa: Psychological Assessment Resources.

22 Selitettävät muuttujat

23 Urapohdinta Urapohdinnalla (48 väittämää) tarkoitetaan oppilaalle peruskoulun aikana syntynyttä valmiutta suunnitella toimintaansa, arvioida suunnitelmiaan, tehdä valintoja ja päätöksiä. Hyvä valmius urapohdintaan näyttäytyy lopulta onnistuneena koulutusvalintana. Koulutusvalinta on onnistunut, kun oppilas kykenee sitoutumaan koulutusvalintaansa ja toisen asteen opintojen edellyttämään koulutyöhön.

24 Urapohdinnan osa-alueet Päätöksenteon varmuutta kuvaa se, että oppilaalla valmius ongelmaratkaisuun ja päätöksentekoon. Epävarmuutta (13 väittämää) kuvaavat negatiiviset tuntemukset (ahdistus, masennus, lannistuneisuus). Esim. 1. Mikään opintoala tai ammatti ei kiinnostanut minua. 1. Opiskeluvaihtoehtojen tai ammattivaihtoehtojen pohtiminen kiinnosti minua. Sitoutuminen (10 väittämää) kuvastaa kykyä tehdä uravalintaa. Sitoutumisahdistus heijastuu ahdistuneisuutena valinnan suorittamisen aikana, vaikka mahdolliset vaihtoehdot ovat jo rajautuneet. Esim. 17. Kiinnostuksen kohteeni vaihtuvat jatkuvasti. 17. Tein päätöksen ensisijaisista hakukohteista ja olen sitoutunut jatkokoulutusvalintoihini. Urapohdinnan tavoitteena on kongruenssi omien ajatusten ja tunteiden sekä ympäristön välillä. Ulkoinen konflikti (4 väittämää) kuvaa vaikeutta, joka aiheuttaa tasapainoilua omien ja toisaalta tärkeiden läheisten ajatusten välillä. Esim. 9. Heti kun löysin jotain, mikä kiinnosti minua, minulle tärkeät ihmiset eivät hyväksyneet sitä. 9. Kun löysin jotain, mikä kiinnostaa minua, minulle tärkeät ihmiset auttoivat pohtimaan siitä, onko vaihtoehto minulle sopiva.

25 Selittävät muuttujat

26 Yhteistoiminta (kaikki opettajat, saatavuus, 15 väittämää) Esim. Opettajat ohjaavat minua erilaisissa ongelmatilanteissa. Koulussani välitetään ja pidetään huolta toisista. Yläkoulun aikana tehtiin oppitunneilla ja koulupäivien aikana asioita yhdessä. Tiedän, keneltä saan apua koulussa erilaisissa ongelmatilanteissa. Tiedän, kenen puoleen käännyn koulussa erilaisissa ongelmatilanteissa. Opettajat kannustivat tekemään yhteistyötä.

27 Itseohjautuvuus (kaikki opettajat, hyödyllisyys) Asetan oppimiseen liittyviä tavoitteita itselleni. Tiedän, mikä on oppimistyylini. Haluan oppia uusia asioita. Osaan arvioida vahvuuksiani ja heikkouksiani oppijana. Koen onnistuvani opiskelussa. Opiskelu kiinnostaa minua. Huomioin lähtötasoni arvioidessani oppimistuloksiani. Tunnen vahvuuteni ja heikkouteni oppijana. Minulla on tehokas opiskelutapa. Osaan käyttää erilaisia opiskelumenetelmiä. Koin oppivani yläkoulun aikana. Minä menestyn valitsemallani uralla. Pyydän apua, kun sitä tarvitsen.

28 Suunnitelmallisuus (opo, hyödyllisyys) Minulla on tulevaisuuden suunnitelmia II asteen koulutuksen jälkeen. Olen pohtinut yläkoulun aikana vaihtoehtoisia uria toisen asteen koulutuksen jälkeen. Olen pohtinut ammatinvalintaani työllistymisen näkökulmasta. Olen pohtinut yhteishakuvalintaani urahaaveeni kannalta.

