Pohjois-Karjalan maakuntakaava Kaavaselostus

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Kaavaselostus Luonnos

2 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Kaavaselostus Luonnos

3 Sisällys Esipuhe 1 1. Lähtökohdat Kansallinen viitekehys ja lainsäädäntö maakuntakaavoitukselle Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakunnalliset suunnittelun lähtökohdat Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2021) Maakuntakaavatilanne Muut alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat Kuntien yleiskaavat Muut Pohjois-Karjalaan rajautuvat maakuntakaava-alueet 9 2. Maakuntakaavan tavoitteet Väestö- ja työpaikkatavoitteet Alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteet 11 3 Maakuntakaavan suunnitteluprosessi Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Valmisteluorganisaatio MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET JA ALUEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET ALUERAKENNE JA PALVELUKESKUSVERKKO Taajamatoiminnot Keskustatoiminnot ja kauppa Teollisuus- ja työpaikka-alueet Palvelujen ja hallinnon alueet YHTEYSVERKOT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tärkeimmät selvitykset Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne sekä jalankulku ja pyöräily 67

4 Tietoliikenne KULTTUURIYMPÄRISTÖT Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet Sotahistorialliset kohteet Muut merkinnät LUONNONYMPÄRISTÖT JA LUONNONVARAT Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue Peltobiotalouden kehittämisen kohdealue Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Kaivosalueet Turvetuotantoalueet Maa-ainesten ottoalueet LUONNONSUOJELU JA ARVOKKAAT LUONTOALUEET Luonnon- ja koskiensuojelualueet Natura-alueet Pohjavesialueet Arvokkaat luontoalueet ERITYISTOIMINTOJEN ALUEET Energia- ja jätehuolto Tuulivoima-alueet Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä suojavyöhykkeet Meluavat toiminnot ja melualueet RANNAT, VIRKISTYS JA MATKAILU SEKÄ REITISTÖT Rantojen käyttö Virkistysalueet ja -kohteet Matkailualueet ja -kohteet Reitistöt: ulkoilureitit, vesiretkeilyreitit ja moottorikelkkailureitit Muutokset kaavamerkintöihin MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN Kehittämisvyöhykkeet ja alueet Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Yhteysverkot Kulttuuriympäristöt 138

5 5.2.5 Luonnonympäristöt, luonnonvarat ja luonnonsuojelu Erityistoimintojen alueet Rantojen käyttö, virkistys, matkailu ja reitistöt VAIKUTUKSET NATURA VERKOSTOON MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET TAUSTASELVITYKSET 148

6 Esipuhe Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin joulukuussa 2007 ja siinä käsiteltiin pääosa maakunnan maankäytön kysymyksistä mukaan lukien keskeiset yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät alueet ja kohteet. 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin kesäkuussa 2010 ja siinä käsiteltiin erityisesti luonnonvarojen käyttöä, energiakysymyksiä ja säilytettäviä arvokkaita luonnonalueita ja kohteita. 3. vaihemaakuntakaava vahvistettiin maaliskuussa 2014 ja siinä käsiteltiin erityisesti kulttuuriympäristöön, reitistöihin, tuulivoimaan ja puolustusvoimien ja rajavartioston toimintaan liittyviä alueita ja kohteita. 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2016 ja se sisältää erityisesti Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä aluerakennekysymyksiä sekä vähittäiskaupan suuryksikkökysymykset koko maakunnan alueelta. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan syyskuussa 2015 periaatepäätöksen, että Pohjois- Karjalassa lähdetään laatimaan kokonaismaakuntakaavan tarkistusta. Päätöksen taustalla oli maakuntahallituksen aikaisemmin (vuonna 2013) tekemä periaatepäätös, joka edellytti 4. vaiheen jälkeen 5. vaihemaakuntakaavan käynnistämistä. Yksi keskeinen tekijä kokonaismaakuntakaavan tarkistamisen käynnistämiselle on ollut se, että niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin maakunnissa on laadittu noin 15 vuoden ajan maakuntakaavoja eri vaiheissa ja selkeästi nyt on tarve katsoa tehtyä työtä ja tulevaisuutta kokonaismaakuntakaavaprosessien kautta. Kokonaismaakuntakaavan tarkistuksesta käytetään jatkossa nimeä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavojen laatiminen vaiheittain on mahdollistanut Pohjois-Karjalassa esiin nousevien asioiden ajankohtaisen käsittelyn. Vaihemaakuntakaavat ovat mahdollistaneet sekä voimassa olevien maankäyttökysymysten uudelleenkäsittelyn/tarkistamisen että kokonaan uusien asioiden käsittelyn. Voimassa olevien varausten tarkistaminen on voinut koskea sekä kokonaisia maankäyttöluokkia että yksittäisiä kaavavarauksia. Menettelytavasta johtuen samojakin maankäyttöteemoja ja asioita on voitu käsitellä useammassa vaiheessa, jolloin kaavan luettavuus suureen yleisöön päin on palautteiden pohjalta koettu heikentyneen. Maakuntakaavayhdistelmäkartalla ja -merkinnöillä on pyritty parantamaan voimassa olevan maakuntakaavan tulkintaa ja luettavuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain viimeaikaiset muutokset koskettavat vahvasti myös maakuntakaavoitusta. Maakuntaliittojenkin tahdon mukaisesti maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin ja uudistettu laki astui voimaan Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 osalta uudistus tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan hyväksyy Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto, ja sen jälkeen maakuntakaava kuulutetaan voimaan ilman erillistä vahvistamismenettelyä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 lähtee siis liikkeelle uudenlaiselta pohjalta. Kokonaisvaltainen käsittely antaa mahdollisuuden pohtia Pohjois-Karjalassa maakuntakaavan strategisuutta ja maankäytön kysymysten ylikunnallista, maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä. Maakuntakaavaprosessissa tarkistetaan ja kumotaan voimassa olevia kaavamerkintöjä, mutta samalla on annettu mahdollisuus uusille ja uudentyyppisille merkinnöille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käynnisti keskustelun ja suunnittelutyön Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta Taustalla on laajahko seurantaraportti voimassa olevan maakuntakaavan maankäyttökysymyksistä teemoittain. Lausuntovaiheen jälkeen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), siihen annetut lausunnot ja niiden vastineet on hyväksytty maakuntahallituksessa

7 Syksyllä 2016 käynnistyi maakuntakaavoitusta ja maakuntasuunnitelmaa palveleva Pohjois-Karjalan Aluerakenne 2040 työ. Pohjois-Karjalan aluerakenne selvitys toteutettiin monivaiheisena ja vuorovaikutteisena prosessina. Kehittämisteemojen ja tavoitteiden kartoittamismenetelminä käytettiin kyselyä, teematyöpajatyöskentelyä, keskeisten elinkeinotoimijoiden teemakeskusteluja ja sidosryhmille suunnattua yhteistyöfoorumia. Aluerakenteen selvitystyö esiteltiin Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan käynnistämistilaisuudessa Edellisen maakuntakaavan (4. vaihemaakuntakaava) yhteydessä laadittu Joensuun seudun aluerakenne päivitettiin Joensuun seudun aluerakenne 2040 raportiksi. Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikkö. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Kaavan valmistelussa alueidenkäyttöyksiköllä on tukenaan maakuntahallituksen jäsenistä koostuva maakuntakaavatyöryhmä. Maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä (SOVA-ryhmä) käsittelee myös maakuntakaavaa ja sen ympäristö- ja muita vaikutuksia. Muita maakuntakaavaan liittyviä ryhmiä ovat maakunnan kaavoittajista muodostuva työvaliokunta ja teemaryhmät (rantojen käyttö, Jaamankangas). Maakuntakaavaa esitellään ja keskustelutetaan myös maakuntaohjelman eri teemaryhmissä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Lähtökohdat ja tavoitteet -raportti laadittiin keväällä Maakuntakaavan 2040 tavoitteita on käsitelty maakuntakaavatyöryhmässä, maakuntakaavan työvaliokunnassa, maakuntaliiton strategisessa johtoryhmässä, kuntajohtajien kokouksessa ja maakuntakaava 2040 ohjausryhmässä. Lähtökohtien ja tavoitteiden nähtäville olosta päätti maakuntahallitus Saatujen lausuntojen ja palautteiden perusteella on laadittu kaavaluonnos. Kaavaluonnosta on käsitelty eri kaavatyöryhmissä, maakuntaliiton johtoryhmässä ja sitä on esitelty sidosryhmille sekä maakuntahallitukselle. Ennen luonnoksen nähtäville asettamista tehtiin kaikki Pohjois-Karjalan kunnat kattava kuntakierros ja päivitettiin muuttuneen lainsäädännön mukaisesti Pohjois-Karjalan kauppapaikka raportti. Maakuntakaavan sisältö Ylimaakunnallisten kehittämiskohteiden osalta selkein muutos on Aluerakenne selvityksessä tunnistetut uudet painotukset kansainvälisiin liikennekäytäviin. Kehittämisen kohdealueita Joensuun seudulla on selkeytetty yhdistämällä ja uudelleen rajaamalla. Maaseudun kehittämisen erityisalueiden osalta on tarkastelu muutettu paikkatietopohjaiseksi. Taajama- ja keskustatoimintojen osalta on merkintöjä yhdistetty ja tehty vähäisiä tarkennuksia. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä palvelujen ja hallinnon alueiden osalta on myös tehty pieniä tarkennuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta tehtyä selvitystä päivitettiin ja otettiin lainmuutos huomioon niin, että tilaa vaativan kaupan suuryksikön ja vähittäiskaupan suuryksikön välille ei tehdä eroa. Yhteysverkkoina käsitellään tieliikenne, raideliikenne, lentoliikenne, vesiliikenne, joukkoliikenne ja tietoliikenne huomioiden muun muassa kuutoskäytävä eli valtatie 6 ja Karjalan rata nopeina kehitettävinä yhteyksinä Joensuusta pääkaupunkiseudulle. Rajanylityspaikat ovat osa yhteysverkkoa. Kulttuuriympäristöjen osalta ei maakuntakaavaa varten ole tehty erillisiä selvityksiä muuten kuin sotahistoriallisten kohteiden osalta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta ei ympäristöministeriön uuden inventoinnin mukaisia alueita merkitä, koska niistä ei vielä ole päätöstä. Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue korvaa Koillisen luontovyöhykkeen ja siihen liittyvän rantarakentamisen ohjauksen. Tämä strateginen tarkastelu kytkee merkittäviä metsätalousvaltaisia alueita sekä niiden monimuotoisuusarvoja ja ekosysteemipalveluja yhdeksi kokonaisuudeksi korostaen metsäbiotaloutta. Koillisen luontovyöhykkeen rantarakentamisen ohjaus siirtyy tälle esitettävälle alueelle lievempänä suosituksena. Erityisesti arvokkaat luontokohteet merkinnällä korostetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvok- 2

8 kaita luontoarvoja. Näiden osalta on Pohjois-Karjalan ELY-keskus tehnyt geologisten kohteiden (harjut, kalliot, moreenialueet, tuuli- ja rantakerrostumat ja kivikot) tarkistuksen ja täydennyksen. Kohteet on esitelty maakuntakaavan liiteaineistossa. Uutena kaavassa on esitetty Pohjois-Karjan ELY-keskuksen selvittämät arvokkaat pienvedet sekä metsähallituksen aineistoon perustuva norppa-aineisto Liperin ja Rääkkylän kuntien alueilla. Pienvedet on aikaisemmissa kaavavaiheissa puuttunut puutteellisten selvitysten vuoksi. Luonnonsuojelualueiden merkintää yhtenäistetään ja toteutumista tarkistetaan. Aineistoa on täydennetty luonnonsuojelutarkoituksiin hankituilla alueilla. Kaivos- ja turvealueet säilyvät ennallaan koska niiden osalta ei ole tehty tarvittavia uusia selvityksiä. Koivusuo-Ruosmesuo kysymys jää tässä luonnosvaiheessa avoimeksi selvitysaluemerkinnällä. Maa-aines asiat siirretään maakuntakaavasta maa-aineslain mukaiseen käsittelyyn eli maa-ainesten ottoa ei maakuntakaavassa enää käsitellä. Erityistoimintojen osalta tarkistetaan tuulivoimaa, ampumaratoja ja moottoriratoja. Virkistyksen ja matkailun sekä reitistöjen osalta on tehty vähäisiä tarkistuksia. Maakuntahallitus asettaa kokouksessaan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. 1. Lähtökohdat 1.1 Kansallinen viitekehys ja lainsäädäntö maakuntakaavoitukselle Kaavoitusjärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjataan maakäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto; maakuntakaava, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. (Kuva) Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy jokin yhteinen toimielin. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista ja voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusjärjestelmä 3

9 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset, jotka maakuntakaavan osalta MRL 28 ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavan ohjeena tulee olla luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojeluohjelmat ja -päätökset sekä maisemaalueita koskevat perustamispäätökset. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevaraukset osoitetaan vain siltä osin kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen (MRL:n 25 ). Maakuntakaavaa laadittaessa on myös otettava huomioon alueiden käytön taloudellisuus ja se, ettei maanomistajalle aiheuteta kohtuutonta haittaa. Samalla on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus MRL 29. Maakuntakaavan selostuksen sisällöstä määrätään tarkemmin asetuksessa MRA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Uusin valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu julkipanon jälkeen Helsingissä 14 päivänä joulukuuta Tällä päätöksellä valtioneuvosto korvasi valtioneuvoston 30. päivänä marraskuuta 2000 tekemän ja 13. päivänä marraskuuta 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tullut voimaan 1. päivänä huhtikuuta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tavoitteet konkretisoituvat pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoituksella on tässä keskeinen rooli. Maakunnan suunnittelussa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmennetään maakunnallisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi ja sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Alueidenkäyttötavoitteiden sisältö on jaoteltu viiden eri kokonaisuuden alle, jotka ovat seuraavat: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4

10 - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensi-sijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toiminta-mahdollisuudet. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. 5

11 1.2. Maakunnalliset suunnittelun lähtökohdat Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2021) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuoteen Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Pohjois-Karjalan edellinen maakuntaohjelma oli laadittu vuosille Uusi maakuntaohjelma vuosille (POKAT 2021) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan pohjana olevat maakunnalliset tavoitteet on määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2030 on koko Pohjois-Karjalan osalta asukasta ja työpaikkatavoite työpaikkaa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2021) painopisteet ovat: Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Kilpailukykyinen ja vetovoimainen toimintaympäristö Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja: Kaupunki ja maaseutukehittämisen erikoispiirteet Asuin- ja elinympäristö Resurssiviisaus Turvallisuus Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalassa on laadittu vuonna 2000 hyväksytyn Maankäyttö- ja rakennuslain MRL mukaisesti kaikkiaan neljä vaihemaakuntakaavaa. Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkko Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt 6

12 Palvelujen- ja hallinnonalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat, muinaisjäännökset sekä perinnemaisemat Pohjavesi- ja harjualueet Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kalliokiviainesten otto Arvokkaat kallioalueet Rakennusperintö Tuulivoima Polkupyöräreitit Puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Näiden lisäksi on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarkistettu eri maankäyttöluokkiin liittyviä kohteita ja alueita 1. vaihemaakuntakaavasta: o Puolustusvoimien- ja rajavartioston alueiden merkintä (EP) o Rajavyöhykkeen rajaus muuttuneen rajavyöhykeasetuksen mukaiseksi o Liperin Leinosenlammen ympäristön maankäyttö o Kulttuuriympäristöjen päivitykset (ma, ma-1, ma-2) o Suojelualueiden päivitykset (SL, S) o Kaivosalueiden päivitykset (EK) o Energia- ja jätehuollon alueiden päivitykset (EN, EJ) o Matkailupalvelujen sekä virkistysalueiden päivitykset (RM, V) o Reitistöjen päivitykset 2. vaihemaakuntakaavan osalta: 7

13 o Sotinpuron melualueen rajaus Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Vähittäiskaupan suuryksiköt Keskusverkko Taajamatoimintojen alueet Joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun seudun seudullinen ampumarata Viheryhteydet sekä muutamia muita yksittäisiä tarkistuksia aikaisemmista kaavavaiheista Muut alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelussa huomioon otettuja muita suunnitelmia tai ohjelmia ovat muun muassa: o Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma o Karelia ENI CBC-ohjelma o Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat o Seudulliset strategiat o Kaivannaisstrategia o Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 o Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille o Itä-Suomen jätesuunnitelma o Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 o Pohjois-Karjalan metsäohjelma o Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 o Itä-Suomen liikennestrategia o Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Kuntien yleiskaavat Pohjois-Karjalassa on voimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, Joensuun seudun yleiskaava Se käsittää Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on voimassa 21 kpl. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja osayleiskaavoja on 111 kpl. Pohjois-Karjalassa 01/2018 on lisäksi vireillä 23 yleiskaavaa. (Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö) 8

14 Kuva 1. Yleiskaavatilanne Pohjois-Karjalassa Muut Pohjois-Karjalaan rajautuvat maakuntakaava-alueet Pohjois-Karjalaan rajoittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa on voimassa kaksi maakuntakaavaa. Etelä-Karjalan maakuntakaava on vahvistettu 2011 ja Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (mm. kauppa) on vahvistettu

15 Etelä-Savossa on voimassa kolme maakuntakaavaa, jotka ovat Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu 2010), Tuulivoimaa käsittelevä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 2016) ja edellisiä päivittävä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava (hyväksytty 2016). Kainuussa on voimassa neljä maakuntakaavaa. Kainuun maakuntakaava 2020 on vahvistettu 2009, Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu 2013 ja Kaupan vaihekaava on vahvistettu Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu 2017, mutta siitä on vielä yksi valitus Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kokonaismaakuntakaavan 2030 tarkistaminen on vireillä, kaavaluonnos on nähtävillä ja lausunnoilla kesällä Pohjois-Savossa on voimassa viisi vahvistettua maakuntakaavaa, jotka ovat Leppävirran pohjoisosan valtatie 5 maakuntakaava (vahvistettu 2008), Kuopion seudun maakuntakaava (vahvistettu 2008), Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu 2011), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu 2014) sekä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (vahvistettu 2016). Vuonna 2017 aloitettiin Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistaminen kahdessa vaiheessa. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaiheen kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä Maakuntakaavan tavoitteet 2.1 Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2017 lopussa Pohjois-Karjalan väkiluku on laskenut maltillisesti. Muuttovoitto on viime vuosina tasapainottanut Pohjois-Karjalan luonnollista väestötappiota. Pitkän aikavälin väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että Pohjois-Karjala saa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti vuosittain keskimäärin noin 350 henkeä muuttovoittoa, vuoteen 2040 mennessä yhteensä lähes henkeä. Tästä huolimatta maakunnan väkiluku laskee, sillä luonnollinen väestötappio kasvaa. Pohjois-Karjalan väestömäärä olisi tämän perusteella vuonna 2040 hieman alle asukasta. Seutukunnittainen tarkastelu osoittaa, että Joensuun seutukunnassa väestö kasvaa vuoden 2025 jälkeen maltillisesti ja jopa laskee hiukan Maakuntakaavassa tulee kuitenkin varautua myös ennakoitua suurempaan väestönkasvuun ja tehdä kaavaratkaisut siltä pohjalta, että kehitys on positiivisempaa. Tällä pyritään jättämään varauksia kehittää maakuntaa, mikäli kehitys osoittautuukin positiivisemmaksi ja toisaalta kaavassa on myös mahdollisuuksia toteuttaa vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa väestönkehityksen ennakoidaan sen sijaan jatkuvan negatiivisena. Myös näissä seutukunnissa kehitystrendin uskotaan hiipuvan luvulla, eikä väestön väheneminen jatkuisi yhtä suurena, kuin luvun alkupuolella. Tämä asettaa haasteita tulevaisuutta varten. Työikäisten määrän laskusta huolimatta työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaa ja olisi vuonna Työpaikkojen kokonaismäärä kasvaa Joensuun seutukunnassa ja laskee Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa, joskin laskun ennakoidaan olevan melko vähäistä ja johtuvan pienenevistä ikäluokista. Taulukko 1. Väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2040 * Joensuun seutukunta

16 Väestö Työpaikat Pielisen Karjalan seutukunta Väestö Työpaikat Keski-Karjalan seutukunta Väestö Työpaikat POHJOIS-KARJALA Väestö Työpaikat *) Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin sekä tarkempaan HEMAASU-malliin. Malli on maakuntasuunnitelmatyön avuksi kehitetty laskentatyökalu, joka tuottaa yhteiskuntakehityksen lainalaisuudet huomioivia, loogisia ja sisäisesti ristiriidattomia tuloksia. 2.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan aluerakenteen tavoitteet määriteltiin 1. vaihemaakuntakaavassa ja tarkistettiin 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen neljä päätavoitetta ovat olleet: - kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen - elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen - tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö - ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö Nämä tavoitteet ovat Pohjois-Karjalan kehittämisen näkökulmasta edelleen ajankohtaisia ja peilaavat hyvin myös maakunnan uutta Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040-selvitystä seuraavin lisäyksin: - toiminnallinen vuorovaikutus keskuskaupungin ja maakunnan välille - biotalousosaamisen edelleen vahvistaminen Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 Maakuntakaavan 2040 pohjaksi laadittiin keväällä 2017 Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 selvitys. Selvityksessä on muodostettu tavoitekyselyn, teemapajatyöskentelyn, teemahaastattelujen sekä maakunnan kehittämisen tausta-aineiston perusteella Pohjois-Karjalan aluerakenteen tulevaisuuskuva vuoteen Aluerakenneselvityksen kehitysteemat olivat luonto ja biotalous, matkailu ja kulttuuri, sujuvuus ja saavutettavuus sekä hyvä arki. Kaikkea maakunnan kehittämistä koskevina läpileikkaavina teemoina nousivat selvityksessä puolestaan kulttuuri ja moderni karjalaisuus, digitaalisuus ja etäisyyden voittaminen sekä kansainvälisyys ja strateginen sijainti. 11

17 Kuva 2. Pohjois-Karjalan aluerakenneselvityksen esiin nostamia kehitysteemoja. Pohjois-Karjalan sijainti on erityisen tärkeä nopeasti kehittyvän Idän silkkitien ja Atlantin yhteyksien (Pohjois- Norja) välillä. Pohjois-Karjala voi merkittävästi hyötyä Idän silkkitiestä, joka kulkee Kouvolasta Zhengzhoun Kiinaan. Pohjois-Karjalan toimijat kehittävät yhdessä Kainuun maakunnan kanssa nk. NiiKa kehittämiskäytävää Kajaanista Joensuun ja Niirala/Värtsilän kautta Venäjälle ja edelleen Kazakstanin kautta Keski-Kiinaan. Tavoitteena on saada Barentsin yhteyksien kautta konttitavaraa lähtemään Pohjois-Suomen lisäksi myös Pohjois-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista, jolloin osa Kiinaan menevästä ja sieltä tulevasta konttijunaliikenteestä ohjautuisi Niirala-Värtsilä kautta. Kuva 3. Kuva 4. Pohjois-Karjalan aluerakenneselvityksessä nostettiin esiin maakuntakaavan laadinnan lähtökohdiksi ja tavoitteiksi seuraavia johtopäätöksiä: - Kansainvälisten yhteyksien korostuminen ja Pohjois-Karjalan strateginen sijainti itä-länsisuuntaisen Idän silkkitien ja Atlantin vyöhykkeen sekä pohjois-eteläsuuntaisen Itämeren ja Barentsin arktisen vyöhykkeen risteämissolmuna. 12

18 - Joensuun rajan kehittämisvyöhykkeen globaali lähtökohta: kansainvälinen, matkailijoita houkutteleva palvelu-, kulttuuri- ja tapahtumavyöhyke, joka on samalla logistinen solmu strategisesta keskeisellä paikalla. Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden ja liikkumiseen liittyvien palvelujen sekä toimivan rajanylityspaikan korostuminen. - Elävä ja vetovoimainen Pohjois-Karjala 2040 edellyttää sekä Joensuun kaupunkiseudun että koko muun maakunnan kehittämistä - Luontoarvoja vaaliva ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä biotalous on laaja, monipuolisista mahdollisuuksista rakentuvana kokonaisuus, johon kuuluu: 1) metsäbiotalous tärkeimpänä mahdollisuutena, 2) maatalous ja siihen liittyvä lähiruoka, elintarviketuotanto ja lähienergia, 3) vesistöjen ja luonnonantimien biotalouspotentiaali (mm. kalastus, marjat, luonnonkasvit, riista ym.). Muita maakunnan kestävästi hyödynnettäviä luonnonvaroja ovat mm. kaivannaiset. - Pohjois-Karjalaa kehitetään öljyvapaana ja hiilineutraalina maakuntana, jossa lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä parannetaan cleantechtuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista - Matkailussa on yhdistettävä luonnon kaikki elementit, kulttuuri, henkiset arvot ja paikallisuus (esim. lähiruoka) ja tuotteistettava maakunnan monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseksi tarjonnaksi. - Paikasta riippumattomuus ja samanaikaisesti paikan merkityksen korostuminen: - Kulttuurin, henkisten arvojen, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen ja erottautuminen Suomen muista alueista: 13

19 Kuva 5. Pohjois-Karjalan aluerakenne

20 Taulukko 2. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 selvityksen kehitysteemat, kehittämiskohteet ja niiden tavoitteet. Kehitysteema Luonto ja biotalous Sujuvuus ja saavutettavuus Matkailu ja kulttuuri Hyvä arki Kehittämiskohde Tavoite Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä Biotalous on keskeinen aluetaloudellinen tekijä niin käyttö. että Pohjois-Karjalan ominaispiirteinen luonnontilaisuus - Puhtaus ja terveellisyys. säilyy. - Luonnon ja vesien monipuoliset raaka-aineet. - Kaivannaisten potentiaali. - Korkea jalostusaste luonnonvarojen hyödyntämisessä. - Maakunnan ulkoinen, kansainvälinen saavutettavuus. Elinkeinoelämän, asukkaiden ja vapaa-ajan kuljetukset sujuvat. Hyvät kansainväliset yhteydet toimivat. - Liikenneverkon liikennöitävyys / perusparantaminen. - Tietoliikenneverkon kattavuus ja toimivuus. - Henkilöliikennepalvelut ja niiden kehittäminen mobiilisti. Matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoimijoiden verkottuminen. Yhteisölliset kylät. Karjalainen kulttuuri, ortodoktuvana matkailumaakuntana. Pohjois-Karjala on tunnettu ominaispiirteitään erotsisuus, kalevalaisuus, sotahistoria, erämaisuus ja hiljaisuus vetovoimatekijöinä. Mahdollisuudet rajan molemmin puolin. - Yhteisöllisyys kaikilla tasoilla ja paikallisidentiteetin rakentajina. - Monipuolinen koulutus ja tutkimus lähellä yrityksiä. - Digipalvelut kaikessa toiminnassa. - Järjestöt, seurakunnat ja muu 3. sektori palvelujen tuottajana. Asumisen, koulutuksen ja elinkeinoelämän toiminta koko maakunnassa on tasapainossa. Taulukko 3. Pohjois-Karjalan Aluerakenne 2040 selvityksen johtopäätökset ja yleiset tavoitteet. Sisältö/johtopäätös Kehittämiskohde Tavoite 2040 Elävä ja vetovoimainen Pohjois-Karjala 2040 Paikasta riippumattomuus ja samanaikaisesti paikan merkityksen korostaminen Kulttuurin, henkisten arvojen, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen ja erottuminen Suomen muista alueista Luontoarvoja vaaliva ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä biotalous Öljyvapaa ja hiilineutraali maakunta Uudenlainen toiminnallinen vuorovaikutus keskuskaupungin ja maakunnan omaleimaisten paikallisten yhteisöjen välillä. Asumista ja työskentelyä tukevat etä- ja tietotekniset ratkaisut. Modernin karjalaisuuden, tapahtumien, ortodoksisuuden, identiteetin ja itsetunnon ersiin nostaminen Metsäbiotalouden mahdollisuudet. Maatalous ja siihen liittyvä lähiruoka, elintarviketuotanto ja lähienergia. Vesistöjen biotalouspotentiaali ja kaivannaiset. Uusituvan energian käyttö, energiatehokkuus. Cleantech kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Pohjoiskarjalainen hyvä arki Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus Pohjois-Karjala on tunnettu ominaispiirteitään erottuvana matkailumaakuntana. Monipuolinen kestävä biotalous. Öljyvapaa ja hiilineutraali Pohjois-Karjala Matkailun kehittäminen Kansainväliset yhteydet ja Pohjois-Karjalan strateginen sijainti Venäjän rajan kehittämisvyöhyke Yhdistetään luonnon kaikki elementit, kulttuuri, henkiset arvot ja paikallisuus. Itä-länsisuuntaisen Idän silkkitien ja Atlantin vyöhykkeen sekä pohjois-eteläsuuntaisen Itämeren ja Barentsin arktisen vyöhykkeen risteämissolmuna Palvelu-, kulttuuri- ja tapahtumavyöhyke matkailijoita houkuttelevaksi ja samalla logistiseksi solmukohdaksi. Tuotteistetaan maakunnan monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseksi tarjonnaksi. Strategisen sijainnin vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden ja liikkumiseen liittyvien palvelujen kehittäminen. 15

21 Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne -selvitys Pohjois-Karjalan aluerakenne selvityksen jatkoksi päivitettiin Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne - selvitys kaupunkiseudulla keskeisiksi koettujen maankäytöllisten kysymysten pohjaksi, esimerkkinä Kontiolahden Lehmon taajaman laajeneminen valtatien yli Jaamankankaan puolelle. Alle on listattu tarkemmin Joensuun kaupunkiseutua koskevia tavoitteita. Tarkemmat tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin 4. vaihemaakuntakaavan Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa -selvityksessä, koska ne ovat monilta osin edelleen ajankohtaisia. Muutoksia on kuitenkin syytä tehdä erityisesti lainsäädännön muutosten myötä sekä muiden mahdollisten muutosten myötä, kuten kuntien tarkentuneiden maankäytön suunnitelmien myötä. Kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen Alueen kilpailukykyä parannetaan huolehtimalla hyvin saavutettavissa olevista laadukkaista asuin- ja työpaikka-alueista, vapaa-ajanmahdollisuuksista, palveluista sekä liikenneyhteyksistä. Parannetaan saavutettavuutta varautumalla päätieyhteyksien, nopean junaliikenteen, lentoliikenteen sekä vesiliikenteen, erityisesti Saimaan kauppamerenkulun väylän, kehittämistarpeisiin. Tuetaan rajalle menevien yhteyksien ja rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittämistä lisääntyvän liikenteen tarpeita vastaavasti. Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lähtökohtana ovat vähintään työssäkäyntialueen väestön palvelutarpeet. Uusia merkittäviä kaupan keskittymiä ei muodosteta, mutta kaavaa varten tarkistetaan kaupan lainsäädäntömuutosten vaikutukset voimassa oleviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Varaudutaan lentoliikennettä tukevan ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Tuetaan kaupallisten ja muiden palveluiden säilymistä suuremmissa taajamissa ja kylissä. Turvataan seudullisten /maakunnallisten matkailupalvelujen alueiden ja kohteiden kehittäminen sekä niiden kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkkoon Tasapainoinen aluerakenne ja vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö Tehostetaan kaupunkiseudun taajamien maankäyttöä ja ohjataan niiden lähialueiden maankäyttöä taajamia sisäiseen täydentämiseen. Jaamankankaan alueen kytkeminen kaupunkiseudun aluerakenteeseen ja lähialueiden maankäyttöön. Kehitetään joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn olosuhteita ja parannetaan niiden houkuttelevuutta. Mahdollistetaan taajamien hallittu kasvu ja tuetaan väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan vahvoja kyliä. Edistetään suunnitelmallista rakentamista sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Ympäristön ja luonnonvarojen kestäväkäyttö Huolehditaan virkistysalueiden ja virkistyskohteiden riittävyydestä Turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja kohteiden välisten, että muiden virkistystä ja/tai luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen Turvataan rantojen virkistysmahdollisuudet ja viheryhteydet Turvataan pohjaveden saatavuus 16

22 Toiminnallinen vuorovaikutus keskuskaupungin ja maakunnan välillä Joensuun kaupunkiseudulla on useita kehittämisperiaatemerkinnöillä esitettyjä vyöhykkeitä. Näiden ohjausvaikutus on ollut heikkoa, joten niiden tarpeellisuutta tulee pohtia tai ainakin vähentää ja miettiä uudelta pohjalta ohjaamaan alueen maankäyttöä. Biotalousosaamisen edelleen vahvistaminen Turvataan erillisten (bio-)teollisuusalueiden ja muiden biotalouteen liittyvien toimintojen (kuten satama, uitto, liikenneverkko) kehittymisenedellytykset Turvataan merkittävien bioteollisuussektorin työpaikkojen säilyminen ja näiden toimintojen edellytykset (työpaikka-alueet, energialaitokset yms.) 3 Maakuntakaavan suunnitteluprosessi Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). OAS on suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Sen tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävänä ja siitä saatiin yhteensä 47 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Maakuntahallitus on kokouksessaan hyväksynyt lausuntoihin ja mielipiteisiin annetut vastineet. Lausuntovaiheen aikana ja sen jälkeen on järjestetty sidosryhmien, viranomaisten, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä seutujen ja joidenkin kuntien kanssa neuvotteluja. Lausuntovaiheen jälkeen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa maakuntakaavan työn edetessä. Kokonaismaakuntakaavaa varten tehtiin Pohjois-Karjalan Aluerakenne 2040 raportti, jota työstettiin työpajojen, yleisötilaisuuksien sekä lausuntokierroksen avulla. Raportin laadinnassa käytettiin konsulttina Sweco Oy. Joensuun seudun alue- ja yhdyskuntarakenne selvitystä päivitettiin ja laadittiin edelleen maakuntakaava 2040 Lähtökohdat ja tavoitteet raportti keväällä Tavoitteita on käsitelty maakuntakaavatyöryhmässä, maakuntakaavan työvaliokunnassa, maakuntaliiton strategisessa johtoryhmässä, kuntajohtajien kokouksessa ja maakuntakaava 2040 ohjausryhmässä. Lähtökohtien ja Tavoitteiden nähtävillä olosta päätti maakuntahallitus Lähtökohdista ja tavoitteista pyydettiin asianosaisilta lausunnot. Yhteensä 39 lausuntoon annettiin vastineet. Luonnoksen valmistelussa tehtiin kuntakierros kaikkiin Pohjois-Karjalan kuntiin tammi-helmikuussa Luonnosvaiheen valmisteluun osallistui maakuntakaavatyöryhmä ja maakuntakaavatyövaliokunta. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen siirtyi syksylle Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnoksen nähtäville asettamisesta päättää maakuntahallitus syksyn kokouksessaan Maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, jonka tarkoituksena on saattaa aikaisemmat kaavavaiheet yhteen pakettiin ja tehdä samalla tarvittavia päivityksiä merkintöihin. Maakuntakaava 2040 käsittää näin ollen aikaisempien kaavavaiheiden merkintöjä sellaisenaan ja päivitettynä, mutta myös uusia merkintöjä. Tavoitteena on strateginen ja aikaisempaa yleispiirteisempi maakuntakaava, joka keskittyy selkeämmin vähintään seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin maakunnan painopisteet ja valinnat huomioiden. 17

23 3.1 Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, johon sisältyvät aloitus-, tavoite-, luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet, joiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Tavoitteena oli, että maakuntakaava 2040 luonnos valmistuisi syksyllä 2017, mutta kuntakuulemistarpeen vuoksi tavoitetta siirrettiin kevääseen ja maakuntahallituksen toukokuun kokouksen evästyksen pohjalta edelleen syksyyn Valmisteluvaiheen kuuleminen toteutetaan syksyn 2018 aikana. Aikataulua on tarkasteltu uudelleen ja uuden tavoitteen mukaan ehdotus valmistuu syksyllä 2019 ja hyväksyminen tapahtuu kesän 2020 maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavan päivitetty aikataulu on liitteessä 7. Maakuntakaavan 2040 lähtökohtia ja tavoitteita on käsitelty maakuntakaavatyöryhmässä , maakuntakaavan työvaliokunnassa , maakuntaliiton strategisessa johtoryhmässä , kuntajohtajien kokouksessa ja maakuntakaava 2040 ohjausryhmässä Lähtökohtien ja Tavoitteiden nähtäville olosta päätti maakuntahallitus Aikataulukaavio havainnollistaa kaavamenettelyä. Kuva 6. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 aikataulukaavio Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueidenkäyttöyksikkö. 18

24 Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kokouksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kaavan valmistelussa alueidenkäyttöyksiköllä on tukenaan ohjausryhmän lisäksi maakuntahallituksen jäsenistä koostuva maakuntakaavatyöryhmä. Maakuntakaava 2040 työvaliokunta koostuu seutukuntien edustajista (kaavoittajista) sekä ELY:n edustajasta. Lisäksi kaavatyötä ohjaavat eri teemoihin liittyvät teematyöryhmät (liite 3), kuten rantojenkäytön työryhmä, Jaamankangas työryhmä, liikenne työryhmä ja biotalous työryhmä. Ohjausryhmän apuna on SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä) ja muita mahdollisia työryhmiä, jotka nimetään tarpeen mukaan. Ryhmät ja niiden kokoonpano ovat liitteessä 8. Kaavatyöryhmän muodostavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet syksyyn 2017 asti Hannu Hoskonen (pj), Juha Kosonen (vpj), Jouni Martiskin ja Kari Kulmala sekä tämän jälkeen Jouni Martiskin (pj.), Jere Nuutinen (1. vpj.), Aulikki Sihvonen (2. vpj.), Esko Saastamoinen ja Krista Mikkonen. Kuva 7. aaviokuva maakuntakaava 2040 organisoimisesta 19

25 4. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Maakuntakaava yhdistää voimassa olevien 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavan maankäyttöluokat niin, että maankäyttöluokkia yhdistetään ja muutetaan strategisemmiksi. Toisaalta maakuntakaavassa päivitetään samalla sisältöä siten, että osoitetaan joitakin uusia merkintöjä mutta ennen kaikkea vähennetään kokonaisuutena merkintöjen määrää. Vahvistettavalla maakuntakaavakartalla strategisuus on ennen kaikkea tason nostoa siten, että maakunnalliset painopisteet ja valinnat korostuisivat ratkaisuissa. Maakuntakaavan tavoitevuosi on Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty niin maakuntakaavoituksen kuin yleensä kaavoituksen sisällölliset tavoitteet. Lain yleinen tavoite on tiivistetty sen ensimmäiseen pykälään. Sen mukaisesti alueiden käyttö ja rakentaminen on järjestettävä niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (MRL:n 1 ). Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulee ottaa huomioon siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL:n 24 ). Maakuntakaavan tavoitteita on käsitelty laajemmin kappaleessa YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET JA ALUEET Ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä Pohjois-Karjalassa ovat Vuoksen vesistöalue, kansainväliset liikennekäytävät, rajayhteistyöalue ja biosfäärialue. Näistä kehittämisvyöhykkeistä ainoastaan biosfäärialue on ollut aikaisemmin merkittynä kaavakartalle omalla merkinnällään. Vuoksen vesistöalueeseen kohdistuvia tavoitteita ovat järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Erityispiirteet on huomioitu erilaisilla muilla kaavamerkinnöillä kuten vesistöalueelle sijoittuvilla rantojen käytön kehittämisen kohdealue-, suojelualue-, virkistysalue-, kulttuuriperintö- tai maisema-aluemerkinnöillä. Taulukko 4. Merkintä Kehittämiskohde Tavoite 2040 Vuoksen vesistöalue Järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Kauppamerenkulun mahdollistaminen. Vuoksen vesistö säilyy kansainvälisesti merkittävänä kokonaisuutena, johon liittyy toimiva vesiliikenne. Kansainväliset liikennekäytävät ja rajayhteistyöalue Niiralan rajanylityspaikka ja liikennekäytävä Niiralasta sekä Joensuun kansainvälinen lentoasema. Toimivat kansainväliset yhteydet Biosfäärialue Asumisen, elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittaminen Alue kehittyy kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon luonnon monimuotoisuuden sekä paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot. VAT huomioiminen 20

26 Kuva 8. Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistöalueeseen liittyviä lukuisia erityispiirteitä ovat mm. rantaviivan runsaus, luonnontilaiset vapaat rannat, maiseman avoimuus, Saimaan norppa, Saimaan lohi, puhdas vesi, vesistön karuus, asutus veden äärellä, rantaviljelmät, uitto, vesiliikenne, satamat ja kanavat, teollisuus sekä huvilakulttuuri. Saimaan syväväylät ja -satamat kuuluvat kokonaisuutena yleiseurooppalaiseen TEN -verkkoon. Alue on elinkeinotoimintojen ohella tärkeä vapaa-ajan ja virkistyksen kohdealue, johon liittyy paljon suojelullisia arvoja. Sisävesialueena sen erikoisuuksia ovat Saimaan norppa, aluksilla tapahtuva tavaraliikenne ja puutavaran uitto. Vesistöstä on syväväylä yhteys Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Saimaan alueen alusliikenteen jatkumisen ja liikenteen edelleen kehittämisen kannalta on tärkeää turvata meritieyhteyden säilyminen ja kehittäminen se ympärivuotista vesiliikennettä palvelevaksi. Vesimatkailua ja veneilyä palvelevan palveluverkoston luominen edellyttävät alueen tarkastelua kokonaisuutena tarkoituksenmukaisen verkoston luomiseksi. 21

27 Suunnittelu- ja varausperiaatteet Maakuntakaavassa on esitetty ylimaakunnallisena kehittämisvyöhykkeenä Vuoksen vesistön alue. Alue kuvaa ylimaakunnallista yhteistyöaluetta, johon liittyy alueidenkäytöllistä ja toiminnallista yhteistyötä. Tarkoituksena on, että alueelle luodaan yhteistyössä maakäytölliset edellytykset elinkeinotoimintojen, virkistyskäytön ja vesiliikenteen kehittämiselle ja rantarakentamiselle, missä otetaan huomioon vesistöalueeseen liittyvät erityiset järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön ominaispiirteet. Siihen sisältyviä keskeisiä maankäytön suunnittelukohteita ovat loma- ja pysyvän asutuksen määrä ja sijoittamisperiaatteet, matkailukohteet ja - palvelut ja niiden sijoittamisperiaatteet, alus- ja veneliikenteen väylät, satamat ja palvelut, virkistysaluekokonaisuudet, arvokkaat maisemat, kulttuuri ja järviluontokokonaisuuksien selvittäminen ja osittaminen sekä Saimaan norpan elinolosuhteiden turvaaminen. Kehittämissuositus: Vuoksen vesistöaluetta tulee kehittää monipuolisena asumisen, elinkeinotoiminnan, vapaa-ajan ja vesiliikenteen alueena, jonka käytössä tulee ottaa huomioon alueen erityiset rantaluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön ominaispiirteet ja Saimaan norpan elinolosuhteiden säilyminen. Alusliikenteelle tulee luoda ympärivuotisen alusliikenteen olosuhteet. Elinkeinotoiminnan, pysyvän ja vapaa-ajanasutuksen tulee tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja maaseutualueiden kyläasutusta. Kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vähentäminen Kansainväliset liikennekäytävät Pohjois-Karjalan sijainti maan itärajalla, kansainvälinen tie-, lento- ja rautatieliikenne sekä useita tilapäisiä tieliikenteen rajanylityspaikkoja tekevät maakunnasta kansainvälisen liikenteen ja osittain sen toiminnan välittäjä alueen. Niiralan - Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan kautta tapahtuva liikenne on kasvanut koko sen toiminnan. Nykyinen rajan yli tapahtuva liikenne on vielä suurelta osin Pohjois-Karjalan maakunnan ja Karjalan tasavallan välillä tapahtuvaa liikennettä. Kauttakulkuliikenne suuntautuu pääasiassa eteläiseen Suomeen. Yhteistyö itä-länsisuunnassa raja-alueiden ja eri valtioiden välillä kasvaa ja lisää vuorovaikutusta mm. matkailun, muun elinkeinotoiminnan sekä koulutuksen aloilla. Kansainvälinen Sininen tie matkailutie on yksi pitkäaikainen toimiva yhteistyökanava matkailun ja vuorovaikutuksen edistämiseksi eri valtioiden alueiden välillä Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjän Karjalaan. Yhteistyön ja taloudellisen toiminnan lisääntymisen vaikutuksesta myös kansainvälisen kauttakulkuliikenteen merkitys kasvaa. Jatkuvat ruuhkat ja pitkät odotusajat Etelä-Suomen rajanylityspaikoilla lisäävät Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kiinnostavuutta vaihtoehtoisena kulkuväylänä Etelä-Suomen ja Venäjän välillä. Joensuun lentoasema on kansainvälinen lentoasema ja kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN -lentoasemaverkostoon. Yhteys Kuopiosta Joensuun kautta Niiralaan on osa yleiseurooppalaista TEN -verkkoa. Valtatie 6:n merkitys rajanylityspaikalta kansainvälisen liikenteen väylänä etelään kasvaa. Toimivan ja tarkoituksenmukaisen TEN verkoston kannalta myös väli Onkamo - Lappeenranta tulee saada osaksi TEN verkostoa. Muita kansainvälisen liikenteen kannalta kehitettäviä liikenneyhteyksiä ovat valtatie 23 Joensuusta länteen, valtatie 6 Joensuusta pohjoiseen sekä lento ja rautatieyhteydet Joensuun ja Petroskoin välillä. Kansainvälisistä liikennekäytävistä näkyvin merkki Pohjois-Karjalassa on Niiralan rajanylityspaikka. Lisäksi Joensuun lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Molemmat ovat merkittyinä kaavakartalle omilla merkinnöillään. Kansainvälisellä liikennekäytävällä osoitetaan Niirala-Joensuu-Kajaani -käytävä (NiiKa), joka on kansainvälinen yhteys yhdistämään Karjalan tasavallan Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaahan. Niika kehittämiskäytävä on samalla osa Barentsin alueen liikennejärjestelmää mahdollistaen Skandinavian pohjoisten osien yhteyksiä ja kuljetuksia Suomen ja Niiralan kautta Venäjälle ja siitä eteenpäin itään yhtenä varteenotettavana vaihtoehtoreittinä. 22

28 Toisena kansainvälisenä liikennekäytävänä esitetään nk. Kuutoskäytävä, joka on kolmen kulkumuodon (tie, raide, vesi) kuljetuskäytävä Joensuusta etelään. Kuutoskäytävä muodostamaa kuljetuskäytävää Pohjois- Karjalasta TEN-t ydinverkon SCAN-MED käytävälle. Käytävää pitkin kulkee suurin osa maakunnasta maailmalle lähtevästä raaka-aineesta ja teollisuustuotteista ja jatkossa vesiliikenteen kehittämisen myötä myös entistä suurempi osa tuonnista. Vesi- ja raide ja ei-fossiilisella käyttövoimalla toimivan maantieliikenteen kehittäminen korostaa tämän kuutoskäytävän merkitystä vähäpäästöisenä kuljetuskäytävänä, joka tukee vahvasti tavoitetta öljyvapaasta Pohjois-Karjalasta. Suunnittelu- ja varausperiaatteet Maakuntakaavassa on esitetty ylimaakunnallisina kehittämisvyöhykkeinä kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kannalta tärkeät tie-, rautatie ja vesiliikenteen väylät eli Niika kehittämiskäytävä ja Kuutoskäytävä, joita kehitettäessä tulee ottaa huomioon kansainvälisen liikenteen tarpeet. Vyöhyke kuvaa toiminnallista yhteistyöaluetta, jonka tarkoituksena on edistää maankäytöllistä yhteistyötä alueiden käytön järjestämiseksi ja liikenneverkon, kehittämiseksi. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat liikenneyhteyksien toiminnallisen, teknisen- sekä liikenteen palvelutason parantaminen ja yhdenmukaistaminen, matkailun toimintaedellytysten ja kansainvälisen opastuksen parantaminen, muun elinkeinotoiminnan sijoitusedellytysten turvaaminen, koulutus- ja ympäristöyhteistyö sekä liikenneturvallisuus. Kehittämissuositus: Niika ja Kuutoskäytävän suunnittelussa tulee varautua kansainvälisen liikenteen tarpeita palveleviin korkeatasoisiin tie-, lento, rautatie- ja vesitiekuljetuksiin sekä tietoliikenneyhteyksiin ottaen huomioon liikenteen palvelutason ja liiketurvallisuuden parantaminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti elinkeinotoiminnan kehittämisedellytysten parantamiseen. Maakuntakaavamerkinnät- ja määräykset: Liikenteen kehittämiskäytävä: Liikenteen kehittämiskäytävä -merkinnällä osoitetaan kaksi kansainvälistä kehittämiskäytävää, jotka ovat Kuutoskäytävä ja Niika. Kuutoskäytävä on kolmen eri kulkumuodon (tie-, raide- ja vesiliikenteen) kehittämiskäytävä Joensuusta Etelä-Suomen suuntaan. Se on samalla Pohjois-Karjalan vientiteollisuuden tärkein kuljetuskäytävä. NiiKa eli Niirala-Joensuu-Kajaani -kehittämiskäytävä yhdistää Karjalan Tasavallan Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaahan Pohjois-Karjalan kautta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, kansainvälisen liikenteen, logistiikan ja matkailun palveluihin sekä vähähiilisen ja öljyvapaan liikenteen mahdollisuuksien edistämiseen Rajayhteistyöalue Pohjois-Karjalan maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän Karjalan tasavallan kanssa 291 km. Rajalla on yksi kansainvälinen ja useita tilapäisiä rajanylityspaikkoja. Molemmin puolin rajaa on rajavyöhyke, jolla liikkuminen on rajoitettua ja voi tapahtua vain rajaviranomaisten erityisluvalla. Raja-alueelle muodostuu laaja metsävaltainen, osittain erämaatyyppinen alue, johon kohdistuu erilaisia suojelullisia, mutta myös elinkeinojen kehittämisen tarpeita. Pohjois-Karjalassa biosfäärialue ja rajan läheisyydessä olevat kansallis- ja luonnonpuistot sekä muut suojelualueet ja -kohteet ovat osa tätä kokonaisuutta. Toisaalta erämaaluonto, rajan ylittävät 23

29 joet ja vesistöt tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet luontoon (kalastus, metsästys, melonta, retkeily) perustuvan matkailuyhteistyön kehittämiselle. Käytännön yhteistyötä on jo tehty matkailun, metsäteollisuuden ja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Suunnittelu- ja varausperusteet Maakuntakaavassa on esitetty yli maakunnallisena kehittämisvyöhykkeenä valtakunnan rajaan liittyvä alue, johon kohdistuu valtakunnan rajat ylittäviä yhteistyötarpeita erityisesti matkailun ja muun elinkeinotoiminnan sekä suojelun tarpeiden kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, johon sisältyy luontoarvojen lisäksi normaaliin asumiseen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintaan liittyviä taajamia, kyliä ja maaseutuasutusta. Tarkoituksena on löytää yhteistoiminnassa entistä joustavampia keinoja maakunnan itäisten osien matkailun ja metsien moninaiskäytön edistämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi siten, että alueen asukkailla ja yritystoiminnalla on entistä paremmat edellytykset toimia. Yhteistyötarpeet vaihtelevat alueen eri osissa. Kehittämissuositus: Aluetta kehitetään monimuotoisena asumisen ja elinkeinotoiminnan alueena, jonka käytössä tulee ottaa huomioon luonnonarvot sekä virkistyksen, matkailun, Niiralan kansainvälisen ja tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämistarpeet. Vaikutuksiltaan rajan ylittävät toiminnan tulee tehdä alueiden välisessä yhteistyössä molemmin puolin rajaa Biosfäärialue Pohjois-Karjalassa sijaitsee toinen UNESCOn biosfäärialueohjelmaan kuuluvista Suomen biosfäärialueista. Pohjois-Karjalan biosfäärialue rajoittuu idässä Venäjän federaation rajaan. Kestävään kehitykseen pyrkivä biosfäärialuetoiminta perustuu paikallisiin kehittämistoimiin, joilla elinkeinot, asuminen ja ympäristönsuojelu pyritään sovittamaan yhteen. Paikallisten toimien tueksi tehdään biosfäärialueiden välillä yhteistyötä kaikkialle maailmaan. Pohjois-Karjalassa erityisen tärkeää on yhteistyö Karjalan tasavaltaan. Venäjän ja Suomen Karjalaa yhdistämään on myös valmisteltu kansainvälistä biosfäärialuetta. Suunnittelu- ja varausperusteet Maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä Pohjois-Karjalan biosfäärialue. Alueella tarkoitetaan toiminnallista yhteistyöaluetta, johon kuuluu sisäinen yhteistyö tutkimuksen, ympäristönsuojelun, asumisen ja elinkeinotoiminnan yhteensovittamisessa sekä tätä toimintaa tukeva kansainvälinen yhteistyö. Yhteistoimintaa ei ole rajattu esitettyyn alueeseen, vaan se määräytyy yhteistyötarpeiden mukaan myös laajemmin maakuntaan. Biosfäärialueen sijainnista johtuen merkittävä osa kansainvälisestä yhteistyöstä kohdistuu Karjalan tasavaltaan. Kehittämissuositus: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus sekä paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen. 4.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET 24

30 Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen kohdealueita osoitetaan monimuotoisina kehittämisalueina Joensuun kaupunkiseudulle ja Kolin alueelle. Sen lisäksi maakuntakaavassa esitetään teemakohtaisia kehittämisen kohdealueita matkailuun ja virkistykseen sekä taajamatoimintojen kehittämiselle. Taulukossa 5 ja kuvassa 9 on esitetty tarkemmin kehittämisen kohdealueet ja niiden yleiset tavoitteet. Taulukko 5. Yleiset tavoitteet maakunnan kehittämisen kohdealueille Merkintä Kehittämiskohde Tavoite 2040 Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue Maakuntakaava mahdollistaa kaupungin suunnitelmat kaupunkikeskustan laajenemiselle, symmetrisen kaupungin kehittämiselle ja muille kehityshankkeille. Alue on kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskus Kaupunkiseudun kehittämisen kohdealue Joensuun kaupunkiseutu yhdistetään yhdeksi uudeksi toiminnalliseksi rajaukseksi huomioiden kaupunkiseudun ylikunnalliset vaikutukset. Selkeä toiminnallinen Joensuun kaupunkiseudun ydinalueet muodostava kokonaisuus. Asutus ja elinkeinotoiminnot tulee ohjauta ensisijassa olemassa olevan rakenteen yhteyteen tukemaan joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävien kehittämistä Kolin kehittämisen kohdealue Maakuntakaava mahdollistaa Lieksan ja Juuan suunnitelmat Kolin alueen vahvemmasta kehittämistoiminnasta myös asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Kolin alue (Loma-Koli Kolion kylä - Juuan Ahmovaara) monimuotoisena asumisen, erilaisen uuden elinkeinotoiminnan ja matkailun maakunnallisena vetovoima-alueena. Taajamien kehittämisen kohdealue Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Taajamien ja niiden lähialueiden maankäytön yhteensovittaminen ja kehittäminen kestävällä tavalla. Arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti tai kansainvälisesti merkittävät aluekokonaisuudet Seudullista merkitystä omaavien taajamien ja niiden lähialueiden vetovoimaisuuden parantaminen, tavoitteena vetovoimaiset taajamat lähialueineen. Kansainvälinen vetovoimaisuus 25

31 Kuva 9. Maakunnan kehittämisen kohdealueet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT mukaisesti edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeinoja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 26

32 Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk) Maakuntakaava- ja nykytilanne Joensuu tarjoaa monipuolisia, koko maakuntaa koskevia hallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon, kaupan, virkistyksen ja vapaa-ajan sekä kulttuurin palveluita. Osa palveluista on myös maakuntaa laajempaa aluetta koskevia. Kaupungin keskusta ja siihen liittyvä lähialue muodostavat kaupunkiseudun ydinalueen, johon pääosa ylimaakunnallisista ja maakunnallisista palveluista sijoittuu. Julkisten palvelujen ohella keskustan merkitys korostuu monipuolisena erikoiskaupan palvelujen tarjoajana. Maakunnallisten keskustahakuisten palvelujen ytimen muodostavat tori, yliopisto ja sen kampusalue mukaan lukien useita korkean tason kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, monialainen ammattikorkeakoulu, koulutuskuntayhtymä sekä lukuisat maakunnallisesti merkittävät kehittämisorganisaatiot, keskussairaala ja Mehtimäen vapaa-aika- ja urheilukeskus, joukkoliikenteen keskus, syväsatama sekä erikoiskaupan palvelut. Palvelujen ohella kaupunkikeskusta on myös merkittävä asuntoalue. Joensuun kaupunkiseutu on ollut yksi valtakunnan voimakkaimmin kasvavista alueista. Kasvu on keskittynyt pääosin Joensuuhun ja siihen rajoittuviin kuntiin Kontiolahteen ja Liperiin, erityisesti näiden kuntien rajaalueille. Kaupunkiseutu tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat, osin koko maakuntaa palvelevat hallinnon, kaupan, koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Kaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynti- ja palvelujen asiointialueen. Monialainen koulutusjärjestelmä, johon kuuluu yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu toisen asteen koulutus ja näihin kuuluva tutkimustoiminta luo pohjaa tulevaisuuden kehittämistarpeita varten. Väestö- ja työpaikkakehityksen arvioidaan jatkuvan kaupunkiseudulla edelleen myönteisenä. Yhdyskuntarakenteellisesti kaupunkiseutu muodostuu tiiviisti rakennetusta Joensuun kaupunkialueesta ja pääteiden varteen sijoittuvista kolmesta suurehkosta ja kahdesta pienemmästä taajamasta. Kaupungin rajaalueilla taajamarakenne on jo osittain kuntien rajoissa kiinni, ja tulevaisuudessa rajalla olevat taajamat tulevat liittymään entistä kiinteämmin kaupunkirakenteeseen. Kaupunkiseudun palveluverkosto muodostuu maakuntakeskustasoisesta kaupunkikeskusta sekä sitä täydentävistä seitsemästä paikallis-, ja lähipalvelu- tai kyläkeskuksesta. Maakunnan vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavat neljä myymälää sijaitsevat kaikki Joensuussa. Jatkossa tulee varautua vielä 1 2 uuden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiseen alueelle. Liikenteellisesti kaupunkiseutu on hyvin saavutettavissa eri liikennemuodoilla. Joensuu on maakunnan henkilöliikenteen keskus, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. Valtakunnallisen liikenteensolmupisteen ja nopean junaliikenteen käynnistyminen parantavat entisestään henkilöliikenteen palvelutasoa ja liikenteellistä asemaa. Alueella on myös kansainvälisen liikenteen lentokenttä. Tavaraliikenteessä tie-, rautatie- ja lentoliikenteen lisäksi syväsatama, josta on laivaväyläyhteys merelle, monipuolistaa kuljetusmahdollisuuksia. Kaupunkiseudulta on ajanmukaiset tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat nopean tiedonvälityksen eri puolille maailmaa. Kaupunkiseudun tulee tulevaisuudessa pystyä vastaamaan entistä paremmin kansainvälisyyden tuomiin uusiin haasteisiin sekä erikoistoiminnoilla kehittymään kansainvälisenä ja valtakunnallisena keskuksena. Sen erityisvahvuuksia ovat muovi- ja metalli-, metsä-, puutuoteteollisuuden sekä puuenergia, informaatio- ja kommunikaatioteknologian osaaminen ja niihin liittyvä tuotannollinen toiminta ja palvelut. Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin ensimmäisen kerran erilaisia kehittämisperiaatemerkintöjä, jossa yhteydessä kaavaan merkittiin myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk-1) yhtenä kehittämisen kohdealueena suunnittelumääräyksineen. Joensuun kaupunkikeskustan rajaus 1. vaihemaakuntakaavassa on ollut Joensuun kaupunkikeskusta noin 2,5 kilometrin säteellä Joensuun torilta. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet 27

33 Maakuntakaavassa Joensuun ydinkeskusta on osoitettu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueena, jolla tarkoitetaan aluetta, jossa sijaitsevat tärkeimmät ylimaakunnalliset ja maakunnalliset palvelut ja toiminnat ja jonka suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon niiden kehittämistarpeet. Alue muodostuu kaupungin ydinkeskustasta ja sen välittömästä lähialueesta. Tulevaisuudessa tärkeitä kehittämiskohteita ovat tori ja muu ydinkeskusta vetovoimaisena ja viihtyisänä kohtaus- ja tapahtumapaikkana sekä monipuolisena erikoiskaupan palvelukeskuksena, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksen sekä muun kansallisesti ja kansainvälisesti korkatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kehittäminen, erikoissairaanhoidon kehittäminen, valtion hallinnon alueellistamisen tarpeisiin varautuminen, monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen, syväsataman kehittäminen sekä valtakunnallisen liikenteen solmupisteen kehittäminen kaupunkirakenteen yhteydessä. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk) Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen ja sen välittömän lähialueen kehittäminen valtakunnallisesti vetovoimaisena erikoiskaupan ja hallinnon palvelukeskuksena. Suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen ml. yliopisto, tutkimus- ja koulutuslaitosten, erikoissairaanhoidon, vapaa-ajan, kulttuurin ja virkistyksen, sataman ja valtakunnallisen liikenteen solmupisteen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimivuuteen sekä muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen Kaupunkiseudun kehittämisen kohdealue (ks) Maakuntakaava- ja nykytilanne 28

34 Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan tässä maakuntakaavan yhteydessä Joensuun ydinkaupunkia ja siihen toiminnallisesti kiinteästi kuuluvia lähitaajamia, työpaikka-alueita ja muita alueita ml. virkistysalueet noin kilometrin etäisyydellä Joensuun keskustasta. Alueella asui vuoden 2017 YKR tietojen mukaan kaikkiaan noin ihmistä ja työpaikkoja alueella oli kaikkiaan noin Vetovoimaisen Joensuun kaupunkikeskustan vaikutus heijastuu vahvasti ko. kaupunkiseudun kehittämisen kohdealueelle. Asuminen, työssäkäynti ja päivittäiset palvelut ovat alueella hyvien liikenneyhteyksien vuoksi henkilöautolla alle puolen tunnin sisällä saavutettavissa. Myös julkisen liikenteen toimintamahdollisuudet työssäkäyntiin ja muihin päivittäisiin liikkumistarpeisiin ovat vielä kohtuullisen hyvät. Kaupunkiseutuun kuuluvien lähikuntien kuntakeskukset ovat hyviä asuinympäristöjä ja tarjoavat monipuolisia lähipalveluita ja työpaikkoja. Laajalla maaseutualueella on peruselinkeinojen ohella myös muuta elinkeinotoimintaa, ja se tarjoaa vaihtoehtoisia asumisen, vapaa-ajan ja elinkeinotoimintojen sijoittamisvaihtoehtoja. Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin ensimmäisen kerran erilaisia kehittämisperiaatemerkintöjä, jossa yhteydessä kaavaan merkittiin myös Joensuun kaupunkiseutu (kk-2) yhtenä kehittämisen kohdealueena suunnittelumääräyksineen. Joensuun kaupunkiseudun rajaus 1. vaihemaakuntakaavassa on ollut Joensuun kaupunkikeskusta lähitaajamineen ja niiden läheisine alueineen Kontiolahden Lehmon, Joensuun (silloisen Pyhäselän) Reijolan ja Liperin Ylämyllyn suunnissa. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa esitetään kehittämisperiaatemerkinnällä Joensuun kaupunkiseudun kehittämisen kohdealue, jolla on yhteisen suunnittelun tarvetta toimintojen sijoittamisessa ja alueiden suunnittelussa. Alueeseen sisältyy ydinkaupunki, siihen kiinteästi liittyvät lähitaajamat ja haja-asutusalueet sekä kaupunkiseudun tärkeimmät työpaikka- ja virkistysalueet. Suunnittelutarve kohdistuu erityisesti taajamien raja-alueiden maakäyttöön, palvelujen järjestämiseen sekä taajamien lähialueiden maankäytön sekä virkistysalueiden ja -reittien ohjaukseen. Rajauksella ei ole tarkoitettu osoittaa tarkkaa aluetta, vaan yhteiseen suunnitteluun voi olla tarvetta esitettyä aluetta laajemmin tai suppeammin toiminnasta riippuen. Merkinnän tarkoituksena on parantaa Joensuun kaupunkiseudun valtakunnallista ja maakunnallista asemaa vahvistamalla kaupunkikeskusta ja siihen liittyviä alakeskuksia. Yhdyskuntarakenteen edelleen tiivistäminen pääteiden suuntaisesti on yhdyskuntatalouden kannalta edullista ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja saavutettavuutta kevyellä liikenteellä. Yhtenäisellä luonto- ja virkistysalueverkostolla parannetaan kaupunki-seudun viihtyisyyttä sekä turvataan luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueella on huomattava vaikutus kaupunkiseudun työssäkäynnin, kaupan palvelujen saatavuuden ja elinkeinojen sijoittumisen kannalta. Alue on osittain vahvaa maaseutua ja tarjoaa vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia maaseutuympäristössä. Alue tukeutuu, mutta myös tukee kaupunkiseudun palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä ja mahdollistaa maaseutuympäristöön soveltuvien, hyvin saavutettavissa olevien elinkeinotoimintojen kehittämisen. Maakuntakaavamääräysten tarkoituksena on edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tukea maaseutualueiden palvelurakenteen säilymistä ohjaamalla rakentamista kunta- ja kyläkeskuksiin sekä turvata maaseutuelinkeinojen kehittämismahdollisuudet siihen hyvin soveltuvilla alueilla. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen mahdollistaa etätyöskentelyyn soveltuvan asumisen ja vapaa-ajantoiminnan kehittämisen sekä maaseutuasutuksen ja -elinkeinojen tietoliikennetarpeiden säilymisen ajan tasalla. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Kaupunkiseudun kehittämisen kohdealue (ks) 29

35 Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyvää yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeää ylikunnallisesti suunniteltavaa aluetta, joka kuuluu läheisesti kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen, elinkeinotoiminnan ja työpaikkaliikenteen kautta. Alueelle sijoittuu sekä valtakunnan että maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä toimintoja ja siinä on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata nykyisen taajama- ja kylärakenteen yhteyteen eheyttämään yhdyskuntarakennetta ja tukemaan palvelujen, kävely- ja pyöräilyolosuhteiden sekä joukkoliikenteen ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta muodostamalla toimivia joukkoliikenteen yhteyksiä ja esteettömiä kevyen liikenteen väyliä joukkoliikenteen pysäkeille. Uusia alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta Kolin kehittämisen kohdealue (ko) Maakuntakaava- ja nykytilanne Kolin alueella on paljon ja moninaista merkitystä niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Koli on ollut vuosikymmeniä Pohjois-Karjalan matkailun lippulaiva ja kulttuuriväen kohtaamispaikka mutta samalla siitä on tullut myös kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien näyttämö ja mitä moninaisempien luontoon ja kulttuuriin sekä erilaisiin elämyksiin perustuvien toimintojen ja aktiviteettien pitopaikka. Kolin alueella tehdään noin käyntiä vuosittain, joten matkailulla on ymmärrettävästi tärkeä osuus alueen kehittämisessä. Kolin kansallispuisto kansallismaisemineen, eteläisen Suomen korkeimpine kohtineen ja luonnon erityispiirteineen on Kolin alueen tärkein vetovoimatekijä. Kolin alue on esitetty 1. vaihemaakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena. Sen sijaan Kolin seudun kehittämisen kohdealue on uusi merkintä. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Koli on ollut Pohjois-Karjalan matkailun veturi ja kehittämisen kohde jo vuosikymmeniä. Kolin kansallispuiston alueelle ja sen läheisyyteen on viime vuosikymmeninä rakentunut uutta virkistyspalveluverkostoa reitteineen ja luontokeskuksineen. Muita matkailupalveluita on myös alueelle tullut maisemakylpylöineen ja Hotelli Kolin uudistuksineen mutta laajemmassa kuvassa Kolin alue odottaa edelleen suurempia avauksia eli uusia isompia investointeja. Kolille on laadittu vuonna 2015 Koli Master suunnitelma ja tuoreimpana Kolin kehittämissuunnitelma eli niin kutsuttu Kolin Kehittämisen Iso Kuva 2017 Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan yhteistyönä. Sen mukaisesti Koli on vuonna 2050 nykyiseltä volyymiltaaan moninkertainen, kansainvälinen ja vetovoimainen kohde, joka tarjoaa kaikkina vuodenaikoina monipuolisesti aktiviteetteja ja palveluja. Maakuntakaavassa Kolin kehittämisen kohdealue -merkintä määräyksineen korostaa Kolin alueen maakunnallista merkittävyyttä ja vetovoimaisuutta monimuotoisen asumisen, työpaikkojen sijoittumisen ja matkai- 30

36 lun kohdealueena. Merkinnän taustalla ovat Pohjois-Karjalan aluerakenneselvitys 2040 sekä Kolin kehittämissuunnitelma. Alue on rajattu maakuntakaavassa yleispiirteisesti korostaen kuitenkin Loma-Kolin alueen, Koli kylän ja Juuan Ahmovaaran yhdessä muodostamaa kokonaisuutta. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Kolin kehittämisen kohdealue (ko) Merkinnällä osoitetaan Kolille ja sen lähialueelle yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeää ylikunnallisesti suunniteltavaa aluetta, joka kuuluu läheisesti Kolin vaikutukseen matkailun, palvelujen, asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen ratkaisujen kautta. Aluetta kehitetään Pohjois-Karjalan matkailun, virkistyksen ja vapaa-ajan sekä ympärivuotisen että osa-aikaisen asumisen ja työnteon vetovoima-alueena. Alueelle sijoittuu maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä toimintoja ja siinä on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa matkailu, palvelut, monimuotoinen asuminen ja muut työpaikat tulee suunnitella alueen erityiset kulttuuri- ja luontoarvot huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee lisäksi huomioida alueen sisäisen matkailuliikenteen kehittäminen mukaan lukien kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden sekä joukkoliikenteen kehittäminen Taajamaseudun kehittämisen kohdealue (ts) Maakuntakaava- ja nykytilanne Taajamarakenteen ulkopuolelle, sen välittömään läheisyyteen, on syntynyt erityisesti 1980-luvuilla haja- ja osin taaja-asutusluonteista pientaloasutusta, joka vaikuttaa taajamien laajentamismahdollisuuksiin, viher- ja virkistysalueiden muodostumiseen sekä tarkoituksenmukaisten tieyhteyksien, vesi- ja viemärihuollon ja muun teknisen huollon järjestämiseen. Suunnittelematon rakentaminen taajamarakenteen ulkopuolelle ei aina sovellu hyvin perinteiseen rakentamisen maisemaan eikä rakennustapaan. Vaikka rakentaminen on sijoittunut pääsääntöisesti metsämaille ja metsäsaarekkeisiin, on se varsinkin Joensuun kaupunkiseudulla vaikuttanut myös yhtenäisten maisemallisten peltoalueiden säilymiseen perinteisessä käytössä. Taajamien lähialueet ovat selkeä suunnittelukokonaisuus, jossa yhdyskuntarakenteelliset, teknisen huollon ja maisemakuvaan liittyvät tekijät tulee pääsääntöisesti käsitellä osayleiskaavatasolla. Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin ensimmäisen kerran erilaisia kehittämisperiaatemerkintöjä, jossa yhteydessä kaavaan merkittiin myös taajamaseudun kehittämisen erityisalueet (tkk) yhtenä kehittämisen kohdealueena suunnittelumääräyksineen. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Seudullisesti merkittävien taajamien lähialueille on osoitettu taajamaseudun lähiympäristön kehittämisen kohdealueita, joille on muodostunut viime vuosikymmeninä tai on odotettavissa jatkossa lieverakentamisen 31

37 tapaisia rakentamispaineita. Merkinnällä osoitetaan, että aluetta on tarpeen suunnitella tarkemmin rakentamisen sijoittamisen ja teknisen huollon ja liikenteen kannalta siten, että taajaman tulevaisuuden laajentumis- ja kehittämistarpeet sekä riittävien viher- ja virkistysalueiden tarve ja liittyminen ympäröivään maaseutualueeseen tulee huomioiduksi riittävällä tavalla. Kehittämisen kohdealueilla voi olla myös sellaisia maisemallisia erityispiirteitä, että rakentamisen ohjaaminen suunnitellusti on tarpeen myös näiden piirteiden säilyttämiseksi ja korostamiseksi. Rajauksiin ovat siten vaikuttaneet taajaman koko, sen lähialueella tapahtunut ja odotettavissa oleva rakentaminen, maisemaan tai kulttuuriympäristöön liittyvät erityispiirteet, liikenneverkko sekä maaseutuelinkeinojen kehittämistarpeet. Alueille suositellaan yleiskaavan laatimista. Alueen rajaus on likimääräinen ja suunnittelualueen laajuus/suunnittelukokonaisuudet tulee ratkaista erikseen yleiskaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullista merkitystä omaavien taajamien ympärille taajamaseudun kehittämisen kohdealueet Nurmekseen, Lieksaan, Juukaan, Outokumpuun, Ilomantsiin, Tohmajärvelle ja Kiteelle. Joensuun kaupunkiseudulla ei ole esitetty taajamaseudun kehittämisen kohdealuetta vaan siellä on erikseen osoitettu laajempi koko kaupunkiseudun kehittämisen kohdealue (ks). Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamaseudun kehittämisen kohdealue (ts) Merkinnällä osoitetaan seudullista merkitystä omaaviin taajamiin liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän, virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriympäristöarvojen kannalta. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta Matkailun- ja virkistyksen vetovoima-alue (mv) Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalan monimuotoinen luonnonympäristö mahdollistaa erinomaisen kesä- ja talviaikaisen virkistäytymisen ja vahvasti luontopainotteisen elämysmatkailun. Puhtaat vesistöt, rauhalliset luontokohteet ja useat 32

38 kansallis- ja luonnonpuistot sekä muut virkistysalueet ja niitä yhdistävät vaellus-, pyöräily- ja melontareitistöt tarjoavat monenlaisia elämyksiä. Tämän lisäksi Karjalainen kulttuuri antaa omaleimaisen piirteen matkailun kehittämiselle. Matkailuelinkeinon kannalta luontopainotteinen erämaisuus ja rauhallisuus ovat kilpailuvaltteja, toisaalta suuremmat matkailijavirrat tarvitsevat lisäksi vahvoja matkailuvetureita. Koli matkailukeskuksena on selkeästi vetovoimaisin yksittäinen matkailukohde Pohjois-Karjalassa. Selkeitä matkailukeskusominaisuuksia ovat lisäksi Joensuun kaupungin monipuoliset matkailupalvelut ja erityisesti tapahtumamatkailu. Joensuun seudulla lisäksi Polvijärven Huhmari, Outokummun perhematkailualue ja Ilomantsin alue, Keski- Karjalan seudulla Pajarinhovin alue sekä Pielisen Karjalassa Nurmeksen Bomban-Hyvärilän ja Lieksan Ruunaan alue muodostavat vetovoimaisia kokonaisuuksia. Matkailua ja virkistystä on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.7. Yksittäisten kohteiden ympärille maakuntakaavoissa on aikaisemmin osoitettu kaikkiaan seitsemän eri matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta, joilla osoitetaan arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. Maakuntakaava 2040 vetovoima-alueet päivitetään aluerajausten osalta niin, että jatkossa muodostuu viisi erillistä aluekokonaisuutta eli Pielisen alue, Ruunaan-Lieksanjoen alue, Jaamankankaan-Kontiorannan-Höytiäisen-Huhmarin alue, Ilomantsin-Petkeljärven-Putkelanharjun-Möhkön alue ja Suur-Saimaan alue. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueina nostetaan esiin matkailun ja virkistyksen aluekokonaisuuksia, jotka tukeutuvat olemassa oleviin matkailupalveluihin ja vetovoimatekijöissään pääosin monipuoliseen luonnonympäristöön, mutta myös tapahtumiin ja kulttuuriin. Joensuun kantakaupungin rantavyöhykkeessä keskeinen vetovoimatekijä on myös kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaatemerkinnällä pyritään siihen, että alueille muodostuu olemassa oleviin matkailukeskuksiin tukeutuva verkosto (ohjelmapalvelut, reitit, virkistysalueet), joka palvelee matkailun tarpeita. Myös muiden alueidenkäyttöratkaisujen tulee tukea matkailuun ja virkistystoimintaan perustuvia kehittämismahdollisuuksia. Kehitettävät aluekokonaisuudet ovat: Pielisen matkailualue: Pielisen alueen matkailun kehittäminen perustuu Pielisen järvialtaan vetovoimaiseen luonnon, virkistyksen, kulttuurin ja matkailun kokonaisuuteen. Sen vaikutuspiiriin kuuluvat Kolin-Vuonislahden-Lieksan-Bomba-Hyvärilän ja Paalasmaan alueet. Alueen sisään jäävät niin Kolin kansallispuisto kuin Bomba-Hyvärilän karjalaiskylä sekä koko Pielisen vesistöalue. Aluetta tulee kehittää laadukkaat palvelut omaavana, maakunnan keskeisenä luonnon, kulttuurin ja reitistöjen sekä vesistömatkailun vetovoima-alueena. Ruunaan-Lieksanjoen alue: Ruunaan-Lieksanjoen alueen kehittämisen painopiste on Ruunaan retkeilyalue ja sen ympäristö retkeilykeskuksineen, luontotaloineen ja moninaisine virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksineen. Lieksanjoki Ruunaan koskineen muodostaa alueen keskeisen luontoympäristökokonaisuuden. Aluetta tulee kehittää monipuolisena virkistystä ja luontomatkailua palvelevana alueena, jonka perusta on luonnonympäristön vetovoimaisuuden ohella laadukkaissa palveluissa mukaan lukien laaja ohjelmapalvelutarjonta. Jaamankankaan-Kontiorannan-Höytiäisen-Huhmarin alue: Höytiäisen ympäristöön muodostuvan alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, kansainvälisen ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen 33

39 saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Aluetta tulee kehittää Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. Ilomantsin-Petkeljärven-Putkelanharjun-Möhkön alue: Ilomantsin seudun matkailun kehittäminen perustuu luonnoltaan ja kulttuuriltaan vetovoimaiseen Mekrijärven-Putkelanharjun-Petkeljärven-Möhkön vyöhykkeeseen ja Ilomantsin taajama-alueen matkailupalveluihin. Aluetta tulee kehittää rajan läheisyydessä sijaitsevana ainutlaatuisena kulttuuri- ja luontomatkailuun painottuvana kehittämisalueena. Suur-Saimaan luontomatkailualue: Suur-Saimaan alueen kehittäminen perustuu Puruveden vesistöön ja sen ympärillä sijaitseviin matkailupalveluihin. Aluetta tulee kehitettää Puruveden ja laajemmin Kiteen matkailupalveluihin, luontoon, kalastusmatkailuun ja erilaisiin tapahtumiin perustuvana vetovoimaisena kehittämisalueena, jossa puhtaat vesistöt muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset: Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv): Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. kau Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueita tulee kehittää maakunnan keskeisimpinä matkailun ja virkistyksen, vapaa-ajan, luonnon ja kulttuurin sekä tapahtumien vetovoima-alueina. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontomatkailun, matkailuelinkeinojen, vapaa-ajantoimintojen ja muiden palvelujen kehittämisedellytyksiin. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon alueiden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hallittu kasvu ALUERAKENNE JA PALVELUKESKUSVERKKO Pohjois-Karjalan aluerakennetta kuvaa strateginen sijainti idän ja lännen välissä, Pohjois-Karjalalla on yli 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Pohjois-Karjala on mukana useissa kansainvälisissä hankkeissa ja toiminnallisissa verkostoissa sekä Venäjän että luonnollisesti Euroopan suuntaan sekä uusimpana Barentsin 34

40 yhteistyöalueelle. Maakunta muodostuu kolmesta seudusta eli Pielisen Karjalan seudusta, Joensuun seudusta sekä Keski-Karjalan seudusta, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä ja myös vahvuutensa. Pohjois-Karjalan keskusverkko on selkeä. Joensuu maakuntakeskuksena ja valtakunnan osakeskuksena Joensuun seudulla, Lieksa ja Nurmes Pielisen Karjalan suurimpina keskuksina Pielisen Karjalassa ja Kitee Keski-Karjalan suurimpana keskuksena Keski-Karjalassa. Seuduilla on myös muita osittain seudullisia palveluja tarjoavia keskuksia kuten Outokumpu, Juuka ja Ilomantsi Joensuun seudulla ja Tohmajärvi Keski-Karjalassa. Suurimpia aluerakenteeseen vaikuttavia muutoksia on tapahtumassa Joensuun seudulla väestön ja työpaikkojen kasvusta johtuen. Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut liikenneverkossa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilomantsintien (kt 74) ja Reijolan välillä on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet ovat potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa päivitettiin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kohteet. Kaavatyön yhteydessä laadittiin taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Pohjois-Karjalassa ei ollut tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatoimintojen aluevarauksiin muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudulla. Poikkeuksena nähtiin Tohmajärven Kemien taajama-alue, jonka maltillisen kasvattamisen perustana aseman suuntaan on nimenomaan tehdyt maankäytön suunnitelmat asemanseudun ympäristössä mahdollisen uuden valtatien tielinjauksen toteutuessa. Joka tapauksessa 4. vaihemaakuntakaavan kaavaprosessissa tuli ilmi taajamatoimintoihin liittyviä muutostarpeita myös muihin maakunnan taajamiin liittyen. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 tavoite on elinvoimainen Pohjois-Karjala. Elinvoimaisessa Pohjois-Karjalassa korostuvat vahvuuksina ja kehittämisen perusteina seuraavat teemat ja sisällöt: Luonto ja biotalous Sujuvuus ja saavutettavuus Matkailu ja kulttuuri Hyvä arki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. 35

41 Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Tärkeimmät aluerakenteeseen ja palvelukeskusverkkoon liittyvät selvitykset - NiiKa-kehittämisvyöhykkeet esiselvitys, 2016 (Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu Barentsin-kehityskäytävä) - Lakeland Saimaan matkailun saavutettavuus, Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet, Selvitys Joensuu-Kontiomäki radan henkilöliikenteen tulevaisuudesta, Vetovoimaisuus 2015 selvitys Joensuun seudun vetovoimatekijöistä - Öljyvapaa Pohjois-Karjala -hankkeen tiekartta, Rantojenkäytön selvitys, Jaamankankaan erillisselvitykset (luonto, arkeologia, geohistoria), Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040, Luonto- ja virkistysteema - Liikenneselvitykset - Matkailun aluerakenne ja saavutettavuus - Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys (2015, päivitys 2018) Taajamatoiminnot Maakuntakaava- ja nykytilanne 36

42 Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus, nk. YKR-taajama, on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2017 yhteensä 27 kpl valtakunnalisen luokituksen mukaista YKR- taajamaa, joissa asui kaikkiaan henkilöä. Taajamien väestömäärä on kasvanut Pohjois-Karjalassa viimeisen noin kymmenen vuoden aikana lähes asukkaalla. Vahva kasvu on keskittynyt Joensuun kaupunkiseudulle samaan aikaan kun Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolella taajamien väestömäärä on laskenut myös kuntakeskuksissa. Taajamatoimintojen alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta 1. ja 4. vaihemaakuntakaavassa. Taajamatoimintojen aluevaraukset ovat muodostuneet asemakaavoitetuista alueista ja sekä niistä alueista, joille on ollut odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta. Tuotantotoiminnaltaan, asutusrakenteeltaan tai palveluiltaan aluerakenteellista merkitystä omaavat pienet taajamat sen sijaan on osoitettu kohdemerkinnällä 1. vaihemaakuntakaavassa. Näiden pienten taajamien odotettavissa oleva uusi rakentaminen on suhteellisen vähäistä. Joensuun kaupunkiseudulla 4. vaihemaakuntakaavan mukaiset taajamatoimintojen reservialueet (Ares) ja kohteet (ares) muutetaan taajamatoimintojen alueeksi Liperin Leinosenlammen itäpuolella, Kontiolahden Kulhon taajaman itäosassa sekä Joensuun Reijolan alueella. Joensuun Iiksenvaaran taajamatoimintojen kohdemerkintä (a) muutetaan niin ikään taajamatoimintojen aluevaraukseksi ja se noudattaa Joensuun kaupungin yleiskaavoituksen linjauksia. Kontiolahden Lehmon taajama-aluevarausta laajennetaan Jaamankankaan suuntaan. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu selvitysalue (se) ja osa siihen liittyvää työpaikka-aluetta (TP- 1) muutetaan taajamatoimintojen aluevaraukseksi. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana ovat Pohjois-Karjalan aluerakenne ja Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne -selvitykset, kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2016). YKR taajamat ovat olleet keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR -määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Maakuntakaavassa 2040 osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat taajamatoimintojen alueet, joille on odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2040 mennessä. Asemakaavatasoisen suunnitelman laatimisen tarpeet voivat johtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkoituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen ohjaamiseen sekä vesihuollon, muun teknisen huollon ja liikenneverkkojen tuomat muut suunnittelutarpeet. Taajamatoimintojen aluevarausten laajuus on taajama-alueiden mitoitustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientaloasumisen kohdalla vaihtoehtoisia kasvualueita eri puolilla taajama-alueita. Suurimmat taajamatoimintojen aluetarpeet kohdistuvat tulevaisuudessakin Joensuun kaupunkiseudulle, jossa väestön kasvunäkymät ovat erityisen vahvat. 37

43 Joensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi on tarpeen varautua ennakoitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtoehtojen välillä. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen Joensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ( asukasta) ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä ( asukasta). Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja ohjata mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huomiota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat: - Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta - Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan Joensuun kaupunkiseudulla noin asukkaan lisäykseen. - Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % kohdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen alueet on koottu yhteen taulukkoon 6. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueena on tullut mahdolliseksi maakuntakaavan tavoitevuoden muuttumisen (2040) vuoksi, Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön johdosta sekä toisaalta seudullisen viheryhteystarveverkoston päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jatkumoa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvulle ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Maakuntakaavassa 2040 Ares merkintä poistuu ja alue liitetään taajamatoimintojen alueeseen (A). Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pieniä alueita. Samalla tavoin Joensuun Reijolan ja Kontiolahden Kulhon taajamatoimintojen reservialueiden Ares esittäminen taajamatoimintojen aluevarauksian A on mahdollistunut Joensuun kaupunkiseudulla tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön johdosta nimenomaan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Maakuntakaavassa 2040 Joensuun Reijolan ja Kontiolahden Kulhon Ares merkinnät poistuvat ja alueet liitetään maakuntakaavassa voimassa olevaan taajamatoimintojen alueeseen (A). Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue ja laajemmin Jaamankangas Kontiolahdella on ollut jo vuosikymmeniä kaupunkiseudun näkökulmasta erityisen mielenkiinnon kohteena. Alue on Lehmon eritasoliittymän ympäristön työpaikkatoimintojen aluetta ja yksittäisiä asuinrakennuksia lukuun ottamatta pääosin metsätalouskäytössä. Jaamankankaan laajalle yhtenäiselle metsätalousvaltaiselle alueelle kohdistuu erityistä seudullista ulkoilun ja virkistyksen käyttöä, alue on myös erityisen merkittävää pohjavesialuetta. Aluetta on sen 38

44 monien arvojen pohjalta pidetty tulevaisuuden reservialueena, jota ei ole nähty olleen tarvetta lähteä avaamaan muuhun maankäyttöön. Alueelle kohdistuu kuitenkin eri suunnista entistä vahvempaa tehokkaan maankäytön laajentamisen painetta. Lehmon taajama-alueen rakentaminen on ollut viime vuosikymmeniä vilkasta ja taajama tulee Kontiolahden suunnitelmien mukaan rakentumaan täyteen vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen Lehmon uusien alueiden avaaminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi rakennettavuudeltaan heikon maaperän johdosta. Kontiolahden kunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti vuosittain noin sadalla henkilöllä, joka on itäsuomalaisittainkin poikkeuksellisen myönteistä. Lehmon taajaman kasvupaine on kohdentumassa eritasoliittymän yli Jaamankankaan puolelle. Seudullisesti Lehmon alue on ja tulee olemaan Joensuun kaupunkiseudun pohjoisen suunnan vahvaa kasvualuetta. Kaupunkiseudun muut kasvualueet lähes samalla etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskustasta ovat Multimäki Kulho idässä, Karhunmäki Reijola - Niittylahti etelässä ja Marjala Ylämyllyn ympäristö lännessä. Seudullisten maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi Lehmon eritasoliittymän länsipuolelle jäävä alue osoitettiin 4. vaihemaakuntakaavassa selvitysalue -kehittämisperiaatemerkinnällä (se). Alueen seudulliset maankäyttöpaineet kohdistuvat toisaalta laajasti maa- ja metsätalouteen, ulkoiluun ja virkistykseen sekä toisaalta asumiseen ja työpaikkatoimintoihin. Maakuntakaavan selvitysalue merkintä tarkoitti, että maakuntakaavallisesti alueen tulevaisuuden käytön ratkaisulle ei vielä ollut edellytyksiä siinä vaiheessa, mutta merkintä oli tahdonilmaisu Lehmon eritasoliittymän länsipuolisen alueen, erityisesti Jaamankankaantien varren selvittämiseksi. Selvitysalueen alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttikin Jaamankankaan alueeseen kohdistuvista alueidenkäyttöintresseistä ja seudullisesti merkittävästä taajamarakenteen kehityksestä maakuntakaavallisia lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua. Maakuntakaava 2040 työssä on jatkettu Jaamankankaaseen liittyviä selvityksiä. Jaamankangas työryhmän työn pohjalta ja erillisselvitysten (mm. arkeologia, pohjavesi, Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne ym.) perusteella selvitysalue kumotaan ja Lehmon taajama-aluetta laajennetaan eritasoliittymän länsipuolelle niin, että osa työpaikka-alueesta osoitetaan taajamatoimintojen alueeksi. 1. vaihemaakuntakaavassa Lehmon eritasoliittymän ja Onttolan välille on lisäksi vahvistettu vaihtoehtoinen tielinjaus, joka osoitetaan sellaisenaan ja se tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Taajamatoimintojen alueilla kulttuuriperintöarvojen säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä on tehdä esimerkiksi arkeologiset inventoinnit siinä vaiheessa, kun yksityiskohtaisempi suunnittelu ja varsinainen rakentaminen ovat ajankohtaisia. Taajama-alueet ja niiden läheiset alueet ovat lisäksi vetovoimaisia rantarakentamisen kohteita. Rantarakentamisen osalta taajama-alueiden läheisille alueille (5 km ulkorajasta) osoitetaan maakuntakaavassa suunnittelusuositus eli tiiviimmän rantarakentamisen suositeltu alue. Taulukko 6. Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen-alueet Kunta Taajama Väestö 2010 Ilomantsi Ilomantsin kk 3006 Joensuu Eno 2048 Väestö Kaavamerk. Pinta-ala ha A 632 4,2 A 498 3,6 as/ha

45 Iiksenvaara 241 Uimaharju 1543 Tuupovaara 607 Kiihtelysvaara 645 Heinävaara 468 Hammaslahti 1503 Reijola 2776 JNS kantakaupunki A 286 0,9 A 505 2,7 A 211 2,4 A 193 2,8 A 202 2,1 A 429 3,5 A ,9 A ,7 JNS keskustoimintojen alue C ,2 Rantakylä C 40 43,3 Juuka Juuan kk A 676 3,2 Kitee Kiteen keskusta A 870 5,2 Kesälahti A 347 2,5 Kontionlahti Puhos Jaamankangas Kontionlahden kk Lehmo 5255 Kulho 366 Paihola Lieksa Lieksan keskusta 7724 Pankakoski 755 Liperi Liperin kk 1574 a , A , A ,3 448 A 403 1, a A ,9 A 277 2,3 A 529 2,7 Ylämylly 4055 Viinijärvi 819 Nurmes Nurmeksen keskusta 5272 Outokumpu Outokummun keskusta 4796 Polvijärvi Polvijärven kk 1415 Rääkkylä Rääkkylän kk 670 Tohmajärvi Kemien taajama 1600 Valtimo Valtimon kk 1090 Yhteensä A ,2 A 339 2,3 A ,6 A 886 5,1 A 391 3,2 A 217 2,6 A 523 2,9 A 307 3, Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatoimintojen alueet (A, a): 40

46 Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta tärkeää muuta taajamatoimintojen aluetta. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäiset liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Suunnittelusuositus: Taajamatoimintojen alueiden läheisyydessä, enintään noin viiden kilometrin etäisyydellä taajamatoimintojen alueiden ulkorajoista, voidaan rantarakentamisessa käyttää kunnassa yleisesti käytettyä rantarakentamisen mitoitusta tiiviimpää mitoitusta, ellei suunnittelualueelle sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luontoympäristöjä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn Keskustatoiminnot ja kauppa Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalan keskusverkko on tietyllä tavalla hyvin selkeä. Joensuu toimii sekä maakuntakeskuksena että valtakunnan osakeskuksena ja samalla selkeänä maakunnan keskusverkon ytimenä. Keskusverkossa on lisäksi seitsemän seutukeskusta ja useita paikalliskeskuksia. Väestömääriltään suuruusjärjestyksessä seutukeskukset ovat Lieksa, Nurmes, Kitee, Outokumpu, Ilomantsi, Juuka ja Tohmajärvi. Voimassa olevat maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet perustuvat Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuihin. Pohjois-Karjalan keskusverkosta on esitetty keskustatoimintojen alueet C, seutukeskukset c, kuntakeskukset c1, alakeskukset ca ja paikalliskeskukset ca1. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset ja alueelliset ulottuvuudet keskusta-alueilla on esitetty silloisen voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännösten mukaisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset on osoitettu seutukeskuksille (c) ja seudullista merkitystä omaaville kuntakeskuksille (c1). Sen sijaan selvityksillä perustellen keskustatoimintojen alueille (C) Joensuun kaupungin keskusta-alueella ja Joensuun Rantakylän alueella ei osoitettu enimmäismitoituksia. Samoin 4. vaihemaakuntakaavassa esitettiin Pohjois-Karjalan 41

47 vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuodelle 2030 ( k-m²) ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä yleisesti koko maakunnalle (3000 k-m²) että sitäkin suurempana erikseen nimetyille keskusta- ja taajamatoimintojen alueille. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 keskustatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on Pohjois-Karjalan aluerakenneselvitys sekä Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys (2018). Yksi keskeisiä keskustatoimintojen alueisiinkin liittyviä muutoksia on maankäyttö- ja rakennuslain keväällä 2017 voimaan tulleet muutokset kaupan ohjaamisen osalta. MRL 71 a :n vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (aiemmin 2000 k-m²). Lisäksi muutoksessa MRL 71 b :n mukaisesti on luovuttu velvoitteesta osoittaa keskusta-alueita koskevia enimmäismitoituksia ja määritellä siihen liittyviä alueellisia ulottuvuuksia. Toisin sanoen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee maakuntakaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustan ulkopuolella sijaitseville kaupan suuryksiköille. Maakuntakaavassa 2040 osoitetaan Pohjois-Karjalan keskustatoimintojen alueiden verkko eli keskusverkko päivitettynä siten, että keskusluokitusta selkeytetään. Keskusverkko osoitetaan kolmessa luokassa seuraavasti: keskustatoimintojen alueet (C), seutukeskukset (c) ja ala- tai paikalliskeskukset (ca). Vähittäiskaupan enimmäismitoituksia ei osoiteta lainkaan keskusta-alueille. Taulukko 7. Maakuntakaavassa osoitettava keskusverkko. Kunta Nimi Merk. Ilomantsi Ilomantsi c Joensuu Eno ca Joensuun keskusta-alue C Kiihtelysvaara ca Niinivaara ca Noljakka ca Hammaslahti ca Rantakylä C Reijola ca Tuupovaara ca Juuka Juuka c Kitee Kesälahti ca Kitee c Kontiolahti Kontiolahti ca Lehmo ca Lieksa Lieksa c Liperi Liperi ca Ylämylly ca Nurmes Nurmes c Outokumpu Outokumpu c Polvijärvi Polvijärvi ca Rääkkylä Rääkkylä ca Tohmajärvi Tohmajärvi c Valtimo Valtimo ca 42

48 Kuva 10. Maakuntakaavassa esitettävä Pohjois-Karjalan keskusverkko sekä keskusverkon saavutettavuus. Kuva 11: Keskustoimintojen alueet (C) 43

49 Taulukko 8. Keskusta-alueiden (C) väestö- ja työpaikkakehitys JNS keskustoimintojen alue Rantakylä Yhteensä Pinta-ala Asukasluku Asukasluku Asukasluku as/ha ,22 43,3 27,6 Työpaikat Työpaikat Työpaikat Kaupan työpaikat Kaupan työpaikat Kaupan työpaikat Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Keskustatoimintojen alue (C): Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskustaalue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Joensuun ydinkeskusta on valtakunnallisen liikenteen solmupiste, josta on järjestettävä yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muihin valtakunnallisiin solmupisteisiin. Seutukeskus, kohdemerkintä (c): Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen ja liikennejärjestelyihin, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. 44

50 Alakeskus tai paikalliskeskus, kohdemerkintä (ca): Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset sekä maakunnan paikalliskeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen ja liikennejärjestelyihin, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Vähittäiskaupan suuryksiköt keskusta-alueiden ulkopuolella Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen (2018) vuonna 2012 keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden (alueet, joille 2040 tilanteessa on osoitettu enimmäismitoitus) kerrosalan osuus vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta oli kyseisissä kunnissa 39 %. Voimassa olevat vähittäiskaupan suuryksikköratkaisut keskusta-alueiden ulkopuolella perustuvat Pohjois- Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuihin. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on esitetty kaikkiaan viisi vähittäiskaupan suuryksikköjä (km, km-1, km-2), kaksi tilaa vaativan kaupan suuryksikköä (kme) ja yksi kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r) enimmäismitoituksineen. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. MRL tarkistamisen myöstä myös kaupan säännöksiä on uudistettu uudistettu ja muutetut lait ovat tulleet voimaan keväällä MRL 71 a :n vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (aiemmin 2000 k-m²). Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. MRL:n kauppaa koskevassa uudistuksessa on luovuttu velvoitteesta ottaa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on kuitenkin 45

51 edelleen keskusta-alue. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan suuryksiköitä sijoitettaessa tulee lisäksi huomioida MRL 71 b :n vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan ratkaisujen tueksi on kaavatyön yhteydessä teetetty Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys 2018, joka täydentää vuonna 2015 laadittua Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitystä. Maakuntakaavassa osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköt sekä niiden enimmäismitoitukset keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden maakuntakaavaratkaisut pohjautuvat Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitykseen (päivitys 2018). Kerrosalana esitettävä vähittäiskaupan suuryksiköt mahdollistavien merkintöjen (km, kma-r, TPkm) enimmäismitoitus sisältää alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan siis mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. (Taulukko) Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle Joensuussa Voimatien alueelle, Raatekankaan alueelle, Pilkkoon, Karsikkoon, Reijolaan ja Papinkankaalle sekä Kontiolahdessa Lehmoon vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu Joensuun työpaikka-alue TP-km -merkinnällä, jolle voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Taulukko 9. Keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitukset kaupan alueilla (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, päivitys 2018). Enimmäismitoitus 4. vaihemaakuntakaavassa km² Osuus seudun kokonaismitoituksesta 2030 (selvitys 2015), % Enimmäismitoitus maakuntakaavassa 2040, km² Osuus seudun kokonaismitoituksesta 2040 (selvitys 2018), % Joensuun seutu % % Joensuu, Voimatien alue (km) % % Joensuu, Raatekankaan alue (km) % % Joensuu, Pilkko (km) % % Joensuu, Karsikko (km) % % Joensuu, Reijola (km) % % Joensuu, Papinkangas (km) % % Joensuu, TP-km % % Kontiolahti, Lehmo (km) % % Keski-Karjalan seutu % % Tohmajärvi, Niirala (kr) % % POHJOIS-KARJALA % % Keskeisiä vähittäiskaupan suuryksiköihin liittyviä tavoitteita ovat: - Seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle 46

52 - Voimassa oleviin maakuntakaavavarauksiin nähden uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat vähittäiskaupan suuryksiköt (vuoden 2013 kaupan pinta-ala k-m² / vuodelle 2040 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m²) km -merkinnöillä: - Voimatien alue, Joensuu (63 000/83 000) - Raatekankaan alue, Joensuu (25 000/39 000) - Pilkko, Joensuu (15 000/39 000) - Karsikko, Joensuu (0/16 000) - Reijola, Joensuu (0/20 000) - Papinkangas, Joensuu (0/20 000) - Lehmon eritasoliittymä, Kontiolahti (0/28 000) Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TP-km merkinnällä (tarkemmin kappaleessa ). Edellä luetelluista vähittäiskaupan suuryksiköistä Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TP-km alueella, mutta koska niiden enimmäismitoitukset on annettu osana kmmerkintää, ne eivät siten sisälly TP-km alueen enimmäismitoitukseen. Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueena Tohmajärven Niirala Merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön mutta myös muiden logistiikkaja matkailupalveluiden kehittämisen alueella. Suuri osa Pohjois-Karjalaan suuntautuvasta rajaliikenteestä ylittää rajan Niiralassa, joka on yksi neljästä ympärivuorokauden auki olevista itärajan raja-asemista. Niiralan rajanylityspaikka on ollut vuodesta 1995 lähtien kansainvälinen rajanylityspaikka. Niirala on itärajan valtakunnan rajanylityspaikoista neljänneksi vilkkain. Vuonna 2017 rajan ylitti noin 1,2 miljoonaa matkustajaa. Määrä on kasvanut viime vuosiin saakka, mutta viime vuosina on myös nähty miinusmerkkisiä lukuja. Kasvun on ennustettu kuitenkin kasvavan jatkossa riippumatta siitä toteutuuko EU:n ja Venäjän välille suunniteltu viisumivapaus. Vaikka Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä, niin vilkkaan rajanylitysliikenteen ja hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Niirala herättää kiinnostusta kaupan ja muun elinkeinotoiminnan sijaintipaikkana ja tarjoaa kaupalle ja elinkeinotoiminnalle vetovoimaisen sijaintipaikan. Mikäli alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, ei alueen liikerakentamisella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen. Niiralan kauppapaikka tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille vetovoimaisen sijaintipaikan Niiralan rajanylitys-paikanläheisyydessä. Liikekeskus palvelee pääosin venäläisiä ja muita rajanylittäjiä, mutta tarjoaa myös paikalliselle väestölle erikoiskaupan palveluja, joita ei muuten kunnan palvelutarjonnassa ole saatavilla. Liikekeskuksen toiminta perustuu pääosin venäläisten ostovoimaan, joten sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven kuntakeskuksen kaupan toimintaan. Toisaalta myös kuntakeskuksen kaupan palvelutarjontaa on tarkoitus vahvistaa. Valtatie 9 on linjattu nykyisen Tohmajärven kuntakeskuksen ohi, mikä mahdollistaa myös uuden kauppapaikan, esim. liikenneasematyyppisen, sijoittamisen uuden tieyhteyden varteen nykyisen asema-alueen läheisyyteen. Vähittäiskaupan suuryksikön kohteiden kohdalla kulttuuriperintöarvojen säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. 47

53 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 vahvistumisen yhteydessä kumotaan voimassa olevat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 kaupan alueiden päivitysten pohjana on Pohjois-Karjalan aluerakenneselvitys sekä Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys (2018). Kuva 12. Maakuntakaavassa esitettävät vähittäiskaupan suuryksiköt Joensuun kaupunkiseudulla. 48

54 Kuva 13. Kaupan ja rajaliikenteen alue Tohmajärven Niiralassa. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Vähittäiskaupan suuryksikkö (km): Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue k-m² Joensuu, Raatekankaan alue k-m² Joensuu, Pilkko k-m² Joensuu, Karsikko k-m² Joensuu, Reijola k-m² Joensuu, Papinkangas k-m² Kontiolahti, Lehmo k-m² Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen 49

55 kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9-tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee yhteensovittaa rajaliikenteen ja kaupan, asumisen, palvelujen sekä huolinta-, terminaali-, varasto- ja majoitustoiminnan tarpeet. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala Teollisuus- ja työpaikka-alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Voimassa olevat maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet perustuvat Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaan sekä 4. vaihemaakuntakaavaan. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita on esitetty sekä teollisuus- ja varastoalueina (T, t, t-1) että työpaikkatoimintojen alueina tai reservialueina (TP, TP-1, TP-kme, TPres-1). Osa varauksista perustuu 2000-luvun alun ratkaisuihin (1. vaihemaakuntakaava) ja osa erityisesti Joensuun kaupunkiseudun osalta vuosina tehtyihin selvityksiin ja ratkaisuhin (4. vaihemaakuntakaava). 4. vaihemaakuntakaavassa myös kumottiin useita kohteita Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolella ja osoitettiin samalla muutama uusi kohde. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa 2040 osoitetaan lähtökohtaisesti voimassa olevan maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varaukset ja merkinnät. Lähtökohtana maakuntakaavassa 2040 on turvata nykyisten teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja osoittaa toimintaan hyvin soveltuvia muita vaihtoehtoisia alueita eri puolilta kaupunkiseutua. Joensuun kaupunkiseudulla on tarvetta profiloida työpaikkaalueita tuotannon ympäristövaikutusten ja toisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tuotantolaitosten mahdollisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihtoehto puolestaan arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Polvijärventien ja Lentoväylän välissä on ohjattu maakuntakaavan 4. vaiheessa taajamatoimintojen alueesta työpaikkatoimintojen reservialueeksi. Reservialuemerkintä poistetaan ja alue liitetään Ylämyllyn työpaikka-alueeseen. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voimajohtolinja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kasvusuunnassa. 50

56 Joensuun kaupunkiseudun työpaikka- ja teollisuustoimintojen muutosten lisäksi Nurmekseen suunnitellaan bioteollisuusaluetta, joka on toteutuessaan vaikutuksiltaan vähintään seudullinen. Keskeisiä teollisuus- ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavoitteita ovat: - Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään - työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen - osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet - varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle - Osoitetaan Nurmeksen bioteollisuusalue maakuntakaavassa Teollisuusalueita on päivitetty maakuntaavassa. Erityisesti metsäteollisuuden ja koneenrakennuksen vahvistuminen on tuonut uuden investointiaallon myös Pohjois-Karjalaan ja se on näkynyt uusina investointeina eri puolilla maakuntaa muun muassa Joensuussa (Penttilä, Uimaharju), Outokummussa, Nurmeksessa ja Lieksassa. Tämä on osaltaan johtanut myös siihen että kohdemerkintöjä on muutettu vahvemmiksi teollisuusalue aluevarausmerkinnöiksi Lieksan Kevätniemessä ja Nurmeksen Pitkämäellä. Outokummun Piipon alue esitetään uutena teollisuustoiminnot kohteena. Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TP-km-merkinnällä. Alueella on useita vähittäiskaupan suuryksiköitä (>4 000 k-m 2 ) hajanaisesti koko TP-km alueella. Alueella on muutamia erikoiskauppaan tai päivittäistavarakauppaan lukeutuvia suuryksikköjä, mutta pääosin kyseessä on tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Maakuntakaavassa osoitetaan Joensuun laaja työpaikka-alue vähittäiskaupan suuryksiköt mahdollistavalla merkinnällä TP-km (liite 1, kartta B.). Alueen kaupan pinta-ala oli vuonna 2013 karkealla tasolla arvioiden noin k-m² ja vuodelle 2040 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m² Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivityksen (2018) mukaisesti. TP-km alueen enimmäismitoitus mahdollistaa täten noin k-m² uutta kaupan alaa. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöistä (km) Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TP-km alueella, mutta ne on osoitettu omilla km -merkinnöillään ja niiden enimmäismitoitukset on annettu erikseen. Voimatien ja Raatekankaan alueiden kauppa ei siten sisälly edellä mainittuun TP-km alueeseen, eikä myöskään TP-km enimmäismitoitukseen. Maakuntakaavassa osoitettavat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät (km) enimmäismitoituksineen on kuvattu erikseen seuraavassa kappaleessa. Liperin Välikankaalla Polvijärventien itäpuolella osa laajasta alueesta on osoitettu työpaikkatoimintojen reservialue TPres-1 muutetaan työpaikka-alueeksi TP. Taulukko 10. Maakuntakaavassa esitettävät työpaikka-alueet. Kunta Nimi Kaavamerkintä Työpaikat 2000 Työpaikat 2005 Työpaikat 2015 Muutos Pinta-ala ha Ilomantsi Ilomantsi TP Joensuu Iiksenvaara TP Koveron alue t Kohde Lähdekorven alue t Kohde Muovilaakson alue t Kohde Papinkangas TP

57 Papinkangas T Penttilä T Raatekangas-Käpykangas, TP-km Salpakangas,Siihtala 352 Uimaharju T Juuka Nunnalahden alue t Kohde Kitee Airamin alue t Kohde Puhos T Tolosenmäen alue t Kohde Kontionlahti Lehmon eritasoliittymän alue TP Uuro TP Vaskela TP Lieksa Kevätniemi T Lieksan teollisuuskylä TP Liperi Honkalampi TP Välikangas TP Nurmes Höljäkän kyllästämön alue t Kohde Pitkämäki T Pitkämäki TP Ritoniemen alue t Kohde Outokumpu Turula TP Piipon alue t Kohde Yhteensä Huom! Kohdemerkintöjen työpaikkojen lukumäärät on laskettu 1km säteellä pisteestä Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Teollisuus- ja varastoalue (T, t, t-1): Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus-, bioteollisuus ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräys Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Työpaikka-alue (TP, TP-1, TP-km): Aluevarausmerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai 52

58 kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -km osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan palveluverkon tasapainoinen kehitys ja kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -km osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Joensuun TP-km merkinnän enimmäismitoitus on k-m² Kyläalueet Pohjois-Karjalassa on iso joukko elinvoimaisia kyliä aktiivisine toimijoineen. Suomen ympäristökeskuksen kyläalueiden valtakunnallisessa määrittelyssä YKR-kyliä löytyy Pohjois-Karjalassa noin sata kappaletta ja niissä asuu noin ihmistä. Vaikka keskimäärin kyläalueilla väestömäärä on pienentynyt vuoden 2005 jälkeen noin 8 %, niin kylien välillä on suuria eroavaisuuksia. Joensuun kaupunkiseudulla on vahvasti kasvaneita kyliä samansuuntaisesti kuin taajamienkin kohdalla. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä kyläalueita tarkemmin vaan niiden suunnittelu tapahtuu kuntien ja kylien omien yksityiskohtaisempien suunnittelmien kautta Palvelujen ja hallinnon alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Joensuun keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsee kansainvälisesti, kansallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä paljon tilaa vieviä palveluiden ja hallinnon aluekokonaisuuksia, jotka eivät sijaitse varsinaisesti keskustatoimintojen alueella. Näitä palveluita ovat mm. yliopiston muodostama kampuskokonaisuus metsä, ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen huippuyksikköjen ja muiden koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa, Mehtimäen vapaa-aikakeskus sekä keskussairaala siihen liittyvän sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa. Myös muualla maakunnassa sijaitsee vähintään maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä tilaa vievien palveluiden ja hallinnon aluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat yhdyskuntarakenteesta erillisinä ja joilla on aluerakenteen kehittämisen kannalta merkitystä. Alueiden toimintojen kehittämisen turvaamista ja niveltämistä muuhun yhdyskuntarakenteeseen pidetään tärkeinä. Voimassa olevat maakuntakaavan palvelujen ja hallinnon alueet (p) perustuvat Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaan. Maakuntakaavassa on voimassa kaikkiaan seitsemän palvelujen ja hallinnon aluetta. Varaukset perustuvat 2000-luvun alun ratkaisuihin ja osa merkinnöistä on jo vanhentuneita. 53

59 Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Palvelujen ja hallinnon alueina on osoitettu maakunnallisesti merkittäviä julkisten ja yksityisten palveluiden ja hallinnon alueita. Merkintä kohdistuu pääasiassa taajamarakenteen ulkopuolelle jääville alueille, mutta myös taajamatoimintojen sisälle jääville alueille, joilla on erityisen suuri merkitys niiden toiminnan ja alueen laajuuden vuoksi. Joensuun kantakaupungin sisältä osoitetaan kaksi kokonaisuutta. Toinen alue on Yliopiston kampusalueen ja Mehtimäen vapaa-aikakeskittymän muodostama laajahko aluekokonaisuus, johon sisältyy paljon myös kansainvälisesti ja kansallisesti korkeatasoisia koulutus-, kehittämis- ja tutkimuslaitoksia. Toinen alue on keskussairaalan ja siihen liittyvien ammattikorkeakoulun ja kuntokeskuksen aluekokonaisuus Nepenmäellä Niinivaaralla. Joensuun kantakaupungin ulkopuolelta on osoitettu Honkalammen keskuslaitoksen, Kaprakan kuntoutuskeskuksen??, Kiteen maatalousoppilaitoksen?, Paiholan sairaalan?? sekä Valtimon metsäkonekoulun alueet. Sekä julkisten että kaupallisten palvelujen osalta normaalikokoiset ja suurehkot yksiköt sisältyvät esim. taajamatoimintojen, keskustatoimintojen tai työpaikka-alueiden aluevarauksiin/kohdemerkintöihin. Palveluiden ja hallinnon alueina on osoitettu (p): Yliopiston- ja Mehtimäen alueiden muodostama kokonaisuus Joensuussa Keskussairaalan, terveydenhuollon oppilaitoksen ja kuntoutuskeskuksen muodostama kokonaisuus Joensuussa Honkalammen laitosalue Liperissä Luovin alue Liperin Käsämässä Koivikon alue Kiteen Puhoksessa Riveria Valtimon metsäkonekoulu Valtimolla Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Palvelujen ja hallinnon alue (p) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. 54

60 4.4. YHTEYSVERKOT Hyvä ja toimiva liikenneverkko on elinkeinotoiminnan, sen kilpailukyvyn ja asumisen keskeinen perusta. Ajallisella etäisyydellä/saavutettavuudella tulee olemaan entistä suurempi merkitys. Pohjois-Karjalan sijainti maan reuna-alueella ja Venäjän naapurina korostaa hyvien kansainvälisten ja valtakunnallisten yhteyksien merkitystä. Myös laaja alue ja harva asutus edellyttävät toimivaa sisäisten liikenneyhteyksien verkkoa. Hyvään saavutettavuuteen kuuluu myös ajan tasalla olevat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat tietotekniikkaan perustuvien toimintojen ja palvelujen sijoittamisen paikasta riippumattomasti. Valtakunnalliset linjaukset ja Itä-Suomen liikennestrategia muodostavat lähtökohdan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän tavoitteelliselle kehittämiselle. Maakuntakaavan tavoitteellista yhteysverkkoa kehitetään kuitenkin ensisijaisesti maakunnan omista tarpeista lähtien ja valtakunnallisiin ja Itä-Suomen yhteisiin tavoitteisiin vastataan maakunnan erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Sekä Itä-Suomen liikennestrategiassa, että Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitteena on, että liikennejärjestelmä pystyy jatkossa turvaamaan turvalliset ja sujuvat arjen matkat ja maakunnan elinkeinoelämälle kilpailukykyiset kuljetusmahdollisuudet. Maakunnassa muita tärkeitä tavoitteita ovat myös biotalouden roolin vahvistaminen ja Venäjän läheisyyden huomioiminen. Nämä asiat huomioidaan myös vahvasti myös maakuntakaavan yhteysverkkoa kehitettäessä. Pohjois-Karjalassa erityisen tärkeäksi tavoitteeksi on noussut myös maakunnan eteneminen kohti öljyvapaata ja hiilineutraalia maakuntaa, jossa liikennejärjestelmän kehittämisellä osaltaan myös maakuntakaavoituksen keinoin on oma vahva roolinsa. Euroopan laajuinen tieverkko TEN-T muodostaa lähtökohdan kansainvälisille liikenneväylille. TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä. Tieyhteys Kuopiosta Joensuun kautta Värtsilän Niiralaan sekä Valtatie 6 Joensuusta etelään kuulvat TEN-T kattavaan verkkoon. Samoin rataosat Siilinjärvi Joensuu Niirala ja Karjalan rata Joensuusta Luumäelle, Luumäki-Helsinki väli on TEN-t ydinverkkoa. TEN-t kattavaan verkkoon kuuluu myös Joensuun lentoasema, joka toimii kansainvälisenä lentoasemana Saimaan syväväylä kuuluu ainoana Pohjois-karjalan liikenneväylänä TEN-t ydinverkkoon. Syväväylän satamia Pohjois-Karjalassa ovat Joensuu ja Puhos ja väylä yhdistyy Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle. Kansainvälisenä liikennekäytävänä maakuntakaavassa esitetään kolmen kulkumuodon (maantie, rautatie ja vesitie) muodostama kuutoskäytävä Pohjois-Karjalasta TEN-t ydinverkon SCAN-MED käytävälle. Käytävää pitkin kulkee suurin osa maakunnasta maailmalle lähtevästä raaka-aineesta ja teollisuustuotteista ja jatkossa vesiliikenteen kehittämisen myötä myös entistä suurempi osa tuonnista. Tämä käytävä on kolmen kuljetusmuodon liikennejäytävä ja se kattaa Karjalanradan Joensuusta etelään, Saimaan syväväylän (kauppamerenkulun väylä) satamineen (Joensuu, Puhos) sekä valtatien 6 Joensuusta etelään. Tavoitteena on, että käytävällä pyrittäisiin siirtymään mahdollisimman nopeasti kohti vähähiilistä liikkumista ja vaihtoehtoiset käyttövoimat mahdollistettaisiin jakeluverkkoa rakentamalla kaikilla kulkumuodoilla jo lähitulevaisuudessa. Lisäksi Barentsin alueen liikennejärjestelmässä on esitetty kansainvälisenä liikennekäytävänä Karjalan tasavallasta Petroskoista Kajaaniin ulottuva yhteys, joka kulkee Pohjois-Karjalassa Niiralan raja-asemalta Joensuun kautta pohjoiseen maakunnan rajalle ja yhdistyy Kainuussa Vartius-Oulu käytävään. Yhteydestä käytetään nimeä Niirala-Kajaani käytävä eli Niika-käytävä. Käytävään kuuluu pääradat Niirala-Säkäniemi ja Karjalan radasta väli Säkäniemi-Joensuu sekä Joensuu-Kontiomäki rata. Maanteistä käytävään kuuluvat valtatie 9 väli Niirala-Onkamo sekä valtatie 6 väli Onkamo-Joensuu-Kajaani. 55

61 Tohmajärven Niiralassa on kansainvälinen rajanylityspaikka ja Lieksan Inari toimii tällä hetkellä tilapäisenä rajanylityspaikkana. Yhteysverkot käsittävät maakuntakaavassa tieliikenteen, raideliikenteen, lentoliikenteen, vesiliikenteen, joukkoliikenteen sekä tietoliikenteen. Kuva 14. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 liikenneverkko Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Alueidenkäytöllä edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä elinkeinojen kehittämisessä. 2. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle edistämällä palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta 56

62 sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä muiden vähähiilisyyttä edistävien liikkumis- ja kuljetuspalvelujen hyödyntämismahdollisuuksia. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan edellä mainittujen liikkumismuotojen kannalta tarkoituksenmukaisille alueille. Myös kaupunkien ja taajamien lievealueilla ja maaseudun kylissä alueidenkäytöllä tuetaan olemassa olevan rakenteen hyödyntämistä. 3. Alueidenkäytössä edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. 4. Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden, vesiväylien ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet Tärkeimmät selvitykset - Joint Barents Transport Plan, The Update of the Cross-Border Road Corridors in the Barents Region, Maakuntakaava 2040 Liikenneselvitys - Itä-Suomen liikennestrategia Joensuu-Kontiomäki henkilöliikenneselvitys - Niika kehittämiskäytävä selvitys - Matkakeskus, tarveselvitys. Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, VR-Yhtymä Oy, Liikenne- ja viestintäministeriö, Rataverkon kokonaiskuva, Lähtökohtia ja näkökulmia, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/ Rautatieliikenteen käyttövoimat tavaraliikenteessä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 16/ Liikennevirasto. 2015c. Iikkanen & Lapp. Rataverkon jatkosähköistys Tarveselvitys ja hankearviointi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/ Liikennevirasto 2017k. Asemanseutujen kehittämisen toimintamallit. Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestelmätyötä ja asemanseutujen suunnittelua, A-osatehtävä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 35/ Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon suunnitelma Savo-Karjalan tiepiiri, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi, Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon päivitys, Terminaaleista tehoa biotalouteen kehittämishankkeen loppuraportti (luonnos ) - Vähäliikenteisten ratojen vaikutusarvio, Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, Liikennevirasto 2018d. Vähäliikenteiset radat, Tilanne ja tulevaisuus. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/ Tieliikenne Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalan yleisen tieverkon rungon muodostavat valta- ja kantatiet sekä niitä täydentäväalempiasteinen tieverkko (seututiet ja yhdystiet). Alueella on yleisiä teitä km, 6,6 % kokomaan yleisistä teistä. Niistä on valtateitä 379 km, kantateitä 317 km, seututeitä 948 km ja yhdysteitä3 464 km. Yleisistä teistä on 57

63 päällystettyjä 52 %. Yleisten teiden lisäksi maakunnan alueella onkaavateitä n km ja yksityisiä teitä n km. Liikenneverkon suurimmat ongelmat Joensuun kaupunkiseudulla ovat liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen jälkeen poistuneet Joensuun kaupunkiseudulla kehätien valmistumisen myötä, myös Raatekankaan liittymän valmistuminen parantaa tilannetta valtatiellä 6. tosin väli vt9-raatekangas on ongelmallinen jatkossakin tiheiden liittymävälien ja suurten liikennemäärien johdosta. Suurimmat ongelmat valtatieverkolla ovat valtatiellä 9 Ylämyllyn kohdalla. Valtatiellä vt23 suurimmat ovat naapurimaakuntien puolella. Valtatie 9 Onkamon ja Niiralan välillä on ongelmallinen eteenkin Kemien taajaman ja Niiralan välillä, missä geometriapuutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Alemman tieverkon heikko kunto ja kunnossapito aiheuttavat ongelmia sekä tavara-että henkilöliikenteelle. Joensuun kaupungin osalta ongelmat keskittyvät päätieverkolle ja pysäköintijärjestelyihin. Toriparkki ja liikenteen siirtyminen keskustan kehälle tulevat selvästi parantamaan keskusta-alueen liikennettä. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja viestintäministeriön määräyksellä. Maantielakia (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ollaan uudistamassa ja päätös annetaan uuden maantielain mukaan. Ratalakia ollaan uudistamassa vastaavasti. Runkoverkko yhdistäisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat sekä palvelisi erityisesti valtakunnallista pitkämatkaista liikennettä. Päätös runkoverkosta valmistellaan yhteistyössä eri alueiden edustajien ja sidosryhmien kanssa. LVM:n asetus runkoverkoista on tarkoitus antaa vuoden 2018 aikana. Pohjois-Karjalassa valtatie 6 Joensuusta etelään tulee olla osa I-luokan runkoverkkoa. Tie on osa itäisen ja eteläisen Suomen välistä pääliikenneverkkoa ja palvelee Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta tapahtuvaa kansainvälistä kauttakulkuliikennettä sekä ja maakunnan ja Venäjän välistä liikennettä. Valtaiestä kuusi Joensuusta etelään on osa kuutoskäytävää, joka muodostaa vähähiilisen kuljetuskäytävän Pohjois-Karjalan vientiteollisuudelle. Muita tärkeitä kehitettäviä päätieyhteyksiä ovat Joensuun ja Varkauden välinen yhteys (valtatie 23) ja Niiralan raja-aseman, Onkamon välinen yhteys (valtatie 9) Joensuun ja Kuopion välinen yhteys (valtatie 9), sekä Joensuun ja Kajaanin välinen yhteys, joka on osa kansanivälistä Niika-käytävää (valtatie 6) joita tulee kehittää myös osana runkoverkkoa. Muut maakunnan kanta- ja seututiet tulee saada tieluokan edellyttämään kuntoon ja teiden kunnossapitoon pitää kiinnittää erityistä huomiota elinkeinoelämän kannalta tärkeillä kuljetusreiteillä. Esimerkiksi kantatie73 on erityisen tärkeä Pielisen Karjalan elinkeinoelämälle, kantatie 71 on tärkeä yhteys Keski-Karjalasta Etelä- Savon suuntaan ja kantatie 74 on elintärkeä Ilomantsin kuljetuksille. Pohjois-Karjala on nyt ja myös jatkossa hyvin maatieliikenteen varassa toimiva maakunta. Autoliikenteen kulkutapaosuusmaakunnassa on noin 60% (matkasuoritteesta peräti 80%). Myös elinkeinoelämä tukeutuu selvästi maantieliikenteeseen. Suurin osa maakunnan tavaraliikenteestä tapahtuu tieverkolla, vaikkakin myös rataverkon merkitys on suuri. Tavarakuljetusten luonteesta johtuen on myös alemman tieverkon merkitys suuri, vaikkakin tonnimääräisesti suurin osa kuljetuksista sijoittuu päätie-ja päärataverkolle. Taajamakeskustoissa korostuu mm. jakeluliikenne. Huomattavaa on, että maakunnan yritysten logistiikkakustannukset ovat kokonaisuutena selvästi suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Autoliikenteessä uudet käyttövoimat ovat edenneet muuta maata hitaammin. Joensuussa on käytössä vain muutama sähköauto ja latauspisteverkosto on suppea. Kehittämissuunnitelmia latauspisteverkoston kehittämiseksi on tehty, samoin kun kaasutankkausasemaverkoston saamiseksi Pohjois-Karjalaan. Ensisijaisena tavoitteena on saada vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko valtatielle 6 Joensuun ja Imatran välille. 58

64 Maakuntakaavassa on esitetty tieliikenteen osalta valtakunnallisesti merkittävät runkotiet, kaksiajorataiset tiet tai -kadut, valta-, kanta-, seututiet ja merkittävimmät yhdystiet, eritasoliittymät sekä rajanylityspaikat. Taulukko 11. Maantieverkon kehittämiskohteet ja tavoitetila 2040 Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Alempi tieverkko (ei maakuntakaavamerkintää) Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka Inarin tilapäinen rajanylityspaikka Valtatie 6 Joensuusta etelään (Reijola-Onkamo väli) Joensuu Varkaus (valtatie 23) Tieverkon parantaminen Rajanylityspaikan kehittäminen huomioiden alueidenkäytön tarpeet Tulee kehittää pidemmällä aikavälillä kansainväliseksi Tien kehittäminen osana Niika-käytävää ja kuutoskäytävää erityisesti kansainvälinen liikenne huomioiden. Nelikaistaistaminen välillä Reijola-Honkavaara. Tärkeä kehitettävä tieyhteys Elinkeinoelämän, erityisesti biotalouden kuljetukset toimivat alemmalla tieverkolla ja tieverkko mahdollistaa myös asukkaiden ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen Rajanylityspaikan läheisyyteen on kehittynyt myös kaupallisia palveluita ja työpaikkakeskittymä logistisille toiminnoille ja muille rajaliikennettä palveleville palveluille. Pohjois-Karjalan toinen kansainvälinen rajanylityspaikka, joka palvelee elinkeinoelämän kuljetusten lisäksi matkailijoita.. Sujuva ja turvallinen standardit täyttävä valtatie. Parannettu tiesuunnitelman mukaiseen kuntoon.. Valtatie 6 Onkamo Lappeenranta Osa kuutoskäytävää, joka muodostaa yhteyden yhteyden Scan-Med TEN-t ydinverkolle. Liittäminen TEN kattavaan verkkoon Sujuva ja turvallinen standardit täyttävä valtatie. Tiellä myös kattava vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko ja sähköautojen latauspisteverkko. Seututie 486 välillä Tohmajärvi Kitee Puhos Valtatie 6 välillä Raatekangas Uuro Valtatie 6 Nunnanlahden kohdalla Muutos kantatieksi Tien nelikaistaistaminen Valtatien siirto pois mahdollisesti laajenevan kaivostoiminnan vuoksi. Kantatie, joka yhdistää valtaien 9 ja valtaien 6 ja palvelee Niiralan rajaylityspaikalta etelään/etelästä tulevaa henkilö- ja tavaraliikennettä. Nelikaistainen tie Raatekankaan ja Uuron ETL:n välillä Rakennettu uusi tielinja kaivostoimminnan laajennuttua nykyisen valtatien kohdalle Valtatie 9 Kuusjärvi Ohjeellinen ohitustie Kuusjärven kohsan ohitustie on rakennettu Valtatie 9 Viinijärvi Ohtaansalmi Vaihtoehtoinen tielinjaus Valtatie 9 Tien nelikaistaistaminen Moottoritie Ylämyllyn ETL-Honkalammen liittymä Valtatie 9 Onkamo-Niirala Yleissuunnitelman mukainen tielinjaus Tie on parannettu tiesuunnitelman mukaiseksi korkeatasoiseksi valtatieksi Kantatie 71 Puhoksen risteys Vaihtoehtoinen tielinjaus Liittymäjärjestelyjä tehty valtatie 6 ja kantatie 71 risteykseen. Onttola Pilkko välinen tie Ohjeellinen pääkatu Uusi tie/katu yhteys palvelee seudullista ja osin pitkämatkaista liikennettä. Onttola Lehmo välinen tie Uusi tie tai tielinja Tie toteutettu joko maantienä tai vaihtoehtoisesti pääkatuna. Eritasoliittymät 26 kappaletta Toteutumattomien liittyminen (11 kpl) rakentaminen* Voidaan toteuttaa myös muina liittymätyyppeinä esim. porrastettu liittymä tai kiertoliittymä. Lopullisena tavoitteena kuitenkin eritasoliittymä.. 59

65 Kehitettävät yhdystiet 5160/5262/5223 (Uimaharju- Lieksa, Inarin rajanylityspaikka) Yhdystie 5013 Joensuun syväsatamaan johtava maantie Tieluokan muutos seututieksi Tien liikenneturvallisuuden parantaminen siten, että satamaan suuntautuva raskasliikenne ja alueen sisäinen kevyt liikenne risteämiskohdat saadaan turvallisiksi. Lieksan Inarin raja-aseman kansainvälistyimisen ja Patvinsuon matkailun kehityttyä tie palvelee erityisesti sekä tavara- että matkailuliikennettä. Turvallinen ja sujuva Joensuun syväsataman logistiikka-aluetta palveleva tieyhteys Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Runkoverkkoon kuuluva tie Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Tien tekninen taso ja liittymät tulee suunnitella siten, että tiellä voidaan liikkua turvallisesti pääosin 100 km:n tuntinopeudella. Alemman asteisten yleisten ja yksityisten teiden liittymät päätielle tulee ohjata pääsääntöisesti rinnakkaistiejärjestelyin eritasoliittymien kautta. Taajamien ja kyläalueiden ja kohdalla kävely ja pyöräily tulee ohjata erillisille väylille ja johtaa eritasossa päätien poikki. Uudisrakentamisessa tulee huomioida liikenteestä aiheutuva meluhaitta. Valtatiet 6, 9 ja 23 tulee suunnitella osaksi liikenteen runkoverkkoa Kaksiajoratainen päätie tai -katu Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kaksiajorataiseksi kehitettävä päätie tai -katu Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtatie/kantatie (vt/kt) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee haja-asutus ohjata olevien rinnakkais- ja pääsyteiden varteen siten, ettei liittymätiheys kasva. Taajamien ja kyläalueiden kohdalla tulee varautua kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. Seututie (st) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkittävä yhdystie (yt) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymäksi kehitettävä liittymä Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä on mahdollista toteuttaa myös vaiheittain kohti tavoitetilaa. Liittymä Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 60

66 Uusi tie tai tielinja Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tieluokkamuutos Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tie- tai katulinjaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeellisia (o) tai vaihtoehtoisia (v) tielinjauksia, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuuksia, jotka edellyttävät vielä tarkempia lisäselvityksiä. Kansainvälinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan liikenteellisesti mrkittävä Niirala-Värtsilän kansainvälinen rajanylityspaikka. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua liikenteen uudelleen järjestelyihin sekä rajanylityspaikalla ja sen läheisyydessä rajaliikenteen palvelujen tarpeisiin. Rajanylityspaikan toimintojen suunnittelussa tulee varautua rajaliikenteen huomattavaan kasvuun. Rajanylityspaikalle johtavaa päätietä tulee kehittää liikenteellisten tarpeiden ja kansainvälisen liikenteen vaatimusten mukaisesti ja varautua siinä viranomaistoiminnan sekä raskaan liikenteen tarvitsemiin alueisiin. Kansainväliseksi kehitettävä tilapäinen rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan kansainväliseksi rajanylityspaikaksi kehitettävä Inarin tilapäinen rajanylityspaikka. Suunnittelusuositus Rajanylityspaikkaa kehitetään aluksi kahden valtion välisenä tilapäisenä ja pitemmällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Rajanylityspaikalla tulee varautua rajaliikennettä palvelevien rakenteiden huomattavaan laajentamiseen sekä rajatoiminnasta aiheutuviin muihin tarpeisiin kuten kauppa-, majoitus-, terminaali-, huolinta- ja varastotoimintoihin. Rajanylityspaikalle johtavaa tietä tulee kehittää aluksi yhdystienä ja tien liikenteellisen merkityksen kasvaessa seututienä Rautatieliikenne Maakuntakaava- ja nykytilanne Rautatiestön osalta Karjalanradan merkitys on keskeinen niin henkilöliikenteen kuin kuljetusten suhteen. Kuljetusten kannalta on myös rajalle johtavan Niirala-Säkäniemi -radan merkitys suuri, samoin henkilölii- 61

67 kenteen osalta Joensuu-Pieksämäki -radan. Rataverkkoa täydentävät vähäliikenteiset, elinkeinoelämän kuljetustarpeiden hoitamiseksi tärkeät Joensuu-Ilomantsi- ja Siilinjärvi-Joensuu -radat. Yhteydet Joensuusta Uimaharjun kautta Nurmekseen sekä Nurmeksesta Porokylän kautta Vuokattiin ovat myös maakunnan kannalta tärkeitä kehitettäviä ratayhteyksiä. Liikenneviraston selvityksen (31/2008) mukaan Ilmomantsin radan kuljetusmäärät ovat lisääntyneet. Vuonna 2016 on liikennemäärä koko rataosalla ylittänyt vähäliikenteisen radan määritelmänäkäytetyn rajan tonnia. Rataverkkoa on parannettu Joensuu Ilomantsi välillä Heinävaaraan asti vuonna Muille yhteysvälillä merkittäviä parannuksia ei ole toteutettu. Uusia ratayhteyksiä ei siis ole esitetty, vaan tavoite on ollut nykyisten ratojen turvaaminen liikennöitävässä kunnossa. Vuoteen 2015 mennessä Joensuu Helsinki välillä oli tavoitteena, että osuudella voidaan ajaa 200 km/h ja Hammaslahti Onkamo välillä rata olisi uudella paikalla maaperän kantavuusongelmien takia. Tämä rataosan siirto on toteutunut, mutta 200 km/h nopeudella voidaan ajaa vasta käytännössä Helsinki Lahti välillä. Lisäksi EAKR -hankkeen (Karjalanradan tasoristeysten poistaminen) avulla on poistettu tasoristeyksiä yhteensä 33 kappaletta Joensuu- Kesälahti välillä junien matkanopeuden nostamiseksi ja matka-aika Helsinkiin onkin lyhentynyt. Seuraava tavoite on jatkaa tasoristeysten poistoa Kiteen ja Kouvolan välillä, jolloin matka-aika lyhenisi Joensuusta Helsinkiin noin neljään tuntiin. Lisäksi on esitetty, että pidemmällä aikavälillä voi syntyä myös tarve toiselle raideparille Joensuun ja Onkamon välillä, mikäli henkilöliikenne Petroskoihin käynnistyy ja tavaraliikenne lisääntyy. Tällä hetkellä Venäjältä on tullut muutamia tilausjunia, mutta säännöllistä raideliikennettä välille ei ole syntynyt. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Rautatieliikenteessä suunnitteluperiaatteena on, että Karjalan rata on maakunnan tärkein tärkein rataosa sekä henkilö että tavaraliikenteen kannalta. Yhdessä uuden kaavaillun Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Porvoon kautta kulkevan oikoradan parannettu Karjalan rata kanssa mahdollistaa sen, että henkilöliikenteessä matka-aika Joensuun ja Helsingin välillä saataisiin pitkällä tähtäimellä lyhennettyä noin kolmeen tuntiin. Muilla rataosilla suunnitteluperiaate on, että rataosat pidetään liikennöitävässä kunnossa ja tarvittaessa niitä parannetaan liikennöitävyyden varmistamiseksi. Periaatteena on, että vielä sähköistämätön rataverkko sähköistetään niiltä osin kuin se on taloudellisesti kannattavaa ja muilla rataosilla mahdollistetaan liikennöinti tulevaisuudessa entistä vähäpäästöisimmillä dieselvetureilla tai muilla vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä vetureilla. Tavaraliikenteen osalta periaatteena on että rataverkko mahdollistaa myös tulevaisuudessa elikeinoelämälle sujuvat ja ympäristöystävälliset vienti- ja tuontikuljetukset. Rataverkon tulee mahdollistaa sujuvat yhteydet niin rannikon satmiin, Venäjälle ja muualle Suomeen. Tavoitteena on siis nopeuttaa henkilöliikenteen matka-aikaa Joensuun ja Helsingin välillä. Viimeisin tavoite edellyttää mm. kaikkien tasoristeysten poistoa, turvalaitteiden uusintaa ja myös radan teknistä parannusta sekä meluntorjuntaa asutuksen kohdalle. Myös matkakeskuksen saaminen Joensuuhun on ollut yksi tavoite, jolla rautatieliikenteen ja muun joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan. Asemanseudun kehittämisen ja Joensuun ratapihan perusparannuksen myötä Joensuuhun saadaan valtakunnallisen liikenteen solmupiste, jossa matkustajien siirtyminen eri liikkumismuodosta toiseen on sujuvaa, helppoa ja turvallista. Alueelta on myös säännöllinen joukkoliikenneyhteys Joensuun lentoasemalle. Matkakeskusta terminä ei esitetä maakuntakaavasta vaan puhutaan valtakunnallisesta liikenteen solmupisteestä, joka sijoittuu Joensuun keskustatoimintojen alueelle. Tätä verkkoa täydentää lisäksi seudullinen liikenteen solmupisteverkko, joka sisältyy seutukeskus (c) kohdemerkintään. Tavoitteena on myös rataverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa vanhoilla rataosuuksilla: Joensuu Heinävaara- Ilomantsi, Uimaharju Lieksa, Nurmes Kontiomäki ja Viinijärvi Siilinjärvi. Tavoitteena on 62

68 myös koko Joensuun seudun rataverkon sähköistys (Niirala Säkäniemi ja Joensuu Uimaharju, Joensuu Viinijärvi Siilinjärvi ja Pieksämäki Joensuu). Vaikka rataosilla Uimaharju-Kontiomäki ja Joensuu-Ilomantsi pitkän tähtäimen tavoitteena on radan sähköistys, niin sitä ennen päästövähenneystavoite pyritään samaan dieselveturikalustoa uusimalla ja edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa veturien käyttövoimana. Viimeisimmän selvityksen perusteella rataverkon jatkosähköistys ei kuitenkaan ole erityisen kustannustehokas keino vähentää rautatieliikenteen päästöjä. Sähköistämättömien rataosien pienten liikennemäärien vuoksi sähköistyshankkeiden yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on vaikea osoittaa. Kuljetusmäärien kasvu voi kuitenkin muuttaa tilannetta yksittäisten rataosien osalta. Sähköistystä kustannustehokkaammin rautatieliikenteen päästöjä voidaankin vähentää dieselveturikalustoa uusimalla. Liikenneviraston uuden tutkimuksen mukaan veturien uusimisen avulla voidaan pienentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 50 prosenttia ja hiukkaspäästöjä jopa 80 prosenttia. Rautatieliikenteen päästöjä voidaan vähentää myös käyttämällä vaihtoehtoisia uusia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua (LNG) tai biokaasua (LBG). Tavoitteena on ollut saada aiemmin saada henkilöliikennettä Nurmes Oulu ja Joensuu Niirala Petroskoi välille. Tehdyn selvityksen perusteella tavoite henkilöliikenteestä Nurmeksen ja Kontiomäen välille ei ole realistista. Sen sijaan mahdollinen henkilöliikenne Joensuun ja Petroskoin välille pidetään edelleen pitkän tähtäimen tavoitteena. Myös Joulukuussa 2016 allekirjoitettu rautatieliikennesopimus Suomen ja Venäjän välillä mahdollistaa kaiken tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikenteen Niiralan rajanylityspaikan kautta. Taulukko 12. Rataverkon kehittämiskohteet ja tavoitetila 2040 Kohde Joensuu Ilomantsi Kehittämiskohde Tavoite 2040 Rataverkon parannus Heinävaara-Ilomantsi välille. Toimenpiteet mahdollistavat tavaraliikenteen. Joensuu-Uimaharju Uimaharju Lieksa Nurmes Kontiomäki Joensuu-Viinijärvi-Siilinjärvi Joensuu - Niirala - Petroskoi Joensuu Imatra -Helsinki Sähköistys I vaiheessa Rataverkon parannus Rataverkon parannus Rataverkon parannus, sähköistys I vaiheessa Sähköistys I-vaiheessa välille Säkäniemi-Niirala. Henkilöliikenteen käynnistäminen Nopeudennoston edellyttämät toimenpiteet mm. loppujen tasoristeysten poisto väliltä Joensuu-Imatra, turvalaitteiden korjaaminen, ratatekniset työt ja meluntorjunta. Toimenpiteet mahdollistavat tavara- ja henkilöliikenteen. Toimenpiteet mahdollistavat tavara- ja henkilöliikenteen. Toimenpiteet mahdollistavat tavaraliikenteen. Toimenpiteet mahdollistavat tavara- ja henkilöliikenteen. Rataosalla merkittävää tavaraliikennettä Venäjälle ja kauemmas itään. Myös henkilöliikennettä Venäjän ja Suomen välillä. Toimenpiteet mahdollistavat henkilöliikenteen nopeudella 200km/h ja sujuvan tavaraliikenteen. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Nopean junaliikenteen rata Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Radan tekninen taso ja tasoristeykset tulee suunnitella siten, että pääosalla rataa voidaan liikennöidä turvallisesti 200 km:n tuntinopeudella. Tien ja rautatien tasoristeykset tulee ohjata rinnakkaistiejärjestelyin eritasossa radan kanssa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida rautatieliikenteestä aiheutuva meluhaitta. 63

69 Päärata ja liikennepaikka Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Liikennepaikoista Joensuun ratapiha ja Tohmajärven Niirala ovat VAK-ratapihoja, joilla käsitellään vaarallisia aineita. Liikennepaikoista Nurmeksen Pitkämäki, Lieksa, Ilomantsi, Joensuun Heinävaara/Tuupovaara ja Hammaslahti sekä Kitee toimivat puutavaraterminaaleina tai puutavaran kuormauspaikkoina. Tavoitteena on koko päärataverkon sähköistys vuoteen 2040 mennessä tai välittömästi sen jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida VAK-ratapihojen tunnistettu suuronnettomuusriski. Puutavaraterminaaleina tai kuormauspaikkoina toimivien liikennepaikkojen suunnittelussa tulee huomioida liikennepaikalle johtavan tie- ja katuverkon soveltuvuus HCT-kuljetuksille. Ympäröivän maankäytön suunnittelussa tulee huomioida myös toiminnasta aiheutuva mahdollinen melu- ja pölyhaitta Lentoliikenne Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalassa on lentoasema Joensuussa ja kaksi pienkonekenttää, toinen Kiteellä ja toinen Lieksassa. Lentoliikenne on käsitelty tarkemmin 1. vaiheen maakuntakaavassa. Joensuun lentoaseman kiitotie 10/28 on metriä pitkä ja 52 metriä leveä.. Aiemmin lentoasemalla oli myös toinen, metriä pitkä kiitotie 17/35, joka kuitenkin poistettiin käytöstä 25. elokuuta 2008 alkaen. Joensuun lentoasema kuuluu Finavia Oy:n lentoasemaverkostoon ja sieltä lennetään useita päivittäisiä lentovuoroja Helsinkiin. Lisäksi lentoaselta lennetään säännöllisesti tilauslentoja pääasissa Välimeren matkakohteisiin. Lentoasema palvelee myös yksityislentoja ja harrasteilmailua. Joensuun lentoaseman matkustajamäärä on vakiintunut viime vuosina noin matkustajaan vuodessa, joista yli 90% on kotimaan matkustajia Yhteensä Kotimaa Kansainvälinen Kuva 15. Joensuun Lentoaseman matkustajamäärät Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Kaavassa lähtökohtana on nykyisten lentokenttien toiminnan ja kehittämisen turvaaminen. Kaavassa ei ole osoitettu kiitoteiden jatkamista. Joensuun lentoasemalla on sen sijaan merkitty laskennallinen melualue, mutta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa melualueet tulee tarkemmin selvittää. Lentoliikenteen osuus maakunnan kuljetuksista on vähäinen. Lentoliikenne on kuitenkin elintärkeää erityisesti vientiyritysten hen- 64

70 kilöstön liikkuvuuden sekä matkailun kannalta. Maakuntakaavalla pyritään mahdollistamaan osaltaan lentoliikenteen kehittäminen Joensuun lentoasemalla sekä huolehtimaan myös sujuvista liikenneyhteyksistä lentoaseman ja muun maakunnan välillä. Taulukko 13: Kohde Joensuun lentoasema (LL) Kehittämiskohde Tavoite 2040 Lentoaseman toiminnan kehittäminen ja turvaaminen sekä lentoaseman melualueen päi- elinkeinoelämää ja asukkaita ja tarjoaa säännölli- Joensuun lentoasema palvelee Pohjois-Karjalan vittämien kaavaan. set lentoyhteydet Helsinkiin ja mahdollistaa myös suorat lennot muualle Eurooppaan. Lentoaseman melualueelle voidaan sijoittaa melua sietäviä toimintoja. Kiteen ja Lieksan lentokenttä Lentokenttien toiminnan mahdollistaminen Lentokentät palvelevat jatkossakin alueen harrasteilmailua ja muuta ilmailuharrastustoimintaa. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Lentoliikenteen alue (LL) Merkinnällä osoitetaan kansainvälinen lentoliikenteen alue, Joensuun lentoasema. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua terminaalitoimintojen laajentumiseen. Lentopaikka: Merkinnällä osoitetaan maakunnallista/seudullista tarvetta palvelevat lentopaikat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Vesiliikenne Maakuntakaava- ja nykytilanne Vesiliikenteen osalta kuljetusmäärät ovat vähentyneet viime vuosina, käyttämätöntä potentiaalia on runsaasti. Tavoitteet liikenteen päästöjen vähentämiseksi edellyttävät tavarakuljetusten siirtämistä maanteiltä vähäpäästöisempiin rautatie- ja vesikuljetuksiin. Puukuljetuksissa Uiton osuus kuljetuksista on ollut pitkään laskusuunnassa, mutta vastaavasti aluskuljetusten osuus puukuljetuksissa on ollut viime vuosina nousussa. Jatkossa erityisesti Pielisen itäpuolisen alueen merkitys puunhankinta-alueena kasvaa ja tällöin myös vesikuljetusten merkitys tullee korostumaan. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Vesiliikenteen osalta maakuntakaavassa on osoitettu syväsatamat, satama-alueet, henkilöliikenteen satamat, vierasvenesatamat ja uiton toimipaikat. Näistä vierasvenesatamia on käsitelty kappaleessa 5.8.2, virkistys ja matkailu. Vesiväylillä on suuri merkitys Saimaan lisäksi myös muilla vesialueilla etenkin vapaa-aikaa ja virkistystä palvelevassa veneilyssä. Satamaverkosto on kuitenkin hyvin monitahoinen ja mukana on myös selkeästi paikallisia satamia. Tältä osin verkostoa onkin syytä tarkistaa ja merkitä yksinkertaisemmin merkinnöin vain maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävimmät satamat. Myös väyläverkoston osalta maakuntakaavassa esitetään vain merkittävin väyläverkosto. Syväväylä, joka merkitään merkinnällä kauppamerenkulun väylä, joka korostaa suoraa vesiyhteyttä Pohjois-Karjalasta Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle ja 65

71 merkintä korostaa osaltaan Saimaan syväväylän roolia osana kansainvälistä TEN-t ydinverkkoa., lisäksi merkitään maakuntakaavassa esitettäviin satamiin johtavat muut laivaväylät, joiden tavoitesyvyys on pääosin >=2,4 m. Taulukko 14: Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Joensuun ja Kiteen syväsatamat (LS) Satamatoimintojen ja niihin liittyvien logistiikka ja varastotoimintojen kehittäminen. Joensuun ja Kiteen syväsatamat toimivat tehokkaasti ja palvelevat aleen elinkeinoelämää tarjoamalla mahdollisuuden kuljettaa tavaroita Pohjois-Karjalan ja Euroopan satamien välillä 11 kk/vuodessa ja Saimaan sisäisiä kuljetuksia ympärivuoden. Satama-alue (LS1, LS-v) Uiton pudotuspaikat (LS2) Merkinnät yhtenäistetään. Kaavaan merkitään vain yksi henkilöliikenteen satamaluokka, jotka toimivat myös vierasvenesatamina, Pudotuspaikat tarkistetaan. Kaavaan merkitään ne pudotuspaikat, joilla nähdään merkitystä uiton kannalta. Selvitetään mahdollisuus myös pudotuspaikkojen käyttämistä puuterminaaleina muidenkin kuljetusmuotojen tarpeisiin. Maakunnallista ja seudullista merkitystä omaavat henkilöliikenteen satamat, palvelevat myös vierasvenesatamina. Satamat tarjoavat palveluja sekä paikallisille että muualta alueelle tuleville veneilijöille. Uiton pudotuspaikat mahdollistavat uiton toiminnan ympäristöystävällisenä raakapuun kuljetusmuotona. Pudotuspaikat voivat toimia osin myös muiden kuljetusmuotojen terminaali/varastoaluina. Syväväylä Merkintä korvataan Liikenneviraston suosittelemalla merkinnällä kauppamerenkulun väylä. Tämä merkintä korostaa asian ydintä eli meriyhteyttä Pohjois-Karjalasta. Kauppamerenkulun väylä tarjoaa mahdollisuuden suoriin laivakuljetuksiin Pohjois-Karjalan ja Euroopan sataminen välillä. Laivaväylä >2,4 m Merkintä säilyy ennallaan Väyläverkko tarjoaa liikennöintimahdollisuuden kohtalaisen suurille huvi ja henkilöliikenteen laivoille sekä myös rahtiliikenteelle lähinnä uitolle. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Satama-alue (LS) Merkinnällä osoitetaan syväsatama-alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelusuositus Joensuun syväsatama-alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon asutukselle satamatoiminnasta aiheutuvat haitat. Satama (ls1, ls2) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä satamaverkosto, jonne johtaa pääsääntöisesti >=2,4 metrin syvyinen laivaväylä. Merkinnällä ls1 osoitetaan henkilöliikenteen satamaverkosto. Merkinnällä ls2 osoitetaan puutavaran vesikuljetusten lastaus- ja pudotuspaikat ja niihin liittyvät vesialueet. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kauppamerenkulun väylä Kulkusyvyys >= 4,2 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Laivaväylä 66

72 Väylän tavoitesyvyys on >=2,4 m. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pitkälahden (Outokumpu) ja Savilahden (Kitee) satamiin johtavien väylien kulkusyvyys 1,8 m Joukkoliikenne sekä jalankulku ja pyöräily Maakuntakaava- ja nykytilanne Joukkoliikenteen osuus päivittäisistä matkoista on Pohjois-karjalassa noin 5% (matkasuoritteesta noin 10%). Kuitenkin erityisesti Joensuun seudulla joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä mm. maakäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisella ja matkustajamäärät on saatu kasvuun. Kävely- ja pyöräily ovat merkittävä kulkutapa kaupunkiseuduilla. Etenkin Joensuun kaupunkiseudulla on pyöräilyolosuhteeiden parantamiseksi tehty ja suunniteltu pitkäjänteisesti toimenpiteitä. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Joukkoliikenteen osalta kaavamerkinnät ovat joukkoliikenteen kehittämiskäytävät Joensuun kaupunkiseudulla, sekä valtakunnallinen liikenteen solmupiste (Joensuun matkakeskus), joka sisältyy kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk) kaavamerkintään sekä seudulliset liikenteen solmupisteet, jotka sisältyvät seutukeskus kohdemerkintään (c). Maakunnassa on kuitenkin monia muitakin joukkoliikenneyhteyksiä ja joukkoliikenteen solmukohtia, jotka ovat tärkeitä sekä maakunnan sisäiselle, että ulkoiselle liikenteelle. Mainittakoon erityisesti Juuan Ahmovaara ja Lieksan Vuonislahti, jotka ovat erittäin merkittäviä solmukohtia Kolin matkailuliikenteen kannalta. Lisäksi keskustatoimintojen alueen (C), seutukeskus, kohdemerkinnän (c) ja alakeskus tai paikalliskeskus kohdemerkinnän (ca) suunnittelumääräykseen sisältyy se, että suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn toimintaedellytyksiin Maakuntakaavassa huomioidaan entistä vahvemmin jalankulun ja pyöräilyn rooli osana ns. viisasta liikkumista erityisesti Joensuun kaupunkiseudulla ja muilla keskustatoimintojen alueilla. Kaupunkiseudun kehittämisen kohdealueen (ks) suunnittelumääräykseen otetaan mukaan joukkoliikenteen lisäksi tavoite huomioida kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden säilyminen ja kehittäminen. Tämä tarkoittaa sekä pyöräilyolosuhteiden parantamista kaupunkiseudun sisällä että kävellen ja pyörällä tapahtuvan joukkoliikenteen liityntäliikenteen olosuhteiden parantamista. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämiskäytävä. Merkinnällä osoitetaan Joensuun seudun joukkoliikenteen ja pyöräilyn pääreittejä, joilla on korkeatasoiset joukkoliikenteen sekä pyöräilyn palvelut. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta muodostamalla toimivia joukkoliikenteen yhteyksiä ja esteettömiä kevyen liikenteen väyliä joukkoliikenteen pysäkeille, sekä pyöräilyn mahdollisuuksia rakentamalla korkeatasoisia, turvallisia ja sujuvia pyöräilyväyliä. Uusia alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus, polkupyöräilyn mahdollisuudet sekä liitännät niille. 67

73 Taulukko 15. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiskohteet ja tvoitetila 2040 Kohde Kehittämiskohde Tavoite 2040 Valtakunnallisen liikenteen solmupiste Solmupiste sisältyy kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealue (kk) kaavamerkintään on myös osa Joensuun asemanseudun kehittämistä, jossa yhdistyvät valtakunnallinen raide- ja linja-autoliikenne ja maakunnallinen ja seudullinen joukkoliikenne. Asemanseutu toimii osana valtakunnallista liikenteen solmupisteverkkoa. Yhdistää sekä juna-, linja-autoliikenteen ja sisältää yhteyden Joensuun lentoasemalle, sekä liittyy Joensuun keskusta-alueen kävely- ja pyöräily verkkoon. Alueelle on mahdollista luoda edellytyksiä eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille. Seudulliset liikenteen solmupisteet (yhdessä C ja camerkinnän kanssa,) Kävely ja pyöräily Pisteissä yhdistyy seudullinen usein kutsuohjattuna järjestetty liikenne valtakunnalliseen/maakunnalliseen joukkoliikenteeseen. Kaupunkien ja keskustaajamiejien kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Seudullisista liikenteen solmupisteistä on säännöllinen joukkoliikenne maakuntakeskukseen. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kavaa erityisesti alle viiden kilometrin matkoilla Tietoliikenne Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tietoliikenneverkkoa koskevia aluevarauksia, mutta tietoliikenne on yksi tärkeä osa saavutettavuutta. Lähtökohdaksi maakuntakaavassa on asetettu laajakaistayhteyksien ulottaminen kylätasolle asti. Tämä tavoite tukee maaseutualueen aluerakenteen kehittymistä. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa sekä näiden lähellä olevissa asuinlähiöissä ja työpaikkakeskittymissä laajakaistayhteydet jo ovat. Tavoite on huomioitu myös Pokat 2014:ssa, jossa on kirjattu riittävän kattavien tietoliikenneyhteyksien turvaaminen laajakaista- tai mobiiliyhteyksillä. Tätä tavoitetta ovat palvelleet laajakaistahankkeet, joita maakuntaliitossa on toteutettu vuodesta 2009 asti. Hankkeiden myötä laajakaistarakentamista on mahdollistettu Pielisen Karjalassa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä käytännössä koko kunnan alueilla. Yksittäisiä alueita on lisäksi Kontiolahdella, Liperissä ja Outokummussa. Lisäksi ainakin Kontiolahden kirkonkylälle on suunnitteilla markkinaehtoista laajakaistarakentamista vuoden 2015 aikana KULTTUURIYMPÄRISTÖT Maakuntakaava- ja nykytilanne Kulttuuriympäristöjä on käsitelty vahvistetussa maakuntakaavan 1. ja 3. vaiheessa. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita (ma) on osoitettu kaavan 1. vaiheessa yhteensä 103 kpl, yhteensä ha. Näistä valtakunnallisesti arvokkaita alueita (ma-1) on 41 kpl, yhteensä ha ja maakunnallisesti arvokkaita (ma-2) 62 kpl, yhteensä ha. Edellä mainittujen osa-aluemerkintöjen lisäksi kaavan 1. vaiheessa on osoitettu 24 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta (ma) ja 28 rakennussuojelukohdetta (sr). Kiinteitä muinaisjäännöksiä on 1. ja 2. vaiheessa esitetty yhteensä kohdetta. Kulttuuriympäristöä koskevat maakuntakaavamerkinnät jakautuvat osa-alue- ja kohdemerkintöihin. Kulttuuriympäristön erityisominaisuudet ohjaavat ja asettavat tietyt reunaehdot suunnittelulle, mutta ne eivät estä alueiden tai kohteiden monipuolista käyttöä ja kehittämistä. Alueiden rajaukset määritetään kuntakaavoituksessa tapauskohtaisesti, kuitenkin siten, etteivät maakuntakaavan keskeiset tavoitteet ja kohteiden arvot vaarannu. Maakuntakaavan 3. vaiheessa päivitettiin ma-merkintöjä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tarkistuksen yhteydessä. 68

74 Rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja sotahistoriallisia kohteita ei ollut käsitelty aikaisemmissa kaavavaiheissa erillisenä maankäyttöluokkana lainkaan ajantasaisen tiedon puutteen vuoksi. Maakuntakaavan 1. vaiheessa vahvistetut rakennussuojelukohteet jäivät voimaan, ja rakennussuojelukohteita täydennettiin uusilla kohteilla. Kiinteiden muinaisjäännösten tiedot päivitettiin vastaamaan muinaisjäännösrekisterin ajantasaista tietoa. Lisäksi informatiivisessa tarkoituksessa esitettiin perinnebiotoopit maakuntakaavan liiteaineistona. Maakuntakaavan 3. vaihe kumosi 1. vaiheessa vahvistetut ma-, ma-1 ja ma-2 merkinnät lukuun ottamatta ma-1 -merkinnällä osoitettuja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (13 kpl, ha). Rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tarkasteltiin maakuntakaavan 3. vaiheessa uudelleen inventointitietojen tarkentumisen ja uusien inventointiohjeiden myötä. Maakuntakaavan 1. vaiheen kumottavat ma-, ma-1 ja ma-2 -merkinnät korvattiin 3. vaiheessa ma/kv-, ma/km- tai ma/mm - merkinnöillä niissä tapauksissa, kun 1. vaiheen merkinnän perusteena olleet kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvot olivat säilyneet. Osa maakuntakaavan 1. vaiheessa ma-, ma-1 - ja ma-2 -merkinnöillä osoitetuista kohteista ja alueista on maakuntakaavan 3. vaiheessa käytettävissä olleiden uusien arvotustietojen ja -perusteiden vuoksi menettänyt maakuntakaavaan ottamisen perusteena olleen arvonsa, joten ko. kohteita ei enää maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitettu. Maakuntakaavan 1. vaiheen rakennussuojelukohteet (sr) jäivät voimaan ja 3. vaiheessa mukaan tulevat uudet rakennussuojelukohteet osoitettiin sr-1 -merkinnällä. Vaihekaavojen 1. ja 3. merkinnöistä Ma/kv-, ma/km- ja ma/mm -osa-alue- tai kohdemerkintä antoivat tietoa kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteistä ja olivat luonteeltaan informatiivisia. Sm-kohdemerkinnällä osoitettiin lain suojaamat muinaisjäännökset ja sr-1 -kohdemerkinnällä kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Lisäksi ma/s -kohdemerkinnällä osoitettiin valtakunnallisesti merkittäviä II maailmansodan aikaisia kohteita. Maakuntakaavan 1. vaiheen taustaselvityksenä laadittu Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt -julkaisu (Pohjois-Karjalan liitto 2004) on kokonaisesitys maakunnan kulttuuriympäristöstä. Julkaisu on toiminut maakuntakaavan 3. vaiheen kulttuuriympäristöteeman päivittämisen lähtökohtana. Taustamateriaalina käytettiin myös kulttuuriympäristön hoito-ohjelmia, joita on laadittu kahdeksaan kuntaan (Eno, Kontiolahti, Kitee, Kiihtelysvaara, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Valtimo). Julkaisuun Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2013) on koottu kaikki maakuntakaavan 1. ja 3. vaiheen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (ma/kv ja ma/km) sekä rakennussuojelukohteet (sr ja sr-1). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lähtökohdat määrittelevät, että Suomea velvoittaa neljä maisema- ja kulttuuriympäristön suojelua koskevaa kansainvälistä sopimusta: Unescon yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi; Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelun yleissopimus; eurooppalainen yleissopimus arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta; sekä eurooppalainen maisemayleissopimus. Ne velvoittavat maita kulttuuri- ja luonnonperinnön, rakennustaiteellisen perinnön, arkeologisen perinnön, sekä luonnon- ja kulttuurimaisemien, suojelualueiden ja arkiympäristön turvaamiseen ja huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuen voimaan Näiden alueidenkäytön tavoitteiden taustoituksessa todetaan, että luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen kestävällä tavalla on tärkeää elinkeinojen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin 69

75 kannalta. Alueidenkäytöllä on ratkaiseva merkitys luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä arkeologisten arvojen säilymiselle sekä niitä koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanolle. Alueidenkäytöllä vaikutetaan myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävä käyttö toteutuu turvaamalla niiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus. Suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. Alueidenkäytössä on tarpeen tunnistaa nämä alueet ja ottaa huomioon siten, että niiden arvot turvataan. Valtioneuvosto päättää myöhemmin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten inventointien korvaamisesta uusilla inventoinneilla. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Kulttuuriympäristön osalta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelun tavoitteita ja periaatteita. Kulttuuriympäristöä koskevan yleistavoitteen mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina ja sovitetaan yhteen muiden valtakunnallisten tavoitteiden sekä maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kulttuuriympäristöä koskevia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia valtakunnallisia inventointeja ovat seuraavat: valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 1 ), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, valtioneuvoston periaatepäätös ), sekä muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto 3 ). Edellisissä VAT-tavoitteissa oli Vuoksen vesistöalueelle erilliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT Vuoksi), joita vuoden 2018 VAT-tavoitteet eivät enää sisällä. Maankäytön suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida Vuoksen vesistöalueen maiseman tunnettuja erityispiirteitä, joita ovat mm. rantaviivan runsaus, luonnontilaiset vapaat rannat, maiseman avoimuus ja erityiset maisema-aluekokonaisuudet. Kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä ovat mm. asutus veden äärellä, rantaviljelmät, kalastuspaikat, uitto, vesiliikenne, satamat ja kanavat, teollisuus sekä huvilakulttuuri. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Kulttuuriympäristö ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Se on ihmisen rakentamalla, käyttämällä ja viljelemällä muuttamaa ympäristöä. Tietoisuus ja arvostus kulttuuriympäristöihin sisältyvistä arvoista ovat edellytys kulttuuriympäristöjen säilymiselle. Kulttuuriympäristön vaaliminen ja suojelu perustuvat lainsäädännön ohella luontevaan käyttöön ja jatkuvaan hoitoon. Tämän takia elinvoimainen ja asuttu maaseutu ovat paras tae maaseudun kulttuurimaiseman säilymiseksi

76 Kaavan yhtenä tehtävänä on lisäksi kulttuuriympäristön tunnettuuden ja maakunnallisen yhteistyön lisääminen vuorovaikutteisen kaavaprosessin kautta. Kaavaprosessin aikana laaditut selvitykset tuottavat tietoa kulttuuriympäristöjen ominaisluonteista ja erityispiirteistä, arvoista ja merkityksistä. Selvityksiä voidaan käyttää hyväksi kuntakaavoituksessa ja alueellisessa kehittämisessä. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön osoittamisen tavoitteena on: o o o Maakunnan kulttuurisen monimuotoisuuden, historiallisten kerrostumien ja kulttuuriympäristöön liittyvien luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Viihtyisän elinympäristön ja alueen vetovoimaisuuden tukeminen Kulttuuriympäristöön tukeutuvan aluekehityksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriympäristöjen säilyminen huomioidaan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Maakuntakaavan tiedot ajantasaistetaan valtakunnallisten rekisterien pohjalta. Uuden inventoinnin aiheena oli maakunnan sotahistoria. Maakuntaliitto ja Museovirasto toteuttivat kesällä 2017 erillisselvityksenä 1900-luvun sotahistoriallisten kohteiden kartoittamisen. Kokonaisuutena kaavan merkintöjä pyritään muuttamaan strategisemmalle tasolle, mikä tarkoittaa useiden kaavamerkintöjen muutoksia, kuten teemojen yhdistämistä tai merkintöjen poistoa kokonaan. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 nostaa modernin karjalaisuuden maakunnan kulttuuriseksi vahvuudeksi. Karjalaisella kulttuurilla, kalevalaisuudella, tapahtumilla ja ortodoksisuudella on tunnistettu olevan kasvava merkitys maakunnan vetovoimatekijänä. On ennustettu, että matkailu kehittyy erityisesti Kauko- Idän suuntaan ja tukeutuu tulevaisuudessa historiallisiin sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöltään hyvin säilyneisiin alueisiin. Kulttuuriympäristöön tukeutuvien matkailukeskusten toivotaan vahvistuvan. Kaava turvaa rakennus- ja kulttuuriympäristön suojelun avulla kulttuuriarvojen säilymisen ja kulttuurista voimaa ammentavan matkailun tulevaisuuden. Ortodoksisuus tulee vahvistumaan kulttuurisena arvona, kun Heinävesi luostareineen liittyy maakuntaan aikaisintaan jo Tällöin maakuntaan muodostuu entistä vahvempi itä-länsi-suuntainen ortodoksisuuden akseli täydentämään jo valtakunnallisestikin arvokkaita karjalaisen kulttuurin kohteita. Maakuntakaavassa pyritään nostamaan kulttuurikohteet selkeästi esille omana kokonaisuutenaan ja pyritään samalla strategisuuteen. Kulttuuriympäristökokonaisuuden merkintöjä yksinkertaistetaan häivyttämällä kaavakartan tasolla raja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kohteista Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Kulttuuriympäristöjen säilyminen huomioidaan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Maakuntakaavan tiedot ajantasaistetaan valtakunnallisten rekisterien ja tehtyjen selvitysten pohjalta, mutta teemaa ei muuten avata Arvokkaat maisema-alueet Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet 71

77 Kaavassa esitetään valtakunnalliset maisema-alueet valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukaisesti (Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet : maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Työryhmän mietintö 66/1992) ja maakunnalliset maisema-alueet vuoden 2012 julkaistun inventointien päivitysraportin perusteella (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit kesällä 2010 ja keväällä 2012). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu ympäristöministeriön toimesta uudestaan vuosina Kaavassa ei kuitenkaan tätä valtakunnallisesti merkittävien arvokkaiden maisema-alueiden (ma) ajantasaistusta huomioida, sillä luonnosvaiheessa olevia alueita ei ole virallisesti vahvistettu Sotahistorialliset kohteet Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Pohjois-Karjala on ollut sotahistorian näyttämönä kautta aikojen. Maastossa on runsaasti jäännöksiä linnoittamisesta ja taisteluista I ja II Maailmansotiin liittyen. Sotatoimia nähnyt kalusto, vanhat vallitukset, korsut ja taistelupaikat ovat historiallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. On ennustettu, että sotahistoriallisiin kohteisiin tukeutuva matkailu kehittyy tulevaisuudessa positiivisesti. Maakuntaliitto toteutti Museoviraston kanssa kesällä 2017 sotahistoriallisten kohteiden sijaintipaikkojen kartoituksen 1900-luvun sodista. Muinaisjäännösrekisteriä, Kansallisarkiston kokoelmia ja Museoviraston sotilaskarttamateriaaleja hyödyntäen läpikäytiin kaikkien maakunnan 13 kunnan osalta tunnetut sotahistoriaalliset kohteet. Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Polvijärven, Tohmajärven, Valtimon ja Rääkkylän alueilta tunnettiin museoviraston muinaisjäännösrekisterissä 181 kohdetta. Juuan ja Outokummun alueilta näitä muinaisjäännöksiä ei ollut, eikä tutkimuksessa ollut mahdollista ulottaa näille alueille lisäinventointeja. Paikkatietopohjainen kartoitus tehtiin pääosin laserkeilausaineiston avulla hyödyntäen tarkkoja korkeusmalleja. Aineistona oli Maanmittauslaitoksen kahden metrin resoluutioisesta korkeusmallista valmistetut vinovalovarjosteet joko sellaisenaan tai muokattuna. Laserkeilausdatan avulla voi hahmottaa parhaiten taisteluja yhdyshautoja ja isokokoisia kuoppamaisia rakenteita, kuten tuli- ja tähystysasemia, suojahuoneita tai korsuja. Huonosti havaittavia kohteita ovat II Maailmansodan aikaiset panssarikiviesteet ja taistelukentät, joissa saattoi maastoinventointien perusteella olla satoja ampumakuoppia ja matalaa ryömintähautaa. Tutkimuksen apuna on käytetty ilmakuvia ja muita karttamateriaaleja sekä haastatteluja. Sotahistorialliselle kohteelle pyrittiin luomaan tyypillisen pistemuotoisen sijainnin sijasta aluerajaus, jolloin merkintä tarkentuu. Näin onnistuttiin tekemään 40 kohteelle. Rajaukseltaan jo tunnettuja kohteita muokattiin 24 tapauksessa. Epäselviä kohteita myös tarkastettiin maastoinventoinneilla. Kohteita ja sotahistoriallisia alueita tarkastettiin 13. Uusia kohteita löydettiin 20. Kaikkiaan tutkittiin 201 sotahistoriallista kohdetta. Inventoinnin myötä saatiin maakuntakaavaan nykyistä kattavampi kuva erityisesti I ja II Maailmansodan kohteista. Selvityksessä havaitut uudet ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kaikki yli 100-vuotiaita muinaisjäännöksiä ja ne on tallennettu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Toiseen maailmansotaan liittyvien talvi- ja jatkosotaa kuvaavien kohteiden osalta kyse on maakuntakaavan huomioimista kulttuuriperintökohteista. Maakuntakaavan sotahistoriateema vahvistuu, kun aiemmin lähinnä Salpalinjaa kuvaavien Toisen maailmansodan kohteiden rinnalle on nostettu myös vanhempaa Ensimmäisen maailmansodan sotahistoriaa. 72

78 4.5.4 Muut merkinnät Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Muinaisjäännöksiä ei ole kartoitettu likimainkaan maakunnan kattavasti. Teema ei myöskään pysy ajan tasalla, sillä uusia muinaisjäännöksiä löydetään arkeologisissa inventoinneissa jatkuvasti. Muinaisjäännökset ovat lain turvaamia ja ne tulee kartoittaa ja huomioida yksityiskohtaisempien kaavojen laadinnassa. Laadittuun maakuntakaavaan poimittiin muinaisjäännösrekisteristä I maailmansodan sotahistoriallisia kohteita, mutta muuten teemaa ei esitetä. Kaikki aiemmissa kaavoissa esitetyt teemat kuitenkin esitetään liitekartoilla. Ajantasainen muinaisjäännösrekisteritieto tulee tarkastaa suoraan Museoviraston verkkosivulta (Kulttuuriympäristön palveluikkuna: Perinnemaisemat esitetään myös tässä kaavavaiheessa maakuntakaavan liiteaineistona. Taulukko 16. kaavamerkintöjen keskeisistä muutoksista. Karttamerkintä nykyisessä kaavassa Muuttunut merkintä / uusi kaavamerkintä Merkinnän tarkoitus / Tavoite 2040 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km) Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Rakennussuojelukohde (sr) Rakennussuojelukohde (sr-1) Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä tie (ma/kv) Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie (ma/km) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma) Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (ma/mm) Perinnemaisemat Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. Teemaan yhdistetään myös Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö. Nostaa esiin rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuutena. Rakennussuojelukohde Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain tai kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain nojalla suojeltuja tai maankäyttö ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Nostaa esiin rakennussuojelukohteet kokonaisuutena. Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä tie. Nostaa esiin kulttuurihistorian ja maiseman kannalta merkittävät tiet kokonai-suutena. Arvokkaat maisema-alueet ja perinnemaisemat. Nostaa esiin kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeät alueet kokonaisuutena. Ei esitetä kaavakartalla, vain liitekartta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen erillisessä liitteessä 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympä-ristöt Pohjois- Karjalassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2013) olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuu-riarvojen säilymistä. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Tien kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. 73

79 Valtakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde (ma/s) Sotahistorialliset kohteet Yhdistetään II maailmansodan aikaisiin kohteisiin tieto myös vanhemmista I maailmansodan kohteista, joita on Pohjois-Karjalassa. Teema nostaa esille maakunnan I ja II Maailmansodan kohteita. Sotahistoriakohteet esitetään nyt kokonaisuutena. Liitekartoilta on tarkastettavissa kohteiden jako I ja II maailmansodan välillä. Kiinteä muinaisjäännös (sm) Ei kaavamerkintää. Jätetään pois kaavakartalta, mutta esitetään liitekartalla kaavan laadinnan aikainen tilanne. Teemalla on myös matkailullista merki-tystä. Merkinnän taustalla on mm. Museovi-raston muinaisjäännösrekisteri, mitä on täydennetty tutkimustiedolla Muinaisjäännösten pois jättämiselle on perusteensa. Muinaisjäännöksiä ei ole kattavasti kartoitettu. Nyt kohteita on siellä, mistä on tutkimuksia. Tarkempien kaavojen ja poikkeuslupien myöntämisen yhteydessä muinaisjään-nökset ovat joka tapauksessa selvitettä-vä. Maakuntakaava ei pysyisi teeman osalta ajan tasalla. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (merkintä ma/k) Aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohdemerkinnällä osoitetaan alle 5 hehtaarin kokoiset alueet. Suunnittelumääräys: Alueen ksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kulttuuriarvojen säilymistä. sr Rakennussuojelukohde (sr): Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain nojalla suojeltuja, maankäyttö ja -rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita sekä kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakentamismääräys Kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojellut kohteiden osalta alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä tie (ma/k) Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kohteiden historialliset ja maisemalliset erityispiirteet. 74

80 Valtakunnallisesti merkittävä I ja II maailmansodan aikainen kohde (ma/s): Kohde- tai osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan ja muita toisen maailmansodan sekä ensimmäisen maailmansodan linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon varustusten historialliset erityispiirteet. Arvokkaat maisema-alueet (ma/m) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Tärkeimmät selvitykset - Grönlund, A, Lehtelä, M, Luotonen, H. ja Hakalisto S. (1998). Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. - Kankainen, J. (1999). Maakunnan maalinnoitteet, I maailmansodan aikaiset linnoitteet Poh-jois-Karjalassa. - Keski-Karhu, H. (2009). Pohjois-Karjalan perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 3/ s. - Lagerstedt, John (2012). Salpalinja. Sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi Lagerstedt, John (2017). Pohjois-Karjalan maakunnan 1900-luvun sotahistoriallisten kohteiden aluerajausten tarkistus Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut. - Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoito, arkeologiset kenttäpalvelut. 667 s. - Lyytikäinen, A. & Timo Laitinen (2014): Valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun kulttuurimaisemien ja maisemanähtävyyksien nykytila Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. - Lohilahti, Hanne & Laitinen Timo (2012). Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaiden mai-semaalueiden päivitysinventoinnit kesällä 2010 ja keväällä Pohjois-Karjalan maa-kuntaliitto. - Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009, - Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kulttuuriymparisto.nba.fi - Pohjois-Karjalan liitto (2004). Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Joensuu. - Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto (1984). Pohjois-Karjalan maisemaselvitykset. - Rakennusperintö kunniaan hanke. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö (1992). Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I ja II. Mietintö 66/ Ympäristöministeriö (2016). Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi maakunnittain. Mapio-ryhmä, Pohjois-Karjala. 75

81 4.6 LUONNONYMPÄRISTÖT JA LUONNONVARAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) mukaan alueidenkäytöllä luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Alueidenkäytöllä vaikutetaan myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Toisaalta alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittatekijöitä ovat erityisesti liikenteen ja tuotantotoiminnan päästöt maaperään, veteen ja ilmaan, altistuminen melulle sekä ympäristöön vaikuttavat onnettomuudet. VAT:ien mukaan alueidenkäytöllä tulee luoda edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Ne kehottavat huolehtimaan myös maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä-alueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ottavat kantaa elinympäristöjen pirstoutumiseen, ekologisiin käytäviin ja ilmastonmuutokseen. Tavoitteissa todetaan, että merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luonnonarvoista samoin kuin arvokkaista yhtenäisistä luonnonalueista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Ekologisten yhteyksien merkitys on tärkeä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska ne mahdollistavat lajiston siirtymisen uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. Alueidenkäytössä on tarpeen varautua bio- ja kiertotalouden kasvuun osana Suomen uusiutuvaa elinkeinorakennetta ja kiinnittää huomiota luonnonvarojen sijoittumiseen ja niiden kestäviin hyödyntämisedellytyksiin. Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Riittävän yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilyminen on tärkeää biotalouden, huoltovarmuuden, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän vuoksi alueiden käytössä on tarpeen ottaa huomioon maa- ja metsätalouden kannalta toimivat ja riittävän yhtenäiset alueet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 76

82 Maakuntakaava- ja nykytilanne Vaihemaakuntakaavojen luontomerkinnät luonnonsuojelun, luonnonympäristön ja luonnonvarojen osalta on selostettu luvussa 4.7 LUONNONSUOJELU JA ARVOKKAAT LUONTOALUEET. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Uudessa maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan luonto halutaan nähdä aluerakennetyön tulosten tavoin strategisesti kokonaisuutena, joka on enemmän kuin pelkkä nykyisten luonnonsuojelualueiden repaleinen verkosto. Kaava huomioi maakunnan arvokkaat viheralueet ensimmäisen kerran omana teemanaan ja niputtaa sen alle useita aiemmin erillisinä esitettyjä luontoteemoja. Lakisääteiset luonnonsuojelualueet muodostavat tälle viherteemalle kuin runkotolpat, jotka paikkatietopohjainen Zonation-tarkastelu kytkee metsäisten viheralueiden avulla metsäbiotaloutta, monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja tukevaksi kokonaisuudeksi. Strategisuutta palvelee myös monien aiemmin erillisinä esitettyjen luonto- ja luonnonsuojeluteemojen yhdistäminen. Kaavakartalla merkintöjä kuvataan samalla symbolilla, mutta tunnustekstin ja kaavan liitekarttojen avulla kerrotaan tarkemmin, mihin luonnonsuojelukokonaisuuteen kukin alue kuuluu. Tuleva maakuntakaava pyrkii kannustamaan luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyy vahva biotalouden painotus. On tärkeää nostaa luonnonvarojen jalostusastetta, mikä tuo maakuntaan investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Bioteollisuusalueet ja tärkeät terminaalisijainnit huomioidaan kaavassa. Kaavakartalle merkitään uiton pudotuspaikat, rautatieterminaalit ja kuormauspaikat. Vain maantieverkkoon tukeutuvat terminaalialueet esitetään liitekartalla. Kaavan laadintaprosessin aikana selvisi, että maakuntakaavan 2. vaiheessa selvitettyjen turveresurssien aluerajaukset eivät ole enää ajan tasalla. Uuden ajantasaisen tiedon kerääminen aloitettiin. Tähän liittyen kaavaan merkittyjen soiden luonnontilaisuus selvitettiin yhteistyössä GTK:n kanssa. Sekä turvetuotantoalueiden että turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden muutoksia todettiin olevan paljon. Aihe edellyttää laajemman ja yhtenäisen tarkastelun, mitä ei tähän kaavavaiheeseen suunniteltu. Ilman laajempaa selvitystä edellisen 2. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoresurssit jätetään voimaan pienin poikkeuksin. Maakuntakaava turvaa nykyisellään eli 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä turveresurssien riittävyyden ja huomioi maakunnan itäosaan suunnitellun teknisen hiilen tehtaan tarpeet nykytiedon varassa. Kokonaismaakuntakaavassa 2040 Koivusuo-Ruosmesuo esitetään n. 500 ha alue selvitysalueeksi, joka voidaan merkitä maakuntakaavaan EO/tu (Turvetuotantoalue) merkinnällä, mikäli alueelle haetaan turvetuotantolupaa ja se saadaan. Kyseinen turvetuotannon kannalta tärkeäksi alueeksi luokiteltu kohde poistettiin maakuntavaltuuston hyväksymästä kaavasta ympäristöministeriön vahvistamismenettelyssä Biotalouteen liittyy metsäosaamisen lisäksi paikallisiin oloihin sovitettu maatalous. Maakunta profiloituu jatkossakin maataloudessa luomutuotantoon ja lähiruoan tuotantoon. Peltobiotaloutta tuetaan merkitsemällä karttaan alueet, missä peltoa suhteessa maapinta-alaan on eniten. Suurten peltoalueiden lähelle sijoittuvat myös maatalouden suuryksiköt. Uusi peltobiotalouden kehittämisen kohdealue teema kannustaa vuoropuheluun kaavoituksen ja maatalouselinkeinojen kesken Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue Metsät ja vesistöt ovat Pohjois-Karjalan tunnuspiirteitä. Maakunnan metsät ovat metsätalouden, tutkimuksen ja virkistyksen lähteenä tärkeitä. Metsäbiotalous luo työtä ja toimeentuloa koko maakunnan kattavasti 77

83 ja ulottuu tutkimuksen, metsäteknologian ja kaupan välityksellä kansainvälisesti noteeratuksi huippuosaamisalaksi. Pohjois-Karjalan vuotuinen metsänkasvu on noin 9,3 miljoonaa kuutiota, josta viime vuosina on vuositasolla käytetty noin 6,8 miljoonaa kuutiota runkopuuta (Pohjois-Karjalan metsäohjelma ). Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vuosien suurin kestävä vuotuinen hakkuukertymä on 1,64 milj. m³/v suurempi kuin viime vuosien hakkuiden kertymä (Luke, Maakunnittaiset VMI11-tietojen julkistukset 2015). Maakunnassa on jäljellä yhtenäisiä talouskäytössä olevia metsäalueita, jotka muodostavat suojeltujen metsien rinnalla kokonaisuuden, viherrakenteen, jota voidaan kutsua myös vihreäksi infrastruktuuriksi. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Uusi Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue teema nostaa esiin maakunnallisesti tärkeitä, tyypillisesti suuria metsäalueita ja viheryhteyksiä. Tämä viherrakenne muodostaa talousmetsien jatkumon suojelualueiden sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden välillä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Pohjois-Karjalan metsät ovat tärkeä osa Eurooppalaista Green Belt jatkumoa Jäämereltä Välimeren maihin. Tämä metsäinen puskurivyöhyke osoitti kylmän sodan aikaan idän ja lännen valtasuhteita. Metsät ovat osa vihreää infrastruktuuria, jonka arvo ihmiselle hahmotetaan ekosysteemipalvelujen kautta. Vihreän infrastruktuurin käsite perustuu ajatukseen luonnonympäristön kyvystä tuottaa monia eri hyötyjä ja palveluja, ekosysteemipalveluja. Vihreän infrastruktuurin merkitys ja sen turvaaminen on nostettu esiin useissa kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa politiikkatoimissa. Vihreä infrastruktuuri kuuluu olennaisesti esimerkiksi EU:n luonnon monimuotoisuusstrategiaan, ja EU on laatinut myös oman vihreän infrastruktuurin strategiansa. Myös Suomi on sitoutunut vihreän infrastruktuurin kehittämiseen. Sen edistäminen on muun muassa osa valtioneuvoston periaatepäätöstä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi Vihreän infrastruktuurin politiikkaa tarvitaan, sillä nykyiset yksittäisten lajien ja erityisen merkittävien luonnonalueiden suojeluun suunnatut keinot, ovat osoittautuneet riittämättömiksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan turvaamiseksi. Pohjois-Karjalan Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue (mera) esitetään harsomaisesti ilman reunaviivaa ja perustuu paikkatietotulkintaan. Paikkatietomenetelmin tehty tulkinta pohjautuu kahteen aineistoon: 1. Zonation-menelmällä selvitetty aineisto kuvaa erityisesti metsien luontoarvoja ja luontoarvoiltaan rikkaiden alueiden kytkeytymistä toisiinsa. Samalla se määrittää metsäbiotalouden kannalta arvokkaimmat, yhtenäiset ja tyypillisesti runsaspuustoiset seudut. 2. Tiheysanalyysi rakentamattomista ja vielä kaavoittamattomista järvistä kuvaa maakunnan vielä erämaisia vesistörikkaita alueita. Zonation on ohjelmistona ja analyysimenetelmänä Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä. Zonation-analyysejä käytetään päätöksenteon tukena. Ne antavat päätöksentekijälle korvaamattoman arvokasta tietoa luontoarvojen jakautumisesta tarkasteltavien kohteiden välillä 5. Kehitystyön taustalla on pyrkimys suunnata monimuotoisuuden turvaamiseen käytettävät resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Toisin sanoen Zonationilla etsitään tyypillisesti kohteita, joilla suojelusta ja hoidosta on eniten hyötyä monimuotoisuuden turvaamiselle. Zonation-analyysissä käytetään luonnosta kerättyjä, paikkatietojärjestelmiin tallennettuja tietoja. Zonationin avulla voidaan analysoida analyysiin valittujen muuttujien avulla alueiden välistä edustavuutta

84 luontoarvojen näkökulmasta sekä esimerkiksi alueen merkitystä suojelualueiden kytkeytyvyyden edistämisessä. Zonation mahdollistaa laajojen, jopa koko maan kattavien paikkatietoaineistojen analysoinnin. Tällaisia ovat esimerkiksi Metsähallituksen keräämät suojelualueiden kuviotiedot. Maakuntakaavaan hyödynnettiin Metsäisten elinympäristöjen Zonation-analyysien tuloksia vuodelta Aineiston taustalla on projektiryhmä, joka koostui Syken, Metsähallituksen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Tapion/Metsäkeskusten edustajista. Projektin tavoitteena oli tunnistaa aiemmin tuntemattomia METSO-kriteerit täyttäviä metsäkohteita ja ilmentää ekologisesti arvokkaiden alueiden välistä kytkeytyvyyttä. Analyysit käsittävät koko Suomen, mutta tulokset on leikattu maakunnittain tai käyttäjittäin tarpeen mukaisesti. Tätä kaavaa varten anottiin luvat ja hankittiin maakuntarajalla leikattu Zonation-aineisto Suomen Metsäkeskukselta ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä. Nämä aineistoirrotukset muodostivat yhdessä kattavan kokonaiskuvan Pohjois-Karjalasta. Aineisto ja menetelmä kuvataan Suomen ympäristökeskuksen raportissa 9/ Metsäisten elinympäristöjen Zonation-analyysien lähtöaineistot: Metsähallitus Metsätalous + Luontopalvelut, YSA, Suomen metsäkeskuksen metsävara-aineisto o Puustotunnukset, toimenpidetieto, ojitustilanne, metsälakikohteet Monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto (Luke) o Kasvupaikkaluokka & tilavuus o Segmentoitu puulajikohtainen keskiläpimitta Turvemaan ojitustilanneaineisto (SYKE) Global Forest Loss -aineisto Punaisen listan uhanalaiset metsäympäristöjen lajit 2015 (SYKE) Zonation käy läpi tarkasteltavat yhdenmuotoisiksi rasteridataksi muutetut aineistot ekologisten kriteerien mukaan ja tuottaa spatiaalisen prioriteettiluokituksen. Asiantuntijatyönä on kullekin tarkasteltavalle muuttujalle määritetty painoarvo, jota menetelmä käyttää sekä analyysitapa. Maakuntaliitossa käytettiin valmista Zonation-tulosrasteria. Zonation-tulosrasteri muutettiin jatkokäsittelyä varten ensin pistetiedoksi, jolle ajettiin tiheysanalyysi (Kernel density). Analyysin perusteella muodostuu tiheyspinta. Tuloksesta poimittiin asiantuntijaraadin näkemysten avulla lopputulos eli arvokkaat luontovyöhykkeet. Lopputulos muutettiin rasterista vektorimuotoon, yleistettiin ja siitä leikattiin kaavan selkeyttä lisäten pois ne alueet, jotka olivat päällekkäisiä kaavan asuin- ja työpaikka-alueiden sekä peltojen osalta. Aineistosta rajattiin lähempänä kuin viisi kilometriä taajamista olevat alueet ja Kolin kehittämisen kohdealue. Vaihekaavoissa 1-4 rantarakentamisen mitoitusta ohjannut laaja Koillinen luontovyöhyke (ra1) poistuu kaavakartalta. Merkintä on todettu vanhentuneeksi, sillä se ei kuvaa objektiivisesti maakunnan luontoarvoja sitoen ne vain itärajan tuntumaan määritetylle vyöhykkeelle. Tästä johtuen muutospaine on kohdistunut myös rantarakentamisen ohjauksen määrittelemiseen uudella tavalla. Maakunnan vielä erämaisia vesistörikkaita alueita kuvattiin tiheysanalyysillä rakentamattomista ja vielä kaavoittamattomista järvistä. Aineistona käytettiin ELY-keskuksen ja maakuntaliiton yhteisprojektina selvitettyjä 6 Mikkonen, N., Leikola N., Lahtinen A, Lehtomäki J. ja Halme, P: Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa. Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation analyysien loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/

85 tietoja maakunnan rantarakentamisesta. Yhteisprojektissa selvitettiin vuonna 2017 kaavojen ja RHR eli Rakennus- ja huoneistorekisterin avulla kokonaisnäkemys kaavoitetuista ja jo rakennetuista rannoista. Muodostettu rantatyöryhmä kävi läpi kaikki maakunnan rantakaavat ja havainnoi ilmakuvien avulla kaavojen toteutuneisuuden. Ilmakuvien ja kaavojen avulla saatiin selville rakentamattomat kaavoitetut ranta-alueet. Yhdessä RHR-aineistosta selville saatujen rakennettujen rantojen osalta voitiin poimia kartalle kaikki vielä rakentamattomat ja kaavoittamattomat vesistöt. Ne mallinnettiin osaksi metsien ja rantojen kannalta arvokkaita alueita tiheysanalyysillä määrittäen (Kernel Density). Analyysin perusteella muodostuu tiheyspinta ja ne alueet, joilla asiantuntijaraadin tulkinnan perusteella on paljon rakentamatonta rantaviivaa, luettiin osaksi metsien ja rantojen kannalta arvokkaita alueita. Kokonaisuutena mera-alueisiin kuuluu noin 3700 km 2 metsäisiä alueita erityisesti maakunnan pohjois- ja koillisosista eli noin 18 % maakunnan pinta-alasta. Aiemman ns. Koillisen luontovyöhykkeen (ra1) pinta-ala oli noin 4200 km 2. Huomioitavaa on, että mera-vyöhykkeen sisälle jäävät monet luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontoalueet, kaavassa alu-alueet, mutta näitä alueita on muuallakin. Vyöhyke osoittaa erityisesti yhtenäisiä metsäalueita ja metsiin liittyvien arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyneisyyttä sekä vielä rakentamattomia tai kaavoittamattomia rantoja. Se jättää huomioimatta esimerkiksi suoluonnon tai pienvedet, mitkä on huomioitu erikseen arvokkaat luontoalueet eli alu-teemassa. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue (mera) Merkintä korostaa maakunnan laajoja yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat metsäbiotalouden ydinalueita ja siten tärkeitä metsätalouden, luonnon ekologisten arvojen ja virkistyskäytön kannalta. Nämä pääosin metsätalouskäytössä olevat alueet kuvaavat maakunnan mittakaavassa metsien muodostamaa kokonaisuutta, joka tarjoaa taloudellisten arvojen lisäksi luonnon ekosysteemipalveluja ja muodostaa yhteyksiä suojeltujen alueiden välille. Alueelle sijoittuu vielä kaavoittamattomia ja rakentamattomia rantoja. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnon ominaispiirteet sekä maisemalliset arvot. Rantojen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Lisäksi on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee rantarakentaminen ohjata keskitetysti ympäristöarvot huomioon ottaen siten, että alueen luontoarvot eivät vaarannu. Osa-aluemerkinnästä ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Rantarakentamisen mitoitukseen merkintä antaa suosituksen. Suunnittelusuositus: Rantarakentamisen mitoitukseksi suositellaan yleisesti kunnassa käytettyä rantarakentamisen mitoitusta alhaisempaa mitoitusta. 80

86 Kuva 16. Metsien ja rantojen kannalta arvokkaat alueet (mera). 81

87 4.6.2 Peltobiotalouden kehittämisen kohdealue Maakuntakaava- ja nykytilanne Maaseutualueiden toimeentulo on vahvasti tukeutunut maa- ja metsätalouteen. Maatalouden taloudellisen toiminnan perusteet ovat muuttuneet ja johtaneet tilojen yksikkökoon kasvamiseen. Monet pienet tilat ovat lopettaneet aktiivisen toiminnan ja monilla tarvitaan perinteisen maatalouden ohella liitännäiselinkeinoja kannattavan toiminnan ylläpitämiseen. Tällaisia toimintoja ovat usein majoitus- ja ohjelmapalvelut, elintarvikkeiden jatkojalostus, suoramyynti, kone- ja metsäurakointi sekä alihankintatoiminta. Tulevaisuudessa myös asuin- ja vapaa-ajanympäristön merkitys alueellisena kilpailutekijänä kasvaa. Tässä maaseutualueet ja kylät voivat tarjota laadukkaita vaihtoehtoja. Tietotekniikan kehittyminen mahdollistaa monien työtehtävien hoitamisen lähes missä tahansa ja palvelujen tarjonnan myös alueille, jossa niiden järjestäminen muutoin ei ole mahdollista. Maaseutualueiden menestymiseen vaikuttaa palvelujen saatavuus sekä maaseutualueiden kulttuuriympäristöjen ja -maisemien tila ja hoito, mikä korostuu erityisesti matkailuelinkeinossa ja asumisessa. Maakunnalla on tarjota monia omaleimaisia, jopa ainutlaatuisia kulttuuriympäristöjä, joiden aktiivinen käyttö ja kehittäminen niiden luontaisista lähtökohdista edistävät parhaiten niiden säilymistä. Maaseutualueet voivat tarjota myös puhdasta luontoa ja hiljaisuutta, monipuolisen luonnonsuojeluverkoston sekä vapaa-ajan liikkumista palvelevia retkeily-, veneily- ja moottorikelkkareittejä. Maakuntakaavassa ei ole aikaisemmin käsitelty peltobiotalouden kehittämisen kohdealueita. Sen sijaan Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin ensimmäisen kerran erilaisia kehittämisperiaatemerkintöjä, jossa yhteydessä kaavaan merkittiin myös maaseutukehittämisen erityisalue (mkk) yhtenä kehittämisen kohdealueena suunnittelumääräyksineen. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä peltobiotalouden kehittämisen kannalta tärkeitä alueita, joilla on erityistä merkitystä maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, mutta osaltaan myös luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvan asumisen ja elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen kehittämisessä. Aluerajaukset kuvaavat likimääräisesti maakunnallisesti merkittävien peltobiotalouden kehittämisen kokonaisuuksia, jotka ovat ruoan tuotannon kannalta merkittäviä alueita ja joissa on erityisen paljon erilaista peltoihin perustuvaa maaseutuyrittämistä viljelystä karjankasvatukseen. Maatilatalouden kehittäminen edellyttää alueilla monesti yhteensovittavaa suunnittelua maatilatalouden kehittämisen ja muiden maankäyttömuotojen ja erilaisten käyttötarpeiden huomioimisen välillä esimerkiksi vapaa-ajan asutuksen ohjaamisesta maisema-arvojen huomioimiseen tai vaikkapa metsänhoidon ja maa-ainesvaroja sisältävien alueiden suunnittelun välillä. Alueelle suositellaan laadittavaksi yleiskaava tai muu yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueen maankäytön järjestämisen periaatteet ja alueet eri toimintojen sijoittamiselle. Suunnittelumääräyksen tarkoituksena on maaseutuelinkeinojen kehittämisen turvaaminen mukaan lukien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemien ominaispiirteiden säilyttäminen ja hoito, sekä toisaalta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja maaseutualueen kylä- ja palvelurakenteen säilyttäminen. Maakuntakaavassa on osoitettu yhtenäisiin laajempiin peltoalueisiin perustuen peltobiotalouden kehittämisen kohdealueita Pielisen Karjalassa, Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa. 82

88 Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Peltobiotalouden kehittämisen ydinalueet (pba) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä yhtenäisiä peltoalueita, joille sijoittuu tärkeitä maaseutuelinkeinoja, erityisesti maanviljelyä. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset ja niiden kehittämismahdollisuudet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Suunnittelusuositus: Alueella on tarvetta yhteistoimintaan yhteisten suunnittelu- ja kehittämisperiaatteiden luomiseksi kuntakaavoituksessa. Alueelle suositellaan laadittavaksi maaseudun kehittämissuunnitelma, jossa luodaan tavoitteet ja esitetään toimenpiteet maaseutu- ja loma-asutuksen, maaseutuelinkeinojen ja vapaa-ajan tarpeiden kehittämiselle ja yhteensovittamiselle Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M) on käsitelty maakuntakaavan 4. vaiheessa. Aluevarauksina on esitetty kolme aluetta Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen sisällä ja/tai sen välittömässä läheisyydessä. Alueiden pääasiallinen maankäyttö on nykyisen ja halutaan jatkossakin olevan nimenomaan maa- ja metsätalous eikä ne sovellu taajamatoimintojen alueiksi. Alueissa ei ole todettu olevan tarkistustarpeita. Lisäksi kaavassa käsitellään maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. (MU, MU-1). Nämä alueet on esitelty kappaleessa Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-1), on maakuntakaavassa osoitettu Joensuun seudulta seitsemän suurehkoa aluekokonaisuutta, joista suurimpana ja keskeisimpänä Höytiäiseen rajoittuva Kontiolahden Jaamankangas. Myös suurten virkistysalueiden ympäriltä Pärnävaaralla ja Lykynlammella on osoitettu alueita MU -alueiksi. Lisäksi Kerolankangas Kontiolahdelta, Elovaaran ja Rauanjärven alueet Joensuun Pyhäselästä sekä Ala-Koitajoki Joensuun Enosta on osoitettu maakuntakaavassa MU alueina. Suunnitteluperiaatteet M-alueet täydentävät osaltaan Joensuun seudun maakuntakaavamerkintöjä niillä alueilla, joiden pääasiallinen käyttö on nykyisin ja halutaan jatkossakin olevan maa- ja metsätalous, eivätkö ne sovellu taajamatoimintojen alueiksi. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Maa- metsätalousvaltainen alue (M): Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. 83

89 4.6.4 Kaivosalueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalassa on mineraaleiltaan rikas kallioperä. Kaivostoiminnalla on täällä pitkät perinteet. Kaivostoiminta on otettu yhdeksi maakunnan kehittämisen painopisteeksi. Pohjois-Karjalan kallioperän alueelta tunnetaan useita taloudellisesti merkittäviä ja tyypiltään erilaisia malmiesiintymiä. Pohjois-Karjalassa nykyinen kaivosteollisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi Outokumpuun, Polvijärvelle ja Juukaan. Pohjois-Karjalassa on vuoden 2018 alussa TEM:n ylläpitämän kaivosrekisterin mukaan 23 kaivospiiriä, joiden yhteinen pinta-ala on n ha (tiedot haettu Kaivosrekisterin karttapalvelusta tammikuun 2018 tilanteen mukaisesti). Kaivospiirien suuri lukumäärä johtuu siitä, että yhtenäinen kaivosalue voi muodostua useammasta eri kaivospiiristä. Laajimmat kaivospiirit ovat Outokummussa, Polvijärvellä, Ilomantsissa ja Juuassa. Osalla kaivospiireistä ei ole aktiivista kaivostoimintaa. Tärkeimmät Pohjois-Karjalassa louhittavat metalliset malmit ovat kupari, sinkki, nikkeli ja kulta. Teollisuusmineraaleista tärkeimmät ovat talkki ja kalkkikivi. Osana Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmaa on laadittu Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat strategia, joka on maakunnallinen tahdonilmaus siitä, miten kaivannaisalaa tulee kehittää. Strategiassa asetetaan mm. kehittämisen tavoitteet ja painopisteet sekä kehittämistoimet. Geologian tutkimuskeskus teki Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta vuonna 2011 potentiaalisten malmien ja teollistenmineraalien esiintymisalueista erillisen selvityksen. Selvityksessä on tuotu esille vyöhykkeittäin alueita, joilla malmien tai mineraalien hyödyntämismahdollisuudet ovat olemassa. Nämä alueet ovat lähes kaikki toteutuneet uusina kaivoksina. Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää valtakunnallista kaivosrekisteriä, johon on koottu mm. voimassa olevat kaivospiirit ja hakemukset kaivospiirien perustamiseksi. Kaivosalueita käsiteltiin laajemmin maakuntakaavan 1. ja 3.vaiheessa. Tässä kaavavaiheessa kaivosalueiden rajat on ajantasaistettu. Potentiaalisia malmien ja teollisuusmineraalien esiintymisalueita käsiteltiin maakuntakaavan 3. vaiheessa. Nämä alueet ovat lähes kaikki toteutuneet uusina kaivoksina, eikä niitä enää esitetä erikseen kaavassa. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Kaivostoimintaa säädellään ensisijaisesti kaivoslailla ja -asetuksella sekä ympäristösuojelulailla ja -asetuksella. Ennen kaivostoiminnan aloittamista tarvitaan kaivosoikeuden lisäksi ympäristölupa, jonka yhteydessä selvitetään kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Merkittävien ympäristövaikutusten kyseessä ollessa, ennen luvan myöntämistä voidaan edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Kaivostoimintaa voidaan ohjata myös kaavoituksella. Kaivoslain mukaan kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaivostoiminta on suhdanneherkkää teollisuuden alaa. Maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti suhdanteiden mukaan ja tämä vaikuttaa myös malmin ja mineraalien etsintään. Tällä hetkellä erityisesti kiinnostus akkuteollisuuden tarvitsemiin metalleihin esim. litiumiin ja kobolttiin on lisääntynyt. 84

90 Kaivostoiminta on paikkaan sidottua ja se palvelee läheisesti paikallista ja alueen taloutta. Malmin ja mineraalin rikastus ja jalostus tapahtuvat usein muualla. Pienenpien louhimoiden yhteydessä ei ole kannattavaa jalostaa raaka-aineita paikanpäällä, vaan ne viedään suurempiin yksiköihin jalostettaviksi. Pohjois-Karjalassa merkittävää raaka-aineiden jalostustoimintaa tapahtuu Juuassa ja Ilomantsissa. Kaivostoiminta on luonteeltaan sellaista, että sen sijainti asutuksen tai muun melulle ja pölylle aran toiminnan läheisyydessä on ongelmallinen. Myös läheisyydessä oleville vesistöille ja pohjavesille voi aiheutua haittaa. Toiminnan sijoittamisessa pitää ottaa huomioon näistä aiheutuvat haitat. Maakuntakaavassa tarkistetaan kaivosalueiden rajaukset vastaamaan nykyistä tilannetta. Esitetyillä kaivosalueilla on voimassa olevat kaivosluvat, joiden yhteydessä on selvitetty myös Natura -vaikutukset niitten alueitten osalta, kun se on ollut tarpeen. Pienialaisia paikallista merkitystä omaavia kaivosalueita ei ole tarkoituksenmukaista esittää maakuntakaavassa. Kaavassa on esitetty voimassa olevat kaivospiirit. Karenssialueita ei ole huomioitu. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset EK Kaivosalueet (EK) Merkinnällä osoitetaan kaivospiirialueita, joilla on kaivostoimintaa tai joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema sekä toiminnan aiheuttamat vesistö- ja muut luontovaikutukset sekä tuotannon aikana että sen päätyttyä Turvetuotantoalueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Maakuntakaavassa turvetuotantoa on käsitelty 2.vaihekaavassa. Maakuntakaava 2040 laadintaprosessin aikana selvisi, että merkinnöissä on tarkistamistarpeita. Samoin tarkastamistarpeita on soiden suojelun osalta. Tästä johtuen maakuntakaava 2040:een otetaan mukaan sellaisenaan 2.vaihekaavassa osoitetut turvetuotantomerkinnät ja koko suokokonaisuus (soiden suojelu ja soiden hyödyntäminen) käsitellään omassa kaavaprosessissaan seuraavassa kaavavaiheessa. Pohjois-Karjalassa on runsaasti soita ja sen myötä turvevaroja. Valtakunnan metsien 9:en inventoinnin mukaan Pohjois-Karjalan biologinen suoala on ha eli 30 % maakunnan maapinta-alasta on suota. Soista on ojitettu 76 % lähinnä metsätaloutta varten, joten luonnontilaisia soita on siis 24 %. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut maakunnan yli 20 ha suuruisista soista 35 %, ja niiden pohjalta arvioinut koko maakunnan turvevarantoja. Selvitysten mukaan maakunnassa on yli 20 hehtaarin suuruisia geologisia soita yhteensä hehtaaria. Yli 1,5 metrin syvyisiä soita on Pohjois-Karjalassa hehtaaria, joista teknisesti käyttökelpoisia soita lasketaan olevan hehtaaria. Merkittävimmät suoalueet sijoittuvat maakunnan itäreunoille. Eniten soita on Ilomantsissa, josta löytyy lähes kolmasosa kaikista maakunnan yli 20 hehtaarin suuruista geologisista soista. Pinta-alana tämä tarkoittaa noin hehtaaria. Energiaksi muunnettuna Pohjois-Karjalan yhteenlasketut teoreettiset (suojelusoita ym. rajoitteita omaavia soita ei ole vähennetty laskelmasta) energiaturvevarat ovat 1400 TWh. 85

91 Pohjois-Karjalan energiaturpeen tuotantomäärät vuosina vaihtelivat GWh välillä. Samaan aikaan Pohjois-Karjalassa tuotettua turvetta vietiin GWh maakunnan ulkopuolelle eli keskiarvolla noin 20 % vuosituotannosta. Ympäristöturvetta tuotettiin em. vuosina vuositasolla m 3. Turpeen vuotuinen tuotanto Pohjois-Karjalassa on vaihdellut viime vuosina melko voimakkaasti erityisesti vaihtelevien tuotantokauden sääolosuhteiden johdosta. Turvetta on käytetty Pohjois-Karjalassa voimalaitoksissa Joensuussa, Enossa, Lieksassa ja Ilomantsissa sekä lämpölaitoksissa Kiteellä, Nurmeksessa, Kontiolahdella, Liperissä ja Juuassa. Puun käyttöä on 2000-luvulla lisätty maakunnan laitoksissa, mutta toisaalta mm. päästökaupan vaikutus polttoaineen hintoihin on välillä nostanut turpeen kysynnän korkealle tasolle. Turpeen seospoltto puun kanssa mahdollistaa puhtaamman polton ja sen on todettu myös vähentävän korroosiota. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Turpeenottoa säädellään ensisijaisesti ympäristönsuojelulain nojalla. Ympäristönsuojelulain 6 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella myös alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Koko Euroopan unionin alueella vesiensuojelun ja -hoidon yleiseksi tavoitteeksi on asetettu jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää (EY:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) ja laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004)). Turvetuotantoaluevarausten ensisijaisina tavoitteina on ollut: Esittää maakuntakaavassa yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti merkitykseltään vähintään maakunnalliset, tuotantopotentiaaliltaan ja pinta-alaltaan merkittävimmät suot (> 100 ha). Ohjata turpeenotto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan ensisijaisesti jo ojitetuille soille. Turvata turvetuotannon tulevaisuuden mahdollisuudet kotimaisena polttoaineena Pohjois-Karjalan energiantuotannossa. Varautua maakuntakaavassa kysyntäennusteita suurempaan turpeen käyttöön. Tarkastella osoitettavia turvetuotantoalueita valuma-aluekohtaisesti tavoitteena turvetuotannon vesistövaikutusten vähentäminen. Huomioida turpeennostoalueiden jälkikäyttö. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoalueina (EO/tu) kaikki tuotannossa olevat ja luvitetut 16 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 6284 ha. Parasta aikaa muutamista luvista on valitettu ja uusia lupia on lähdössä liikkeelle, joten lupatilanne muuttuu nopeasti. Sen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotannon kannalta tärkeinä alueina (tu) 43 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin ha. Turvetuotannon kannalta tärkeinä alueina on osoitettu seudullisesti merkittävät (yli 100 ha) suoalueet, jotka ovat tuottajien tai maanomistajien esityksiä tai lähtöisin voimassa olevasta seutukaavasta ja jotka ovat tuotantoon soveltuvia. Pohjois-Karjalan soista on tutkittu vain noin kolmasosa, joten myös tutkimattomia soita on osoitettu maakuntakaavassa. Kaikille turvetuotannon kannalta tärkeiksi katsotuille soille on tehty maastokatselmus, jonka tarkoituksena oli varmistaa, ettei turvetuotantoon osoitetuilla alueilla tavata valtakunnallisia tai maakunnallisia luontoarvoja. Sen lisäksi turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset on selvitetty valuma-aluekohtaisesti erikseen. Tämän tarkastelun perusteella tuotannon kannalta tärkeinä alueina on esitetty vain ne alueet, joista ei aiheudu alapuoliseen vesistöön merkittävää vedenlaadun heikkenemistä. 86

92 Kaikki tuotantoon esitetyt suot on läpikäyty soiden soveltuvuustarkastelun pohjalta. Selvityksessä on tarkasteltu soiden teknistaloudellista ja ympäristöllistä soveltuvuutta maakuntakaavan turvetuotantovarauksiksi. Teknistaloudellista soveltuvuutta kuvaavina tekijöinä on käytetty suon energiasisältöä, sijaintia ja maanomistusta. Ympäristöllistä soveltuvuutta kuvaavina tekijöinä on puolestaan käytetty suon luonnontilaisuutta, vesistövaikutuksia, luonnonarvoja, asutuksen läheisyyttä ja muita vaikutuksia (mm. kulttuuri- ja maisemavaikutukset, virkistyskäyttö). Kaavan laadintaprosessin aikana selvisi, että maakuntakaavan 2. vaiheessa selvitettyjen turveresurssien aluerajaukset eivät ole enää ajan tasalla. Uuden ajantasaisen tiedon kerääminen aloitettiin. Tähän liittyen kaavaan merkittyjen soiden luonnontilaisuus selvitettiin yhteistyössä GTK:n kanssa. Sekä turvetuotantoalueiden että turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden muutoksia todettiin olevan paljon. Aihe edellyttää laajemman ja yhtenäisen tarkastelun, mitä ei tähän kaavavaiheeseen suunniteltu. Ilman laajempaa selvitystä edellisen 2. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoresurssit jätetään voimaan pienin poikkeuksin. Maakuntakaava turvaa nykyisellään eli 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä turveresurssien riittävyyden ja huomioi maakunnan itäosaan suunnitellun teknisen hiilen tehtaan tarpeet nykytiedon varassa. Kokonaismaakuntakaavassa 2040 Koivusuo-Ruosmesuo esitetään n. 500 ha alue selvitysalueeksi, joka voidaan merkitä maakuntakaavaan EO/tu (Turvetuotantoalue) merkinnällä, mikäli alueelle haetaan turvetuotantolupaa ja se saadaan. Kyseinen turvetuotannon kannalta tärkeäksi alueeksi luokiteltu kohde poistettiin maakuntavaltuuston hyväksymästä kaavasta ympäristöministeriön vahvistamismenettelyssä Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Turvetuotantoalue (EO/tu) Merkinnällä osoitetaan tuotannossa olevat tai tuotantoon luvitetut alueet. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. 87

93 Selvitysalue Merkinnällä osoitetaan Koivu-Ruosmesuon noin 500 hehtaarin suuruinen alue Ilomantsissa Maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottoalueita ei käsitellä maakuntakaavassa. Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista toimintaa ja lupaviranomaisena toimii kunta. Maa-aineslaki säätelee maa-ainesten ottotoimintaa. Lain 3 :n 1 momentin mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-ainesten ottoon liittyvä kivenlouhinta ja murskaamo tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Pohjavettä koskevat ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto. Maakuntakaavojen maa-ainesalueidenvaikuttavuudesta on selvinnyt, että vuonna 2015 vain noin 20 % myönnetyistä maa-ainesten ottoluvista sijoittui maakuntakaavan varausten alueille. Vuonna 2018 tarkasteltiin tarkemmin soranottolupia. Siellä todettiin, että vuodesta 2010 eteenpäin päättyneet tai tulevaisuudessa päättyvistä isoimmista ottoalueluvista (yli m3) maakuntakaavan EO-alueilla osui vajaa puolet, 46 %. Koska kaavan ohjausvaikutus on todettu heikoksi, poistetaan maa-ainesten ottovyöhykkeet kaavasta. Maaaineksia varten tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin kaikkien käytettävissä. Tutkimuksissa on osoitettu kiviaineskulutuksen tarve ja ainekseltaan parhaat sora-ja hiekka-sekä kalliokiviainesalueet. Maakuntakaava ohjaa maa-ainesten ottotoimintaan esimerkiksi virkistysalueiden ja suojelualueet kautta. Maakuntakaavan alueluettelossa on eritelty em. geologisten muodostumien tyypit. Valtakunnallisesti arvokkaita harju-, kallio-ja moreenimuodostumia sekä tuuli-ja rantakerrostumia. Korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset osoittavat, että lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO 2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO 2016:93). Tällä perusteella voitaisiin poistaa kaavasta arvokkaat harju-, kallio-ja moreenimuodostumat. Kaavaratkaisussa näille alueille ei ole esitetty niitä vaarantavia maankäyttömuotoja. Kohteiden osalta lupa-ja korvauskysymykset ratkaistaan maa-aineslain mukaisen lupaprosessin yhteydessä. Maa-aineslain 8 :n mukaan jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa-ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, on kunta tai, jos alueella on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallista merkitystä, valtio velvollinen omistajan niin vaatiessa lunastamaan alueen. 88

94 Taulukko 17. Muutokset Luonnonympäristöt, luonnonsuojelu ja luonnonvarat merkintöihin Karttamerkintä nykyisessä kaavassa Kehittämiskohde / uusi merkintä Merkinnän tarkoitus / Tavoite 2040 Kaivosalueet (EK) Ei muutosta Ajantasaisuuden tarkastaminen Malmien tai teollisuusmineraalien esiintymisalue (ek1) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Soranottoalue (EO1, EO1-p) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Soranottoalue (eo-1) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Rakennuskiviainesten ottoalue (EO2, eo2) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Kalliokiviainesten ottoalue (EO3, eo3) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Kalliokiviainesten ottoalue (eo-3) Tarpeellisuuden selvittäminen Poistetaan kaavasta Turvetuotantoalue (EO/tu) Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Selvitysalue (se) Turpeenkäyttöalue Merkintä osoittaa kaavavaiheiden turvetuotantoalueet ja turvetuotannon kannal-ta tärkeät alueet yhtenä kokonaisuutena. Näistä turvetuotantoalueista Linnunsuo (Kontiolahti) ja osittain Iljansuo (Ilomantsi) ovat nykyisin luonnonsuojelualueita. Koivusuo-Ruosmesuon erityiskysymyksen ratkaiseminen Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Kokonaismaakuntakaavassa 2040 esitetään n. 500 ha:n alue selvitysalueeksi. Mikäli alueelle haetaan ja saadaan ympäristölupa aikaisempaa hakemusta pienemmälle alueelle, se voidaan merkitä maakuntakaavaan EO/tu ( Turvetuotantoalue) merkinnällä. Vaihtoehtoisesti tu (Turvetuotannon kannalta tärkeä alue) merkinnällä tai niin kuin voimassa olevassa kaavassa, jättää merkitsemättä. Pohjavesialueet (pv) Ei muutoksia. Maakuntakaavan sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohja- ja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Rantarakentamisen kehittämisen kohdealue, rantarakentamisen solmukohdat ja koillinen luontovyöhyke merkinnät (rk, ra ja rk- 1). Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1) Arvokas kallioalue (ge-2) Harjujensuojeluohjelma-alueet (MY-hs, ne, jotka ei suojelualueita) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Metsien ja rantojen kannalta arvokas alue (mera) Arvokas luontoalue (alu) Yhdistää monia kaavavaiheiden luonto-teemoja ja täydentää sitä norppaalueilla ja arvokkailla pienvesillä. - erotettu indekseillä, että erityinen luontoarvo selviää Yhdistäminen uuteen alu-merkintään. Ei muutoksia määrään tai laajuuteen. Merkintä informoi metsien kannalta maakunnalle tärkeistä alueista ja antaa suosituksen rantarakentamiselle. Samalla aiemmat rantarakentamisen merkinnät poistetaan. Merkinnällä ilmoitetaan kohteen erityinen luontoarvo. Pienvedet ja norpat = alu MY-hs = alu-1 ge-1 ja ge-2 = alu-2 luo-1 = alu-3 89

95 Luonnonsuojelualue ja -kohde (SL, SL-v) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) [osa kohteista muuttunut suojeluun] MY-hs (osa kohteista nykyisin suojelualueita, osa arvokas luontoalue (alu) -merkintää) Luonnonsuojelualueet (SL) Ajantasaistetaan ja täydennetään aineistoa Metsähallituksen Luontopalveluiden Valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankituilla alu-eilla. Nämä alueet varattu suojeluun, mutta niille ei vielä ole perustettu suojelualuetta. Virkistyksen ja suojelun toimivaa kokonaisuutta korostetaan liittämällä virkistyskäytön kannalta tärkeitä suojelualueita osoittava SL-v-teema teemaan ja säilyttämällä entinen suunnittelumääräys. Teemojen yhdistäminen selkeyttää karttaa. Harjujensuojeluohjelma on toteutunut, joten oma merkintä siitä on vanhentunut. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Luonnonsuojelukohteissa tulee huomioida virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittaminen. Lakisääteisesti vahvistettu luonnonsuojelu merkitään karttaan omana teemana, mutta kartassa ei yksilöidä tarkemmin suojeluperus-teita. Teemojen ajantasaistus on tehty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa ja SY- KE:n ja Metsähallituksen tietovarantoja hyödyntäen. Koskiensuojelualue (ko) Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Eritelty tieto kaikista suojelualueista säilyy omissa rekistereissään ja esitetään liitekartalla. Koskiensuojelualue säilyy omana merkintänään, ei muutoksia. Natura-alueet esitetään omana teemana ja tarkastetaan lähinnä merkintöjen ajantasaisuus. Teema ei sisällä enää ehdotettuja alueita, kuten aiemmissa kaavavaiheissa. Koskiensuojelualue estää koskien valjastamisen voimatalouteen. Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla ja niiden Natura-suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. Natura-alueiden luonne poikkeaa perinteisistä suojelualueista. Natura-alueisiin liittyen suunniteltuja maankäyttömuutoksia ja niiden vaikutuksia on tarkasteltava laajempana kokonaisuutena, eikä vain tarkasti Natura 2000 rajauksen sisältä LUONNONSUOJELU JA ARVOKKAAT LUONTOALUEET Maakuntakaava- ja nykytilanne Luonnonsuojelualueet on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa, jossa suojelualueina on osoitettu Pohjois- Karjalan seutukaavan 1. vaiheen (vahvistettu ) ja Joensuun seudun seutukaavan (vahvistettu ) suojelualueet. Alueilla on todettu ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella olevan vielä maakunnallisia suojeluarvoja. Alueiden suojeluarvot on selvitetty raportissa Pohjois-Karjalan luonnonympäristö (Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto A 10, 1974, Joensuu). Maakuntakaavan 2. vaiheessa on käsitelty geologian ja maiseman suojelun kannalta maakunnallista merkitystä omaavia harjualueita. Alueiden peruste on sama kuin maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetuilla geologian ja maiseman suojelun kannalta maakunnallisesti merkittävillä MY- ja S-alueilla. Koska maakuntakaavan ohjausvaikutuksen ja tasavertaisuuden vuoksi oli tarkoituksenmukaista osoittaa samaa asiaa tarkoittavat alu- 90

96 eet yhtenäisellä merkinnällä ja maakuntakaavamääräyksellä, kumottiin maakuntakaavan 1. vaiheen MY-alueet ja S-alueet ja korvattiin ne ge-1, MU/ge-1, ge-2, V/ge-1 -merkinnöillä ja niihin liittyvillä suunnittelumääräyksillä sekä soiden kohdalla SL ja V/luo-1 -merkinnöillä suunnittelumääräyksineen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käyty läpi maakuntakaavan 1. vaiheen maakunnalliset suojelualueet ja - kohteet, joita ei käsitelty 2. vaiheessa. Tarkastelun tarkoituksena on ollut yhdenmukaistaa 1. vaiheen suojelumerkinnät vastaamaan 2. vaiheen suojelumerkintöjä. Tarkastelun perusteella seitsemän maakunnallisen suojelualueen, yhteensä 356 ha (S) merkintä muutetaan SL-aluemerkinnäksi ja maakuntakaavan 1. vaiheen S-merkintä kumotaan. Suojelualueiden rajaukset on tarkistettu vastaamaan mahdollisia yleiskaavamerkintöjä. Tämän lisäksi kaavan 3. vaiheessa myös 1. vaiheessa esitetyt maakunnallisten suojelukohteiden (s) suojeluarvot on tarkistettu maastokäynnein ja tehty tarvittavat tarkistukset. Tarkastelun perusteella 12 maakunnallisen suojelukohteen (s) merkintä muutettiin SL-kohdemerkinnäksi ja maakuntakaavan 1. vaiheen s-kohdemerkintä kumottiin sekä yhden maakunnallisen suojelukohteen (s) merkintä muutettiin SL-aluemerkinnäksi (Ruoppausluoto-kohde muuttui Alusveden selkäluodot ja saaret -alueeksi, 194 ha) ja maakuntakaavan 1. vaiheen S-kohdemerkintä kumottiin. Maakuntakaavan 1. vaiheen suojelumerkintöjen päivityksiä tehtiin niin, että maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitettiin SL-aluemerkinnällä luonnonsuojelualueita yhteensä 8 kpl ja yhteensä 550 ha sekä SL-kohdemerkinnällä 12 kpl. Maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitettiin valtion maille Metsähallituksen laatiman Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman ja METSO-ohjelman mukaisia suojelualueita SL-aluemerkinnällä 35 kpl ja yhteensä ha ja SL-kohdemerkinnällä yhteensä 34 kpl. Maakuntakaavan 1. vaiheessa oli osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja yksityisiä luonnonsuojelualueita yhteensä 68 kpl ja 1 209,4 ha. Maakuntakaavan 3. vaiheessa osoitettiin luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja yksityisiä luonnonsuojelualueita SL-aluemerkinnällä yhteensä 125 kpl ja yhteensä ha sekä SL-kohdemerkinnällä yhteensä 340 kpl. Maakuntakaavan 2. vaiheessa Outokummun Viurusuo osoitettiin selvitysalueeksi. Vuoden 2012 aikana Vapo Oy ja ympäristöministeriö tekivät sopimuksen alueen myynnistä valtiolle suojelualueeksi. Tämän vuoksi maakuntakaavan 3. vaiheessa Viurusuo (362 ha) osoitettiin luonnonsuojelualueeksi (SL-merkintä) ja 2. vaiheessa vahvistettu selvitysaluemerkintä (se) kumottiin. Maakuntakaavan 4. vaiheessa ei käsitelty luonnonsuojelu- ja luonnonvarateemoja. Keskeiset luonnonympäristöön liittyvät muutokset olivat virkistysalueiden ja viheryhteystarpeiden määrittely, mitkä teemoina käsitellään tässä selostuksessa myöhemmin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös uusista valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista linjaa luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kaavoitusperiaatteet. Tavoitteiden taustoissa todetaan, että luonnon- ja kulttuuriympäristöistä huolehtiminen kestävällä tavalla on tärkeää elinkeinojen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin kannalta. Alueidenkäytöllä on ratkaiseva merkitys luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä arkeologisten arvojen säilymiselle sekä niitä koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanolle. Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävä käyttö toteutuu turvaamalla niiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. 91

97 Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 pyrkii turvaamaan luonnon monimuotoisuuden ja edistämään luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla. Ainutlaatuinen luonto on nähty aluerakennetyön tuloksissa yhdeksi tärkeimmistä Pohjois-Karjalan vetovoimatekijöistä. Luonnonarvojen merkitys vetovoimatekijänä kasvaa entisestään, kun paikasta riippumattomuus lisääntyy ja matkailu kansainvälistyy. Luontomatkailu on yksi voimistuvista kansainvälisistä matkailun trendeistä. Maakuntakaava 2040:ssa esitetään luontoasiat kahdessa kategoriassa: Luonnonsuojelu ja arvokkaat luontoalueet sekä luonnonympäristö ja luonnonvarat. Luonnonsuojelu ja arvokkaat luontoalueet käsittelee luonnon- ja koskiensuojelualueita, Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita sekä arvokkaita luontoalueita, jotka ovat pääosin vaihekaavojen 1-4 merkintöjä. Suojeltuihin alueisiin tulisivat kohteet, joiden suojelu perustuu valtioneuvoston tai viranomaisten päätökseen ja kohteet, jotka ovat mukana vanhoissa vaihekaavoissa SL merkinnällä Luonnon- ja koskiensuojelualueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Maakuntakaavan vaiheissa luonnonsuojelulain mukaisia kohteita on käsitelty merkinnöillä luonnonsuojelualue (SL), luonnonsuojelualue, jonka virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista tai maakunnallista merkitystä (SL-v) ja luonnonsuojelukohde (SL, pinta-ala alle 5 ha). Koskiensuojelulain mukaiset kohteet, joilla on voimalaitoksen rakentamisrajoitus, merkittiin karttaan erikseen. Näiden merkintöjen tausta ja nykytilanne on kuvattu tämän luvun alussa. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Luonnonsuojelualue (SL) ja luonnonsuojelualue, jolla on seudullista tai maakunnallista virkistyskäyttöä (SLv) merkinnät yhdistetään selkeyden vuoksi: merkintä on ollut harhaan johtava, sillä esimerkiksi kansallispuistoja ei ole luettu SL-v-merkinnällä. Jatkossa suojelualueet kuvataan aluemaisina, jolloin vältetään pistemäisten pienten suojelualueiden rajojen tulkintavaikeudet. Soidensuojelun täydennysohjelma huomioidaan maakuntakaavassa siten, että selvitystyön tulosaineistosta valittiin kaavaan yhdeksän uutta SL-kohdetta (liite 1 F). Ne ovat kaikki soita sijaiten ELY:n selvityksen mukaan noin puoliksi valtion tai metsäyhtiöiden mailla. Suojeltavien soiden kokonaispinta-ala on 595 ha. Suojelualue (S)-kaavamerkintää ei oteta käyttöön. Aineistoa täydennettiin Metsähallituksen Luontopalveluiden Valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankituilla alueilla. Nämä alueet on varattu suojeluun, mutta niille ei vielä ole perustettu suojelualuetta. Tieto tulevista suojelualueista auttaa kaavoitusta ennakoimaan ja huomioimaan vielä virallisissa suojelualuerekistereissä näkymättömät tulevat suojelukohteet. 92

98 Luonnonsuojelumerkinnät ajantasaistettiin myös yksityisten suojelualueiden eli YSA-kohteiden osalta sekä päätettyjen toteutettavien luonnonsuojeluohjelmien osalta. Kokonaisuutena maakunnasta on suojelualueita noin 4,4 % pinta-alasta. Taulukko 18. Luonnonsuojelualueet, Natura 2000 alueet ja pohjavesialueet ajantasaistettuna Kaavamerkintä Vanha/uusi merkintä kaavassa Lyhenne Määrä, kpl Pinta-ala, ha Luonnonsuojelualueet Vanha SL ,3 Natura-alueet Vanha nat ,2 Pohjavesialueet Vanha pv ,7 SUMMA , Natura-alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Natura verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Suurimmat Pohjois-Karjalan yleissuunnitelmassa käsitellyt alueet ovat Pyhäjärven ja Oriveden-Pyhäselän Natura alueet, joiden pinta-alasta suurin osa on vesialuetta. Suurimmat maa-alueilla sijaitsevat alueet ovat Patvinsuo ja Ruunaa. Noin viidennes Pohjois-Karjalan Natura alueiden lukumäärästä sisältää myös muita kuin luonnonsuojelualueita. Niiden suuri pinta-alaosuus johtuu siitä, että suurimpien alueiden rajauksiin sisältyy runsaasti vesialueita 7. Uhanalaisista sekä lintu- ja luontodirektiivin lajeista Pohjois-Karjalan Natura 2000 alueilla on erityistä merkitystä mm. valkoselkätikan, rupiliskon, saimaannorpan, tikankontin, myyränportaan ja serpentiiniraunioisen esiintymien suojelussa. Lisäksi maakunnan itä- ja pohjoisosien Natura-alueet ovat tärkeitä vanhojen metsien ja soiden sekä muiden kosteikkojen lajiston suojelulle. Luontotyyppien suojelun kannalta erittäin tärkeitä ovat boreaaliset luonnonmetsät, laajat suoyhdistymät monine luontotyyppeineen sekä lehtokeskusalueen ja sen pohjoispuolelle jatkuvan vaara-alueen lehdot 7. Natura verkosto kattaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 129 Natura-aluetta ja yhteensä noin hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. ELYkeskuksen Natura-verkostosta noin 83 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. vesilain säännöksin. 7 Pääosan valtioneuvoston hyväksymistä Natura alueista on EU:n komissio hyväksynyt jo Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet 7 Natura-alueiden yleissuunnitelma Pohjois-Karjalan ELY-keskus (POKELY/146/2017) 93

99 Natura-alueet esitetään omana teemana ja työssä tarkastettiin lähinnä merkintöjen ajantasaisuus. Teema ei sisällä enää uusia ehdotettuja alueita, kuten aiemmissa kaavavaiheissa. Natura-alueiden rajaukset ja kaavamerkintä ja määräykset siirtyvät vanhoista vaihekaavoista uuteen kaavaan Pohjavesialueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalassa vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Kaikilla vesilaitoksilla on valmius käyttää pohjavettä. Runsaiden hiekka- ja soramuodostumien ansiosta maakunnan pohjavesivarannot ovat merkittäviä. Pohjavedet sijoittuvat pääosin reunamuodostumiin ja niihin liittyviin sauma- ja harjumuodostumiin. Laajimmat pohjavesi-alueet sijaitsevat maakunnan eteläosassa, missä glasifluviaalisia jäätikköjokien kerrostamia hiekka- ja soramuodostumia on eniten. Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Pohjois-Karjalan alueella on vaihemaakuntakaavoissa osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeimpiä eli luokkaan I kuuluvia pohjavesialueita 115 kappaletta. Yhteensä pohjavesialuetta, joista II-luokkaan eli vedenhankintaan soveltuviin kuuluu 228 aluetta. Pohjavesialueiden pinta-ala on yhteensä km². Pohjois-Karjalan ELY-keskus tarkistaa maakunnan pohjavesialueiden luokitukset lainsäädännössä tapahtuneiden muutoksien vuoksi vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta siten kuin ne määritettäisiin ensimmäisen kerran. Luokituksessa otetaan huomioon uutena perusteena myös pintavesi- ja maaekosysteemit, jotka ovat pohjavedestä suoraan riippuvaisia, esimerkiksi lähteet ja pienvedet. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on 343 luokiteltua pohjavesialuetta, joista kolme on nimetty riskialueeksi. Lisäksi Pohjois-Karjalassa on kahdeksan seuranta- /selvityskohdetta, joiden pohjaveden laadusta ei ole juurikaan tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on pohjaveden tilaa uhkaavaa toimintaa. Merkittävimpiä pohjavesiriskiä aiheuttavia toimintoja Pohjois-Karjalassa ovat liikenne, asutus, yritystoiminta, vanhat pilaantuneet maa-alueet, maatalous sekä maaainestenotto. Maankäytön suunnittelulla voidaan toimintoja ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavan sisältö ja esitystapaoppaan mukaan vesivarojen kestävää käyttöä koskeva MRL:n 28 :n sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohjaja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Näihin kuuluvat vesioikeuden päätöksellä perustetut sekä yleensä pohjavesien laatuluokituksen I- ja II-luokkaan kuuluvat alueet. Samalla on huolehdittava siitä, että muu alueiden käyttö, kuten teollisuusalueet, uudet tielinjaukset tai asutus maakuntakaavassa osoitetuilla pohja- ja pintavesialueilla ja niiden valuma- ja kerääntymisalueilla ei uhkaa vesivarojen määrää ja laatua. Maakuntakaavoituksessa on myös otettava huomioon Euroopan yhteisön vesipuitedirektiivin velvoitteet sekä tältä pohjalta tapahtuva, vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseen ja laadun parantamiseen tähtäävä valuma-aluekohtainen suunnittelu. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä esitetään pohjavesialueet vastaavalla tavalla kuin edellisissä kaavavaiheissa. Pohjavesialueiden rajaukset tarkastetaan voimassa olevan tilanteen mukaisiksi. Kuitenkaan ELY:n uudet pohjavesialueiden rajaukset ja määritysperusteet, kuten uusi E-luokka eivät ennätä maakuntakaavaan. 94

100 4.7.4 Arvokkaat luontoalueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Suojelualueisiin kuulumattomat kaavavaiheiden arvokkaat harju-, moreeni tai kallioalueet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (Luo-1, tyypillisesti suoalueita) säilytetään uudessa Arvokkaat luontoalueet teemassa (alu-1, alu-2, alu-3). Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Alue kuuluu tässä lueteltuihin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti inventoituihin luontoympäristöihin. Mukana on uusia ja edellisessä kaavassa jo arvotettuja luontoympäristöjä. Reunaviivalla ilmoitetaan kohteen erityinen luontoarvo ja se erotetaan paikkatietoaineistotulkinnasta (mera). Reunaviivalla rajatut alueiden erityisarvo tulee tarkistaa kaavan liiteaineistosta, missä jokainen kohde on eroteltu luontoarvonsa perusteella. Taulukko 19. Arvokkaat luontoalueet -kaavamerkinnän koostuminen vanhoista ja uusista arvokkaista luontoalueista sekä jako Alu, Alu-1, Alu-2 ja Alu-3 merkintöihin. Kaavamerkintä Vanha/uusi merkintä kaavassa Vanha/uusi lyhenne Määrä, kpl Pinta-ala, ha Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Vanha Ge-1 / alu Arvokas kallioalue Vanha Ge-2 / alu Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Vanha Luo-1 / alu Valtakunnallisesti merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alue, jonka perustana on harjumuodostuma Vanha MY-hs / alu SUMMA Arvokkaat pienvedet Uusi alu Saimaannorpan pesimäalueet Uusi alu SUMMA YHTEISSUMMA Vanha+Uusi Vaihemaakuntakaavojen 1-4 arvokkaat luontoalueet ge-1, ge-2, MY-hs ja luo-1 Merkintään liitetään nykyisen kaavan teemoja, kuten valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita harju-, moreeni ja kallioalueita sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ja kohteita kuvaavat merkinnät (ge-1, ge-2, MY-hs ja Luo-1). Nämä merkinnät siirtyvät rajausten osalta kaavaan pääosin sellaisenaan. Tarvittaessa näiden merkintöjen rajausta ja statusta on muutettu, sillä esimerkiksi osa vaihekaavojen Luo-1-kohteista on nykyisin suojelualueita. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat suoalueet (alu-3) 95

101 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pyysi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta selvityksen vaihekaavojen 1-4 suojelumerkinnöistä, sillä luonnonsuojelumerkintöjen ajantasaistamisen tarve oli ilmeinen. ELY-keskus huomioi työssään vaihekaavojen merkinnät, uuden suojelun toteutumisen ja edellisten kaavavaiheiden jälkeen toteutetun soidensuojelun täydennysohjelman selvitykset. Selvitys painottui soiden käsittelyyn maakuntakaavassa, koska tästä Pohjois-Karjalalle leimallisesta luontokokonaisuudesta oli eniten uutta maastotöin arvotettua tietoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että monen jo kaavassa suojellun suon rajaus muuttuu, kun suojelualueita on täydennetty maakaupoilla, ja mukaan tulee uusia suojelualueita (SL). Selvityksen perusteella vanhojen vaihekaavojen suojeluvarauksista toisaalta poistettiin kohteita, joita ei ole tarkoitus suojella. Poistojen jälkeen jäi jäljelle 19 kaavoissa jo suojeltua suota, pinta-alaltaan 741 ha, jotka esitetään myös uudessa kaavassa säilytettävän samalla merkinnällä SL. Selvitystyön tulosaineistosta kaavaan valittiin yhdeksän uutta SL-kohdetta. Ne ovat kaikki soita sijaiten ELY:n selvityksen mukaan noin puoliksi valtion tai metsäyhtiöiden mailla. Suojeltavien soiden kokonaispinta-ala on 595 ha, ja näistä olemassa olevien suojelualueiden laajennuksia on 8 kpl, suostrategia toteuttaa 5 kpl ja muissa kaavoissa jo mainittuja soita on 3 kpl. Lukumäärien yhteenlasketun summan suuruus johtuu määritelmien päällekkäisyyksistä. Kaavan osoittaman suojelupinta-alan toteutuminen on mahdollista, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, ulottuen vuoteen Ylivoimainen enemmistö suojeluun tulevista soista on avosoita, joilla ei ole metsätalousmerkitystä. Soidensuojelun täydennysesityksen kohteiden toteutus on rehevien puustoisten soiden osalta jo käynnistynyt METSO-rahoituksen puitteissa. Kaavaan oli ehdolla 107 kpl luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä eli luo-merkinnällä merkittyjä soita, mutta ne päätettiin käsitellä seuraavassa vaihekaavassa yhdessä turvetuotannon kanssa. Nyt kaavaan vietävät luo-merkinnän suot ovat jo sinne aiemmissa kaavavaiheissa hyväksyttyjä suoalueita. Kohteiden jaottelu Natura 2000, SL ja Luo-kohteisiin esitetään seuraavassa kartassa ja tarkemmin liitteessä. 96

102 Kuva 17. maakuntakaavan luonnonsuojelu liittyvätmerkinnät. 97

103 Arvokkaat pienvedet (alu) Pohjois-Karjalan maakuntakaava on huomioinut arvokkaita metsä- ja suokohteita sekä geologisesti monimuotoisia alueita, mutta ei pienvesiä. Pienvedet ovat tärkeitä virkistyskohteita ja monien uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä. Pienvesien merkitys korostuu virtakutuisten kalojen arvokkaina lisääntymis- ja elinalueina. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 vesienhoitosuunnitelmat, joissa mainitaan yhtenä kehitettävänä ohjauskeinona pienvesien ennallistamisohjelman laatiminen. Ympäristöministeriö asetti keväällä 2013 työryhmän kehittämään toimia, joilla voidaan edistää luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten pienvesien suojelua ja ihmistoiminnan seurauksena muuttuneiden pienvesien ennallistamista ja kunnostamista. Työryhmän valmistelema luonnos pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaksi oli lausuntokierroksella Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaehdotus hyväksyttiin Maakuntakaava huomioi valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita pienvesiä, jotka on selvitetty Pohjois-Karjalan ympäristö- ja ELY-keskuksen maastokartoitusten perusteella alkaen 1990-luvulta. Kohteet on valittu usean asiantuntijan voimin ja ne esitetään arvokkaiden luontoalueiden teemassa (alu). Kaavamerkinnän tarkoituksena on informaation välittäminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä maiseman ominaispiirteet. Tarkempi kohteen kuvaus ja sijainti selviää liitteestä. Saimaannorpan pesimisalueet (alu) Arvokkaiden luontoalueiden teemaan liitetään uutena myös Metsähallitukselta ja ELY-keskukselta saatu tieto arvokkaista norppavesistä. Saimaannorpan pesimisalueita esitetään kaavaan kolme vyöhykettä. Ne sijoittuvat Rääkkylän ja Liperin kunttiin Oriveden ja Pyhäselän väliselle alueelle. Pesimäalueiden valinta perustuu Metsähallituksen pesäaineistoon vuosilta Kyseessä on maakuntakaavatasolle yleistettynä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta sama saimaannorpan pesimäaluetieto, joka on toimitettu alueen kuntien kaavoittajille huomioitavaksi tarkemmissa kaavoissa. Tässä maakuntakaavan pesimäaineistossa esitetään yksi uusi alue Ukonselällä Reposaari-Turpeisensaari-Hypönniemi-alueella, joka on uusi saimaannorpan kannalta tärkeä pesimäalue ja tulee vasta myöhemmin huomioiduksi Metsähallituksen virallisissa ohjeissa kuntien kaavoittajille. Kaavamerkinnän tarkoituksena on informaation välittäminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä maiseman ominaispiirteet. 98

104 Kuva 18. Saimaannorpan pesinnän kannalta tärkeät alueet Liperissä, Kiteellä ja Rääkkylässä. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Luonnonsuojelu- ja koskiensuojelualue (SL ja kos): Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain (SL) tai koskiensuojelulain (kos) nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet; Metsähallituksen Luontopalveluiden valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet, joita ei vielä ole perustettu suojelualuetta; sekä koskiensuojelulailla (35/1987) suojellut vesistöt. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ml. hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee erityistä huomiota kiinnittää virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luoda edellytykset seudullisten virkistysreittien toteutumiselle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta. Rakentamismääräys: Koskiensuojelulailla suojelluille vesistöille ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiseen. 99

105 Natura 2000 verkostoon kuuluva alue (Nat): Suunnittelumääräys: Merkinnällä osoitetaan Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet. Alueilla ja niiden Natura-suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv): Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Arvokkaat luontoalueet (alu, alu-1, alu-2, alu-3) Merkinnällä korostetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontoarvoja: arvokkaat harju-, moreeni, kallio-, suo- ja pienvesialueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita sekä saimaannorpan tärkeitä pesimäalueita. Lisämerkinnällä -1 on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma ja joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä -2 on esitetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita harju-, moreeni- ja kallioalueita, joilla on maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä aiheutuvia rajoituksia. Lisämerkinnällä -3 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita suoalueita. Merkinnöistä ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä maiseman ominaispiirteet. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin eikä alueelle tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Lisämerkinnällä -2 osoitettujen alueiden suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ja geomorfologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Lisämerkinnällä -3 osoitettujen alueiden suunnittelussa on otettava huomioon suoluonnon biologiset ja hydrologiset erityispiirteet. Merkinnöistä ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. 100

106 Tärkeimmät selvitykset -Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Ympäristöministeriö, 1978, täydennetty 1980, 1985 ja Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus, alueelliset loppuraportit Pohjois-Karjalan harjuluonto. Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto: A 32, Pohjois-Karjalan metsäohjelma Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan Natura verkosto (perustuu komission päätökseen 2005/101/EY, boreaalisen vyöhykkeen osalta ja valtioneuvoston päätöksiin , , , ja ). -Pohjois-Karjalan suostrategia. Ohtonen ja Kotanen. Alueelliset ympäristöjulkaisut: 287. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset -Soidensuojelun perusohjelma ( ja ). -Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Ympäristöministeriön raportteja 26/2015 -Lintuvesiensuojeluohjelma ( ). -Harjujensuojeluohjelma ( ). -Lehtojensuojeluohjelma ( ). -Rantojensuojeluohjelma ( ). -Vanhojen metsien suojeluohjelma ( ) -Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, 2000 PKA. -POSKI-hankeraportit (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteen-sovittaminen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus). Loppuraportit Kalliokohteiden inventointi Pohjois-Karjalassa, GTK Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö 14/ Energia ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 1. päivitys (6/2007), ( ), Turveteollisuusliitto (suorittajaorganisaatio VTT Prosessit). -Erityissuojelua vaativat vesistöt, työryhmämietintö 63/1992, YM ympäristön-suojeluosasto. -Geologian tutkimuskeskuksen turveraportit. -Leino, Jukka (2007), Pohjois-Karjalan maakunnan turvevarat, Geologian tutkimuskeskus. -Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 105/2007). -Potentiaaliset turvevarat kunnittain Pohjois-Karjalasta, GTK turvetutkimusseloste 5/ Antikainen, Merja, Olli Breilin & Ari Lyytikäinen (2001). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Pielisen Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut GTK (2006). Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala. -GTK (2011). Pohjois-Karjalan kalliokiviainesten kulutusennuste vuoteen Husa, Jukka ja Jari Teeriaho (2012). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois- Karjalassa. YM. Suomen ympäristö 21/ Ranta, Panu, Ari Lyytikäinen & Jari Hyvärinen (2005). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Keski-Karjalan seudulta. Alueelliset ympäristö-julkaisut Pohjois-Karjalan potentiaaliset malmien ja teollisuusmineraalien esiintymisalueet. -Mikkonen, N., Leikola N., Lahtinen A, Lehtomäki J. ja Halme, P: Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa. Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation analyysien loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/

107 -Natura-alueiden yleissuunnitelma Pohjois-Karjalan ELY-keskus (POKELY/146/2017) 4.8. ERITYISTOIMINTOJEN ALUEET Maakuntakaavassa käsitellään erityistoimintojen alueina seuraavia teemoja: Energia- ja jätehuolto, tuulivoima, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet, suojavyöhykkeet, rajavyöhyke, ampumaradat, moottoriradat sekä melualueet. Kaikki teemat ovat olleet mukana jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa, joiden pohjalta ne päivitetään nykytilannetta vastaaviksi ja strategisemmiksi merkinnöiksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Erityistoimintojen osalta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa asetetaan tavoitteita ehkäistä ympäristö- ja terveyshaittoja sekä energiahuollolle, kokonaisturvallisuudelle, yhteiskunnan toimintakyvylle ja kansalaisten turvallisuudelle sekä hyvinvoinnilla. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Maakuntakaavan tavoitteena on merkitä erityistoimintojen alueet yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisille paikoille ja keskittää häiritsevät toiminnot samalle alueelle niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä. Lisäksi ampumarata-alueille merkitään melualueet, joiden vaikutusalue tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Alueiden käytöllä tulee luoda edellytyksiä kiertotaloudelle sekä edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Jätehuolto ja kierrätys ovat keskeisessä osassa kiertotalouden edistämisessä, johon jätehuollon alueidenkäytön ratkaisuilla on vaikutusta. Energiahuollon osalta uusiutumiskykyinen energiahuolto on yhtenä tavoitteena VAT:eissa. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Lisäksi tulee turvata valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa tulee hyödyntää ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Yksi merkittävä uusiutuvan energiahuollon ratkaisu on tuulivoima. Maakuntakaavassa varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin ja tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Kokonaisturvallisuuden, yhteiskunnan toimintakyvyn ja kansalaisten turvallisuuden sekä hyvinvoinnin osalta maakuntakaavassa varmistetaan osaltaan valtakunnan kokonaisturvallisuuden edellytykset, kuten maanpuolustuksen, rajavalvonnan, pelastustoimen ja huoltovarmuuden tarpeet. Puolustusvoimien toiminnoille on luonteenomaista se, että niiden vaikutukset ulottuvat käytössä olevien alueiden ulkopuolelle. Toimintaedellytysten turvaamiseksi alueidenkäytössä onkin tarpeen kiinnittää erityistä huomiota niihin alueidenkäytön rajoitteisiin, joita puolustusvoimien ja rajavalvonnan toiminnasta kehittämisestä aiheutuu Energia- ja jätehuolto Maakuntakaava- ja nykytilanne Nykytilanteessa sähköhuollon 110 kv:n suurjänniteverkosto ulottuu maakunnassa kaikkiin kuntakeskuksiin. Rakennettuja vesivoimalaitoksia on Nurmeksessa Kuokkastenkoski, Lieksassa Pankakoski ja Lieksankoski, Enossa Kaltimonkoski ja Pamilo, Kontiolahdessa Kuurna ja Puntarinkoski, Joensuussa Ruskeakoski ja Vihta- 102

108 koski ja Tohmajärvellä Saario ja Vääräkoski. Lisäksi teollisuudella on sähkövoimalaitoksia Enossa Enocell, Joensuussa Fortumin sähkö- ja kaukolämpövoimalaitos, Lieksan Vapon turvelämpölaitos sekä Kiteen Puhoksen teollisuuslämpölaitos. Lisäksi kunnilla on useita hakkeella toimivia kaukolämpölaitoksia. Maakuntakaavassa osoitetaan 110 kv:n suurjänniteverkosto, siihen liittyviä voimalaitoksia ja muuntamoita sekä 110 kv:n ja 400 kv:n pääsähkölinjojen yhteystarpeet. Voimalaitoksista kaavaan on merkitty Kuokkastenkoski, Pankakoski, Lieksankoski, Kaltimonkoski, Pamilo, Kuurna ja Puntarikoski. Muuntamoita kaavassa on kaikkiaan 31 kappaletta. Kontiolahden Jaamankankaalla sijaitsee maakunnan tärkein muuntoasema, josta lähtee pääsähkölinjat myös muualle maakunnan alueille. Tämä on merkitty kaavaan aluevarauksena, muut kohdemerkinnöin. Lisäksi yhteystarpeina on esitetty Huutokoski-Kontiolahti, Alapitkä-Kontiolahti-Ylikkälä sekä 400 k:vn pääsähkölinjoille ja 110 kv:n sähkölinjoille Kiteen Puhoksesta Karjalan tasavaltaan Lahdenpohjaan, Joensuun eteläpuolelta Ilomantsin Pampalon kultakaivokselle sekä Valtimolta Sotkamon Alasen talkkikaivokselle. Pohjois-Karjalan alueella jätteenkeräysjärjestelmä vaihtelee kunnittain. Maakunnassa toimii kaksi kunnallista jätehuoltoyhtiötä. Joensuun seudun jätehuolto Oy:n asiakkaita ovat Ilomantsi, Joensuu, Liperi ja Polvijärvi. Yhtiö ylläpitää Kontiosuon jäteasemaa, jossa toimii myös tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jätekukko Oy:n asiakkaita ovat puolestaan Ylä-Karjalan kunnat Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo. Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Outokumpu eivät ole kummankaan edellä mainitun jätehuoltoyhtiön osakkaita, vaan ovat joko tehneet erillisen sopimuksen jätehuoltoyhtiön tai jonkun jätehuoltoyhtiöön kuuluvan kunnan kanssa tai järjestäneet jätehuollon itsenäisesti. Maakunnassa on neljä yhdyskuntajätteen käsittelypaikkaa: Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, Nurmeksen ja Kiteen jätteenkäsittelypaikat sekä Outokummun Jyrin erityisjätteen käsittelypaikka, jossa toimii myös pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalue. Kiteen ja Nurmeksen jätteenkäsittelypaikat toimivat yhdyskuntajätteen siirtokuormausasemana, josta jätteet kuljetetaan muualle. Materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomalle polttokelpoiselle jätteelle on Itä-Suomen alueella perustettu polttolaitos. Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa Leppävirralla tuotetaan ympäristöystävällistä energiaa uusinta teknologiaa hyödyntäen. Ekovoimalaitokseen toimitettu, lajiteltu sekajäte murskataan sekä metallit erotellaan ja ohjataan kierrätykseen. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Kaavan tavoitteena esitetään olemassa olevien energiaverkostojen hyödyntäminen, maakunnan saattaminen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suurteollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. Tällä hetkellä sähköhuollon 110 kv:n suurjänniteverkosto ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin. 110 kv:n voimajohtoverkostoa palvelevia muuntoasemia on Pohjois-Karjalassa 31 eri puolilla maakuntaa. 110 kv linja ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin ja vanha 110 kv:n linja Varkaudesta Kontiolahteen on korvattu uudella vuonna 2014, mutta kaavassa säilyy edelleen varaus 400 kv:n linjalle. Energiantuotannossa tavoitteena on uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen ja uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Maakunnan kasvihuonepäästöjen pitäisi vähentyä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2015 vähennystä oli tapahtunut 27 %. Maakuntaohjelmassa painotetaan vähähiilistä energiantuotantoa ja energiatehokkuuden edistämistä mm. hajautetulla, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvalla energiantuotannolla. Maakunnan 15 energiantuotantolaitoksesta maakuntakaavaan on osoitettu 11 kappaletta. Loput neljä merkitsemätöntä tuotantolaitosta ovat Jänisjoen vesivoimalaitoksia Tohmajärvellä ja Joensuun Kiihtelysvaarassa. 103

109 Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltosuunnitelma ei ole enää voimassa vaan maakunnan päämäärät ja tavoitteet on asetettu valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, joka on voimassa vuoteen 2023 asti. Maakunnassa on kuitenkin yhdessä alueen toimijoiden kanssa laatimassa kiertotalouden tiekarttaa, jonka tavoitteena on esittää alueellisia toimenpiteitä Valtakunnallisen jätesuunnitelman (Valtsu) tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Jätehuollossa on tavoitteena jätteen synnyn ehkäisy ja kiertotalouden edistäminen, jota on painotettu maakuntaohjelmassa erityisesti metsäbiotalouden osalta. Jätteen loppusijoituspaikkana toimii vain Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, muuten kunnissa jätteille on olemassa siirtokuormausasemia, kompostointilaitoksia ja ongelmajätteiden vastaanottoa. Itäsuomalaisessa ratkaisussa sekajäte kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle yhteiseen massapolttolaitokseen Varkauteen. Maakunnassa on toiminnassa Outokummun kaupungin Jyrin alueen ongelmajätteen käsittelyalue, jolle voimassa olevan ympäristöluvan mukaan voidaan sijoittaa pilaantuneita maita. Alueen laajentaminen edellyttää YVA-lain (laki ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä) mukaista selvitystyötä, jonka puitteissa sen lopullinen käyttötarkoitus ja laajuus tarkentuu. Toisaalta Joensuun seudulla ja sen läheisyydessä on pääosa maakunnan saastuneista maa-alueista ja alueella on tarve omaan ongelmajätteen käsittelyalueeseen. Taulukko 20. Maakuntakaavassa osoitetut jätteenkäsittelyalueet: Nimi Kunta Merkintä Kontiosuon jätteenkäsittelyalue Joensuu EJ Nurmeksen jätteenkäsittelypaikka Nurmes ej (kohdemerkintä) Sopensuon jätteenkäsittelypaikka Kitee ej (kohdemerkintä) Jyrin ongelmajätteenkäsittelyalue Outokumpu ej (kohdemerkintä) Tuulivoima-alueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjalassa ei ole tällä hetkellä yhtään teollisen mittakaavan tuulivoimapuistoa. Suunnitelmia 3.vaihemaakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimapuistoille on ollut sekä Juuassa että Liperissä. Lisäksi Liperin Korpivaarassa on rakenteilla kolmen tuulivoimalan kokonaisuus. Maakuntakaavatasolla tarkastellaan maankäytöllisiä edellytyksiä teollisen mittakaavan tuulivoimatuotannolle. Maakuntakaavatarkastelut eivät siten koske lainkaan pienen kokoluokan tuulivoiman tuotantoa, jolle voi löytyä edellytyksiä eri puolilta maakuntaa. Maakuntakaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden alueena (tv) sellaisenaan kaikki samat 12 aluekokonaisuutta, jotka olivat jo 3.vaihemaakuntakaavassa. Näiden alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 155 km². Alueet vaihtelevat pinta-alaisesti ha välillä. Kaikkiaan alueet mahdollistavat teoreettisesti noin 299 voimalaa, joista noin puolet eli 157 voimalaa sijoittuu kolmelle laaja-alaiselle tuulivoimapuistoalueelle Juuassa ja Valtimolla. On huomioitava, että kaikkien esitettyjen tuulivoimaloiden alueiden päämaankäyttöluokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, yleisimmin maa- ja metsätalous. 104

110 Taulukko 21. Nimi Kunta Pinta-ala (ha) Voimaloiden maksimi lkm (arvio) Laajanvaara Joensuu Juuanvaara Juuka Panjavaara Juuka >60 Suuri Piilovaara - Rontsa Juuka Ilvesvaara Kontiolahti Katajavaara Lieksa Lakkavaara-Julkuvaara Lieksa >20 Konnanvaara Lieksa/Nurmes Pyykorpi Nurmes Tetrivaara Nurmes Tynnyrivaara Nurmes/Juuka Pukaronmäki Valtimo > 50 YHTEENSÄ Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Suomen kansallisten linjausten mukaisesti uusiutuvan energian osuutta tulee nostaa ja energiaomavaraisuuden olla yli 55 prosenttia 2020-luvulla, jonka vuoksi tulee varautua tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tuulivoimatuotannon lisääminen edellyttää tuulivoimarakentamisen sovittamista ympäröivään maankäyttöön ja haitallisten vaikutusten asianmukaista huomioon ottamista. Tuulivoimaloista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida ja teknillistaloudellista tuottavuutta parantaa, mikäli tuulivoimalat sijoitetaan suuriin yksiköihin. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi tuottaa tuulivoimalla 150 GWh energiaa vuonna Käytännössä tavoite tarkoittaa noin kpl suuren kokoluokan tuulivoimalan (a 3 MW) rakentumista maakuntaan. Lisäksi Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh on tuulivoimaa. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina joko rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Käytännössä tuulivoimalat rinnastetaan useimmiten rakennuslupaa edellyttäviin rakennuksiin. Toimenpideluvalla on mahdollista toteuttaa lähinnä yksityistä kotitarvekäyttöä palvelevia pientuulivoimaloita. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Asemakaava-alueilla rakennusluvan tehtävänä on varmistaa että tuulivoimala on asemakaavan mukainen. Rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalalle voi perustua myös suoraan rakentamista ohjaavaan MRL 77a mukaiseen yleiskaavaan. Asemakaavaalueiden ulkopuolella on rakennuslupaa ratkaistaessa otettava huomioon myös maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat rakentamisrajoitukset. Lisäksi rakennusluvan myöntäminen voi edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Huomionarvoista on, että teollisen kokoluokan tuulivoimaloita ei tule toteuttaa pelkällä rakennusluvalla vaan toteutuksen tulisi aina perustua kaavoitukseen tai suunnittelutarveratkaisuun. Suunnittelutarveratkaisun ja tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan välistä rajaa vedettäessä tuulivoimaloiden lukumäärää tärkeämpi arviointiperuste on tuulivoimapuiston sijainti ja suhde ympäröiviin alueisiin. Suuntaa-antavasti voidaan todeta, että pelkästään suunnittelutarveratkaisun perusteella voidaan toteuttaa 105

111 yksittäisiä voimaloita vain sellaisissa tapauksessa kun alueilla ei ole merkittävää alueidenkäytön yhteensovittamisen tarvetta. Kaikissa muissa tapauksissa edellytetään kaavoitusta. Mikäli alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi yleispiirteisessä kaavassa (eli yleiskaavassa tai maakuntakaavassa) niin suunnittelutarveratkaisulla voidaan lähtökohtaisesti myöntää yksittäisiä voimaloita myös yhteensovittamista tarvitseville ns. herkille alueille. Lisätietoa tuulivoimarakentamisen kaavoituksesta ja lupamenettelyistä löytyy ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemasta ja 2016 päivitetyssä oppaasta Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Oppaaseen on koottu laajasti myös ohjeistusta tuulivoimarakentamisen keskeisistä vaikutuksista (esimerkiksi maisema, ääni ja välkevaikutukset) sekä niiden selvittämisestä. Vuonna 2016 on julkaistu myös useita oppaita eri vaikutusten arviointiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tavoitteena on käydä keskustelu tuulivoimapuistojen rakentamisesta maakunnassa ja osoittaa edellytyksiltään parhaat maakunnallisesti merkittävät tuulivoimala-alueet, joille on mahdollista sijoittaa useita tuulivoimaloita. Maakuntakaavan vahvistumisen jälkeen maakunnallisen kokoluokan tuulivoimala-alueita eli tuulivoimapuistoja on mahdollista sijoittaa vain maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Puistojen tarkempi toteuttaminen vaatii keskusteluja puolustusvoimien kanssa jo ennen tarkempaan suunnitteluun lähtemistä. Maakuntakaavassa esitettävät tuulivoimala-alueet ovat valikoituneet kaikkiaan noin 40 tarkemmin tarkastellusta alueesta. Alueiden valinnan kriteereinä ovat olleet erityisesti seuraavat: o Tuulisuus ja korkeusolosuhteet (Suomen Tuuliatlas 2009, Paakkari & Pitkänen 2011) o Rakennettu ympäristö (asutus, sähköverkko ja tiestö) (Tuulivoimalaohje, Liikenneviraston ohjeita 8/2012, Paakkari & Pitkänen 2011) o Voimassa olevat kaavat (Paakkari & Pitkänen 2011) o Suojelualueet ja Natura-alueet (Paakkari & Pitkänen 2011) o Linnusto ja eläimistö (Lindblom 2013, Paakkari & Pitkänen 2011) o Kulttuuriympäristöt ja maisema (Laitinen 2012, Paakkari , Paakkari , Paakkari & Pitkänen 2011, Tuovinen 2012) o Lentoturvallisuus (Paakkari & Pitkänen 2011) o Viestiliikenne ml. vaikutukset puolustusvoimien tutkajärjestelmille (Paakkari & Pitkänen 2011) o Elinkeinotoiminta (maa- ja metsätalous) (Paakkari & Pitkänen 2011) o Matkailu ja virkistys (Paakkari & Pitkänen 2011) Lisäksi esitetyille alueille on teetetty konsultilla teknistaloudelliset selvitykset, jossa yhteydessä on tehty kannattavuuslaskelmat sekä tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmat. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan maakunnallisilla tuulivoimapuistoilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kahdeksan (8) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita. Kuitenkin luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä sekä kokonaisuutena Keski-Karjalan seutukunnan alueella maakunnallisilla tuulivoimapuistoilla tarkoitetaan jo vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita. Kaikki näitä edellytyksiä pienemmät tuulivoimapuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, vaan ne voidaan tutkia ja osoittaa suoraan yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta kuntatasolla. Tuulivoimapuistojen rakentaminen luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaille alueille ei ole pääsääntöisesti lainkaan mahdollista. Sen sijaan alueiden välittömässä läheisyydessä suunniteltava tuulipuistojen rakentaminen voi joissakin tapauksissa tulla kyseeseen. Luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkailla alueilla tarkoitetaan maakuntakaavan mukaisia luonnonsuojelualueita (SL -alueet), Natura-verkostoon kuuluvia alueita (nat), arvokkaita maisema-alueita (ma/mv, ma/mm) sekä rakennetun kulttuuriympäristön 106

112 alueita (ma/kv, ma/km). Keski-Karjalan seutukunnan merkittävyys tuulivoimatuotannon suunnittelun ohjaamisessa perustuu erityisesti alueen herkkyyteen valtakunnallisesti merkittävän lintujen muuton / muuttoreittien kannalta (Lindblom 2013) Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä suojavyöhykkeet Maakuntakaava- ja nykytilanne Puolustusvoimilla ja rajavartiostolla on maakunnassa toimintaa Ylämyllyllä, Onttolassa, Sotinpurolla ja Hiienvaarassa. Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet on osoitettu maakuntakaavassa EP- ja EAH-merkinnällä sekä rajavyöhyke er1-merkinnällä. EP-merkinnällä on osoitettu Onttolan varuskunta-alue ja Ylämyllyn varastoalue sekä EAH-merkinnällä Sotinpuron ja Hiienvaaran harjoitusalueet. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden käyttö on vuosikymmenien aikana vakiintunut. Alueiden käyttö suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. Ampuma- ja harjoitusalueet muodostavat tärkeän maanpuolustuksellisen verkoston. Useiden harjoitusalueiden käyttö vähentää joukkojen ja räjähteiden kuljettamisesta aiheutuvia riskejä ja kuljetuksia. Rajavyöhyke on esitetty valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lisäksi rajavartiolaitos on omilla päätöksillä tehnyt joitakin tarkennuksia rajavyöhykkeen rajauksiin. Rajavyöhyke on esitetty osa-alueena, johon sisältyy myös muita toimintoja. Puolustusvoimien ja rajavartioston toimintaan liittyy keskeisesti melualueet ja suojavyöhykkeet, jotka on käsitelty luvussa Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavan tarkoituksena on osoittaa puolustusvoimien ja rajavartioston toimintaan varatut alueet sekä varmistaa ja turvata heidän toimintaedellytykset. Ampuma- ja harjoitusalueet vaikuttavat lähiympäristön toimintaan ja maankäyttöön ampumamelun ja mahdollisten haitta-aineiden vuoksi. Ampuma- ja harjoitusalueet on tarkoitettu pääasiallisesti erilaisilla aseilla suoritettaviin taisteluammuntoihin. Alueilla käytetään ja varastoidaan myös räjähteitä. Ampuma- ja harjoitusalueilla voi olla useita raskaiden aseiden ampumapaikkoja ja pienikaliiperisten aseiden ampumaratoja. Erillisiä ampumaratamerkintöjä harjoitusalueille ei merkitä. Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Alue rajoittuu lännessä Natura 2000 alueeseen. Sen läheisyydessä ovat virkistysalue (V) ja maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (alu-1). Alueen toiminnoilla itsessään ei ole vaikutusta näihin arvoihin. Lisäksi Sotinpuron ja Hiienvaaran harjoitusalueiden ympärille muodostuu suojavyöhyke, jonka tarkoituksena on suojata ympäröivää yhteiskuntaa mahdollisen räjähdysonnettomuuden varalta. Vyöhyke on kaksiosainen, joista laajempi on merkitty maakuntakaavaan. Tästä johtuen toimijoiden on hyvä huomioida, että vyöhykkeen sisällä on myös suppeampi vyöhyke, jossa on omat määräyksensä toimintojen sijoittumiselle. Molempien vyöhykkeiden määräykset esitetään kaavamerkinnän kuvauksessa. Suojavyöhykkeet koskevat myös muita kuin puolustusvoimien alueita, mutta maakuntakaavassa ei ole esitetty suojavyöhykkeitä muille alueille. Laki vaatii maakuntaliittoja merkitsemään vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät tuotantolaitokset ja varastot maakuntakaavaan. Laitokset ja varastot esitetään suojavyöhykkeineen liitteessä 4. Tällaisia laitoksia ja varastoja on Pohjois-Karjalassa yhdeksän kappaletta: Abloy Oy Joensuu, Enocell Oy Joensuu, Teboil Oy Ab Joensuu, Hexion Oy Kitee, Pankaboard Oy Lieksa, Höljäkkä Oy Nurmes, FSP Finnish Steel Painting Oy Outokumpu, Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokumpu, Boliden Kylylahti Oy Polvijärvi. Nämä tullaan päivittämään kaavaan. Suojavyöhykkeet koskettavat myös vaarallisia 107

113 aineita käsitteleviä ratapihoja. Näitä on Pohjois-Karjalassa Joensuun ratapiha ja Niiralan ratapiha Tohmajärvellä. Rajavyöhykkeen laajuus on muuttunut 2000-luvulla useampaan kertaan, ja se merkitään kaavaan nykyisen asetuksen mukaisesti yhdistettynä rajavartiolaitoksen tekemiin tarkennuksiin. Rajavyöhykkeen pinta-ala on noin 310 km Meluavat toiminnot ja melualueet Maakuntakaava- ja nykytilanne Meluavia toimintoja ovat mm. ampumaradat ja moottoriradat. Näistä puolustusvoimien alueet esitetään maakuntakaavassa kaikkinensa, mutta muista toiminnoista esitetään vain merkittävimmät. Maakuntakaavan on merkitty ampumaratoina Lieksan Tainionvaaran ampumarata, Kiteen Aimon ampumarata, Outokummun Salmijärven ampumarata, Hammaslahden ampumarata sekä Kontiolahden Onttolan ampumarata, joka on vain viranomaiskäytössä. Puolustusvoimien ja rajavartioston harjoitusalueille Sotinpurolla ja Hiienvaarassa harrastetaan ampumatoimintaa ja ne on esitetty omina aluevarauksinaan puolustusvoimien ja rajavartioston harjoitusalueet, eikä niille ole siten tarve merkitä erillisiä ampumaratamerkintöjä. Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä yhteensä noin ampumarataa. Kaikkein pienimpiä, metsästysseurojen omia, lähinnä aseen kohdistukseen käytettävistä radoista ei ole tarkkaa tietoa. Näistä 16 radalla on nykyaikainen ympäristölupa. Lupaharkinnassa tai luvituksessa on yhdeksän ampumarataa. Ratoja käyttävät niin puolustusvoimat, viranomaiset kuin metsästäjät ja ammunnan harrastajatkin. Kaikkiaan ratojen käyttäjiä on yhteensä noin Maakuntakaavassa on osoitettu laukaus- ja käyttäjämäärältään merkittävimmät radat. Monilla ampumaradoilla, kuten Outokummussa Salmijärven radalla, Lieksassa Tainionvaarassa, Kiteen Aimossa ja Joensuussa Hammaslahdessa on parhaillaan menossa tai päättynyt kehittämissuunnitelmia ja -hankkeita ratojen parantamiseksi. Kaavan taustaselvityksenä on käytetty ampumaratojen osalta vuonna 2018 laadittua Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa. Moottorirata- ja monitoimialueina maakuntakaavassa on osoitettu Ylämyllyn moottorirata-alue, johon sisältyy ajoharjoittelurata, mikroauto- ja crossradat sekä alueelle 4.vaihemaakuntakaavassa osoitettu laajennus. Kohdemerkinnöin on osoitettu Riihikankaan ajoharjoittelurata Nurmeksessa, Tuupovaaran Rally Centerin moottorirata sekä Uuron ympäristöluvitettu ja rakennusvaiheessa oleva Uuron motocrossrata Kontiolahdella. Lisäksi monitoimi-alueena osoitetaan Kiteen Aimon monitoimikeskus. Kiteen monitoimikeskuksesta on suunnitteilla harrastus- ja matkailukeskus ammuntaan, autourheiluun, hevosurheiluun, koiraharrastukseen, lentoharrastukseen, moottorikelkkailuun ja moottoripyöräilyyn, joista osa on jo käytössä. Merkinnän piiriin lukeutuu siis myös muita kuin moottoriratatoimintoja, joiden toiminta varmistetaan kohteen tarkemmalla kuvauksella ja suunnittelumääräyksellä. Lisäksi alueen kokonaisuutta täydentävä erilliset lentopaikka, ampumarata ja melualue -merkinnät. Merkinnän tarkoitus on turvata alueen kehittäminen kokonaisuutena. Melualueina maakuntakaavassa on esitetty Joensuun lentoaseman sekä maakuntakaavan merkittyjen ampumaratojen melualueet. Kohteilla on eri ohjearvot melulle toimintojen erilaisuudesta johtuen, jotka tarkennetaan merkinnän suunnittelumääräyksessä. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Erityistoimintojen alueiden käsittelyllä, kuten meluavien toimintojen merkitsemiselle, maakuntakaavassa pyritään turvaamaan kaikille ihmisille turvallinen elinympäristö ja toimintaympäristö sekä suunnittelemaan kestävää aluerakennetta ja hyvää arkea. Tämä tarkoittaa häiritsevien toimintojen keskittämistä samoille alueille niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän ympäristöä ja ihmisiä. Lisäksi turvataan puolustusvoimien ja 108

114 rajavartioston toimintamahdollisuudet sekä valtakunnallisen energiahuollon linjaukset ja niiden toimintaedellytykset. Uusi ampumaratalaki velvoittaa, että maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelma, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Maakuntaliitto on laatinut suunnitelma ja sitä hyödynnetään selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa on kuultu keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Tavoitteena on turvata eri ampujien tarvitsemat rata-alueet ja mahdollistaa harrastus sekä viranomaiskäyttö. Pyrkimys tulee olla myös siihen, että kaikilla radoilla olisi tarvittavat luvat kunnossa. Ampumaradoilla on yksi tai useampi lajirata eri aseita ja ampumalajeja varten. Radoilla suoritettavat ammunnat tapahtuvat pienikaliiperisilla aseilla (haulikko, kivääri, pistooli). Ampumaratoja käyttävät mm. metsästysseurat, ammunnan harrastajat ja metsästäjät aseiden kohdistamiseen ja ampumataidon ylläpitämiseen. Ampumaradoilla voidaan järjestää myös ampumakokeita ja -kilpailuja. Ampumaradalle varattavan alueen koot vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, miten maasto ja maaperäolosuhteet ratojen ja muiden rakenteiden sijoittamisen. Tämän vuoksi ratojen suunnittelu vaatii aina tapauskohtaista harkintaa Varuskuntien ampuma- ja harjoitusalueiden sekä seudullisesti merkittävien ampumaratojen meluvyöhykkeiden ja Joensuun lentoaseman meluvyöhykkeen tarkoituksena on ohjata maankäyttöä siten, että ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Melualueet on määritelty seuraavasti: Puolustusvoimien ja rajavartioston alueille Sotinpurolle ja Hiienvaaraan esitetään melualueet, joilla raskaiden aseiden ja räjähteiden melu ylittää 55 db L Aeq ohjearvot Ampumaratojen (pienikaliiperiset aseet), mukaan lukien rajavartioston Onttolan ampumarata, esitetään melualueet, joilla melu ylittää 65 db L Almax äänitasoille lukuun ottamatta Hammaslahden ampumarataa, jolle esitetään melualue, joka ylittää 55 db:n L Almax ohjearvot. Hammaslahden ampumaradan melualuerajaus perustuu maakuntakaavan 4.vaiheen luonnoksessa esillä olleeseen rajaukseen. Silloinen rajaus tehtiin osana 4.vaiheen ampumarataselvitystä, jossa alueelle suunniteltiin kaikki lajit kattavaa ampumarata-aluetta. Alueelle ei ole siten tehty nykytilanteen mukaista melualuerajausta, mutta maakuntakaavatyön aikana se tullaan laatimaan ja esittämään kaavaehdotuksessa. Joensuun lentoasemalle esitetään melualue, jolla melu ylittää 55 db:n L Den ohjearvot. Esitettävät melualueet ovat teoreettisia, eivätkä ne ota huomioon ympäröivää maastoa, esteitä, rakenteita tai muita melun etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Suositusarvo perustuu Valtioneuvoston päätökseen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Päätöksen mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso (käytännössä yksittäislaukaus) ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä seuraavia arvoja: Asumiseen käytettävät alueet 65 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 db Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä 60 db Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 db Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db Luonnonsuojelualueet 60 db Ohjearvojen soveltamisessa tulee ottaa huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. 109

115 Moottorirata- ja monitoimialueiden merkitsemiselle kaavaan, ohjataan näiden toimintojen sijoittumista vain niille osoitetuille alueille. Toimintojen keskittämisellä pyritään turvaamaan harrastusmahdollisuudet lajien harrastajille, mutta myös minimoimaan haitat ympäristöön. Toimintojen tarkemmassa suunnittelussa toiminnoille tulisi hakea vaadittavat luvat ja pitää ne ajan tasalla toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Taulukko 22. Muutokset erityistoimintojen alueet: Maakuntakaavamerkintä / kohde Kehittämiskohde Merkinnän tarkoitus / tavoite 2040 Jätehuolto (EJ, ej) Ei havaittuja kehittämiskohteita. Osoitetaan sellaisenaan aikaisemmista kaavavaiheista, ellei ole tapahtunut rajausmuutoksia. Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Energiahuolto (EN, en), Pääsähkölinja 110 kv, pääsähkö-linjan 110 kv yhteystarve, Ohjeellinen pääsähkölinja 400 kv Tuulivoima-alueet (tv) Puolustusvoimien ja rajavartioston alueet (EP, EAH) Suojavyöhykkeet (sv) Rajavyöhyke (er1) Ei havaittuja kehittämiskohteita. Tuodaan voimassa olevat merkinnät kaavaan. Selvitetään erityisesti Puolustusvoimilta, onko kaikilla maakuntakaavaan merkityillä tuulivoimaalueilla toteutumismahdollisuudet. Muutoin tuodaan voimassa olevat merkinnät kaavaan. Mikäli ei todeta tarkistustarpeita, tuodaan merkinnät aikaisemmista kaavavaiheista. Puolustusvoimien alueelle toiminnan vaatimat suojavyöhykkeet päivitetään. Osoitetaan vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsitteleville laitoksille suojavyöhykkeet (Seveso-direktiivin mukaiset laitokset) uutena kokonaisuute-na maakuntakaavassa. Rajaus ajan tasalla. Tuodaan voimassa oleva merkintä. Osoitetaan energiaverkostoon liittyviä voimalaitoksia sekä muuntamoita, 110 kv:n pääsähkölinjat, näiden 110 kv:n yhteystarpeet sekä ohjeellinen 400 kv:n pääsähkölinjavaraus. Mahdollistetaan maakunnan saattaminen 400 kv:n suurjänniteverkkoon sekä kaikki kuntakeskukset ja suur-teollisuus 100 kv:n suurjänniteverkkoon. Hyödynnetään olemassa olevia siirtoverkkoja sähkönsiirrossa. Osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet eli tuulivoimapuistot. Puistojen laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuistolla tarkoitetaan vähintään kahdeksan (8) sekä luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä ja koko KEski-Karjalan alueella vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita. Osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet sekä ampuma- ja harjoitusalueet. Turvataan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminta sekä mahdollistetaan harjoittelu ja ampumatoiminnot. Osoitetaan räjähdevarastoinnin suojavyöhyke, jolla alueen käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan kohteen vuoksi rajoitettava. Osoitetaan vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsitte-leville laitoksille suojavyöhykkeet liitekartalla. Osoitetaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetussa laissa säädetty rajavyöhyke. 110

116 Seudulliset ampumaradat (ea) Moottorirata-alueet (E1, e1) Melualueet (me, me-1, me-2 ja me-3). Vaarallisia aineita käsittelevät ratapihat (uusi käsiteltävä teema) Laaditaan taustalle Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma ja tuodaan vain merkittävimmät kohteet kaavaan. Ei havaittuja kehittämiskohteita. Tuodaan voimassa olevat kohteet kaavaan. Yhdistetään olemassa olevat melualueet (me, me-1, me-2 ja me- 3) yhdeksi merkinnäksi. Tarkempi kunkin kohteen melurajaarvo käy ilmi selostuksesta. Merkitään kohdemerkinnällä Joensuun ja Niiralan ratapihat Merkitään maakunnallisesti merkittävät ampumaradat kaavaan. Näitä ovat Tainionvaara, Kiteen Aimo, Onttola ja Hammaslahti. Uutena esitetään Salmijärvi. Poistetaan Juuan ja Ilomantsin Putkelan ampumaradat ei maakunnallisina ratoina. Varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampuma-alueet osoitetaan EAH-merkinnällä, eikä erillistä ampumaratojen kohdemerkintää enää osoiteta. luvat kunnossa. Osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet sekä Kiteen Aimon kaltainen monitoimikeskus, jossa on monipuolista harrastus- ja matkailutoimintaa. Uutena merkintänä Uuron moottorirata Kontiolahdella Osoitetaan yhdellä merkinnällä Joensuun lentoaseman Lden 55 db melualue, sekä ampumamelualueet, joiden melutaso ylittää Laeq 55 db ja LAImax 65 db ja LAImax 55 db ohjearvot. Merkitty Joensuun ja Niiralan ratapihat omalla suunnittelumääräyksellä rautateiden liikennepaikoille. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset EJ ( ej ( en Jätteenkäsittelyalue (EJ, ej): Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Rakentamismääräys: Alueelle ei saa sijoittaa tai rakentaa muita kuin jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Energiahuollon alue (en): Merkinnällä osoitetaan energiaverkostoon liittyviä voimalaitoksia sekä muuntoasemia ja suurjännitelinjan muuntamoalue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pääsähkölinja 110 kv: Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pääsähkölinjan 110 kv yhteystarve: Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n pääsähkölinjan yhteystarpeet. Ohjeellinen pääsähkölinja 400 kv: 111

117 Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n pääsähkölinjavaraus. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Tuulivoimaloiden alue (tv, tv-1): Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet eli tuulivoimapuistot. Tuulivoimapuistojen laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuistoilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kahdeksan (8) sekä luonnonja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden välittömässä läheisyydessä ja koko Keski-Karjalan alueella vähintään viiden (5) suuren kokoluokan voimalan (a 2 MW) muodostamia tuulivoimala-alueita Suunnittelumääräys Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksiin, erityisesti maisema- ja meluvaikutuksiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata Puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien sekä yleisen lentoliikenteen turvallisuusvaateista johtuvat rajoitteet. Tarkemmassa suunnittelussa tulee pyytää lausunto Puolustusvoimien pääesikunnalta. Lisämerkinnällä -1 osoitetun tuulivoimapuiston (Juuanvaara, Juuka) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Juuanvaaran valtakunnallisesti arvokas kallioalue sisältäen maisemalliset, biologiset ja geologiset arvot. EP Puolustusvoimien ja rajavartioston alue (EP): Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston toiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalue (EAH): Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ja rajavartioston käytössä olevat ampumaja harjoitusalueet. Alueella liikkuminen on rajoitettua. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojavyöhyke (sv): Osa-aluemerkinnällä osoitetaan räjähdevarastoinnin suojavyöhyke, joilla alueen käyttöä on läheisen vaara-alueen tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan kohteen vuoksi rajoitettava. Huomion arvoista on, että merkintä osoittaa vain laajemman vyöhykkeen. Suojavyöhykkeen sisälle jää myös suppeampi rajaus omine rajoituslaueineen. Suunnittelumääräys Räjähdevarastoinnin suojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa asumista, palveluita tai työpaikkoja. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rajavyöhykealue (er1): Merkinnällä osoitetaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetussa laissa (578/2005) säädetty rajavyöhyke. Ampumaradat (ea): 112

118 Kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat ampumarataalueet sekä Onttolan varuskunnan ampumarata-alue. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Moottorirata- tai monitoimialue (E1, e1): Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet sekä Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen AIMO, joka on monipuolinen harrastus- ja matkailutoimintojen aluekokonaisuus. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon Kiteen AIMO:n toimintojen yhteisvaikutukset ja eri toimintojen yhteensovittaminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon toimintojen aiheuttama meluvaikutus sekä kokonaisuutena pyrittävä ehkäisemään melusta aiheutuvaa haittaa. Melualue (me): Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joilla melutaso ylittää ohjearvot. Melualueilla on noudatettava seuraavia melutason ohjearvoja: Joensuun lentoasema: L DEN 55 db:n melualue Hammaslahden ampumarata: LAImax 55 db:n melualue Muut ampumaradat: L AImax 65 db:n melualue Sotinpuron ja Hiienvaaran ampuma-alueet: L. Aeq55 db:n melualue. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle ja lisäksi Sotinpuron ja Hiienvaaran melualueella asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävistä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Tärkeimmät selvitykset - Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma 2018 (luonnos) - Joensuun seudun ampumarataselvitys, Paakkari, Merja (2012). Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitykset - Laitinen, Timo (2012). Pohjois-Karjalan potentiaalisten tuulivoima-alueiden maisema- ja ympäristöselvitys (05/2012). - Lindblom, Kari (2013). Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet linnuston ja elinympäristöarvojen huomiointi kohteiden valinnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto & Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. - Paakkari, Merja & Pasi Pitkänen (2011). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet ( ). - Tuulivoimarakentaminen ja linnut Pohjois-Karjalassa, Veli-Matti Sorvari - Lohilahti, Hanne & Pasi Pitkänen (2011) Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. - Guidelines for consideration of bats in wind farm projects, Rodriques Tuuliatlas 2009, Ilmatieteen laitos (kartta-aineisto tuulisuudesta ja tuulivoimatuotannosta) - Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset, Jarmo Koistinen

119 - Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Carlo Di Napoli Lohilahti, Hanne & Pasi Pitkänen (2011) Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. - Ramboll (2008). Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys. - Joensuun lentoasema, Lentokonemelualueet nykytilanteessa 2000 ja ennustetilanteessa 2020, Yleistason tarkastelu. - Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelylaitosten tarveselvitys Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Suomen IP-Tekniikka Oy, Vertailuraportti Kiteen Syrjäsalmen ja Pölkkysalmen 400 kv voimalinjavaihtoehdoista. Ympäristösuunnittelu Henttonen, Ampumarataopas. Opetusministeriö (2005). Liikuntapaikkajulkaisu 87, Tampere - Naumanen Petri ja Tiainen Jari Ampumaratojen kartoitus Pohjois-Karjalassa. 61 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut 117, Pohjois-Karjalan ympäristö-keskus. - Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan ja Ilomantsin ampumaratojen meluselvitys, Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 23/ Puolustusvoimien ampumaradat, ympäristöraportti (2003). Pääesikunta/ Lääkintähuolto-osasto. Hamina. - Keskitalo Toni, Anniina Rytkönen, Mika Laita, Tony Pirkkola, Maarit Alm ja Marika Kolehmainen (2009) Hiienvaaran ampuma-alueen meluselvitys. Tutkimusraportti 4/2009, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. - Itä-Suomen monitoimikeskus esiselvityshanke, raportti (2008) Keski-Karjalan Ke-hitysyhtiö KETI Oy 4.9. RANNAT, VIRKISTYS JA MATKAILU SEKÄ REITISTÖT Valtakunnalliset alueidenkäytöttavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa on kirjattu, että alueidenkäytössä tulee huolehtia virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta ja edistää vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta. Maakuntakaavalla pyritään rantojen käytön ohjauksella varmistamaan myös riittävien yhtenäisten ranta-alueiden säilyminen myös jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön. Samalla virkistysalueiden ja -kohteiden sekä viheryhteyksien merkitsemisellä pyritään varmistamaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyys ja niiden verkostomainen rakenne alueiden välisine yhteystarpeineen Joensuun seudulla. Näiden alueiden ja yhteyksien merkitseminen myös edesauttaa vähähiilisten liikkumismahdollisuuksien edistämistä, jotka ovat mainittu VAT:eissa. Matkailuteemaan liittyen VAT:eissa ei ole erityisiä tavoitteita Rantojen käyttö Maakuntakaava- ja nykytilanne Pohjois-Karjala on yksi Suomen vesistörikkaimpia maakuntia, 18 % maakunnan pinta-alasta on järvien ja jokien muodostamaa kokonaisuutta. Rantaviivaa lasketaan olevan km. Ranta-alueiden merkitys asumiselle, vapaa-ajan asumiselle, elinkeinotoiminnalle, luonnon monimuotoisuudelle sekä virkistyksen ja vapaaajan toiminnoille on luonnollisesti suuri. Kesämökkien määrä on lisääntynyt Pohjois-Karjalassa vuodesta 1970 lähtien (kuva). Vuonna 2015 kesämökkien määrä oli vähentynyt noin 40 asunnolla edellisvuoteen verrattuna, mikä selittynee sillä, että vapaa-ajan asuntoja on muutettu vakituisiksi asunnoiksi enenevissä määrin viime vuosina. 114

120 Kuva 19. Kesämökkien määrän kehitys Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa vapaa-ajan asuntojen rakentamisen huippuvuodet ovat olleet 1970-, ja 1990-luvuilla (kuva 19). Tämän jälkeen rakentaminen on hiipunut merkittävästi ja 2010-luvun alun aikana onkin valmistunut vain reilut 700 vapaa-ajan asuntoa. Rantarakentamisen maakunnallisessa kehityksessä on merkittävää se, että jo 1970-luvulta lähtien rakentaminen suurvesistöjen ulkopuolisille ranta-alueille on ollut lisääntymään päin. Tämä johtuu varmasti hyvin pitkälle suurvesistöjen rantojen täyttymisestä keskusten lähiseuduilta, jolloin on lähdetty hakemaan rakennuspaikkoja pienempien vesistöjen ääreltä keskusten läheisyydestä. Rantojenkäytön kehittämisen kohdealueita ja rantarakentamisen solmukohtia on käsitelty aiemmin 1.vaihekaavassa. Kehittämisperiaatemerkinnällä oli osoitettu Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Rantarakentamisen solmukohdan kohdemerkinnällä oli osoitettu Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, jotka ovat tiiviimmän vapaaajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Maakuntakaava 2040 työn yhteydessä tehdyssä rantojen käytön selvityksessä todettiin, ettei rantarakentamisen solmukohdan kohdemerkinnällä ole saatu toivottua ohjausvaikusta. Tehdyn selvityksen mukaan rantarakentamisen solmukohta -kohdemerkintä on kaiken kaikkiaan monelta osin ongelmallinen, eikä merkinnän vaikutusalueiden kehitys ole pääosin ollut sellaista, kuin merkinnällä halutaan ilmaista. Suurvesistöjen osalta kohdemerkintä on ohjannut hyvin kaavoitusta ja suurvesistöjen rannat ovat jo pääsois yleiskaavoilla kaavoitettuja, joten kaavan ohjaus on jo pääosin toteutunut. Koillisen luontovyöhykkeen osalta merkintä on myös ohjannut hyvin kuntakaavoitusta, mutta aluerajaus on sijoittunut maakunnan itärajan tuntumaan antaen sellaisen käsityksen, että vain siellä on arvokkaita erämaisia luontoalueita. Merkintää varten toteutettiin paikkatietomenetelmillä tulkinta metsien ja rantojen kannalta arvokkaiden luontoalueiden sijoittumisesta koko Pohjois-Karjalan alueella. Tulkinnan perusteella rajattiin kartalle pääosin biotalouskäytössä olevien metsäisten ja erämaisten vyöhykkeiden kokonaisuus. Rantojen käytön ohjaus koettiin luontevaksi liittää tähän teemaan. 115