Pohjois-Karjalan maakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Lähtökohdat ja tavoitteet Luonnos

2

3 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Lähtökohdat ja tavoitteet luonnos

4 Sisällys 1 Lähtökohdat Kaavajärjestelmä Maakuntakaavatilanne Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Väestö- ja työpaikkakehitys Maakuntakaavan sisältö Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Valmisteluorganisaatio Yleisperiaatteet ja tavoitteet maankäyttöluokittain Kehittämisvyöhykkeet ja alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Yhteysverkot Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Kulttuuriympäristöt Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

5 3.4.3 Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Luonnonympäristö, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Erityistoimintojen alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Maakuntakaava- ja nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Tavoitteet Tärkeimmät selvitykset Vaikutusten arviointi LIITTEET

6 1 Lähtökohdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjataan maakäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto; maakuntakaava, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavaa ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy jokin yhteinen toimielin. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista ja voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusjärjestelmä Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkko Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnonalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat, muinaisjäännökset sekä perinnemaisemat 3

7 Pohjavesi- ja harjualueet Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelmaalueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3.vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kalliokiviainesten otto Arvokkaat kallioalueet Rakennusperintö Tuulivoima Polkupyöräreitit Puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Näiden lisäksi on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarkistettu eri maankäyttöluokkiin liittyviä kohteita ja alueita maakuntakaavan 1. vaiheesta: Puolustusvoimien- ja rajavartioston alueiden merkintä (EP) Rajavyöhykkeen rajaus muuttuneen rajavyöhykeasetuksen mukaiseksi Liperin Leinosenlammen ympäristön maankäyttö Kulttuuriympäristöjen päivitykset (ma, ma-1, ma-2) Suojelualueiden päivitykset (SL, S) Kaivosalueiden päivitykset (EK) Energia- ja jätehuollon alueiden päivitykset (EN, EJ) Matkailupalvelujen sekä virkistysalueiden päivitykset (RM, V) Reitistöjen päivitykset 2. vaiheen osalta: Sotinpuron melualueen rajaus Maakuntakaavan 4.vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: 4

8 Vähittäiskaupan suuryksiköt Keskusverkko Taajamatoimintojen alueet Joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun seudun seudullinen ampumarata Viheryhteydet sekä muutamia muita yksittäisiä tarkistuksia aikaisemmista kaavavaiheista Liitteessä 1 on voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen kaavamerkinnät kokonaisuudessaan sekä jaoteltuna teemoittain. 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset, jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lisäksi luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. (MRL 28.2 ) Maakuntakaavalla on myös yhteys EU:n uuden ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmiin. Erityisesti Itä- Suomen EAKR-ohjelmalla on monia vaikutuksia mm. ympäristöön. 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Toistaiseksi voimassa olevissa Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaistoiminnassa. 5

9 Erityistavoitteita koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Uudet, luonnosvaiheessa ( ) olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on supistettu ja ryhmitelty uudestaan seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, tuetaan alueiden elinvoimaa ja vahvuuksia. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnalle 2. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle. 3. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön säilymistä. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle ja huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. 4. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen logististen ratkaisujen tarpeisiin. Turvataan valtakunnallisten voimajohtojen ja kaasuputkien toteuttamismahdollisuudet. 1.4 Väestö- ja työpaikkakehitys Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2016 lopulla Pohjois-Karjalan väkiluku laskee maltillisesti, vuonna 2016 asukasluku pieneni 670 hengellä eli 0,4 prosenttia. Muuttovoitto on viime vuosina tasapainottanut Pohjois-Karjalan luonnollista väestötappiota. Pitkän aikavälin väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että Pohjois-Karjala saa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti vuosittain keskimäärin noin 350 henkeä muuttovoittoa, vuoteen 2040 mennessä yhteensä lähes henkeä. Tästä huolimatta maakunnan väkiluku laskee, sillä luonnollinen väestötappio kasvaa. Pohjois-Karjalan väestömäärä olisi tämän perusteella vuonna 2040 hieman alle asukasta. Seutukunnittainen tarkastelu osoittaa, että Joensuun seutukunnassa väestö kasvaa vuoden 2025 jälkeen maltillisesti ja jopa laskee hiukan Maakuntakaavassa tulee kuitenkin varautua myös ennakoitua suurempaan väestönkasvuun ja tehdä kaavaratkaisut siltä pohjalta, että kehitys on positiivisempaa. Tällä pyritään jättämään varauksia kehittää maakuntaa, mikäli kehitys osoittautuukin positiivisemmaksi ja toisaalta kaavassa on myös mahdollisuuksia toteuttaa vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa väestönkehityksen ennakoidaan sen sijaan jatkuvan negatiivisena. Myös näissä seutukunnissa kehitystrendin uskotaan hiipuvan luvulla, eikä väestön väheneminen jatkuisi yhtä suurena, kuin luvun alkupuolella. Tämä asettaa haasteita tulevaisuutta varten. 6

10 Työikäisten määrän laskusta huolimatta työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaa ja olisi vuonna Työpaikkojen kokonaismäärä kasvaa Joensuun seutukunnassa ja laskee Pielisen Karjalassa ja Keski- Karjalassa, joskin laskun ennakoidaan olevan melko vähäistä ja johtuvan pienenevistä ikäluokista. Taulukko 1 Väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2040 (* Joensuun seutukunta Väestö Työpaikat Pielisen Karjalan seutukunta Väestö Työpaikat Keski-Karjalan seutukunta Väestö Työpaikat POHJOIS-KARJALA Väestö Työpaikat *) Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin sekä tarkempaan HEMAASUmalliin. Malli on maakuntasuunnitelmatyön avuksi kehitetty laskentatyökalu, joka tuottaa yhteiskuntakehityksen lainalaisuudet huomioivia, loogisia ja sisäisesti ristiriidattomia tuloksia. 2 Maakuntakaavan sisältö Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). OAS on suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Sen tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävänä ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausuntovaiheen aikana ja sen jälkeen on järjestetty sidosryhmien, viranomaisten, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä seutujen ja joidenkin kuntien kanssa neuvotteluja. Lausuntovaiheen jälkeen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen viranomaisneuvottelu Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, jonka tarkoituksena on saattaa aikaisemmat kaavavaiheet yhteen pakettiin ja tehdä samalla tarvittavia päivityksiä merkintöihin. Maakuntakaava 2040 käsittää näin ollen aikaisempien kaavavaiheiden merkintöjä sellaisenaan ja päivitettynä, mutta myös uusia merkintöjä. Tavoitteena on strateginen ja aikaisempaa yleispiirteisempi maakuntakaava, joka keskittyy selkeämmin vähintään seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin maakunnan painopisteet ja valinnat huomioiden. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt alustavat nostot kaavan sisällöstä oli seuraavanlainen, johon on todettu voivan tulla palautteiden ja teemakohtaisten selvitysten perusteella muutoksia: 7

11 Sellaisenaan voimaan jäävät maankäyttöluokat: Tuulivoima-alueet Virkistysalueet, reitistöt ja matkailu Erityistoimintojen alueista energia- ja jätehuolto, kaivosalueet ja maa-ainesten otto Turvetuotanto Ampumarata-alueet Arvokkaat harjut, kalliot ja moreenit Sotahistorialliset kohteet Kehittämisperiaatemerkinnöistä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet Päivitettävät maankäyttöluokat: Kyläverkosto sekä taajamien kohdemerkinnät Jaamankankaan alueen merkinnät Liikennejärjestelmä kokonaisuutena Satamaluokittelun uudistaminen Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys Natura-alueiden, pohjavesialueiden ja suojelualueiden tarkistus ja päivitys Puolustusvoimien alueiden suojavyöhykkeiden päivitys Rantojen käyttö Kehittämisperiaatemerkinnöistä erityisesti taajamiin liittyvät kehittämisperiaatemerkinnät Uudet maankäyttöluokat: Seveso III direktiivin (vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot) mukaiset laitokset ja niiden suojavyöhykkeet VAK ratapihat Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet, esimerkkinä bioteollisuusalueiden ja biomassaterminaalien merkitseminen, biotalousvyöhykkeet Rantojen käytön periaatteet myös suurvesistöjen ulkopuolella Ekologisten vyöhykkeiden tarkastelu ja selvitysten perusteella maakuntakaavaan mahdollisesti esitettävät merkinnät Saimaan norpan elinympäristön turvaamiseen osoitettavat merkinnät Kehitysvyöhykkeet, esimerkkinä kansainvälinen kehittämiskäytävä NiiKa Kumottavat: Joitain kokonaisia maankäyttöluokkia/merkintöjä kumotaan ja esitetään ainoastaan maakuntakaavan liitekartoilla Eri maankäyttöluokista kumotaan pois tarpeettomat merkinnät Osa kehittämisvyöhykkeistä, erityisesti Joensuun kaupunkiseutuun liittyen on nähty osittain päällekkäisinä ja tarpeettomina Maankäyttöluokkakohtaisten päivitysten yhteydessä osa voimassa olevista merkinnöistä voi olla tarve kumota / yksittäiset kohteet eri teemoista mikäli toiminta loppunut eikä ole olemassa suunnitelmia niiden kehittämiseksi Lähtökohdat ja tavoitteet raportin tavoitteissa pyritään tuomaan esille käsiteltävien teemojen lisäksi kunkin kappaleen lopussa taulukkomuodossa jokaisen maankäyttöluokan kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä se, miten tilanne muuttuu aikaisemmista kaavavaiheista. 8

12 2.1 Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, johon sisältyvät aloitus-, tavoite-, luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet, joiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Tavoitteena on, että maakuntakaava 2040 luonnos valmistuu syksyllä 2017, ehdotus syksyllä 2018 ja hyväksyminen tapahtuu kesän 2019 maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavan aikataulu on liitteessä 2. Maakuntakaavan 2040 tavoitteita on käsitelty maakuntakaavatyöryhmässä , maakuntakaavan työvaliokunnassa , maakuntaliiton strategisessa johtoryhmässä , kuntajohtajien kokouksessa ja maakuntakaava 2040 ohjausryhmässä Tavoitteiden nähtäville olosta päättää maakuntahallitus Aikataulukaavio kuva 1. havainnollistaa kaavamenettelyä. Kuva 1. Aikataulukaavio Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikkö. Kaavan valmistelusta vastaa aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kokouksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kaavan valmistelussa alueidenkäyttöyksiköllä on tukenaan ohjausryhmän lisäksi maakuntahallituksen jäsenistä koostuva kaavatyöryhmä. Maakuntakaava2040 työvaliokunta koostuu seutukuntien edustajista (kaavoittajista) sekä ELY:n edustajasta. Lisäksi kaavatyötä ohjaavat eri teemoihin liittyvät teematyöryhmät (liite 3), kuten rantojenkäytön työryhmä ja Jaamankangas-työryhmä. Ohjausryhmän apuna on SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä) ja muita mahdollisia työryhmiä, jotka nimetään tarpeen mukaan. Ryhmät ja niiden kokoonpano ovat liitteessä 4. 9

13 Kaavatyöryhmän muodostavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hoskonen (pj), Juha Kosonen (vpj), Jouni Martiskin ja Kari Kulmala. Kuva 2 Kaaviokuva maakuntakaava 2040 organisoimisesta 3 Yleisperiaatteet ja tavoitteet maankäyttöluokittain 3.1 Kehittämisvyöhykkeet ja alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Maakuntakaavassa on käsitelty kehittämisvyöhykkeitä ja alueita lähinnä 1.vaihekaavassa. Ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä Pohjois-Karjalassa ovat Vuoksen vesistöalue, kansainväliset liikennekäytävät, rajayhteistyöalue ja biosfäärialue. Näistä kehittämisvyöhykkeistä ainoastaan biosfäärialue on ollut merkittynä kaavakartalle omalla merkinnällään. Vuoksen vesistöalueeseen kohdistuvia tavoitteita ovat järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Erityispiirteet on huomioitu 10

14 erilaisilla muilla kaavamerkinnöillä kuten vesistöalueelle sijoittuvilla rantojen käytön kehittämisen kohdealue-, suojelualue-, virkistysalue-, kulttuuriperintö- tai maisema-aluemerkinnöillä. Kansainvälisistä liikennekäytävistä näkyvin merkki Pohjois-Karjalassa on Niiralan rajanylityspaikka. Lisäksi Joensuun lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Molemmat ovat merkittyinä kaavakartalle omilla merkinnöillään. Niiralan rajanylityspaikan merkitys maakunnalle on suuri, jolloin olisi hyvä, että esimerkiksi kehittämisperiaatemerkinnällä tuotaisiin esiin liikennekäytävää Niiralasta sisämaahan. Tämä korostaisi ylityspaikan tärkeyttä ja edesauttaisi liikennekäytävän kehittämistä, etenkin kun ylittäjämäärät ovat jälleen kasvusuunnassa pienen suvantovaiheen jälkeen. Toisena kehittämiskäytävänä kaavassa voitaisiin esittää kolmen kulkumuodon (maantie, rautatie ja vesitie) muodostamaa kuljetuskäytävää Pohjois-Karjalasta TEN-t ydinverkon SCAN-MED käytävälle. Käytävää pitkin kulkee suurin osa maakunnasta maailmalle lähtevästä raaka-aineesta ja teollisuustuotteista ja jatkossa vesiliikenteen kehittämisen myötä myös entistä suurempi osa tuonnista. Vesi- ja raide ja ei-fossiilisella käyttövoimalla toimivan maantieliikenteen kehittäminen korostaa tämän kuutoskäytävän merkitystä vähäpäästöisenä kuljetuskäytävänä, joka tukee vahvasti tavoitetta öljyvapaasta Pohjois-Karjalasta. Maakunnan sisäisiä kehittämisen kohdealueet käsittävät Joensuun kaupunkikeskustan (kk-1), kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueen (kk-2), kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueen (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueet (tkk), maaseutukehittämisen erityisalueet (mk), biosfäärialueen (bfa) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen (mv) merkinnät. 1. vaihekaavan jälkeen ainoastaan matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueita on päivitetty 3. ja 4.vaiheessa. Liitteessä 1B näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Toistaiseksi voimassa olevissa Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty seuraavasti: 7. Toimiva aluerakenne 8. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 9. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 10. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 11. Helsingin seudun erityiskysymykset 12. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaistoiminnassa. Erityistavoitteita koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 11

15 Uudet, luonnosvaiheessa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on supistettu ja ryhmitelty uudestaan seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, tuetaan alueiden elinvoimaa ja vahvuuksia. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnalle 2. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle. 3. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön säilymistä. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle ja huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. 4. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen logististen ratkaisujen tarpeisiin. Turvataan valtakunnallisten voimajohtojen ja kaasuputkien toteuttamismahdollisuudet. Uusien VAT:ien on tarkoitus korvata 2000 voimaan tulleet, ja 2008 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Suunnitteluperiaatteet Kehittämisvyöhykkeet ja alueet on määritetty Aluerakenne 2040 työn yhteydessä ja sovitetaan maakuntaohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Maakuntakaavasta tehdään strateginen ja mahdollistava. Tämä tarkoittaa strategisten valintojen tukemista ja yleispiirteisempää esitystapaa, jossa keskitytään valtakunnallisiin ja seudullisesti merkittäviin asioihin Tavoitteet Kehittämisvyöhykkeiden- ja alueiden keskeisiksi lähtökohdiksi nousi Aluerakenne 2040 työssä. - Elävä ja vetovoimainen Pohjois-Karjala 2040 edellyttää sekä Joensuun kaupunkiseudun että koko maakunnan kehittämistä - Kulttuurin, henkisten arvojen, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen ja erottuminen Suomen muista alueista - Luontoarvoja vaaliva ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä biotalous - Öljyvapaa ja hiilineutraali maakunta - Matkailussa yhdistettävä luonnon kaikki elementit, kulttuuri, henkiset arvot ja paikallisuus. Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet: Merkintä Kehittämiskohde Tavoite 2040 Vuoksen vesistöalue Järviluonnon, maiseman ja Vuoksen vesistö säilyy kulttuuriperinnön kansainvälisesti merkittävänä 12

16 Kansainväliset liikennekäytävät ja rajayhteistyöalue Biosfäärialue erityispiirteiden säilyttäminen. Kauppamerenkulun mahdollistaminen. Niiralan rajanylityspaikka ja liikennekäytävä Niiralasta sekä Joensuun kansainvälinen lentoasema. Asumisen, elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittaminen kokonaisuutena, johon liittyy toimiva vesiliikenne. Toimivat kansainväliset yhteydet Alue kehittyy kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon luonnon monimuotoisuuden sekä paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot. Muut kehittämisvyöhykkeet: Merkintä Kehittämiskohde Tavoite 2040 Joensuun kaupunkikeskusta Kaupunkikeskusta ja kaupunkiseutu yhdistetään yhdeksi rajaukseksi Joensuun kaupunkiseutu Kaupunki-maaseutu vaihettumisalue Maaseutukehittämisen kohdealueet Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Maakuntakaava mahdollistaa kaupungin suunnitelmat kaupunkikeskustan laajenemiselle, symmetrisen kaupungin kehittämiselle ja muille kehityshankkeille. Kaupunkiseudun ylikunnalliset vaikutukset Maaseutuelinkeinoihin, luonnonja kulttuuriympäristöjen sekä maisemaan tukeutuvan asumisen, elinkeino- ja vapaaajantoiminnan alueet Arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti tai kansainvälisesti merkittävät aluekokonaisuudet Selkeämpi kaupunkiseutu tarkastelu Alue on kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskus Asutus tulee ohjautua olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja tukemaan joukko- ja tietoliikenteen kehittämistä Maaseudun elinvoimaisuus. Kansainvälinen vetovoimaisuus Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tavoite on elinvoimainen Pohjois-Karjala. Elinvoimaisessa Pohjois- Karjalassa korostuvat vahvuuksina ja kehittämisen perusteina seuraavat teemat ja sisällöt: Luonto ja biotalous Sujuvuus ja saavutettavuus Matkailu ja kulttuuri Hyvä arki 13

17 Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Luonto ja biotalous Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Puhtaus ja terveellisyys. Biotalous keskeinen aluetaloudellinen tekijä niin että Pohjois-Karjalan ominaispiirteinen luonnontilaisuus säilyy. Luonnon ja vesien monipuoliset raakaaineet. Kaivannaisten potentiaali. Korkea jalostusaste luonnonvarojen Sujuvuus saavutettavuus ja hyödyntämisessä. Maakunnan ulkoinen, kansainvälinen saavutettavuus. Liikenneverkon liikennöitävyys / perusparantaminen. Tietoliikenneverkon kattavuus ja toimivuus. Henkilöliikennepalvelut ja niiden kehittäminen mobiilisti. Matkailu ja kulttuuri Matkailu-, kulttuuri. ja tapahtumatoimijoiden verkottuminen. Yhteisölliset kylät Karjalainen ortodoksisuus, kalevalaisuus, sotahistoria, kulttuuri, erämaisuus ja hiljaisuus vetovoimatekijöinä. Mahdollisuudet rajan molemmin puolin. Hyvä arki Yhteisöllisyys kaikilla tasoilla ja paikallisidentiteetin rakentajina. Monipuolinen koulutus ja tutkimus lähellä yrityksiä. Digipalvelut kaikessa toiminnassa. Järjestöt, seurakunnat ja muu 3. sektori palvelujen tuottajana. Elinkeinoelämän, asukkaiden ja vapaa-ajan kuljetukset sujuvat. Hyvät kansainväliset yhteydet toimivat. Pohjois-Karjala on tunnettu ominaispiirteitään erottuvana matkailumaakuntana. Asumisen, koulutuksen ja elinkeinoelämän toiminta koko maakunnassa on tasapainossa. 14

18 3.1.5 Tärkeimmät selvitykset - NiiKa-kehittämisvyöhykkeet esiselvitys, 2016 (Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu Barentsinkehityskäytävä) - Lakeland Saimaan matkailun saavutettavuus, Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet, Selvitys Joensuu-Kontiomäki radan henkilöliikenteen tulevaisuudesta, Vetovoimaisuus 2015 selvitys Joensuun seudun vetovoimatekijöistä - Öljyvapaa Pohjois-Karjala -hankkeen tiekartta, Rantojenkäytön selvitys, Jaamankankaan erillisselvitykset (luonto, arkeologia, geohistoria), Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040, Luonto- ja virkistysteema - Liikenneselvitykset - Matkailun aluerakenne ja saavutettavuus Vaikutusten arviointi Joensuun kaupungin, kaupunkiseudun ja muun maakunnan kehitys ja vuorovaikutus on tärkein mittari kehitysvyöhykkeiden toimivuudelle. Yksittäiset sektorit tulee arvioida muihin maakuntiin nähden ja kansainvälisessä vertailussa. 3.2 Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Maakuntakaava- ja nykytilanne Aluerakenteen maakuntakaavamerkintöinä ovat taajamatoimintojen alueet ja kohteet, keskustatoimintojen alueet ja kohteet. kyläalueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, palvelun ja hallinnon alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt. Liitteessä 1C näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudet, luonnosvaiheessa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on supistettu ja ryhmitelty uudestaan seuraaviin kokonaisuuksiin: o o o o o Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Uusiutumiskykyinen energiahuolto Suunnitteluperiaatteet Pohjois-Karjalan Aluerakenne 2040 työn mukaisesti maakunnan kehitysteemoja ovat kohdassa mainitut Luonto ja biotalous, Matkailu ja kulttuuri, Sujuvuus ja saavutettavuus, Hyvä arki. Näitä tarkastellaan seuraavien kehitettävien asioiden kautta: väestönkehitys, öljyvapaa maakunta, biotalouden innovaatiot. matkailun trendit, turvallinen toimintaympäristö, uusi yhteisöllisyys, kulttuurin nousu, henkiset arvot, paikan merkitys ja paikasta riippumattomuus. 15

19 Keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia kehitysteemojen toteutumiseen ovat: - Kulttuuri ja moderni karjalaisuus, - Digitalisaatio ja etäisyyden voittaminen, - Kansainvälisyys ja strateginen sijainti Tavoitteet Merkintä Kehittämiskohde Tavoite 2040 Taajamatoimintojen alueet ja Taajamarakenteen kehittäminen Taajamatoimintojen alueet kohteet (A, a, ares, se) kehittyvät koko maakuntaa Kyläalueet (at, at-1) Teollisuus- ja työpaikka alueet ja kohteet (T, TP, TPres, t) Keskustatoimintojen alueet ja kohteet (C, c, c1, ca,ca1) Palvelun ja hallinnon alueet (p) Vähittäiskaupan suuryksiköt (km, kme, kma-r) Maaseutuasutuksen kannalta tärkeät kyläkeskukset, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön ja elinkeinotoiminnan kautta kehittyvät Teollisuus- ja varastoalueet, työpaikkatoimintojen alueet ja reservialueet. Seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueet Maakunnallisten ja seudullisten julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueet Kaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen kehittävänä verkostona Paikasta riippumaton asuminen ja työnteko kehittyvät. Vapaaajan asuminen tukee kyläalueita. Tavoitellun työpaikkakehityksen mahdollistaminen Keskusten kasvu ja kehittyminen Palvelujen ja hallinnon alueiden sijoittuminen ja suhde taajamatoimintojen alueisiin Tarkistetaan muuttuneen lainsäädännön mukaisesti mitoitus Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Elävä ja vetovoimainen Pohjois-Karjala 2040 Uudenlainen toiminnallinen vuorovaikutus Pohjoiskarjalainen hyvä arki. keskuskaupungin ja maakunnan omaleimaiseten paikallisten yhteisöjen Paikasta riippumattomuus ja samanaikaisesti paikan merkityksen korostaminen Kulttuurin, henkisten arvojen, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden välill. Asumista ja työskentelyä tukevat etä- ja tietotekniset ratkaisut. Modernin karjalaisuuden, tapahtumien, ortodoksisuuden, Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus Pohjois-Karjala on tunnettu ominaispiirteitään erottuvana matkailumaakuntana. 16

20 korostuminen ja erottuminen Suomen muista alueista Luontoarvoja vaaliva ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä biotalous Öljyvapaa ja hiilineutraali maakunta identiteetin ja itsetunnon ersiin nostaminen Metsäbiotalouden mahdollisuudet. Maatalous ja siihen liittyvä lähiruoka, elintarviketuotanto ja lähienergia. Vesistöjen biotalouspotentiaali ja kaivannaiset. Uusituvan energian käyttö, energiatehokkuus. Cleantech kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Matkailun kehittäminen Yhdistetään luonnon kaikki elementit, kulttuuri, henkiset arvot ja paikallisuus. Kansainväliset yhteydet ja Pohjois-Karjalan strateginen sijainti Venäjän kehittämisvyöhyke rajan Itä-länsisuuntaisen Idän silkkitien ja Atlantin vyöhykkeen sekä pohjoiseteläsuuntaisen Itämeren ja Barentsin arktisen vyöhykkeen risteämissolmuna Palvelu-, kulttuuri- ja tapahtumavyöhyke matkailijoita houkuttelevaksi ja samalla logistiseksi solmukohdaksi. Monipuolinen kestävä biotalous. Öljyvapaa ja hiilineutraali Pohjois-Karjala Tuotteistetaan maakunnan monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseksi tarjonnaksi. Strategisen sijainnin vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden ja liikkumiseen liittyvien palvelujen kehittäminen Tärkeimmät selvitykset Pohjois-Karjalan Aluerakenne Vaikutusten arviointi Palvelurakenteen vaikutus aluerakenteeseen. Palvelu- ja osaamiskeskittymien kehittyminen saavutettavuuden ja kysynnän suhteen. Pohjois-Karjalan asema kansallisesti ja kansainvälisesti. 3.3 Yhteysverkot Maakuntakaava- ja nykytilanne Yhteysverkot käsittävät maakuntakaavassa tieliikenteen, raideliikenteen, lentoliikenteen, vesiliikenteen, joukkoliikenteen sekä tietoliikenteen. Näitä on käsitelty kaavan 1.vaiheessa. 17

21 Maakuntakaavassa on esitetty tieliikenteen osalta valtakunnallisesti merkittävät runkotiet, kaksiajorataiset tiet tai -kadut, valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet, eritasoliittymät sekä rajanylityspaikat. Rautatieliikenteen osalta tavoitteiksi on kirjattu rataverkon parannukset yli 30 vuotta vanhoille rataosuuksille: Joensuu Ilomantsi, Uimaharju Lieksa, Nurmes Kontiomäki ja Viinijärvi Siilinjärvi. Lisäksi tavoitteena on ollut saada henkilöliikennettä Nurmes Oulu ja Joensuu Niirala Petroskoi välille sekä nopeuttaa matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä. Viimeisin tavoite edellyttää mm. kaikkien tasoristeysten poistoa, turvalaitteiden uusintaa ja myös radan teknistä parannusta. Myös matkakeskuksen saaminen Joensuuhun on ollut yksi tavoite. Matkakeskus ei ole siis vielä lähtenyt toteutumaan vaan odottaa ensisijaisesti Joensuun ratapihan perusparannusta. Joukkoliikenteen osalta kaavamerkintänä ovat matkakeskuksen lisäksi joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Joensuun seudulla. Maakunnassa on kuitenkin monia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka ovat tärkeitä sekä maakunnan sisäiselle, että ulkoiselle liikenteelle. Pohjois-Karjalan joukkoliikenneyhteydet koostuvat linjaautoliikenteestä, junaliikenteestä ja lentoliikenteestä. Pohjois-Karjalassa on yksi kansainvälinen lentokenttä Joensuussa ja kaksi pienkonekenttää, toinen Kiteellä ja toinen Lieksassa. Kaavassa lähtökohtana on nykyisten lentokenttien toiminnan ja kehittämisen turvaaminen. Kaavassa ei ole osoitettu kiitoteiden jatkamista. Joensuun lentoasemalla on sen sijaan merkitty laskennallinen melualue, mutta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa melualueet tulee tarkemmin selvittää. Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa on osoitettu syväsatamat, satama-alueet, henkilöliikenteen satamat, vierasvenesatamat ja uiton toimipaikat. Näistä vierasvenesatamia on käsitelty kappaleessa 5.8.2, virkistys ja matkailu. Vesiväylillä on suuri merkitys Saimaan lisäksi myös muilla vesialueilla etenkin vapaaaikaa ja virkistystä palvelevassa veneilyssä. Satamaverkosto on kuitenkin hyvin monitahoinen ja mukana on myös selkeästi paikallisia satamia. Tältä osin verkostoa onkin syytä tarkistaa ja merkitä yksinkertaisemmin merkinnöin vain maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävimmät satamat. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tietoliikenneverkkoa koskevia aluevarauksia, mutta tietoliikenne on yksi tärkeä osa saavutettavuutta. Lähtökohdaksi maakuntakaavassa on asetettu laajakaistayhteyksien ulottaminen kylätasolle asti. Tämä tavoite tukee maaseutualueen aluerakenteen kehittymistä. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa sekä näiden lähellä olevissa asuinlähiöissä ja työpaikkakeskittymissä laajakaistayhteydet jo ovat. Tavoite on huomioitu myös Pokat 2014:ssa, jossa on kirjattu riittävän kattavien tietoliikenneyhteyksien turvaaminen laajakaista- tai mobiiliyhteyksillä. Tätä tavoitetta ovat palvelleet laajakaistahankkeet, joita maakuntaliitossa on toteutettu vuodesta 2009 asti. Hankkeiden myötä laajakaistarakentamista on mahdollistettu Pielisen Karjalassa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä käytännössä koko kunnan alueilla. Yksittäisiä alueita on lisäksi Kontiolahdella, Liperissä ja Outokummussa. Lisäksi ainakin Kontiolahden kirkonkylälle on suunnitteilla markkinaehtoista laajakaistarakentamista vuoden 2015 aikana. Liitteessä 1D näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Alueidenkäytöllä edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä elinkeinojen kehittämisessä. 18

22 2. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle edistämällä palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä muiden vähähiilisyyttä edistävien liikkumis- ja kuljetuspalvelujen hyödyntämismahdollisuuksia. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan edellä mainittujen liikkumismuotojen kannalta tarkoituksenmukaisille alueille. Myös kaupunkien ja taajamien lievealueilla ja maaseudun kylissä alueidenkäytöllä tuetaan olemassa olevan rakenteen hyödyntämistä. 3. Alueidenkäytössä edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. 4. Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden, vesiväylien ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet Suunnitteluperiaatteet Valtakunnalliset linjaukset ja Itä-Suomen liikennestrategia muodostavat lähtökohdan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän tavoitteelliselle kehittämiselle. Maakuntakaavan tavoitteellista yhteysverkkoa kehitetään kuitenkin ensisijaisesti maakunnan omista tarpeista lähtien ja valtakunnallisiin ja Itä-Suomen yhteisiin tavoitteisiin vastataan maakunnan erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden Tavoitteet Sekä Itä-Suomen liikennestrategiassa että Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitteena on, että liikennejärjestelmä pystyy jatkossa turvaamaan turvalliset ja sujuvat arjen matkat ja maakunnan elinkeinoelämälle kilpailukykyiset kuljetusmahdollisuudet. Maakunnassa muita tärkeitä tavoitteita ovat myös biotalouden roolin vahvistaminen ja Venäjän läheisyyden huomioiminen. Nämä asiat huomioidaan myös vahvasti myös maakuntakaavan yhteysverkkoa kehitettäessä. Pohjois-Karjalassa erityisen tärkeäksi tavoitteeksi on noussut myös maakunnan eteneminen kohti öljyvapaata ja hiilineutraalia maakuntaa, jossa liikennejärjestelmän kehittämisellä osaltaan myös maakuntakaavoituksen keinoin on oma vahva roolinsa. Maantieliikenne Maakuntakaavassa esitetään tieliikenteen osalta valtakunnallisesti keskeinen päätieverkko, kaksiajorataiset tiet tai -kadut, valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet, eritasoliittymät sekä rajanylityspaikat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty kohteet, joissa tapahtuu muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavatilanteeseen. Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Alempi tieverkko (ei Tieverkon parantaminen Elinkeinoelämän, erityisesti biotalouden maakuntakaavamerkintä ä) kuljetukset toimivat alemmalla tieverkolla ja tieverkko mahdollistaa myös asukkaiden ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen 19

23 Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka Inarin tilapäinen rajanylityspaikka Rajanylityspaikan kehittäminen huomioiden alueidenkäytön tarpeet Tulee kehittää pidemmällä aikavälillä kansainväliseksi Muut rajanylityspaikat Yhteydet tulee olla liikenteellistä tarvetta vastaavat Valtatie 6 Joensuusta Tien kehittäminen osana etelään (Reijola-Onkamo Niika-käytävää erityisesti väli) kansainvälinen liikenne huomioiden. Joensuu Varkaus Tärkeä kehitettävä (valtatie 23) tieyhteys Valtatie 6 Onkamo Osa ns. öljyvapaata Lappeenranta kuutoskäytävää, joka muodostaa yhteyden yhteyden Scan-Med TEN-t ydinverkolle. Liittäminen TEN kattavaan verkkoon Seututie välillä Muutos kantatieksi Tohmajärvi Kitee Puhos Valtatie 6 välillä Raatekangas Uuro Valtatie 6 Nunnanlahden kohdalla Valtatie 9 Kuusjärvi Valtatie 9 Viinijärvi Ohtaansalmi Valtatie 9 Onkamo-Niirala Kantatie 71 Puhoksen risteys Onttola Pilkko välinen tie Onttola Lehmo välinen tie Eritasoliittymät 26 kappaletta Tien nelikaistaistaminen Valtatien siirto pois mahdollisesti laajenevan kaivostoiminnan vuoksi. Ohjeellinen ohitustie Vaihtoehtoinen tielinjaus Yleissuunnitelman mukainen tielinjaus Vaihtoehtoinen tielinjaus Ohjeellinen pääkatu Rajanylityspaikan läheisyyteen on kehittynyt myös kaupallisia palveluita ja työpaikkakeskittymä logistisille toiminnoille ja muille rajaliikennettä palveleville palveluille. Pohjois-Karjalan toinen kansainvälinen rajanylityspaikka, joka palvelee elinkeinoelämän kuljetusten lisäksi matkailijoita.. Sujuva ja turvallinen standardit täyttävä valtatie. Parannettu tiesuunnitelman mukaiseen kuntoon.. Sujuva ja turvallinen standardit täyttävä valtatie. Tiellä myös kattava vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko ja sähköautojen latauspisteverkko. Kantatie, joka yhdistää valtaien 9 ja valtaien 6 ja palvelee Niiralan rajaylityspaikalta etelään/etelästä tulevaa henkilö- ja tavaraliikennettä. Nelikaistainen tie Raatekankaan ja Uuron ETL:n välillä Tie on parannettu tiesuunnitelman mukaiseksi korkeatasoiseksi valtatieksi Liittymäjärjestelyjä tehty valtatie 6 ja kantatie 71 risteykseen. Uusi tie tai tielinja Tie toteutettu joko maantienä tai vaihtoehtoisesti pääkatuna. Toteutumattomien Voidaan toteuttaa myös muina liittyminen (11 kpl) liittymätyyppeinä esim. porrastettu liittymä rakentaminen* tai kiertoliittymä. Lopullisena tavoitteena kuitenkin eritasoliittymä.. 20

24 Rautatieliikenne Rautatieliikenteen osalta tavoitteena on rataverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa vanhoilla rataosuuksilla: Joensuu Heinävaara- Ilomantsi, Uimaharju Lieksa, Nurmes Kontiomäki ja Viinijärvi Siilinjärvi. Tavoitteena on myös koko Joensuun seudun rataverkon sähköistys (Niirala Säkäniemi ja Joensuu Uimaharju, Joensuu Viinijärvi Siilinjärvi ja Pieksämäki Joensuu) Pitkän tähtäimen tavoitteena on vuoteen 2040 mennessä tai välittömästi sen jälkeen saada sähköistettyä myös rataosa Uimaharjusta- Kontiomäelle ja Joensuusta Ilomantsiin.. Tavoitteena on ollut saada aiemmin saada henkilöliikennettä Nurmes Oulu ja Joensuu Niirala Petroskoi välille. Tehdyn selvityksen perusteella tavoite henkilöliikenteestä Nurmeksen ja Kontiomäen välille ei ole realistista. Sen sijaan mahdollinen henkilöliikenne Joensuun ja Petroskoin välille pidetään edelleen pitkän tähtäimen tavoitteena. Myös Joulukuussa 2016 allekirjoitettu rautatieliikennesopimus Suomen ja Venäjän välillä mahdollistaa myös henkilöliikenteen Niiralan rajanylityspaikan kautta. Tavoitteena on nopeuttaa matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä. Viimeisin tavoite edellyttää mm. kaikkien tasoristeysten poistoa, turvalaitteiden uusintaa ja myös radan teknistä parannusta. Myös Matkakeskuksen saaminen (toimii myös valtakunnallisena liikenteen solmupisteenä) saaminen Joensuuhun on edelleen tavoitteena. Tavoitteena on myös määritellä maakunnalliset liikenteen solmupisteet. Näistä pisteistä pääsee säännöllisesti joko junalla tai linja-autolla maakuntakeskukseen ja pisteistä voidaan järjestää julkista liikennettä esim. kutsuohjattuna seudulle. Liikenteen solmupisteen merkinnät esitetään kohdassa joukkoliikenne. Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Joensuu Ilomantsi Rataverkon parannus Heinävaara- Toimenpiteet mahdollistavat Ilomantsi välille. Sähköistys II tavaraliikenteen. vaiheessa Joensuu-Uimaharju Sähköistys I vaiheessa Toimenpiteet mahdollistavat tavara- ja henkilöliikenteen. Uimaharju Lieksa Rataverkon parannus, Sähköistys II vaiheessa Toimenpiteet mahdollistavat tavara- ja henkilöliikenteen. Nurmes Kontiomäki Rataverkon parannus, Sähköistys II vaiheessa Toimenpiteet mahdollistavat tavaraliikenteen. Joensuu-Viinijärvi-Siilinjärvi Rataverkon parannus, sähköistys I Toimenpiteet mahdollistavat vaiheessa Joensuu - Niirala - Petroskoi Sähköistys I-vaiheessa välille Säkäniemi-Niirala. Henkilöliikenteen käynnistäminen Joensuu - Helsinki Nopeudennoston edellyttämät toimenpiteet mm. loppujen tasoristeysten poisto, turvalaitteiden korjaaminen, ratatekniset työt ja meluntorjunta. tavara- ja henkilöliikenteen. Rataosalla merkittävää tavaraliikennettä Venäjälle ja kauemmas itään. Myös henkilöliikennettä Venäjän ja Suomen välillä. Toimenpiteet mahdollistavat henkilöliikenteen nopeudella 200km/h ja sujuvan tavaraliikenteen. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen osalta kaavamerkinnät ovat joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Joensuun seudulla, sekä valtakunnallinen liikenteen solmupiste (Joensuun matkakeskus) sekä seudulliset liikenteen solmupisteet. 21

25 Maakunnassa on kuitenkin monia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka ovat tärkeitä sekä maakunnan sisäiselle, että ulkoiselle liikenteelle. Pohjois-Karjalan joukkoliikenneyhteydet koostuvat linja-autoliikenteestä, junaliikenteestä ja lentoliikenteestä. Lentoliikenne Pohjois-Karjalassa on yksi kansainvälinen lentokenttä Joensuussa ja kaksi pienkonekenttää, toinen Kiteellä ja toinen Lieksassa. Kaavassa lähtökohtana on nykyisten lentokenttien toiminnan ja kehittämisen turvaaminen. Kaavassa ei ole osoitettu kiitoteiden jatkamista. Joensuun lentoasemalla on sen sijaan merkitty laskennallinen melualue, mutta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa melualueet tulee tarkemmin selvittää. Melualueista tarkemmin kappaleessa 3.6. Vesiliikenne Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa osoitetaan syväsatamat, satama-alueet, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät henkilöliikenteen satamat, jotka voivat toimia myös vierasvenesatamina ja uiton pudotuspaikat. Näistä vierasvenesatamia on käsitelty myös kohdassa 3.7. Rannat, virkistys, matkailu ja reitistöt. Vesiväylillä on suuri merkitys Saimaan lisäksi myös muilla vesialueilla etenkin vapaa-aikaa ja virkistystä palvelevassa veneilyssä. Syväväylän merkintä korvataan merkinnällä kauppamerenkulun väylä. Merkintä korostaa osaltaan Saimaan syväväylän roolia osana kansainvälistä TEN-t ydinverkkoa. Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn osalta maakuntakaavassa Joensuun kaupunkiseudun alueen merkintään/suunnittelumääräykseen otetaan mukaan joukkoliikenteen lisäksi tavoite huomioida kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen. Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Joensuun matkakeskus Matkakeskuksen toteutus osana Matkakeskus toimii osana Joensuun asemanseudun valtakunnallista liikenteen kehittämistä. solmupisteverkkoa. Yhdistää sekä juna-, linja-auto- ja lentoliikenteen ja liittyy Joensuun keskusta-alueen kävely- ja pyöräily verkkoon. Alueelle on mahdollista luoda edellytyksiä eri liikennemuotojen ja - palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille. Seudulliset liikenteen Pisteissä yhdistyy seudullinen usein Seudullisista liikenteen solmupisteet (osa yhdessä C- kutsuohjattuna järjestetty liikenne solmupisteistä on merkinnän kanssa, osa valtakunnalliseen/maakunnalliseen säännöllinen joukkoliikenne erillisinä) joukkoliikenteeseen. maakuntakeskukseen. Joensuun lentoasema (LL) Lentoaseman toiminnan Joensuun lentoasema kehittäminen ja turvaaminen sekä palvelee Pohjois-Karjalan lentoaseman melualueen elinkeinoelämää ja asukkaita päivittämien kaavaan. ja tarjoaa säännölliset lentoyhteydet Helsinkiin ja mahdollistaa myös suorat 22

26 Kiteen ja Lieksan lentokenttä Lentokenttien toiminnan mahdollistaminen Joensuun ja Kiteen syväsatamat (LS) Satama-alue (LS1, LS-v) Satamatoimintojen ja niihin liittyvien logistiikka ja varastotoimintojen kehittäminen. Merkinnät yhtenäistetään. Kaavaan merkitään vain yksi henkilöliikenteen satamaluokka, jotka toimivat myös vierasvenesatamina, Uiton pudotuspaikat (LS2) Pudotuspaikat tarkistetaan. Kaavaan merkitään ne pudotuspaikat, joilla nähdään merkitystä uiton kannalta. Selvitetään mahdollisuus myös pudotuspaikkojen käyttämistä puuterminaaleina muidenkin kuljetusmuotojen tarpeisiin. lennot muualle Eurooppaan. Lentoaseman melualueelle voidaan sijoittaa melua sietäviä toimintoja. Lentokentät palvelevat jatkossakin alueen harrasteilmailua ja muuta ilmailuharrastustoimintaa. Joensuun ja Kiteen syväsatamat toimivat tehokkaasti ja palvelevat aleen elinkeinoelämää tarjoamalla mahdollisuuden kuljettaa tavaroita Pohjois- Karjalan ja Euroopan satamien välillä 11 kk/vuodessa ja Saimaan sisäisiä kuljetuksia ympärivuoden. Maakunnallista ja seudullista merkitystä omaavat henkilöliikenteen satamat, palvelevat myös vierasvenesatamina. Satamat tarjoavat palveluja sekä paikallisille että muualta alueelle tuleville veneilijöille. Uiton pudotuspaikat mahdollistavat uiton toiminnan ympäristöystävällisenä raakapuun kuljetusmuotona. Pudotuspaikat voivat toimia osin myös muiden kuljetusmuotojen terminaali/varastoaluina. Kauppamerenkulun väylä tarjoaa mahdollisuuden suoriin laivakuljetuksiin Pohjois-Karjalan ja Euroopan sataminen välillä. Syväväylä Merkintä korvataan Liikenneviraston suosittelemalla merkinnällä kauppamerenkulun väylä. Tämä merkintä korostaa asian ydintä eli meriyhteyttä Pohjois-Karjalasta. Laivaväylä >2,4 m Merkintä säilyy ennallaan Väyläverkko tarjoaa liikennöintimahdollisuuden kohtalaisen suurille huvi ja henkilöliikenteen laivoille sekä myös rahtiliikenteelle lähinnä uitolle. 23

27 3.3.5 Tärkeimmät selvitykset - Maakuntakaava 2040 Liikenneselvitys - Itä-Suomen liikennestrategia - Joensuu-Kontiomäki henkilöliikenneselvitys - Niika kehittämiskäytävä selvitys - Matkakeskus, tarveselvitys. Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, VR-Yhtymä Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Rataverkko 2020, Radanpidon linjaukset, Tarkistettu suunnitelma. Ratahallintokeskus, Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon suunnitelma Savo-Karjalan tiepiiri, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi, Raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Vähäliikenteisten ratojen vaikutusarvio, Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, Vaikutusten arviointi Maakunnan liikenteellinen saavutettavuus paranee. Kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytyksiä eri liikennemuotojen ja palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle edistetään liikenteen osalta myös tavoitetta öljyvapaasta Pohjois-Karjalasta myös liikenteen osalta. 3.4 Kulttuuriympäristöt Maakuntakaava- ja nykytilanne Kulttuuriympäristö on kattaa maakuntakaavan merkinnät rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arvokkaista maisema-alueista, muinaisjäännöksistä ja sotahistoriallisista kohteista. Kulttuuriympäristöjä on käsitelty 1. ja täydennetty/päivitetty 3.vaiheessa sekä Kontiorannan varuskunta-alueen osalta 4.vaiheessa. Maakuntakaavan nykyiset teemat ja niiden kaavamerkinnät esitellään tarkemmin tavoite-luvun taulukossa. Liitteessä 1E näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytössä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden, merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen sekä merkittävien esihistoriallisten suojelualuekokonaisuuksien arvojen säilymisestä Suunnitteluperiaatteet Kulttuuriympäristöjen säilyminen huomioidaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Maakuntakaavan tiedot ajantasaistetaan valtakunnallisten rekisterien ja tehtyjen selvitysten pohjalta, mutta teemaa ei muuten avata. Merkintöjä pyritään muuttamaan strategisemmalle tasolle useiden teemojen osalta. 24

28 3.4.4 Tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 nostaa modernin karjalaisuuden maakunnan kulttuuriseksi vahvuudeksi. Karjalaisella kulttuurilla, kalevalaisuudella, tapahtumilla ja ortodoksisuudella on tunnistettu olevan kasvava merkitys maakunnan vetovoimatekijänä. On ennustettu, että matkailu kehittyy erityisesti Kauko-Idän suuntaan ja tukeutuu tulevaisuudessa historiallisiin sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöltään hyvin säilyneisiin alueisiin. Kulttuuriympäristöön tukeutuvien matkailukeskusten toivotaan vahvistuvan. Kaava turvaa rakennus- ja kulttuuriympäristön suojelun avulla kulttuuriarvojen säilymisen ja kulttuurista voimaa ammentavan matkailun tulevaisuuden. Ortodoksisuus tulee vahvistumaan kulttuurisena arvona, kun Heinävesi liittyy maakuntaan Tällöin maakuntaan muodostuu entistä vahvempi itä-länsi-suuntainen ortodoksisuuden akseli täydentämään jo valtakunnallisestikin arvokkaita karjalaisen kulttuurin kohteita. Pohjois-Karjala on ollut sotahistorian näyttämönä kautta aikojen. Sotatoimia nähnyt kalusto, vanhat vallitukset, korsut ja taistelupaikat ovat historiallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. On ennustettu, että sotahistoriallisiin kohteisiin tukeutuva matkailu kehittyy tulevaisuudessa positiivisesti. Maakuntaliitto toteuttaa Museoviraston kanssa kesällä 2017 sotahistoriallisten kohteiden sijaintipaikkojen kartoituksen, joka tehdään pääosin laserkeilausaineiston avulla hyödyntäen tarkkoja korkeusmalleja. Inventoinnin myötä saadaan maakuntakaavaan nykyistä kattavampi kuva erityisesti I ja II Maailmansodan kohteista. Tuleva maakuntakaava korostaa sotahistoriaa nostaen aiemmin esitettyjen Toisen maailmansodan kohteiden rinnalle myös vanhempaa sotahistoriaa. Muinaisjäännöksiä ei ole kartoitettu likimainkaan maakunnan kattavasti. Teema ei myöskään pysy ajan tasalla, sillä uusia muinaisjäännöksiä löydetään arkeologisissa inventoinneissa jatkuvasti. Muinaisjäännökset ovat lain turvaamia ja ne tulee kartoittaa ja huomioida yksityiskohtaisempien kaavojen laadinnassa. Tulevaan maakuntakaavaan poimitaan muinaisjäännösrekisteristä sotahistoriallisia kohteita, mutta muuten teemaa ei esitetä. Kaikki aiemmissa kaavoissa esitetyt teemat kuitenkin säilytetään ja niistä laaditaan täsmälliset teemakartat liitteiksi. Maakuntakaavassa pyritään nostamaan kulttuurikohteet selkeästi esille omana kokonaisuutenaan ja pyritään samalla strategisuuteen. Kulttuuriympäristökokonaisuuden merkintöjä yksinkertaistetaan häivyttämällä kaavakartan tasolla raja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kohteista. Maakuntakaavaan ajantasaistetaan 1., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristömerkintöjen muuttuneet teemat. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu ympäristöministeriön toimesta uudestaan vuosina Kaavassa huomioidaan tämä valtakunnallisesti merkittävien arvokkaiden maisema-alueiden (ma) ajantasaistus, jos alueet ennätetään ministeriön toimesta vahvistamaan. Tällä hetkellä uudet valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat luonnosvaiheessa. Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet osoitettu ma/mm merkinnällä 3. vaiheessa. 25

29 Karttamerkintä nykyisessä kaavassa Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km) Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Rakennussuojelukohde (sr) Rakennussuojelukohde (sr-1) Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä tie (ma/kv) Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie (ma/km) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma) Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (ma/mm) Perinnemaisemat Kehittämiskohde Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. Teemaan yhdistetään myös Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö. Nostaa esiin rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuutena. Rakennussuojelukohde Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain tai kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain nojalla suojeltuja tai maankäyttö ja -rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Nostaa esiin rakennussuojelukohteet kokonaisuutena. Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie Nostaa esiin kulttuurihistorian ja maiseman kannalta merkittävät tiet kokonaisuutena. Arvokkaat maisema-alueet ja perinnemaisemat Nostaa esiin kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeät alueet kokonaisuutena. Ei esitetä kaavakartalla, vain liitekartta. Merkinnän tarkoitus / Tavoite 2040 Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen erillisessä liitteessä 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, 2013) olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuuriarvojen säilymistä. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Tien kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. 26

30 Valtakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde (ma/s) Kiinteä muinaisjäännös (sm) Sotahistorialliset kohteet Yhdistetään II maailmansodan aikaisiin kohteisiin tieto myös vanhemmista I maailmansodan kohteista, joita on Pohjois- Karjalassa. Ei kaavamerkintää Jätetään pois kaavakartalta, mutta esitetään liitekartalla kaavan laadinnan aikainen tilanne. Sotahistoriakohteet kannattaisi nähdä kokonaisuutena. Teemalla on myös matkailullista merkitystä. Maakunnassa on runsaasti myös esim. I MS kohteita. Museoviraston rekisteri ja tutkimustieto kesältä 2017 huomioidaan. Muinaisjäännöksiä ei ole kattavasti kartoitettu. Nyt kohteita on siellä, mistä on tutkimuksia. Tarkempien kaavojen ja poikkeuslupien myöntämisen yhteydessä muinaisjäännökset on selvitettävä Museovirastolta. Maakuntakaava ei pysyisi teeman osalta ajan tasalla Tärkeimmät selvitykset -Grönlund, A, Lehtelä, M, Luotonen, H. ja Hakalisto S. (1998). Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. -Kankainen, J. (1999). Maakunnan maalinnoitteet, I maailmansodan aikaiset linnoitteet Poh-jois-Karjalassa. -Keski-Karhu, H.( 2009). Pohjois-Karjalan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 3/ s. -Lagerstedt, John (2012). Salpalinja. Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoito, arkeologiset kenttäpalvelut. 667 s. -Lyytikäinen, A. & Timo Laitinen (2014): Valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun kulttuurimaisemien ja maisemanähtävyyksien nykytila Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. -Lohilahti, Hanne & Laitinen Timo (2012). Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden mai-sema-alueiden päivitysinventoinnit kesällä 2010 ja keväällä Pohjois-Karjalan maa-kuntaliitto. -Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009, -Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kulttuuriymparisto.nba.fi -Pohjois-Karjalan liitto (2004). Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Joensuu. -Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto (1984). Pohjois-Karjalan maisemaselvitykset. -Rakennusperintö kunniaan hanke. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö (1992). Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I ja II. Mietintö 66/ Ympäristöministeriö (2016). Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi maakunnittain. 27

31 3.4.6 Vaikutusten arviointi Rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuuristen maisema-arvojen säilyminen turvataan maakuntakaavassa tukeutuen lähinnä aiemmin inventoituun ja vahvistettuun tietoon. Kaavaan tehdään lisäyksiä lähinnä sotahistoriakohteiden osalta. Kun perinteinen jyrkkä jako valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin monen teeman osalta häivytetään, kaavan tulkinta helpottuu, maakunnalliset kulttuuriarvot korostuvat ja strategisuus lisääntyy. Tähän pyritään myös sillä, että muinaisjäännöskohteet poistetaan kartasta. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei ole tutkittu kattavasti koko maakunnan osalta, mikä ei välttämättä ole tiedossa kaikilla kaavakartan tulkitsijoilla. Strategisuuden myötä kaavan liitekarttojen rooli tulee korostumaan, sillä niissä esitetään myös yhdistettävät tai poistettavat teemat. 3.5 Luonnonympäristö, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Maakuntakaava- ja nykytilanne Kokonaisuus käsittää sekä luonnonvarojen hyödyntämisen ja niiden suojelun. Luontoon liittyviä maakuntakaavamerkintöjä on käsitelty jokaisessa kaavavaiheessa. Luonnonvarojen hyödyntämisen merkintöjä ovat kaivannaiset eli kaivosalueet, soran- rakennuskiven- ja kalliokiviainesten ottoalueet sekä turvetuotantoalueet. Luonnonvarojen huomioimista ja niiden suojelua edustavat pohjavedet, arvokkaat harjualueet, moreenialueet, kallioalueet ja luonnonsuojelualueet. Liitteessä 1 F1 ja F2 näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytössä kannustetaan säilyttämään valtakunnallisia luonnonperinnön arvoja. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Alueidenkäytössä huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. Alueidenkäytössä varaudutaan ilmastonmuutokseen ja siitä johtuviin sään ääri-ilmiöihin ja tulviin. Alueidenkäytössä varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin Suunnitteluperiaatteet Laadittava maakuntakaava pyrkii luonnonvarojen kestävään käyttöön. Useiden maankäyttöluokkien osalta tehdään ajantasaistuksia ja tarkistuksia, mutta myös teemojen yhdistämistä esitetään kaavan strategisuuden lisäämiseksi Tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 pyrkii turvaamaan luonnon monimuotoisuuden ja edistämään luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla. Ainutlaatuinen luonto on nähty aluerakennetyön tuloksissa yhdeksi tärkeimmistä Pohjois-Karjalan vetovoimatekijäistä. Luonnonarvojen merkitys vetovoimatekijänä kasvaa entisestään, kun paikasta riippumattomuus lisääntyy ja matkailu kansainvälistyy. 28

32 Uudessa maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan luonto halutaan nähdä aluerakennetyön tulosten tavoin strategisesti, kokonaisuutena, joka on enemmän kuin pelkkä nykyisten luonnonsuojelualueiden repaleinen verkosto. Kaava huomioi maakunnan arvokkaat viheralueet ensimmäisen kerran omana teemanaan ja niputtaa sen alle useita aiemmin erillisinä esitettyjä luontoteemoja. Lakisääteiset luonnonsuojelualueet muodostavat tälle viherteemalle kuin runkotolpat, mitkä paikkatietopohjainen Zonation-tarkastelu kytkee monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja tukevaksi kokonaisuudeksi. Strategisuutta palvelee myös aiemmin erillisinä esitettyjen luonnonsuojeluteemojen yhdistäminen. Kaavan liitekartoilla kerrotaan, mihin luonnonsuojelukokonaisuuteen kukin alue kuuluu. Tuleva maakuntakaava pyrkii kannustamaan luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyy vahva biotalouden painotus. Bioteollisuusalueet ja tärkeät terminaalisijainnit huomioidaan kaavassa. Tärkeää on nostaa luonnonvarojen jalostusastetta, mikä tuo maakuntaan investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Maakuntakaava turvaa turveresurssien riittävyyden ja huomioi myös maakunnan itäosaan suunnitellun teknisen hiilen tehtaan tarpeet nykytiedon varassa. Kaavaa varten selvitetään kaikkien turvetuotantoalueiden ja turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden soiden luonnontilaisuusluokitus. Tavoitteena on poistaa kaavavarannosta soita, joita ei tulla jatkossa käyttämään turvetuotannossa. Teknisen hiilen tehtaan myötä soiden käyttöintensiteetti kasvaa, mutta lähtökohtaisesti tuotanto pystytään hoitamaan jo tähän käyttöön varatuilla alueita. Biotalouteen liittyy metsäosaamisen lisäksi paikallisiin oloihin sovitettu maatalous. Maakunta profiloituu jatkossakin maataloudessa luomutuotantoon ja lähiruoan tuotantoon. 29

33 Karttamerkintä nykyisessä kaavassa Kehittämiskohde Merkinnän tarkoitus / Tavoite 2040 Kaivosalueet (EK) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Malmien tai teollisuusmineraalien Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen esiintymisalue (ek1) Soranottoalue (EO1, EO1-p) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Soranottoalue (eo-1) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Rakennuskiviainesten ottoalue (EO2, eo2) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Kalliokiviainesten ottoalue (EO3, eo3) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Kalliokiviainesten ottoalue (eo-3) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Turvetuotantoalue (EO/tu) Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Turpeenkäyttöalue Merkintä osoittaa nykyiset turvetuotantoalueet ja turvetuotannon kannalta tärkeät alueet yhtenä kokonaisuutena. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Pohjavesialueet (pv) Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1) Arvokas kallioalue (ge- 2) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Pohjavesialueet (pv) Ei muutoksia. Arvokkaat luontoalueet Arvokkaat harju-, moreeni tai kallioalueet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet huomioidaan osana uutta arvokkaat luontoalueet teemaa. Teeman pohjana on paikkatietopohjainen tulkinta kytkeytyneistä, ekologisesti tärkeistä viheralueista (Zonation). Teemaa voidaan täydentää saimaannorpan pesinnän kannalta tärkeillä alueilla. Maakuntakaavan sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohja- ja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Uusi arvokkaat luontoalueet teema nostaa esiin maakunnallisesti tärkeitä luontokohteita, viheryhteyksiä, Green Belt -jatkumoa, vihreää infrastruktuuria ja ekosysteemipalveluja. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen biologiset, geologiset ja geomorfologiset ominaispiirteet sekä maisemalliset arvot. On tärkeää huomioida monimuotoisten kokonaisuuksien säilyminen, mitä karttaan merkityt alueet edustavat. Teemaan voidaan liittää ELY-keskukselta saatava tieto arvokkaista norppavesistä tai lisätä norppateema karttaan erillisenä. 30

34 Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Luonnonsuojelualue ja - kohde (SL, SL-v) Koskiensuojelualue Luonnonsuojelualueet Yhdistetään Natura-, SL- ja LUO- ja koskiensuojelukohteet ja merkinnät samaan teemaan. - Teemojen yhdistäminen selkeyttää karttaa vähentämällä kaksi karttatasoa. - Nostaa esiin ei-lakisääteiset huomioitavat luontoalueet kokonaisuutena. - Eritelty tieto alueista säilyy omissa rekistereissään ja esitetään liitekartalla. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lakisääteisesti vahvistetut luonnonsuojelu merkitään karttaan omana teemana, mutta ei yksilöidä Natura- tai luonnonsuojelualueeksi taikka luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Näiden alueiden osalta tehdään ajantasaistus SYKE:n / ELY:n tietokannoista Tärkeimmät selvitykset -Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Ympäristöministeriö, 1978, täydennetty 1980, 1985 ja Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus, alueelliset loppuraportit Pohjois-Karjalan harjuluonto. Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto: A 32, Pohjois-Karjalan metsäohjelma Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan Natura verkosto (perustuu komission päätökseen 2005/101/EY, boreaalisen vyöhykkeen osalta ja valtioneuvoston päätöksiin , , , ja ). -Pohjois-Karjalan suostrategia. Ohtonen ja Kotanen. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 287. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset -Soidensuojelun perusohjelma ( ja ). -Lintuvesiensuojeluohjelma ( ). -Harjujensuojeluohjelma ( ). -Lehtojensuojeluohjelma ( ). -Rantojensuojeluohjelma ( ). -Vanhojen metsien suojeluohjelma ( ) -Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004, maa-aineslain mukaiset ottoalueet, SYKE Pohjois-Karjalan kiviaineskäytön yleisselvitys, 1975 Pohjois-Karjalan seutukaava-liitto. -Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen MOTTO järjestelmä, päivitetyt maa-ainesten ottolu-vat tietoineen. -Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, 2000 PKA. -POSKI-hankeraportit (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteen-sovittaminen, Poh-jois-Karjalan ympäristökeskus). Loppuraportit Seudullisesti merkittävät maa-ainestenottoalueet, nykytilanne (2005), Joensuun seudun yleiskaava. -Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosien rakennuskivi-inventointi, GTK Itä-Suomen rakennuskiviprojekti, GTK

35 -Pohjois-Karjalan tarjoamat mahdollisuudet teollisuus- ja rakennuskivien tuottamiseen, Kivi-konsultit Kalliokohteiden inventointi Pohjois-Karjalassa, GTK Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö 14/ Energia ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 1. päivitys (6/2007), ( ), Turveteollisuusliitto (suorittajaorganisaatio VTT Prosessit). -Erityissuojelua vaativat vesistöt, työryhmämietintö 63/1992, YM ympäristön-suojeluosasto. -Geologian tutkimuskeskuksen turveraportit. -Leino, Jukka (2007), Pohjois-Karjalan maakunnan turvevarat, Geologian tutkimuskeskus. -Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 105/2007). -Potentiaaliset turvevarat kunnittain Pohjois-Karjalasta, GTK turvetutkimusseloste 5/ Antikainen, Merja, Olli Breilin & Ari Lyytikäinen (2001). Pohjavesien suojelun ja kiviai-neshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Pielisen Karjalan seudulta. Alueelliset ympä-ristöjulkaisut GTK (2006). Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala. -GTK (2011). Pohjois-Karjalan kalliokiviainesten kulutusennuste vuoteen Husa, Jukka ja Jari Teeriaho (2012). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Karjalassa. YM. Suomen ympäristö 21/ Ranta, Panu, Ari Lyytikäinen & Jari Hyvärinen (2005). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Keski-Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristö-julkaisut Pohjois-Karjalan potentiaaliset malmien ja teollisuusmineraalien esiintymisalueet Vaikutusten arviointi Maakuntakaava huomioi aiempaa paremmin luonnon monimuotoisuuden ja sen säilymisen pirstaleisten suojelualueiden sijaan tunnistettuna kokonaisuutena. Uusi Arvokkaat luontoalueet teema nostaa esiin maakunnallisesti tärkeitä luontokohteita, viheryhteyksiä, Green Belt -jatkumoa, vihreää infrastruktuuria ja ekosysteemipalveluja. Merkintään liitetään myös saimaannorpan suojelu, sillä lajin elinpiiri laajenee Pohjois-Karjalaan pitkälti ilmastonmuutoksen ja kannan kasvun myötä. Kokonaisuutena merkintä toimii huomiomerkkinä, eikä sisällä hakkuurajoitteita, mutta alueen pysyvien muutosten suunnittelussa on otettava huomioon alueen erityispiirteet, kuten biologiset, geologiset ja geomorfologiset ominaispiirteet sekä maisemalliset arvot. Luonnonvarojen käyttö lisääntyy, mutta kaavatarkastelussa pyritään kestävään kehitykseen. Metsäbiotaloutta tuetaan merkitsemällä karttaa uusina teemoina bioteollisuusalueet ja tärkeät terminaalisijainnit. Turveresurssit arvioidaan luonnontilaisuusluokkia tarkastelemalla uudelleen. On mahdollista, että joitakin soita vapautetaan kaavan resurssialueista ilman, että Ilomantsiin kaavaillun teknisen hiilen tehtaan tuotannon edellytyksiä heikennetään. 3.6 Erityistoimintojen alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Erityistoimintojen alueisiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Jätehuolto (1.vaihe), energiahuolto (1. ja 2.vaihe), tuulivoima-alueet (3.vaihe), puolustusvoimien ja rajavartioston alueet (1., 2. ja 3.vaihe), ampumaradat (2.vaihe), moottorirata-alueet (1. ja 3.vaihe), melualueet (1., 2. ja 4.vaihe) sekä suojavyöhykkeet (3.vaihe). Liitteessä 1G näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla. 32

36 Jätehuolto Jätetteenkäsittelyalueita on käsitelty 1. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaavan 1.vaiheen kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Karjalassa on kuusi yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joista maakuntakaavaan on merkitty neljä: Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, Nurmeksen ja Kiteen jätteenkäsittelypaikat sekä Outokummun Jyrin erityisjätteen käsittelypaikka. Aikaisemman kaavaselostuksen mukaista kuutta jätteenkäsittelypaikkaa ei ole maakunnassa, vaan niitä on kaavakartan mukaiset neljä. Tämä tullaan korjaamaan maakuntakaava 2040:ssä. Nurmeksessa ja Kiteellä jätteitä ei myöskään enää säilötä vaan ne kuljetetaan muualle. Osana jätteenkäsittelyä voidaan todeta, että Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoa ei ole merkitty maakuntakaavaan. Merkinnän tarve selvitetään tarkistuksen yhteydessä. Siirto Kontiosuolle? Jätteenkäsittelytapa on myös viime aikoina muuttunut voimakkaasti eikä niitä enää haudata maahan kaatopaikoilla vaan ne pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti ja sekajätteet polttamaan. Tällä hetkellä maakunnan jätteet kuljetetaan Varkauteen poltettavaksi Energiahuolto Energiahuoltoa on käsitelty kaavan 1. vaiheessa suurjännitelinjojen ja energiaverkostoon liittyvien voimalaitosten osalta. Kaavan 2.vaiheessa on osoitettu lisäksi ohjeellisena linjauksena 400 kv:n yhteystarve, 110 kv:n yhteistarpeet sekä muuntoasemat. Kontiolahden Jaamankankaalla sijaitsee maakunnan tärkein muuntoasema, josta lähtee pääsähkölinjat myös muualle maakunnan alueille. Tämä on merkitty kaavaan aluevarauksena, muut kohdemerkinnöin. Kaavan tavoitteena on esitetty olemassa olevien energiaverkostojen hyödyntäminen, maakunnan saattaminen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. Tällä hetkellä sähköhuollon 110 kv:n suurjänniteverkosto ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin. 110 kv:n voimajohtoverkostoa palvelevia muuntoasemia on Pohjois-Karjalassa 31 eri puolilla maakuntaa. 110 kv linja ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin ja vanha linja Varkaudesta Kontiolahteen on korvattu uudella vuonna Sähkölinjojen yhteystarpeet etelästä ja Niiralasta Joensuun kautta Pohjois- Savoon on toteutumatta. Samoin kuin linjaus Joensuu - Ilomantsi - Pampalo. Rakennettuja vesivoimalaitoksia on Nurmeksessa Kuokkastenkoski, Lieksassa Pankakoski ja Lieksankoski, Enossa Kaltimonkoski ja Pamilo, Kontiolahdessa Kuurna ja Puntarinkoski, Joensuussa Ruskeakoski ja Vihtakoski ja Tohmajärvellä Saario ja Vääräkoski. Lisäksi teollisuudella on sähkövoimalaitoksia Enossa Enocell, Joensuussa Fortumin sähkö- ja kaukolämpövoimalaitos, Lieksan Vapon turvelämpölaitos sekä Kiteen Puhoksen teollisuuslämpölaitos. Lisäksi kunnilla on useita hakkeella toimivia kaukolämpölaitoksia Tuulivoima-alueet Tuulivoimala-alueet on käsitelty maakuntakaavan 3.vaiheessa, joten niiden kohdalla maakuntakaavamerkinnät on hyväksytty vuonna 2013 ja vahvistettu Kaikkiaan alueita on osoitettu kaavassa 12 kappaletta ja voimaloiden maksimäärä on noin 300 kappaletta. Maakuntakaavaan merkityille tuulivoima-alueille on kuntakaavoitus aloitettu Juuan Tynnyrivaaran ja Lieksan Julkuvaaran alueilla, jonne on ajateltu sijoittuvan yhteensä 16 tuulimyllyä. Juuan alue on kuitenkin Puolustusvoimien osalta todettu tutkavaikutuksien vuoksi tuulivoimaloille sopimattomaksi. Puolustusvoimat antavat lausuntonsa tuulivoimasta vasta sitten, kun tuulivoimaloiden tarkat sijainnit ovat selvillä. Tämän on todettu aiheuttavan ongelmia, kun tuulivoima-alueet merkitään maakuntakaavaan, mutta niiden toteutuminen selviää vasta puolustusvoimien lausunnon jälkeen. Maakuntakaavavaraus aiheuttaa kuitenkin rajoituksia esimerkiksi rakentamiselle alueella. Lisäksi Liperin Korpivaaraan on hyväksytty pieni tuulivoimaloiden alue (kolme tuulivoimalaa), jota ei ole tarvetta merkitä maakuntakaavaan sen pienuudesta johtuen. 33

37 Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä suojavyöhykkeet ja rajavyöhyke Puolustusvoimien ja rajavartioston alueita on käsitelty 1.kaavavaiheessa ja päivitetty 3.kaavavaiheessa Sotinpuron ja Hiienvaaran harjoitusalueiden merkintöjen osalta. 1.vaiheesta voimassa ovat Onttolan varuskunta-alue sekä Ylämyllyn varastoalue. Lisäksi 4.kaavavaiheessa poistettiin Kontiorannan varuskuntaalueen merkintä varuskunnan lakkauttamisen myötä. Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet ovat tällä hetkellä ajan tasalla, niissä kaikissa on toimintaa eikä niissä ole todettu olevan tarkistamistarpeita. Puolustusvoimien suoja-alueet on esitetty kaavan 3.vaiheessa. Esittämistavat ovat kuitenkin muuttuneet ja puolustusvoimien mukaan suoja-aluemerkinnät ja määräykset tulisi korjata ajantasaisiksi. Nämä tullaan päivittämään esitetyn mukaisiksi. Rajavyöhyke on päivitetty 3.vaiheessa valtioneuvoston viimeisimmän asetuksen mukaisesti ja se on ajan tasalla. Suojavyöhykkeet koskevat myös muita kuin puolustusvoimien alueita, mutta maakuntakaavassa ei ole esitetty suojavyöhykkeitä muille alueille. Laki vaatii maakuntaliittoja merkitsemään vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot maakuntakaavaan. Tällaisia laitoksia ja varastoja on Pohjois-Karjalassa yhdeksän kappaletta: Abloy Oy Joensuu, Enocell Oy Joensuu, Teboil Oy Ab Joensuu, Hexion Oy Kitee, Pankaboard Oy Lieksa, Höljäkkä Oy Nurmes, FSP Finnish Steel Painting Oy Outokumpu, Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokumpu, Boliden Kylylahti Oy Polvijärvi. Nämä tullaan päivittämään kaavaan. Suojavyöhykkeet koskettavat myös vaarallisia aineita käsitteleviä ratapihoja. Näitä on Pohjois-Karjalassa Joensuun ratapiha ja Niiralan ratapiha Tohmajärvellä. Maakuntakaavaprosessissa tullaan selvittämään, merkitäänkö nämä kaavaan Seudulliset ampumaradat Seudullisia ampumaratoja on käsitelty maakuntakaavan 2. vaiheessa ja päivitetty 4. vaiheessa Joensuun seudun seudullisen ampumaradan, Kontiorannan osalta. Maakuntakaavassa on esitetty kahdeksan seudullista merkitystä omaavaa ampumarataa, joita ovat Lieksan Tainionvaaran ampumarata, Juuan ampumarata, Ilomantsin Putkelan ampumarata, Kontiolahden Onttolan ampumarata, Kiteen Aimon ampumarata, Kontiolahden Kontiorannan ampumarata sekä Sotinpuron ja Hiienvaaran ampuma-alueilla sijaitsevat ampumaradat. Näistä kaavan vahvistamisen jälkeen on tapahtunut muutoksia Onttolan ampumaradan osalta, josta siviiliammunta on lakkautettu ja radat ovat vain viranomaiskäytössä. Merkintää ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi kumota 4.vaihekaavassa. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä yhteensä noin ampumarataa. Kaikkein pienimpiä, metsästysseurojen omia lähinnä aseen kohdistukseen käytettäviä radoista ei ole tarkkaa tietoa. Näistä 16 radalla on nykyaikainen ympäristölupa. Lupaharkinnassa tai luvituksessa on yhdeksän ampumarataa. Ratoja käyttävät niin puolustusvoimat, viranomaiset kuin metsästäjät ja ammunnan harrastajat. Kaikkiaan ratojen käyttäjiä on yhteensä noin Maakuntakaavassa on merkitty vähintään seudullista merkitystä omaavat ampumaradat (8 kappaletta), mutta Joensuun seudulle rata ei ole vielä toteutunut. Monilla ampumaradoilla, kuten Outokummussa Salmijärven radalla, Lieksassa Tainionvaarassa ja Joensuussa Hammaslahdessa on kehittämissuunnitelmia tai hankkeita menossa ratojen parantamiseksi Moottorirata-alueet Maakuntakaavassa on osoitettu moottorirata-alueina Ylämyllyn moottorirata-alue, johon sisältyy ajoharjoittelurata, mikroauto- ja crossradat. Alueelle on esitetty laajennusalue 4.vaihemaakuntakaavassa, mutta ympäristöministeriön kaavan vahvistuspäätöksestä on valitettu laajennusalueen takia. Kohdemerkinnöin on osoitettu Riihikankaan ajoharjoittelurata Nurmeksessa ja Tuupovaaran Rally Centerin moottorirata. Lisäksi kaavan 3.vaiheessa on osoitettu Kiteen Aimon monitoimikeskus-merkinnällä E2. Kiteen monitoimikeskukseen on suunnitteilla harrastus- ja matkailukeskus ammuntaan, autourheiluun, hevosurheiluun, koiraharrastukseen, lentoharrastukseen, moottorikelkkailuun ja moottoripyöräilyyn. Vaikka merkinnän piiriin lukeutuu myös muita kuin moottoriratatoimintoja, ei niitä osoittavia merkintöjä ole kumottu aikaisemmista kaavoista. Näitä ovat lentopaikka, ampumarata ja melualue. Merkinnän 34

38 tarkoitus on turvata alueen kehittäminen kokonaisuutena. Ympäristöluvan vaativista toiminnoista autourheiluradoilla on ympäristöluvat, mutta ampumaratojen osalta luvista on valitettu ja asian käsittely on kesken. Kaikki merkittävät moottorirata-alueet on merkitty maakuntakaavaan ja niissä on toimintaa. Ylämyllyn moottorirata-aluetta on laajennettu 4.vaihemaakuntakaavassa, mutta ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä on valitettu. Moottorirata-alue käsittää myös ajoharjoitteluradan, jolla on ympäristölupa, mutta motocross-radan osalta hallinto-oikeus palautti ympäristöluvan kuntaan uudelleen käsiteltäväksi Melualueet Melualueita on käsitelty 1.vaihekaavassa lentoaseman melualueen (me) osalta, 2.vaihekaavassa ampumaratojen melualueiden (me-1 ja me-2) ja 4.vaihekaavassa Kontiorannan ampumaradan melualueen (me-3) melualueen osalta. Melualueilla on erilaiset desibelirajat toimintojen erilaisuudesta johtuen. Melualueissa ei ole todettu tarkistamistarpeita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että melualueiden rajauksissa olisi muutostarpeita. Puolustusvoimat on ottanut asiaan kantaa viimeksi maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, jossa on todettu heidän ratojensa osalta ampumamelualueiden olevan ajan tasalla. Joensuun lentoaseman ympärille on esitetty lentomelualue, joka päivitetään Finavian saatavan uusimman rajauksen mukaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytössä ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia terveyshaittoja. Haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen riskit on hallittava. Tavoitteena on merkitä erityistoimintojen alueet tarkoituksenmukaisille paikoille, keskittää häiritsevät toiminnot samalle alueelle niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä. Alueidenkäytössä otetaan huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset edellytykset ja toimintamahdollisuudet. Turvataan puolustusvoimien ja rajavartioston toimintamahdollisuudet osoittamalla heidän toimintansa tarvitsemat alueet ja niiden ympärille melualueet ja suojavyöhykkeet. Alueidenkäytössä turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevien energiaverkostoja sähkönsiirrossa. Maakunta tulee saattaa 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon Suunnitteluperiaatteet Erityistoimintojen alueet merkitään tarkoituksenmukaisille paikoille, keskitetään häiritsevät toiminnot samalle alueelle niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä sekä turvata puolustusvoimien ja rajavartioston toimintamahdollisuudet. 35

39 Meluavien toimintojen kuten ampumaratojen, ampuma- ja harjoitusalueiden sekä moottoriratojen osalta on erityisiä huomioon otettavia asioita toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maaja kallioperään sekä pohjavesiin ja kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi on selvitettävä vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. Aluevarauksissa huomioidaan myös luonnonsuojelullisesti merkittävät alueet alueiden läheisyydessä, kuten kansallispuistot. Seudullisten ampumaratojen kohdalla ampumaradoille asetetaan kriteerit, joiden perusteella ne valitaan maakuntakaavaan. Niissä huomioidaan ampumaradan seudullinen merkitys, useamman aselajin käyttömahdollisuus, mahdollinen ympärivuotinen toiminta sekä se, että melu- ja ympäristöturvallisuudesta on huolehdittu. Tulevaisuudessa ampumamelua pyritään vähentämään siirtämällä ampumaharrastetoimintaa osittain uusille ampumaradoille, joiden toiminta ohjataan parhaiten soveltuville alueille. Rajavyöhykkeen raja perustuu valtioneuvoston asetukseen ja se otetaan mukaan kaavaan sellaisena kuin asetus sen määrää. Tuulivoiman osalta maakuntakaavassa periaatteena on ollut osoittaa riittävä määrä suuren kokoluokan tuulivoimalapuistoja. Nykyisellään kaavassa on 12 kappaletta alueita eikä ole todettu niitä tarvittavan lisää. Uusi ampumaratalaki velvoittaa, että maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelma, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Tavoitteena on turvata eri ampujien tarvitsemat rata-alueet ja mahdollistaa harrastus sekä viranomaiskäyttö. Pyrkimys tulee olla myös siihen, että kaikilla radoilla olisi tarvittavat luvat kunnossa Tavoitteet Eritystoiminjoen alueiden käsittelyllä maakuntakaavassa pyritään turvaamaan kaikille ihmisille turvallinen elinympäristö ja toimintaympäristö sekä suunnittelemaan kestävää aluerakennetta ja hyvää arkea. Tämä tarkoittaa häiritsevien toimintojen keskittämistä samoille alueille niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä. Lisäksi turvataan puolustusvoimien ja rajavartioston toimintamahdollisuudet sekä valtakunnallisen energiahuollon linjaukset ja niiden toimintaedellytykset. Maakuntakaavamerkintä / kohde Erityistoimintojen alueet kokonaisuudessaan Jätehuolto (EJ, ej) Kehittämiskohde Suurilta osin erityistoimintojen alueet ovat tällä hetkellä tarkoituksenmukaisilla paikoilla, eikä tarkistamistarpeita ole. Ei havaittuja kehittämiskohteita lukuun ottamatta Joensuun Kuhasalon jäteveden puhdistamon Merkinnän tarkoitus / tavoite 2040 Erityistoimintojen alueet merkitään tarkoituksenmukaisille paikoille, keskitetään häiritsevät toiminnot samalle alueelle niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä sekä turvata puolustusvoimien ja rajavartioston toimintamahdollisuudet. Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. 36

40 Energiahuolto (EN, en) Tuulivoima-alueet (tv) Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet (EP, EAH) merkitsemisen selvittämistä. Laitos ei ole ollut aikaisemmin maakuntakaavoissa. Muutoin otetaan sellaisenaan aikaisemmista kaavavaiheista. Ei havaittuja kehittämiskohteita. Tuodaan voimassa olevat merkinnät kaavaan. Selvitetään erityisesti Puolustusvoimilta, onko kaikilla maakuntakaavaan merkityillä tuulivoimaalueilla toteutumismahdollisuu det. Muutoin tuodaan voimassa olevat merkinnät kaavaan. Mikäli ei todeta tarkistustarpeita, tuodaan merkinnät aikaisemmista kaavavaiheista. Mikäli jokin alue ei puolustusvoimien näkökulmasta sovi tuulivoimalle, merkintä poistetaan. Osoitetaan energiaverkostoon liittyviä voimalaitoksia sekä muuntamoita, 110 kv:n pääsähkölinjat, näiden 110 kv:n yhteystarpeet sekä ohjeellinen 400 kv:n pääsähkölinjavaraus. Mahdollistetaan maakunnan saattaminen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. Hyödynnetään olemassa olevia siirtoverkkoja sähkönsiirrossa. Osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet eli tuulivoimapuistot. Puistojen laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuistolla tarkoitetaan vähintään kahdeksan (8) sekä luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä ja koko KEski-Karjalan alueella vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimalaalueita. Osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet sekä ampumaja harjoitusalueet. Turvataan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminta sekä mahdollistetaan harjoittelu ja ampumatoiminnot. 37

41 Suojavyöhykkeet (sv) Rajavyöhyke (er1) Seudulliset ampumaradat (ea) Moottorirata-alueet (E1, e1) Melualueet (me, me-1, me-2 ja me-3). Puolustusvoimien alueelle toiminnan vaatimat suojavyöhykkeet päivitetään. Osoitetaan vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsitteleville laitoksille suojavyöhykkeet (Seveso-direktiivin mukaiset laitokset) uutena kokonaisuutena maakuntakaavassa. Rajaus ajan tasalla. Tuodaan voimassa oleva merkintä. Pohditaan tuodaanko voimassa olevista kaavoista ampumaradat sellaisenaan mahdollisine tarkituksineen (esimerkiksi Salmijärven rata Outokummussa) vai vähennetäänkö merkintöjä koskemaan vain maakunnallisia ratoja. Laaditaan taustalla Pohjois- Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Ei havaittuja kehittämiskohteita. Tuodaan voimassa olevat kohteet kaavaan. Yhdistetään olemassa olevat melualueet (me, me-1, me-2 ja me-3) yhdeksi merkinnäksi. Tarkempi kunkin kohteen meluraja-arvo käy ilmi selostuksesta. Osoitetaan räjähdevarastoinnin suojavyöhyke, jolla alueen käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan kohteen vuoksi rajoitettava. Osoitetaan vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsitteleville laitoksille suojavyöhykkeet. Osoitetaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetussa laissa säädetty rajavyöhyke. Osoitetaan varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarataalueet, mikäli pelkkä EAHaluevarausmerkintä ei riitä turvaamaan toimintoja. Mahdollisesti myös maakunnan merkittävävimmät ampumarataalueet. Maakuntakaavaan merkityillä ampumaradoilla on olemassa suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi ja radoilla tulee olla vaadittavat luvat kunnossa. Osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet sekä Kiteen Aimon kaltainen monitoimikeskus, jossa on monipuolista harrastus- ja matkailutoimintaa. Osoitetaan yhdellä merkinnällä Joensuun lentoaseman L den 55 db melualue, sekä ampumamelualueet, joiden melutaso ylittää L aeq 55 db ja L AImax 65 db ja L AImax 55 db ohjearvot. 38

42 Vaarallisia aineita käsittelevät ratapihat (uusi käsiteltävä teema) Merkitään kohdemerkinnällä Joensuun ja Niiralan ratapihat Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja varastointi tulee huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa Tärkeimmät selvitykset - Joensuun lentoasema, Lentokonemelualueet nykytilanteessa 2000 ja ennustetilanteessa 2020, Yleistason tarkastelu. - Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylaitosten tarveselvitys Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Suomen IP-Tekniikka Oy, Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltosuunnitelma. Ari Latja. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 26. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Vertailuraportti Kiteen Syrjäsalmen ja Pölkkysalmen 400 kv voimalinjavaihtoehdoista. - Ympäristösuunnittelu Henttonen, Ampumarataopas. Opetusministeriö (2005). Liikuntapaikkajulkaisu 87, Tampere - Naumanen Petri ja Tiainen Jari Ampumaratojen kartoitus Pohjois-Karjalassa. 61 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut 117, Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus. - Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ja Ilomantsin ampumaratojen meluselvitys, Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 23/ Puolustusvoimien ampumaradat, ympäristöraportti (2003). Pääesikunta/ Lääkintähuolto-osasto. Hamina. - Keskitalo Toni, Anniina Rytkönen, Mika Laita, Tony Pirkkola, Maarit Alm ja Marika Kolehmainen (2009) Hiienvaaran ampuma-alueen meluselvitys. Tutkimusraportti 4/2009, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. - Itä-Suomen monitoimikeskus esiselvityshanke, raportti (2008) Keski-Karjalan Ke-hitysyhtiö KETI Oy - Ilmatieteen laitos (2009). Suomen tuuliatlas Laitinen, Timo (2012). Pohjois-Karjalan potentiaalisten tuulivoima-alueiden maisema- ja ympäristöselvitys (05/2012). - Lindblom, Kari (2013). Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet linnuston ja elinympäristöarvojen huomiointi kohteiden valinnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto & Pohjois- Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. - Lohilahti, Hanne & Pasi Pitkänen (2011) Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. - Paakkari, Merja (2012). Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitykset - Paakkari, Merja & Pasi Pitkänen (2011). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet ( ). - Ramboll (2008). Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys. - Tuuliatlas 2009, Ilmatieteen laitos (kartta-aineisto tuulisuudesta ja tuulivoimatuotannosta) - Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset, Jarmo Koistinen Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Carlo Di Napoli Guidelines for consideration of bats in wind farm projects, Rodriques Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet, Merja Paakkari ja Pasi Pitkänen Tuulivoimarakentaminen ja linnut Pohjois-Karjalassa, Veli-Matti Sorvari - Joensuun seudun ampumarataselvitys, Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma 2017 (tekeillä) 39

43 3.6.6 Vaikutusten arviointi Erityistoimintojen alueiden suurimmat vaikutukset ovat melu ja ympäristöhäiriöt erityistoimentoimintojen alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä. Maakuntakaavassa lähtökohtana on, että häiritseviä toimintoja keskitetään samalle alueella vähentäen häiriötä ympäristöön. Osa toiminnoista sijoittuu kuitenkin lähelle muuta yhdyskuntarakennetta, jolloin on tarpeen osoittaa toiminnot sopivimpaan sijaintiin suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Toisaalta taas esimerkiksi tuulivoima-alueet ohjataan ensi sijassa kauemmaksi muusta yhdyskuntarakenteesta ja etenkin taaja-asutuksesta, kuitenkin niin, että ne ovat tuulisilla alueilla ja lähelle voimajohtoverkkoja. Samoin toimitaan puolustusvoimien ja rajavartioston harjoitusalueiden kohdalla, jotka toimivat nykyiselläänkin kauempana taaja-asutuksesta. Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla toiminnot arvokkaimpien luontoarvojen ulkopuolelle. Uhkana on silti maaperän pilaantuminen, joka tulee ottaa huomioon toimintoja suunnitellessa ja minimoida riskit hyödyntämällä esimerkiksi parhainta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) sekä noudattamalla ohjeita, säädöksiä ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Energiaverkoston toimintaedellytykset ovat elintärkeitä yhteiskunnan toimivuudella. Verkoston merkitseminen maakuntakaavassa turvaa energiansaantia ja sen toimintavarmuutta. Energiaverkoston vaatimien alueiden ja johtokäytävien sijoittuminen maastoon rajoittaa muuta maankäyttöä näillä alueilla ja voi myös huonontaa maisemakuvaa. Linjoja uudistettaessa tai muutettaessa tulee tukeutua ensisijassa olemassa oleviin johtokäytäviin vähentämään uusia haitallisia vaikutuksia. 3.7 Rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt Maakuntakaava- ja nykytilanne Maakuntakaavan rannat, virkistys ja matkailu sekä reitistöt -teema käsittää seuraavat maankäyttömuodot: rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (1.vaihe), rantarakentamisen solmukohta (1.vaihe), virkistysalue ja virkistyskohde (1., 2. ja 4.vaihe), matkailupalvelujen alue ja matkailupalvelujen kohde (1., 3. ja 4. vaihe), maa- ja metsätalousvaltainen alue sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (1. ja 4. vaihe), virkistyskäytön kannalta tärkeä alue (1. vaihe), viheryhteystarve (4.vaihe), vierasvenesatama (1.vaihe), ohjeellinen ulkoilureitti, ohjeellinen vesiretkeilyreitti sekä ohjeellinen moottorikelkkailureitti (3.vaihe). Liitteessä 1H näkyy kehittämisperiaatemerkinnät kartalla Rantojenkäytön kehittämisen kohdealueet ja rantarakentamisen solmukohdat Rantojenkäytön kehittämisen kohdealueita ja rantarakentamisen solmukohtia on käsitelty 1.vaihekaavassa. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Rantarakentamisen solmukohdan kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, jotka ovat tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. 40

44 Virkistysalueet ja -kohteet Virkistysalueita ja -kohteita on käsitelty 1., 2. sekä 4. vaihekaavassa. Virkistysalueita on 34 kappaletta, yhteensä hehtaaria (osa alueista voi muodostaa yhdessä isomman virkistysaluekokonaisuuden, kuten esimerkiksi Utran saarien kaksi saarta) sekä virkistyskohteita 11 kappaletta. Näissä ei ole todettu tarkistamistarpeita vaan niiden katsotaan olevan ajan tasalla. Maakunnassa on useita paikallisia, seudullisia tai maakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita ja kohteita. Maakuntakaavaan on merkitty näistä kaikki vähintään seudullista merkitystä omaavat ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja virkistysalueet. Virkistysalueilla on tärkeä merkitys niin paikallisten liikkumisen kuin matkailunkin kannalta ja on tärkeä turvata niiden olemassa olo sekä riittävä verkosto Matkailualueet ja -kohteet Matkailualueita ja -kohteita on käsitelty 1., 3. sekä 4.vaihekaavassa. Matkailupalvelujen alueita on neljä kappaletta, 789 hehtaaria ja kohteita on 19 kappaletta. Matkailupalvelujen aluevarauksissa ei ole tarkistamistarpeita, mutta yksittäisten matkailukohteiden osalta on syytä käydä läpi, ovatko kaikki kohteet yhä toiminnassa. Mikäli toimintaa ei ole olemassa eikä suunnitteilla, on syytä harkita kohteiden poistamista maakuntakaavasta. Maakunnan matkailuedellytysten kehittymiselle on tärkeää, että merkittävimpien kohteiden toimintaedellytykset ja kehittymismahdollisuudet turvataan maakuntakaavalla. Tällä hetkellä suurimpia suunnitelmia matkailun kehittämiselle on Kolin alueella (ns. Koli Cultura-hanke) sekä Kontiorannassa vanhan varuskunta-alueen paikalle suunnitellun matkailukeskuksen perustaminen. Molemmat ovat maakuntakaavan merkittyjä matkailukohteita Maa- ja metsätalousvaltainen alue Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita on käsitelty maakuntakaavan 4.vaiheessa. Aluevarauksina on esitetty kolme aluetta Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen sisällä ja/tai sen välittömässä läheisyydessä. Alueiden pääasiallinen maankäyttö on nykyisen ja halutaan jatkossakin olevan nimenomaan maa- ja metsätalous eikä ne sovellu taajamatoimintojen alueiksi. Alueissa ei ole todettu olevan tarkistustarpeita Maa- ja metsätalousvaltaisia alue ja maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta on käsitelty 1. ja 4. vaihekaavassa. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta, on osoitettu kaikkiaan 12 kappaletta, jotka muodostavat seitsemän erillistä kokonaisuutta. Näissä ei ole todettu tarkistamistarpeita. Jaamankankaan laajalle MU-1 alueelle sen sijaan on selvitettävä tuleva maankäyttö, jolloin osa alueesta tullaan merkitsemään muuhun käyttöön. Suurin osa alueesta jää kuitenkin edelleen maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonka tarve on noussut monissa selvityksissä selkeästi esille Virkistyskäytön kannalta tärkeä alue Virkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita on käsitelty 1.vaihekaavassa, joita on yhteensä neljä kappaletta. Nämä ovat pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita. Niissä ei ole todettu tarkistamistarpeita Viheryhteystarve Viheryhteystarpeita on käsitelty 1.vaihekaavassa ja uudistettu kokonaan 4.vaihekaavassa. Viheryhteystarpeet sijaitsevat Joensuun seudulla ja niiden tarkoitus on nitoa yhteen virkistys-, matkailu- ja 41

45 luontokohteiden verkosto sekä mahdollistaa liikkuminen erityisesti rantoja hyödyntäen. Koska merkinnät ovat vasta tarkistettu, ei niissä nähdä olevan tarkistamistarpeita. Viheryhteystarvemerkinnällä on osoitettu Joensuun ydinkaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä. Viheryhteydellä tarkoitetaan ulkoilureittejä, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta tärkeitä yhteyksiä. Vielä toteutumattomia yhteyksiä ovat yhteys Utran saarten kohdalla Pielisjoen yli sekä Lykynlammelta Jaamankankaalle Höytiäisen kanavan yli, jotka vaativat silta- tai muita rakennelmia. Huhmarin ja Lykynlammen välistä yhteyttä ei ole merkitty tarkempiin kaavoihin. Lisäksi osia rantaraitista Pyhäselän ja Pielisjoen rannoilla on vielä toteutumatta ja niiden toteutumista tulee edistää tarkemman kaavoituksen yhteydessä Vierasvenesatamat Vierasvenesatamia on käsitelty 1.vaihekaavassa. Niitä, kuten muutakin satamaverkkoa kokonaisuudessaan mukaan lukien uiton pudotuspaikat, tullaan päivittämään. Satamaverkosto on todettu liian moniportaiseksi ja sitä on tarve yksinkertaistaa sekä supistaa merkitsemällä vain aidosti maakunnallinen verkosto Ulkoilureitit, vesiretkeilyreitit ja moottorikelkkailureitit Ohjeellisia ulkoilureittejä, ohjeellisia vesiretkeilyreittejä sekä ohjeellisia moottorikelkkareittejä on käsitelty 1.vaihekaavassa ja uudistettu kokonaan 3.vaihekaavassa. Ulkoilureittejä on osoitettu 762 kilometriä, vesiretkeilyreittejä 910 kilometriä ja kelkkauria kilometriä. 3.vaihekaavassa reitit tarkistettiin periaatteella vähemmän, mutta laadukkaampia reittejä. Maakuntakaavan seurantaraportin perusteella ei ole noussut esiin selkeitä tarkistamistarpeita vaan reittimerkintöjen katsotaan olevan ajan tasalla. Muut reiteillä tapahtuvat liikkumismuodot (mönkijät, koiravaljakot, ratsastus) ovat käyttäjäryhmiltään pieniä tai tapahtuvat olemassa olevaa tieverkkoa pitkin (pyöräily), joten niitä ei ole todettu tarvittavan merkitä maakuntakaavaan. Reittiverkosto on tärkeä paikallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös luontomatkailu. Monilta osin verkostossa on puutteita kunnossa ja opasteissa, mutta myös mallikkaasti reittejä maakunnasta löytyy. Keskeinen reittiverkosto tulisi saada yhteisen koordinaation ja ylläpidon alle erityisesti matkailullisen vetovoiman lisäämiseksi. Tätä työtä varten on suunnitteilla maakunnallisen virkistysreitistöyhdistyksen laajentaminen kaikki reittimuodot kattavaksi yhdistykseksi. Yhdistys koordinoisi reittien hoitoa ja niiden palvelutasoa, jotta niiden matkailullinen vetovoima saadaan nostettua sen vaatimalle tasolle. Maakuntakaavan reittiverkosto toimii pohjana yhdistyksen reittiverkostolle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytössä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle edistämällä palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä muiden vähähiilisyyttä edistävien liikkumis- ja kuljetuspalvelujen hyödyntämismahdollisuuksia. Vapaa-ajan alueina osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat virkistysalueet sekä Joensuun kaupunkiseudulla näiden välille liikkumisen mahdollistavat viheryhteydet. 42

46 3.7.3 Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Ranta-alueiden käyttöön kohdistuu hyvin erilaisia näkökulmia riippuen tarkastelijasta, joka voi olla esimerkiksi kesämökin omistaja, meloja, ympäristöviranomainen, virkistyskalastaja, maanviljelijä, kunnan virkamies, veneilijä, luonnonsuojelija tai vaikkapa luontovalokuvaaja. Tavoitteena on, että eri näkökulmat tulee huomioida siten, että matkailualueiden, ympärivuotisen samoin kuin vapaa-ajan asumisen rakentaminen ja uudistaminen rannoille on mahdollista. Samalla on turvattava myös se, että yhtenäisiä vapaita ranta-alueita säilyy luontoalueina mahdollistaen jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistäytymisen. Ranta-alueiden käytössä tulee pitää mielessä, että rannat ja luonto ovat arvokkaita sellaisenaan: puhutaan luonnon itseisarvosta. Suuret yhtenäiset vesistöalueet monimuotoisine rantoineen ovat merkittävä vetovoimatekijä Pohjois- Karjalalle. Monimuotoiset ranta-alueet ja niiden kestävä käyttö luo mielikuvan Pohjois-Karjalasta houkuttelevana ja viihtyisänä loma- ja vapaa-ajan-viettoalueena ja myös asumisen paikkana siihen soveltuvilla alueilla. Myös työnteon muuttuminen esim. etätyön lisääntymisen myötä ja vapaa-ajan luonteen muuttuessa Pohjois-Karjalalla on tarjota erinomaiset puitteet virkistykseen ja matkailuun liittyvälle uudenlaiselle asumiselle ja paikasta riippumattomalle työympäristölle. Rantojen käytölle on asetettu maakunnalliset yleiset periaatteet viimeksi vuonna 2004 julkaistussa Rantojen käytön periaatteet raportissa. Tuloksena on maakunnan suurvesistöjen rantojen käytölle asetetut yleistavoitteet ja suurvesistökohtaiset erityistavoitteet. Kaavoituksen painopisteen siirryttyä yhä enemmän suurvesistöjen ulkopuolisille pienille vesistöalueille on herännyt tarve laatia maakunnalliset rantojen käytön periaatteet myös suurvesistöjen ulkopuolisille alueille. Rantojen käyttö on nähty Pohjois-Karjalassa merkittävänä tekijänä monelta taholta ja se nousikin Pohjois- Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman palautteissa yhdeksi pääteemaksi. Rantojen käytön osalta on tehty selvitystyö, jonka perusteella nykyiset suunnitteluperiaatteet kaipaavat tarkennusta sekä kohdemerkintöjen että rantojen käytön kehittämisen kohdealueiden osalta. Tehdyn selvityksen mukaan rantarakentamisen solmukohta -kohdemerkintä on kaiken kaikkiaan monelta osin ongelmallinen, eikä merkinnän vaikutusalueiden kehitys ole pääosin ollut sellaista, kuin merkinnällä halutaan ilmaista. Tämän vuoksi tulisi pohtia onko rantarakentamisen solmukohta merkintä tarpeellinen laisinkaan. Ainakin tulisi harkita kohdemerkintöjen vähentämistä tai siirtymistä solmukohta merkinnöistä pelkästään rantakylämerkintöihin siirtämällä osa solmukohta merkinnöistä rantakyliksi. Rantarakentamisen kohdentamista ja tiivistämistä pohdittaessa voisivat ranta-alueet, missä on alle 250 metriä vapaata yhtenäistä rantaviivaa olla ensisijaisia potentiaalisia tiivistämiskohteita. Sitä vastoin alueet, missä on jo ennestään enemmän yhtenäistä vapaata rantaa, jätettäisiin vähemmälle rakentamiselle myös jatkossa. Vapaan ja rakennetun rannan suhteellista mitoitusta tulisi kasvattaa, koska entinen mitoitus on jo nyt suurilta osin täytetty. Tulisi myös miettiä onko ohjaava mitoitus vesistökohtainen, vai pitäisikö mitoitus määritellä erilaiseksi eri alueilla. Tosin joissain yleiskaavoissa (esim. Joensuussa) eri alueille on jo määritetty erilaisia mitoitussuhteita rantarakentamista koskien, joten tulee myös harkita, onko tarkempaa mitoitusta tarvetta edes tehdä maakuntatasolla. 43

47 Matkailun osalta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yhdessä Pohjois-Karjalan matkailustrategian kanssa linjaavat suunnittelun tavoitteita ja periaatteita. Matkailustrategian mukaan matkailu voi olla maakunnan toivonkipinä. Suomen matkailun vetovoimaisimmat tekijät, luminen talvi ja kesäinen järvimaisema, ovat hyvin edustettuina maakunnassamme. Strategiassa mainitaan myös, että matkailun kehittyminen kannattavaksi elinkeinoksi vaatii riittävää keskittynyttä majoitusmassaa. Maakuntakaavan tehtävänä onkin turvata alueidenkäyttöön liittyvät toimintaedellytykset elinvoimaiselle matkailuelinkeinolle. Maakunnan viheralueverkosto turvataan maakuntakaavassa virkistysalueiden ja -kohteiden muodostamalla kokonaisuudella sekä Joensuun kaupunkiseudulla näitä yhdistävillä viheryhteyksillä. Virkistysalueet ovat tärkeitä kohteita ihmisten luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn sekä ovat merkittävä vetovoimatekijä matkailulle. Reitistöjen osalta keskeisenä tavoitteena on maakunnallisen runkoreitistöverkoston muodostaminen. Reittien suunnittelussa pitää pyrkiä siihen, että ne yhdistävät erilaisia toimintoja ja palveluja tukien samalla paikallista elinkeinoelämää. Maakuntakaavan reittiverkosto muodostuu ulkoilureiteistä, vesiretkeilyreiteistä sekä moottorikelkkareiteistä Tavoitteet Kaavamerkintä/kohde Kehittämistoimenpide Merkinnän tarkoitus / Tavoite 2040 Rantojenkäytön kehittämisen kohdealueet (rk, rk-1) Rantarakentamisen solmukohdat (ra) Virkistysalueet ja kohteet (V, v) Koillinen luontovyöhyke ja suurvesistöt merkinnät kumotaan. Koillinen luontovyöhyke on alueena liian epätarkka ja suurvesistömerkinnällä ei ole enää ohjausvaikutusta, koska suurin osa rannoista on jo kaavoitettu tarvitaan uudenlainen strategisempi lähestymistapa koko maakunnan rantojen käytön ohjaamiseen. Kumotaan merkitä. Ohjausvaikutus ei ole toteutunut. Ei ole todettu tarkistamistarpeita, tuodaan sellaisenaan kaavaan. Tavoitteena on luoda kolme uutta rantarakentamisen mitoitusvyöhykettä. 1. Arvokkaat luontoalueet: mitoitus on tiukempi ja vapaata rantaviivaa on enemmän 2. Taajamien ja kylien läheisyydessä: mahdollistetaan tiiviimpi rantarakentaminen, vapaata rantaviivaa on vähemmän. 3. Muilla alueilla käytetään normaalia mitoitusta: kuntien normaali käytössä oleva mitoitus. Rantarakentamisen ohjaus tapahtuu edeltävän merkinnän kautta, jolloin taajamien ja kylien läheisyydessä mahdollistetaan tiiviimpi rantarakentaminen. Osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily ja virkistysalueita. Kohdemerkinnöillä vähintään 44

48 seudullista merkitystä olevat tai niiksi kehitettävät kohteet. Matkailupalvelujen alueet ja kohteet (RM, rm) Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-1) Tarkistetaan alueet ja poistetaan kohteet, joissa ei ole vähintään seudullista merkitystä omaavaa toimintaa tai suunnitelmia niille. Muutoin tuodaan sellaisenaan kaavaan aikaisemmista kaavavaiheista. Tarkistettavia kohteita ovat esimerkiksi Jurttivaara Nurmeksessa, Korpiselkätalo Joensuussa sekä Ruunaan luontotalon alue Lieksassa. Virkistysalueverkosto kattaa virkistysalueet ja -kohteet sekä Joensuun kaupunkiseudulla niiden väliset viheryhteydet. Osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueet, joihin sijoittuu hotellitason rakentamista ja muita matkailupalveluja. Kohdemerkinnöillä vähintään seudullista merkitystä omaavat kohteet. Ei tarkistamistarpeita. Merkinnällä osoitetaan M- alueita Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen sisällä ja/tai sen välittömässä läheisyydessä. Alueiden pääasiallinen maankäyttö on nykyisen ja halutaan jatkossakin olevan nimenomaan maa- ja metsätalous eikä ne sovellu taajamatoimintojen alueiksi. Ei tarkistamistarpeita lukuun ottamatta laajaa Jaamankankaan aluetta. Muutoin tuodaan sellaisenaan kaavaan aikaisemmista kaavavaiheista. Jaamankankaan alueelle esitetään uutta maankäyttöä. Lehmon eritasoliittymän länsipuoleiselle alueelle. Päämaankäyttö tulisi jatkossakin olemaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena ja siten yleisessä virkistyskäytössä kuten nytkin. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai retkeilyreittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Jaamankangas on järkevästi ja huolella suunniteltu kokonaisuus, jossa mahdollistuu eri toiminnot asumisesta ja työpaikoista yleiseen virkistykseen ja arvokkaiden kohteiden säilymiseen. 45

49 Virkistyskäytön kannalta tärkeä alue (v) Viheryhteystarve Vierasvenesatamat Reitistöt (ohjeellinen ulkoilureitti, ohjeellinen vesiretkeilyreitti, ohjeellinen moottorikelkkailureitti) Ei ole todettu tarkistamistarpeita, tuodaan sellaisenaan kaavaan aikaisemmista kaavavaiheista. Tarkistetaan ja selkeytetään merkinnän kuvausta, jotta merkintä ohjeellisena viheryhteystarpeena selkeytyy. Merkinnät muuten ajan tasalla, tuodaan sellaisenaan aikaisemmista kaavavaiheista. Kaavaan merkitään vain yksi henkilöliikenteen satamaluokka, jotka toimivat myös merkittävimpinä vierasvenesatamina maakunnassa. Uusia reittejä ei osoiteta, vaan tuodaan sellaisenaan kaavaan aikaisemmista kaavavaiheista. Osoitetaan pääosin luonnonsuojelualueiden sisäisiä virkistyksen kannalta tärkeitä alueita. Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Viheryhteydet tulee huomioida tarkemmassa kaavassa, ja niille osoitetaan sijainti tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan. Maakunnallista ja seudullista merkitystä omaavat henkilöliikenteen satamat palvelevat myös vierasvenesatamina. Satamat tarjoavat palveluja sekä paikallisille että muualta alueelle tuleville veneilijöille. Reitistöt kattavat keskeiset ja tärkeimmät reitit vaelluksen ja patikoinnin, melonnan ja moottorikelkkailun osalta paikallisten ihmisten, mutta myös matkailun kannalta. Maakunnan reittiverkosto tulee saada yhteisen koordinaation alle Tärkeimmät selvitykset - Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 (2003) - Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut (2003) - Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa (2004) - Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa (2017) - Pohjois-Karjalan matkailustrategia (2007) - Luontomatkailun mallimaakunta esiselvitystyö (2008) - Luonnosta elinvoimaa ulkoilureitteihin tukeutuvan luonnon virkistyskäytön ominaispiirteet ja luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Karjalassa (2009). - Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko (2009) - Pohjois-Karjalan ulkoilureitistön kävijäkysely (2012) - Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito, osaraportit 1-3 ja tiivistelmä (2013) - Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hanke

50 - Jaamankankaan monikäyttöselvitys (2014). - Matkailun teema- ja toimenpideohjelma Virkistys- ja matkailu Joensuun kaupunkiseudulla (2015) Vaikutusten arviointi Rantojen käytön kehittämisen kohdealue kaavamerkintä ohjaa pääosin vapaa-ajan rantarakentamista. Kaavamerkintä mahdollistaa tiiviimmän rantarakentamisen taajamien ja kylien läheisyyteen, mikä edesauttaa myös kaupallisten palveluiden säilymistä ja kehittymistä kyläalueilla. Toisaalta merkinnän avulla suurempi osa rannoista jää vapaaksi rakentamiselta maakunnan syrjäisimmillä alueilla. Rakentamattomat rannat yhdessä arvokkaiden luontoalueiden kanssa tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ekosysteemipalveluiden kehittymistä. Toisaalta tiheimmin rakennetuilla aluilla vapaan rannan osuus vähenee, jolloin tulee tarve huolehtia myös yleisten rantaan rajoittuvien virkistysalueiden riittävyydestä. Vapaa-ajan asuminen lisää luonnollisesti jonkin verran liikennettä, mutta merkintä myös ohjaa liikennettä pääosin olemassa olevalle tieverkolle, joka palvelee myös alueen asukkaita ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Virkistys- matkailu- ja reitistömerkinnät ovat oleellinen osa yhdyskuntarakennetta. Ne turvaavat osaltaan laadukkaan elinympäristön ja sen monipuolisuuden. Virkistysalueet säilövät omalta osaltaan arvokasta luontoympäristöä ja suojelevat maa- ja kallioperää sekä pohjavesiä ja parantavat ilmanlaatua sekä paikallisten asukkaiden hyvinvointia. Virkistysalueet ja reitit palvelevat myös matkailuelinkeinoa lisäten taloudellisia hyötyjä alueella. Matkailupalvelujen alueiden osoittamiselle kaavassa pyritään turvaamaan merkittävimpien matkailukeskusten kehittymisen edellytykset. Matkailualueet lisäävät liikennettä alueille, mutta tuovat myös merkittävissä määrin tuloja ja työpaikkoja. Kaikkiaan merkinnät voivat lisätä liikennettä, mutta toisaalta virkistysalueilla ja reiteillä liikutaan paljolti lihasvoimin, mikä tuo terveyshyötyjä. Myös kasvava ekologinen tietoisuus ja luonnossa liikkumisen trendit lisäävät lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista. Reittiverkosto toisaalta lisää maastopohjan kulumista, mutta myös ohjaa kulutuksen sen paremmille kestäville alueille suojaten herkempiä luontokohteita. 47

51 4 LIITTEET Liite 1 Voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät A: Vaihemaakuntakaavojen merkinnät 48

52 B: Erityistoimintojen alueet 49

53 C: Aluerakenne ja palvelukeskusverkko 50

54 D: Yhteysverkot 51

55 E: Kulttuuriympäristöt 52

56 F 1: Luonnonympäristö / luonnonvarat 53

57 F 2: Luonnonympäristö / luonnonsuojelu 54

58 G: Erityistoimintojen alueet 55

59 H: Rannat, virkistys, matkailu ja reitistöt 56

60 Liite 2 Maakuntakaavan vaikutusalue 57

61 Liite 3 Maakuntakaavan aikataulu Aloitus- ja tavoitevaihe: Joulukuu 2015 syksy 2016 Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päättää kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen laatimisesta Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asetetaan OAS julkisesti nähtäville ja pyydetään lausunnot Kuulutetaan kaavan vireille tulosta Laaditaan Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 kaavatyön pohjaksi Käynnistetään tarvittavia erillisselvityksiä Käsitellään OAS:sta annetut lausunnot ja muistutukset, laaditaan vastineet Järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kevään aikana Perustetaan tarvittavat työryhmät Aloitetaan Lähtökohdat ja tavoitteet -raportin laatiminen Luonnosvaihe: syksy kevät 2018 Lähtökohdat ja tavoitteet raportin viimeistely Tehdään tarvittavia erillisselvityksiä Tarkastellaan maakuntakaavan osaratkaisuvaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia Laaditaan kaavaluonnos Asetetaan kaavaluonnos ja valmisteluaineisto julkisesti nähtäville ja pyydetään lausunnot Käsitellään saadut lausunnot ja muistutukset, laaditaan vastineet Ehdotusvaihe: kevät kevät 2019 Laaditaan kaavaehdotus luonnoksesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella Tarkennetaan tarvittaessa vaikutusten arviointia Asetetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville ja pyydetään lausunnot Käsitellään ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, laaditaan vastineet Järjestetään viranomaisneuvottelu Tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset Mikäli kaavaehdotus muuttuu olennaisesti nähtävillä olon jälkeen, asetetaan se uudelleen nähtäville Hyväksymisvaihe: kesä 2019 Maakuntavaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kuulutetaan maakuntakaava voimaan (tammikuu 2019) Seurantavaihe: kesä 2019 Seurataan maakuntakaavan ja sen aiheuttamien vaikutusten toteutumista Seurataan maakuntakaavaan kohdistuvia muutostarpeita 58

62 Liite 4 Työryhmät Ohjausryhmä Jäsen Varajäsen Organisaatio Hannu Hoskonen Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Juha Kosonen Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Jouni Martiskin Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Kari Kulmala Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Pirkka Aula Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Heikki Viinikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jari Puhakka Pekka Korhonen Ilomantsi Juha-Pekka Vartiainen Kalle Sivèn Joensuu Ari Jaaranen Pertti Kaikkonen Juuka Pirkka Aula / Ulla Karjalainen Kitee Jere Penttilä Matti Moisala Kontiolahti Anne-Maria Latosaari Reino Hirvonen Lieksa Jorma Pitkänen Pertti Nylund Liperi Asko Saatsi Riikka Boren Nurmes Jukka Ropponen Janne Korpela Outokumpu Jarmo Hakkarainen Sami Nygren Polvijärvi Tuure Hirvonen Markku Laasonen Rääkkylä Jorma Berg Pentti Kesti Tohmajärvi Pasi Parkkinen Leena Mustonen Valtimo Arto Kammonen Mikko Huusko Metsähallitus Kyösti Tuhkalainen Tommi Kinnunen Metsähallitus Antero Luhtio Juha Rissanen Metsäteollisuus ry Simo Takalammi Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Irma Mononen Timo Korkalainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pertti Asikainen Anna-Kaisa Ahtiainen Pohjois-Savon ELY-keskus Kari Antikainen Heikki Pönkkä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Juha Kivelä Anne Vänskä Pohjois-Karjalan kauppakamari Mika Ropponen Marko Turunen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Jaakko Hirvonen Miika Sunikka Pohjois-Karjalan yrittäjät ry Kari Ponkilainen Eero Ruotsila Puolustusvoimat, logistiikkalaitos Leena Leskinen Helena Reiman Suomen metsäkeskus, itäinen palvelualue Sova-ryhmä Jäsen Varajäsen Organisaatio Eira Varis, pj Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jukka Nykänen, siht. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto Ulla Ahonen Pia Sorsa Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Luotonen Mari Heikkinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mari Heikkinen Hannu Luotonen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Myllynen Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jukka Sihvonen Timo Hirvonen Itä-Suomen yliopisto 59

63 Jaamankangas ryhmä Jäsen Varajäsen Organisaatio Pirkka Aula Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jere Penttilä Kontiolahden kunta Matti Moisala Kontiolahden kunta Kalle Sivén Joensuun kaupunki Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki Juha Rissanen UPM-Kymmene Oy Simo Takalammi MTK Pohjois-Karjala Jarkko Mähönen Metsähallitus Heikki Sivonen Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Rantojen käyttö työryhmä Jäsen Varajäsen Organisaatio Pirkka Aula Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Timo Korkalainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Koskela Pohjois-Karjalan ELY-keskus Anna-Maria Latosaari Lieksan kaupunki Jari Ahponen Ilomantsin kunta Jukka Haltilahti Joensuun kaupunki Matti Moisala Kontiolahden kunta Kiteen kaupunki Kalevi Harinen Rääkkylän kunta Reino Kuivalainen Liperin kunta Tuomo Eronen Pohjois-Karjalan kylät ry Pekka Hynönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Liikenneryhmä (Pokat -liikenneryhmä) Jäsen Varajäsen Organisaatio Jouni Bergroth SKAL Itä-Suomi ry Heikki Lappalainen SKAL Itä-Suomi ry Kauko Hirvonen Keski-Karjalan ljs / Kiteen kaupunki Ilkka Puumalainen Pielisen Karjalan ljs / Lieksan kaupunki Ari Varonen Joensuun seudun ljs / Joensuun kaupunki Satu Härkönen Taksiliitto Jaakko Kuivalainen Taksiliitto Janne Korhonen Saimaan satamat Markku Pennanen Joensuun laivaus Oy Pekka Myllynen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Timo Korkalainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Airi Muhonen Pohjois-Savon ELY-keskus Raija Niskanen Finavia Rainer Riikonen VR yhtymä OY rautatielogistiikka Pekka Ovaska Liikennevirasto 60

64 Anne Vänskä Ville Piiroinen Juhana Venäläinen Seppo Eskelinen Sami Laakkonen Jyrki Suorsa Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan kauppakamari Joensuun polkijat ry Joensuun polkijat ry Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakuntahallitus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Biotalousryhmä (Pokat metsä- ja biotalousryhmä) Jäsen Varajäsen Organisaatio Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jukka Nevalainen PIKES Asko Puhakka Karelia AMK Markku Tiainen STTK, nelistys Pekka Leskinen Suomen ympäristökeskus Arto Kammonen Metsähallitus Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Aki Gröhn Joensuun Tiedepuisto Oy Leena Leskinen Suomen Metsäkeskus Karri Pasanen Luonnonvarakeskus Jouni Martiskin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakuntahallitus Pirkka Aula Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 61

65

66