29 Itsetuntemus (opo, hyödyllisyys) Olen huomioinut omat vahvuuteni uravalinnassa. Olen huomioinut omat kiinnostuksen kohteeni urapohdinnassa. Olen pohtinut uravalintaa tehdessäni, sitä mitä pidän tärkeänä elämässä. Olen tunnistanut omat vahvuuteni ja rakennan osaamistani niiden ympärille

30 Tietotaito (opo, hyödyllisyys) Osaan käyttää sivustoa. Suomen koulutusjärjestelmä on minulle tuttu. Tiedän, mitä opiskeluvaihtoehtoja on peruskoulun jälkeen. Osasin hakea yhteishaussa koulutuspaikkaa omatoimisesti. Tiedän, millä perusteella olen valinnut jatko-opintovaihtoehtoni. Valitsin yhteishaussa jatkokoulutuspaikan omien vahvuuksieni perusteella. Tunnen koulutuksen, johon olen hakenut. Olen tehnyt valintojani tietoisena siitä, mitä ne merkitsevät jatko-opintojen tai tulevan ammattini kannalta. Olen pohtinut eri jatko-opiskeluvaihtoehtoja. Olen perehtynyt eri koulutusaloihin.

31 Tulokset

32 Oppilaiden urapohdintapisteiden jakaantuminen opintosuoritusten keskiarvoluokkiin

33 Koulukohtaiset erot urapohdinnassa ja sen osa-alueissa

34 Selittävien muuttujien yhteys urapohdintamuuttujaan Standardoimaton Standardoitu Malli B Keskivirhe Beta t-arvo p-arvo VIF Vakio 165,464 18,721 8,839,000 Koulunkäyntiin suhtautuminen 4,981 1,915,132 2,600,010 1,291 Koulumenestys -2,357 1,433 -,081-1,645,101 1,215 Jatkokoulutuspäätös 2,364,962,116 2,458,015 1,121 Suunnitelmallisuus -4,218 1,448 -,186-2,912,004 2,037 Yhteistoiminta -5,421 1,495 -,197-3,627,000 1,477 Itsetuntemus -4,813 1,682 -,188-2,862,004 2,157 Riippuva muuttuja: urapohdinta. F(6,16) = 30,60, p < 0,001, R 2 a = 0,355.

35 Kaikkien opettajien toteuttama ohjaus Oppilaan kokema itseohjautuvuus korreloi merkitsevästi urapohdintaan ja sen osa-alueisiin. Oppilaan kokeman yhteistoiminnan ja urapohdinnan välillä on kohtalainen mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yhteistoiminnan ja urapohdinnan selitysosuus oli 16 % (r xy2 = -0,40 2 ). Myönteisesti koulun käymiseen suhtautuneiden oppilaiden urapohdinta oli parempaa kuin oppilailla, joilla oli koulun käymiseen liittyviä ongelmia. Koulunkäymiseen suhtautumisen vaikutus urapohdintaan on tilastollisesti merkitsevä ja urapohdinta on erilaista eri koulunkäyntikokemusluokissa. Niistä oppilaista, jotka olivat kokeneet, että heillä oli ollut ongelmia kouluaikana, oli heikkoja urapohtijoita 50 %, kun taas innostuneesti koulukäyntiin suhtautuneissa oli taitavia urapohtijoita 41,3 %

36 Työelämään tutustuminen Työelämään tutustumisen ja urapohdinnan välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys (ks. taulukko 25). Työelämään tutustumisen ja urapohdinnan selitysosuus oli 10,9 % (r xy2 = -0,33 2 ). Oppilaista 76,2 % piti hyvinä tai kiitettävinä TET-jaksoja koulutus- ja ammatinvalinnan näkökulmasta. Heidän (79,1 %) mukaansa työelämään tutustumisjaksot lisäsivät työn arvostusta hyvin tai kiitettävästi ja 80,8 prosentin mukaan TET-jaksosta sai hyvin tai kiitettävästi tietoa työelämästä. Päättöluokkalaisista (N = 849) 47,5 % lisäisi yritysvierailuja, 39,0 % työelämään tutustumisjaksoja, 38,1 % koulukokeiluja ja 34,3 % oppilaitoksiin tutustumisia.

37 Työskentely oppilaanohjauksessa ja urapohdinta Oppilaan arvio omasta oppituntityöskentelystään, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ohjauksessa ja oppilaan arvio oppilaanohjaajan työskentelyn hyödyllisyydestä korreloivat merkitsevästi urapohdintaan ja sen osa-alueisiin. Vain 41,7 % oppilaista oli osallistunut pienryhmäohjaukseen ja 83,3 % oppilaista oli osallistunut henkilökohtaiseen ohjaukseen. Henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta saaneet olivat keskimäärin parempia urapohtijoita kuin ne, jotka eivät olleet saaneet tämän muotoista ohjausta, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Oppikirjaa oppilaanohjauksessa käyttäneiden oppilaiden tietotaito (kyllä ka 8,70, kh 0,88; ei ka 8,26, kh 1,06) ja heidän itsetuntemuksensa (kyllä ka 8,62, kh 1,00; ei ka 8,29, kh 1,24) oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempaa kuin niiden oppilaiden, jotka eivät olleet käyttäneet oppikirjaa

38 Oppilaiden vastausten ryhmittyminen urapohdintaa mittaaviin summamuuttujiin

39 Hyvä urapohtija Taitavat urapohtijat olivat kokeneet olevansa itseohjautuvia. Hyvät urapohtijat olivat kokeneet olevansa suunnitelmallisempia kuin heikot urapohtijat. Hyvät urapohtijat kokivat taitavansa ja tietävänsä paremmin oppilaanohjauksen keskeiset sisältöalueet. Taitavilla urapohtijoilla oli parempi itsetuntemus kuin heikoilla urapohtijoilla. VERTAA Hyvä urapohtija on tietoinen omista tiedoistaan, taidoistaan ja toimintatavoistaan ja hyödyntää tätä tietoa tehokkaasti omien uraongelmiensa ratkaisemisessa. Hän tiedostaa itsensä toimijaksi. Hyvä ongelmaratkaisija ja päätöksentekijä tietää, milloin edetään hallitusti prosessissa ja milloin pysähdytään ja hankitaan lisää informaatiota. Avun pyytäminen, kun sitä tarvitsee, on jo metakognitiivinen taito. (Readon ym. 2008).

40 Pohdintaa Kokemus > reflektio > merkitys

41 Ammatinvalinnan ohjauksen organisointi Euroopassa (Harris 2013, 7 12)

42 Ohjauksen painopisteet urapohdinnan edistämisen näkökulmasta Kaikkien opettajien toteuttama ohjaus Oppilaanohjaus Työelämään tutustuminen Itseohjautuvuus Yhteistoiminta Itsetuntemus Tietotaito Suunnitelmallisuus Oppimaan oppiminen Valmius valintojen ja päätöksien tekoon

43 Kriittiset tekijät oppilaan urapohdinnan edistämisessä Tuen tarpeen arviointi Koulun ohjausmekanismit Kaikkien opettajien toteuttaman ohjauksen tavoitteet ja ohjauskäytäntöjen läpinäkyvyys Opinto-ohjaajan perustehtävä Ohjausyhteistyö Oppimisympäristö Kokemukset ja niiden reflektointi

44 Urapohdintaa edistävän ohjauksen osa-alueet suorituskyky > toimintakyky

45 Urapohdintaa edistävä oppimisympäristö

46 Urapohdinnan hyvän osaamisen kriteerit Osallisuus ja aktiivinen toiminta Oppilas osaa tehdä valintoja. Oppilas osaa perustella valintojaan ja sitoutuu tekemiinsä valintoihin. Oppimaan oppimisen taidot Oppilas osaa laatia omaa opiskelua edistäviä suunnitelmia. Oppilas pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteessa, jossa oma urapohdinta ja muiden ehdottamat koulutusvaihtoehdot eroavat toisistaan. Elinikäinen oppiminen Oppilas osaa arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan oppijana. Itsetuntemus Oppilas osaa valita omiin vahvuuksiinsa perustuvia koulutusvaihtoehtoja.

47 Urapohdinnan hyvän osaamisen kriteerit Tavoitteiden asettaminen Oppilas suunnittelee toisen asteen jälkeen jatkuvaa uraansa. Työelämään suuntautuva oppiminen Oppilas osaa tehdä havaintoja työelämästä. Koulutus ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa Oppilas osaa käyttää koulutusjärjestelmää kuvaavia käsitteitä. Oppilas osaa etsiä tietoja koulutus- ja ammattivaihtoehdoista. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oppilas osaa toimia monikulttuurisessa yhteisössä sekä selvittää, mitä työmahdollisuuksia on tarjolla Suomessa, Euroopassa ja muualla ulkomailla.

48 Kiitos Linkki väitöskirjaan: