TILINPÄÄTÖS Tasekirja

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto TILINPÄÄTÖS 2016 Tasekirja

2 Tilinpäätös Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- TOIMENPITEET Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TOTEUTUMISVERTAILUT TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta... 53

3 Tilinpäätös Kaupunginhallitus Sivistyspalveluiden lautakunta Teknisten palveluiden lautakunta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA SISÄISET ERÄT MUKANA TULOSLASKELMA ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ KONSERNITULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS SIJOITUSTEN ARVOSTUS VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINTARKASTUSTA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA SÄILYTYSAJOISTA KÄYTETYT TOSITELAJIT ALLEKIRJOITUKSET...

4 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS - kaupunginjohtajan katsaus - kunnan hallinto - yleinen ja oman alueen kehitys - olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa - vaikutukset v.2017 talousarvioon - arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä - kaupungin henkilöstö

5 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Palvelutuotanto Kaupungin oma palvelutuotanto on toteutunut kuluneena vuonna suunnitellusti niin tavoitteiden kuin taloudenkin osalta. Huolimatta kustannusten maltillisesta kehityksestä tilikauden tulos kääntyi tappiolliseksi. Syynä tähän on verotulojen lasku. Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru palautti tuloksesta maksujen palautusta yhteensä euroa ja Jytan menot ylittivät talousarvion eurolla. Vuonna 2016 syntyi 65 uutta kannuslaista ja kuoli 60, kuntaan muuttajia oli 210 ja poismuuttajia 246, maahanmuuttajia oli 23 ja maasta muuttajia 5. Asukasluvun muutos vuodenvaihteessa oli siten hieman miinuksella eli -12 vuodenvaihteessa. Yhteistyön tiivistyminen Toholammin kunnan kanssa konkretisoitui, kun Kannuksen ja Toholammin yhteinen kansalaisopisto aloitti vuoden alussa toimintansa. Ensimmäinen yhteinen kurssitarjonta käynnistyi syksyllä ja vastaanotto on ollut myönteistä. Alkuvuoden aikana rakennettua maakunnallista sote-mallia on viety eteenpäin. Uusi kuntayhtymä Soite aloittaa toimintansa virallisesti vuoden 2017 alusta, mutta toiminnallisten muutosten käynnistäminen aloitettiin jo kesällä 2016, kun uuden mallin mukainen valtuusto ja kuntayhtymän hallitus kokoontuivat. Maakunnallisten soteyhtymän perustamisella varaudutaan tulevaan maakuntauudistukseen. Esityksen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Syksyn aikana on käynnistynyt myös tulevan maakuntauudistuksen valmistelu. Maakuntauudistus siirtää kunnilta sote-palveluiden lisäksi myös pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon, maataloushallinnon ja lomituspalvelut maakunnan järjestettäväksi. Lisäksi maakuntiin tulee nykyisten maakuntaliittojen ja Elyjen tehtävät. Näin suuren uudistuksen valmistelu vaatii paljon resursseja myös kunnilta. Muutos vaikuttaa merkittävästi myös kuntien rooliin nykyisestä palveluiden tuottajasta enemmän elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjäksi.

6 Elinkeino- ja hanketoiminta Tilinpäätös Syksyn aikana on valmisteltu Kitinvaparin palvelutuotannon muuttamista osaksi kaupungin vapaa-aikapalveluita. Siinä yhteydessä osa Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:n henkilöstöstä siirtyy kaupungin palvelukseen liikkeenluovutuksella. Muutos toteutuu vuoden 2017 alussa. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto on kokoontunut 5 kertaa ja kaupunginhallitus 15 kertaa. Sivistyspalveluiden lautakunta on kokoontunut 5 kertaa ja teknisten palveluiden lautakunta 9 kertaa. Lisäksi valtuusto ja lautakunnat ovat pitäneet iltakouluja erillisistä teemoista. Kuluvana vuonna on juhlistettu Kannuksen kaupungin 30 vuotista taivalta. Vuoteen on mahtunut monenlaista tapahtumaa. Yhteistyössä tapahtumien järjestämisessä on ollut lukuisa yhdistysten ja aktiivikansalaisten joukko. Alkuvuoden aikana keskityttiin hyvinvointiin järjestämällä erilaisia tapahtumia ulkoiluun ja liikuntaan liittyen. Huhtikuussa pääpaino oli ympäristön siistimisellä sekä touko-kesäkuussa juhlittiin erilaisella kulttuuritarjonnalla. Kevättä ja kesää täydensivät kaupungin ja Lestijokilehden yhteinen Eini juhlakonsertti, historiaseminaari, asemajuhla, kesäpäivät, taiteiden yö ja taidepäivät. Syyskuuta elettiin virkiä syyskuu-teemalla ja loppuvuodesta juhlittiin Kannuksen Yrittäjien 70- vuotisjuhlia yhteisessä Kannusgaalassa. Yrityksille suunnattuja tilaisuuksia on järjestetty eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kevään aikana toteutettiin kuukausittain yrittäjien aamukahveja, joihin osallistui keskimäärin 10 yrittäjää. Lisäksi on toteutettu työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä oppisopimukseen liittyvät tilaisuudet. Yrittäjyys-infossa tarjottiin tietoa yrittäjyydestä kiinnostuneille. Mukana oli 12 osallistujaa, joiden kanssa on lähdetty työstämään yritysideoita eteenpäin. Leader-rahoitteinen Lestijokilaakso Eläväksi hanke käynnistyi keväällä. Hankkeella edistetään Kannuksen ja Toholammin yrittäjien näkyvyyttä ja yhteistyötä erilaisten tapahtumien ja koulutusten kautta. Hanke on ollut mukana Kannuksen Kauppapäivillä huhtikuussa, Toholammin Toukomarkkinoilla toukokuussa sekä Kannuksen Kesäpäivillä kesäkuussa. Hankkeen 1. yrittäjätreffit järjestettiin heinäkuussa Eskolassa. Syyskuussa Kannuksessa järjestetty ÄIJÄ päivä keräsi tuhatkunta kävijää. Tapahtuma sai julkisuutta jopa valtakunnan radiossa. Lokakuussa Kitinvaparissa järjestettiin Jokivarsi elää-messut, jossa oli parituhatta kävijää. Hanke jatkuu vuonna 2017.

7 Tilinpäätös Kaupungin rahoittamat hankkeet on kuvattu elinkeinopalveluissa. Alueella toimivista, elinkeinoelämää palvelevista hankkeista on tiedotettu yrityksille sähköpostitse ja Yrityspalvelun nettisivuilla sekä Facebookissa. Vuonna 2016 kaupunki oli rahoittamassa yhteensä 18 eri hanketta ja rahoitusosuutta käynnissä oleville kehittämishankkeille maksettiin euroa. Yritysten perustamista ja kehittämishankkeita helpottamaan on otettu käyttöön yritystulkki-sovellus. Myös toimitilarekisteri on perustettu ja se on nähtävissä kaupungin nettisivuilla. Elinkeinopalveluiden viestinnässä on toteutettu kehitysprojekti, jonka myötä on otettu käyttöön uusia työkaluja. Sähköisen uutiskirjeen kautta viestiä voidaan kohdentaa toimialakohtaisesti. Lisäksi verkkosivujen ja sosiaalisen media käyttöä on tehostettu ja viestintää toteutetaan säännöllisesti. Avain onnistumisiin on kohdistaa tietoisuus niihin asioihin, joita haluamme, ei niihin, joita pelkäämme. -Brian Tracy Terttu Korte kaupunginjohtaja

8 Tilinpäätös Kunnan hallinto Yleistä Kunta perustettu 1859 Kaupungiksi Asukasluku Kannuksen kaupunki sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska. Kannuksen naapurikuntia ovat Kalajoki, Kokkola, Toholampi ja Sievi. Lähin merisatama on Kokkolan Ykspihlajassa, jonne matkaa on n. 50 km, ja lähin lentokenttä Kruunupyy, jonne matkaa on n. 63 km. Kannuksen läpi kulkee Pohjanmaan rata ja valtatie 28. Hallinto Kaupunginvaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat sekä talouden ja hallinnon tarkastusta varten tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan. Kaupunginhallitus valitsee toimikunnat. Kaupungin hallintosäännöllä määrätään kaupungin organisaatiosta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjaa mm. kaupunginvaltuuston työjärjestys, konserniohjeet sekä tarkastussääntö. Valtuustopaikat v kunnallisvaaleissa (Vaalit ) Suomen Keskusta r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 4 Perussuomalaiset r.p. 4 Yhteensä 27 Kaupunginvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Perttula Lauri KESK 5 Varapuheenjohtaja Koski Erkki KESK 5 Jäsenet Erkkilä Tapani KESK 2 Gromoff Kari KESK 5 Hautala Vesa KESK - Hernesniemi Aleksi PS 4 Hernesniemi Veijo KESK 4 Huuki Ari SDP 5 Jaakola Taisto KESK 5

9 Tilinpäätös Joensuu Olli KESK 5 Juusela-Pekkarinen Sirkka KOK 4 Kallio Marko KOK 2 Karppi Sonja KESK 5 Kerola Mari KESK 5 Kivioja Janne KESK 5 Lehtinen Lasse PS 5 Miettinen Osmo KESK 5 Mikkola Silja KESK 5 Märsylä Raimo SDP 5 Niemonen Aila PS - Orjala Jari KESK 5 Pihlajakangas Päivi PS 5 Puranen Ilkka KOK - Rekilä Sirpa KESK 5 Typpö Sakari KOK 5 Vuollet Ritva SDP 4 Ylikangas Eija KESK 5 Varavaltuutetut Annanolli Irmeli KOK 4 Heinonen Mirjam SDP 1 Junkala Riikka KESK 3 Jylhä Vilpas PS 4 Kattilakoski Päivi KESK 3 Pollari Risto KOK 5 Tullila Olavi PS 2 Muut osallistujat Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kokko Aulis, tekninen johtaja Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja Kaupunginvaltuusto kokoontui 5 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 48. Kaupunginhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Mikkola Silja KESK 14 (Rekilä Sirpa, varajäsen) Varapuheenjohtaja Orjala Jari KESK 8 (Gromoff Kari, varajäsen) 7 Jäsenet Hautamäki Sanna KESK 12 (Alanko Tuomo, varajäsen) 1

10 Tilinpäätös Junkala Riikka KESK 9 (Ylikangas Eija, varajäsen) 5 Joensuu Olli KESK 12 (Kivioja Janne, varajäsen) 1 Kerola Mari KESK 11 (Aitta Anu, varajäsen) 1 Lehtinen Lasse PS 15 (Riippa Jukka, varajäsen) 1 Typpö Sakari KOK 8 (Juusela-Pekkarinen Sirkka, varajäsen) 7 Vuollet Ritva SDP 14 (Märsylä Raimo, varajäsen) Muut osallistujat Perttula Lauri, k.valt.pj. KESK 15 Koski Erkki, k.valt. vpj. KESK 14 Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kaupunginhallitus kokoontui 15 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 168. Lautakunnat v Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta Miettinen Osmo, pj. Gromoff Kari Kallio Marko, vpj. Puranen Ilkka Pihlajakangas Päivi Niemonen Aila Vuollet Ritva Märsylä Raimo Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Yli-Korpela Juha, pj. Lehtinen Leila, vpj. Hernesniemi Lauri Vuollet Ritva Ypyä Pirjo Varajäsenet 1. Aitta Anu 2. Hanni Markku 3. Hanhineva Jaana 4. Mäki-Leppilampi Kauko 5. Hernesniemi Vesa 6. Kortetmaa Esa 7. Heinonen Mirjam 8. Kokkonen Nina 9. Saukko Mikko

11 Sivistyspalveluiden lautakunta Tilinpäätös Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsnet osall.kok. Gromoff Kari, pj. 5 Huhtala Ahto - Karppi Sonja, vpj. 5 Nisula Piia **) - Ranta-Nilkku Marja ***) - Hautamäki Sanna *) - Hautamäki Paavo - Nisula Piia **) 4 Hernesniemi Aleksi 2 Lehtinen Lasse 1 Kallio Marko 2 Typpö Sakari 2 Pihlajakangas Päivi 3 Lehtinen Leila 2 Tokola Osmo 5 Kerola Mari - Vuollet Ritva 5 Isohanni Anna-Maria - Ylikangas Eija 5 Särkioja Anne - Orjala Jari, 3 Typpö Sakari, 1 k.hall.edustaja k.hall.varaedustaja Mikkola Silja, k.hall.pj. 4 *) jäsen saakka, **) jäsen lukien, ***) varajäsen lukien Sivistyspalveluiden lautakunta kokoontui 5 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 54. Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsenet osall.kok. Hautala Vesa, pj. - Kuusisto Pentti 6 Erkkilä Tapani, vpj. 7 Ranto Erkki - Annanolli Irmeli 7 Kallio Miia - Aro Katri 7 Toivonen Marita - Niemonen Aila 3 Kuusela Kimmo - Tarkastuslautakunta kokoontui 7 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 61. Teknisten palveluiden lautakunta Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsenet osall.kok. Rekilä Sirpa, pj. 9 Ainali Päivi - Kivioja Janne, vpj. 8 Erkkilä Tapani - Heinonen Mirjam 7 Huuki Ari - Hernesniemi Veijo 8 Karvonen Jussi - Jaakola Taisto 6 Hautala Vesa - Juusela-Pekkarinen 7 Ypyä Pirjo 2 Sirkka Kattilakoski Päivi 8 Karppi Sonja - Niemonen Aila - Pihlajakangas Päivi 4 Pollari Risto 9 Mäki-Leppilampi Kauko -

12 Tilinpäätös Joensuu Olli, k.hall.edustaja Mikkola Silja, k.hall.pj. 7 Lehtinen Lasse, k.hall.varaedustaja 7 2 Teknisten palveluiden lautakunta kokoontui 9 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 126. Kuntayhtymien, yhteislautakuntien ja valtion toimielinten kannuslaiset edustajat v Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Yhtymävaltuusto Varsinaiset jäsenet Karppi Sonja Kivioja Janne Märsylä Raimo, I vpj. Niemonen Aila Hallitus Varsinaiset jäsenet Lehtinen Leila Mikkola Silja Henk.koht.varajäsenet Mikkola Silja Jaakola Taisto Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi Varajäsenet Niemonen Aila Juusela-Pekkarinen Sirkka Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru (31.5. saakka) Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Miettinen Osmo Karppi Sonja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite (1.6. lukien) Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Junkala Riikka Orjala Jari Hallitus Varsinainen jäsen Joensuu Olli

13 Tilinpäätös Peruspalvelulautakunta Varsinaiset jäsenet Syrjälä Asko, pj. Lehtinen Leila Henk.koht.varajäsenet Annanolli Irmeli Niemonen Aila Korpelan Voima kuntayhtymä Yhtymäkokous Varsinaiset edustajat Rekilä Sirpa Gromoff Kari, vpj. Hautala Vesa Hallitus Varsinainen jäsen Mikkola Silja Varaedustajat Lehtinen Lasse Märsylä Raimo Juusela-Pekkarinen Sirkka Henk.koht.varajäsen Hautala Vesa Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuusto Varsinaiset jäsenet Orjala Jari Kallio Marko Henk.koht.varajäsenet Jaakola Taisto Juusela-Pekkarinen Sirkka Hallitus Varsinainen jäsen Typpö Sakari Varajäsenet Lehtinen Lasse Orjala Jari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslautakunta Läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajat: Varsinainen jäsen Hautala Vesa saakka Joensuu Olli lukien Henk.koht.varajäsen Kivioja Janne Kokkolan kaupunki / ympäristöterveyslautakunta Varsinainen jäsen Kerola Mari Henk.koht.varajäsen Orjala Jari Ylivieskan kaupunki / jätelautakunta Varsinainen jäsen Henk.koht.varajäsen Mäki-Leppilampi Kauko Typpö Sakari

14 Tilinpäätös Lestijärven kunta / maaseutulautakunta Varsinainen jäsen Hernesniemi Veijo Henk.koht.varajäsen Kerola Mari Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 1. Suikkola Mauri 2. Kungas Seppo 3. Mikkola Teemu 4. Juusela-Pekkarinen Sirkka 5. Kuusela Kimmo 6. Rekilä Sirpa 7. Puranen Matti 8. Ainali Päivi 9. Hollanti Mikko 10. Pollari Risto 11. Niemonen Aila 12. Nybacka Seija 13. Eskola Irma 14. Vuollet Ritva 15. Jussila Anja 16. Hyyppä Jari Käräjäoikeuden lautamiehet Huuki Mikko Märsylä Heidi Poliisin neuvottelukunta Erkkilä Tapani, jäsen Kattilakoski Päivi, varajäsen Kaupungin 100 %:sti omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenet Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kallio Marko Kerola Mari Lehtinen Lasse Orjala Jari Mikkola Silja, pj. Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy Aro Katri, pj. Heinonen Mirjam Junkala Riikka Lehtinen Lasse Kivioja Janne

15 Tilinpäätös KANNUKSEN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO Kannuksen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto (27 valtuutettua) Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Sivistyspalveluiden lautakunta (9 jäsentä) Teknisten palveluiden lautakunta (9 jäsentä) Kansalaisopistojaosto Toimitusjaosto

16 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilinpäätös Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus Talvi julkaisussa ( ) esitettiin seuraavia yleistä talouskehitystä kuvaavia muuttujia. Muutos % Bruttokansantuote 1,6 0,2-0,7 Ansiotaso 1,2 1,3 1,4 Inflaatio 0,3-0,2 1,0 Työttömyysaste 8,9 9,4 8,7 Verot/BKT 44,4 44,1 43,9 Julkiset menot/bkt 57,2 57,7 58,1 Julkinen velka/bkt 63,7 63,6 60,2 Euribor 3 kk -0,3 0,0 0,2 10 vuoden korko 0,4 0,7 1,3 Oman talousalueen kehitys Asukasluku Kannus Keski-Pohjanmaa Väestörakenne 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Kannus 11,2 11,0 10,4 9,2 Keski-Pohjanmaa 10,7 10,6 10,0 9,0 Koko maa 13,3 13,4 12,4 11,3

17 Tilinpäätös Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa ,54 euron alijäämää. Vuosikate laski vuoden 2015 tasosta euroa ollen nyt euroa. Tilinpäätös kääntyi alijäämäiseksi verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Vuoden 2015 verotus, joka valmistui , osoitti ansiotulojen kehityksen kääntyneen negatiiviseksi. Tämän johdosta verotulojen tilityksiä vuosilta oikaistiin marras- ja joulukuussa yhteensä euroa. Verotulot vähenivät edellisvuodesta kaiken kaikkiaan euroa. Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan euroa eli 0,15 %. Toiminnan kustannusten kasvu on ollut erittäin maltillista. Huomionarvoista on, että toiminnan nettokulut ovat jo neljä vuotta pysytelleet suunnilleen samalla tasolla ollen tilinpäätöksessä 2016 jopa hieman pienemmät kuin tilinpäätöksessä Toimintakate TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Suurimmat vähennykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Hallintopalvelut % Viranomaispalvelut % Opetuspalvelut % Nettomenojen laskuun hallintopalveluissa vaikutti IT-palvelujen siirtyminen tekniseen toimeen kiinteistö- ja huoltopalveluihin, viranomaistoiminnassa rakennusvalvonnan tuottojen kasvu Mutkalammin tuulivoimaloiden rakennuslupatuottojen johdosta ja opetuspalveluissa lukion kustannusten lasku.

18 Tilinpäätös Suurimmat lisäykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Tilaajapalvelut % Kiinteistö- ja huoltopalvelut % Vapaa-ajan palvelut % Tilaajapalveluissa erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat 0,7 % eli euroa, mutta sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan kustannukset vastaavasti kasvoivat 2,4 % eli euroa. Jytassa suurimmat kasvut olivat vammaispalveluiden sekä aikuispsykososiaalisten palveluiden tulosalueilla. Nettomenojen kasvuun kiinteistö- ja huoltopalveluissa vaikutti ITpalvelujen siirtyminen hallintopalveluista ja vapaa-ajan palveluissa kansalaisopistotoiminnan laajentuminen Toholammin kunnan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2017 talousarvio laadittiin euroa alijäämäiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti olla korottamatta tuloveroprosenttia verotulojen heikosta kehityksestä huolimatta. Toiminnan nettomenoihin on vuodelle 2017 varattu euroa eli euroa vuoden 2016 tilinpäätöstasoa enemmän. Toiminnan nettomenojen osalta voidaan todeta, että vuoden 2016 tilinpäätös antaa hyvän lähtökohdan olettaa, että myös vuonna 2017 pysytään laaditun talousarvion puitteissa. Myös erikoissairaanhoidon ja Jytan maltillinen kustannuskehitys tukee tätä olettamusta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunki on laatinut talouden tasapainottamisohjelmat vuosina 2012 ja Tasapainottamisohjelmiin perustuen niin tulo- kuin kiinteistöverotasoja on korotettu ja kaupungin palvelurakenteita uudistettu monin tavoin. Tehtyjen päätösten ansiosta kaupungin alijäämäkierre saatiin pysäytettyä ja taloustilanne vakautettua. Tasapainottamisohjelman toteuttaminen jatkuu edelleen. Tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 kääntyi negatiiviseksi. Tämä johtui verotulojen kehityksestä. Tiedot ansiotulojen kehityksen kääntymisestä negatiiviseksi ja sen vaikutuksesta kaupungin verotuloihin tuli yllätyksenä keväällä 2016 kun ennakkotiedot vuoden 2015 valmistuvasta verotuksesta saatiin. Verotuloja oikaistiin perimällä niitä takaisin

19 Kaupungin henkilöstö Tilinpäätös n euroa. Takaisinperintä romahdutti kaupungin verotulot edellisvuoteen verrattuna ja myös talousarvio alittui n euroa. Takaisinperintä oli kuitenkin kertaluonteinen ja vuonna 2017 verotuloja arvioidaan kertyvän n euroa enemmän kuin vuonna Toiminnan nettokulujen maltillisen kehityksen jatkuessa myös vuonna 2017 voidaankin olettaa, että tilinpäätöksessä 2017 on mahdollista yltää vähintään nollatulokseen tai jopa pieneen ylijäämään. Kaupungin lainamäärä nousi mittavien investointien vuoksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä lähelle kuntien keskimääräistä tasoa. Tässä tilinpäätöksessä velkamäärän kehitys on pysynyt hallittuna, koska investointitaso oli vuonna 2016 varsin matala. Kaupungin lainamäärä on nyt euroa/asukas, eli n. 417 euroa alle kuntien keskimääräisen tason. Investointiohjelma tuleville vuosille on laadittu siten, että lainamäärä pysyy alle kuntien keskimääräisen tason. Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstön määrä lasketaan vuosittain tilanteen mukaan. Henkilöstömäärään lasketaan koko- ja osa-aikaiset viranhaltijat ja työntekijät, palkkatuella palkatut sekä harjoittelijat ja oppisopimuksella työskentelevät henkilöt. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli yhteensä 276 henkilöä. Nousu määräaikaisten lukumäärässä aiheutuu pääosin Toholammin kansalaisopiston määräaikaisten opettajien siirtymisestä kaupungille. Henkilöstä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät erikseen laadittavasta henkilöstöraportista.

20 Tilinpäätös SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan määritelmä, rakenne ja ohjeistus Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Se on jatkuvaa toiminnan ja talouden tarkkailua, raportointia ja mahdollisia erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Sisäisellä valvonnalla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, varojen huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä henkilöstö- ja materiaaliresurssien oikea-aikaiseen käyttöön. Sisäinen valvonta koostuu hyvästä hallintotavasta, sisäisestä tarkkailusta, sisäisestä tarkastuksesta ja seurannasta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista ja siitä vastaavat kaupungin johto ja tilivelvolliset. Jokainen kaupungin työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista esimiehelleen. Kuntalakiin kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Säännöksen mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muuttamisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta Vuonna 2016 kaupungin sisäistä valvontaa on ohjannut kaupunginhallituksen vahvistama sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeeseen on koottu valvonnan ohjeistukseen, suorittamiseen ja raportointiin liittyvät asiat. Sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2017 aikana sen jälkeen, kun uuden kuntalain mukainen uusi hallintosääntö on astunut voimaan. Vuonna 2016 ei ole tehty erillisiä sisäisen valvonnan tarkastuksia. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön, jossa määritellään eri toimielinten toimivalta ja tehtävät. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty erillisillä delegointipäätöksillä. Uuden kuntalain mukaista hallintosääntöä valmistellaan parhaillaan ja se tulee päätöksentekoon alkuvuoden 2017 aikana ja astuu voimaan

21 Tilinpäätös Kaupunginhallitus on lisäksi antanut muita keskeisiä ohjeita, mm. konserniohje, laskutus- ja perintäohje, hankintaohje, tietoturvaohjeisto ja henkilöstöasioiden ohjeet. Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus, lautakunta tai näiden alainen viranhaltija toimivaltansa puitteissa. Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta Henkilöstö Talous Toiminnan ja talouden seurantaa varten valtuusto on hyväksynyt talousarvion ja sen sitovuuden eri toimielimille ja viranhaltijoille. Talousarviossa on asetettu myös toimielin- ja vastuualuetasoiset toiminnalliset tavoitteet. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksia on laadittu kaksi, joista ensimmäinen oli ajalta ja toinen ajalta Tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Omistajaohjausta on toteutettu asettamalla talousarviossa tavoitteet myös kaupunkikonserniin kuuluville yhtiöille. Tavoitteiden toteumista tarkastellaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Kaupungin konserniohje on soveltuvin osin voimassa myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Henkilöstön kanssa on käyty kehityskeskustelut, joissa on määritelty henkilön tulosalueet ja tavoitteet. Tehtävänkuvaukset on pidetty ajan tasalla. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain. Toimielimet ovat vuosittain nimenneet ne viranhaltijat, jotka toimivat laskujen hyväksyjinä. Hallintokuntien laskujen tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavat henkilöt laittavat laskuihin vastaanotto- ja hyväksymismerkinnät ennen niiden maksamista. Vastaanottaja ja hyväksyjä eivät saa olla sama henkilö. Myös tulot eli laskutus hyväksytään samoin periaattein kuin menot. Hyväksyjä varmistaa hyväksymismerkinnällään tulo- ja kirjausperusteen oikeellisuuden. Kaupungin maksuliikenne hoidetaan pankkitilien kautta. Kaupunginhallitus nimeää henkilöt, joilla on kaupungin pankkitilien käyttöoikeus. Konekielisesti pankkiin lähetettyjen maksatus- ja palkka-aineistojen maksulistat allekirjoittaa henkilö, jolla on pankkitilien käyttöoikeus. Erilaisten omaisuusrekisterien ajantasaiset luettelot on laadittu vuosittain osana tilinpäätöstä.

22 Tilinpäätös Riskienhallinta Riskejä ovat mm. vahinkoriskit, toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit. Vahinkojen varalta kaupungin henkilöstö, omaisuus ja toiminta on vakuutettu riittävässä laajuudessa. Sijaisuusjärjestelyjen puutteet ja organisaation ohuus aiheuttavat merkittävän toiminnallisen riskin etenkin tilanteissa, joissa erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen keskeytyy esim. ao. työntekijän äkillisesti sairastuessa. Myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus voi muodostua tulevaisuudessa ongelmalliseksi ja aiheuttaa toiminnallisen riskin. Tietojärjestelmien toimivuus- ja tietoturvallisuusriskit ovat toiminnallisia riskejä, joita pyritään pienentämään varmistamalla tarvittava atk-osaaminen omassa organisaatiossa. Rahoitusriski muodostuu kaupungin euribor -korkoihin sidotun lainakannan korkoriskistä. Tällä hetkellä lainojen korkokanta on positiivinen.

23 Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMIN- NAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) Toimintatuotot , , ,54 Toimintakulut , , ,27 Toimintakate , , ,73 Verotulot , , ,96 Valtionosuudet , , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 4 205, , ,30 Muut rahoitustuotot , , ,20 Korkokulut 2 299, , ,26 Muut rahoituskulut 5 300, , ,42 Vuosikate , , ,05 Poistot ja arvonalentumiset , , ,84 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , ,21 Poistoeron muutos , , ,60 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos 9 721,60 0, ,00 Tilkauden ylijäämä/alijäämä , , ,81 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 9,94 % 9,34 % 10,03 % Tunnusluku osoittaa paljonko toimintakuluista katetaan toimintatuloilla. Vuosikate/poistot % 59,73 % 161,27 % 154,56 % Tunnusluku osoittaa paljonko vuosikatteen osuus on poistoista. Tunnusluvun ollessa vähintään 100 % katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate /asukas 122,63 308,90 281,34 Tavoitearvo 386,58 397,77 407,37 Kuntakohtainen tavoitearvo lasketaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä

24 Tilinpäätös Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintatuotot kääntyivät nousuun vuodesta 2013 jatkuneen laskusuunnan jälkeen. Ne nousivat euroa eli 7,3 %, Toimintatuotot (ulkoiset) TP TP 2011 TP 2012 TP TP 2014 TP TP 2016 Toimintatuottojen muutos tulolajeittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % YHTEENSÄ % Toimintatuottojen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ % Elinkeinopalvelujen hanketoiminnan vähentyminen pienensi yleishallinnon toimintatuottoja. Kansalaisopistotoiminnan laajentuminen myös Toholammin kuntaa palvelevaksi kasvatti sivistystoimen myynti- ja maksutuottoja. Toholammin kunnan maksama osuus toiminnan kuluista kirjataan myyntituottoihin ja asiakkailta perittävät kurssimaksut kirjataan maksutuottoihin.

25 Tilinpäätös Mutkalammin tuulivoimaloiden rakennusluvat kasvattivat teknisen toimen maksutuottoja. Toimintakulut (ulkoinen) Toimintakulut nousivat euroa eli 0,8 % edellisvuodesta Toimintakulut (ulkoiset) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Toimintakulujen muutos menolajeittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet % Avustukset % Muut toimintakulut % YHTEENSÄ % Toimintakulujen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) % Tilaajapalvelut % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ % Sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan euron kustannusnousu sekä kansalaisopiston ja kirjaston yhteistyö Toholammin kunnan kanssa kasvattivat palvelujen ostoja sekä tilaajapalveluissa että sivistystoimessa. Henkilöstökulujen laskuun vaikutti eniten vuonna 2017 ensimmäisen kerran tehtävä lomarahaleikkaus, jonka kustannuksia vähentävä vaikutus vuoden 2016 osalta on huomioitu tilinpäätöksessä kirjanpitolautakunnan kirjausohjeen mukaisesti.

26 Tilinpäätös It-palvelujen siirtyminen yleishallinnosta tekniseen toimeen selittää toimintakulujen muutosta näillä tehtäväaluilla. Toimintakate Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat ainoastaan euroa eli 0,15 %. Talouden tasapainottaminen näkyy toiminnan nettokustannusten kehityksessä selkeästi, sillä ne ovat edelleen samalla tasolla kuin vuonna Toimintakate TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Toimintakatteen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) % Tilaajapalvelut % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ ,15 % Toimintakatteen muutoksen taustalla on edellä toimintatuottojen ja -kulujen kohdalla kuvatut seikat. Verotulot Verotulot laskivat merkittävästi, peräti euroa eli 7,5 % edellisvuodesta. Verotulojen romahdus on syynä tilinpäätöksen alijäämäisyyteen. Verotulojen lasku johtuu marras- ja joulukuussa tapahtuneista, yhteensä euron suuruisesta takaisinperinnästä vuosilta Takaisinperintä taas johtuu siitä, että vuoden 2015 verotuksen valmistuttua vahvistui tieto siitä, että verotettavat ansiotulot Kannuksessa ovat pienentyneet 1,6 %, kun ne vielä

27 Tilinpäätös vuotta aikaisemmin olivat kasvaneet 1,5 %. Ansiotulojen vähentyminen on ollut voimakkainta palkkatuloissa sekä maatalouden ja elinkeinotoiminnan ansiotuloissa. Verotulot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Verotulojen muutos verolajeittain oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Tulovero % Yhteisövero % Kiinteistövero % YHTEENSÄ % Asukasluvun ja ansiotulojen kehitys :

28 Tilinpäätös Valtionosuudet Valtionosuudet nousivat euroa eli 3 %. Peruspalvelujen valtionosuus nousi lähinnä valtion veroperustemuutosten aiheuttamien veromenetysten kompensaation ansiosta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus parani kansalaisopiston opetustuntimäärän noustua toiminnan laajentuessa palvelemaan myös Toholammin kuntaa sekä lukion oppilasmäärän lisääntymisen myötä. Valtionosuuden muutos oli seuraava: TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Peruspalvelujen vo % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus % Opetus- ja kultt.vo % YHTEENSÄ ,0 % Valtionosuudet TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituksen osalta kertyi enemmän rahoitustuottoja kuin rahoituskuluja. Rahoituksen nettotuotot olivat euroa. Lainoista maksettavat korot olivat yhteensä ainoastaan 590 euroa, mikä on todella vähän, kun otetaan huomioon, että kaupungilla on lainaa n euroa. Lainojen korkotaso oli tilinpäätöshetkellä positiivinen eli lainaa otettaessa ei maksettu, vaan saatiin korkoa. Vuosikate Vuosikate muodostui euroa positiiviseksi. Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus riittää kattamaan kaikki toiminta- ja rahoituskulut ja sillä voidaan rahoittaa myös investointeja ja lainanlyhennyksiä.

29 Tilinpäätös Vuosikate TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämää on euroa alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyerinä on kirjattu poistoeron vähennystä terveyskeskuksen ja Kotirannan saneerauksien vuosipoistoja vastaava määrä eli ,60 euroa sekä siirretty kehittämisrahastosta maksettua avustusta vastaava määrä eli 9 721,60. tilikausi painui ,54 euroa alijäämäiseksi johtuen verotulojen jyrkästä heikentymisestä.

30 Toiminnan rahoitus Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,05 Tulorahoituksen korjauserät , , ,69 Toiminnan rahavirta yhteensä , , ,36 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,09 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0, ,43 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , ,50 Investointien rahavirta yhteensä , , ,16 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , ,20 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset , , ,00 Antolainasaamisten lisäykset ,00 0, ,00 Antolainauksen muutokset yhteensä , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , , ,78 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , , ,60 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos , , ,57 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos , , ,30 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 6 792, , ,47 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , , ,25 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,95 Kassavarat , , ,34 Kassavarat , , ,39 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,95 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 68,66 % 192,36 % 177,37 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate 1,30 3,22 2,92 Tunnusluku osoittaa riittääkö tulorahoitus lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Tulorahoitus on riittävä mikäli tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys pv 12,3 15,2 5,00 Tunnusluku osoittaa monenko päivän maksut voidaan kattaa rahavaroilla Asukasmäärä

31 Tilinpäätös Tulorahoitus koostuu vuosikatteesta, jota on oikaistu käyttöomaisuuden myyntivoitoilla, koska investointien myyntitulot esitetään rahoituslaskelmassa myyntihinnan eikä tasearvon mukaisina. Tulorahoitus on ,76 euroa eli tarkoittaa sitä, että verotuloista, valtionosuuksista sekä toiminta- ja rahoitustuotoista jäi toiminta- ja rahoitusmenojen rahoittamisen jälkeen ,76 euroa käytettäväksi investointimenojen ja lainanlyhennysten rahoittamiseen. Investoinnit Investointimenot olivat euroa ja tulot euroa, eli nettoinvestoinnit olivat euroa. Investoinnit painottuivat kunnallistekniikkaan ja -infraan, joihin käytettiin yhteensä ,74 euroa saneeraten yksityisteitä, riippusiltaa ja katuja sekä rakentaen Yrjönmäen kunnallistekniikkaa. Suurin rakennusinvestointi oli Lastentalon päiväkodin saneeraus, ,74 euroa Irtaimistohankinnat olivat yhteensä ,10 euroa, joista suurin oli koulukeskuksen langattoman verkon uusinta. Investointitulot koostuivat maa-alueiden myynneistä. Lainakannan muutokset Antolainauksen vähennyksiin on merkitty Kannuksen Vuokra-asunnot oy:n maksama Heinärivin antolainan vuosilyhennys euroa. Ottolainakanta väheni ,78. Entisiä lainoja lyhennettiin ,78 euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 euroa johtuu kuntatodistuslainojen lisäyksestä. Kaupungin lainakanta oli yhteensä ,98 euroa, josta pitkäaikaista velkakirjalainaa oli ,98 euroa ja lyhytaikaista kuntatodistuslainaa ,00 euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa oli euroa.

32 Tilinpäätös Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin ja konsernin lainat /asukas vuosina : TP TP TP TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Kaupunki Konserni Rahavarojen muutos Rahavarat vähenivät ,48 euroa edellisvuoteen verrattuna. Kassan riittävyys -tunnusluku oli tilinpäätöshetkellä 12 päivää.

33 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tilinpäätös VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA , ,20 Aineettomat oikeudet 9 039, ,93 LIITTYMISMAKSURAHASTO Muut pitkävaikutteiset menot , ,78 ARVONKOROTUSRAHASTO , ,47 Ennakkomaksut MUUT OMAT RAHASTOT , ,66 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,71 ED.TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,28 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,44 AINEELLISET HYÖDYKKEET OMA PÄÄOMA , ,05 Maa- ja vesialueet , ,06 Rakennukset , ,84 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,29 Poistoero , ,77 Koneet ja kalusto , ,55 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,73 PAKOLLISET VARAUKSET AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,47 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset SIJOITUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet , ,24 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset , ,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut saamiset , ,53 Lahjoitusrahastojen pääomat 0, ,97 SIJOITUKSET , ,77 Muut toimeksiantojen pääomat 0, ,36 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,33 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,95 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,47 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0, ,98 Muut toimeksiantojen varat , ,29 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,76 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat VAIHTO-OMAISUUS Muut velat Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 Siirtovelat VAIHTO-OMAISUUS 0,00 0,00 Pitkäaikainen yhteensä 0, ,98 Lyhytaikainen SAAMISET Joukkovelkakirjalainat , ,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,78 Lainasaamiset 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset , ,53 Saadut ennakot , ,80 Lainasaamiset , ,00 Ostovelat , ,22 Muut saamiset , ,86 Muut velat , ,21 Siirtosaamiset , ,55 Siirtovelat , ,48 SAAMISET , ,94 Lyhytaikainen yhteensä , ,49 VIERAS PÄÄOMA , ,47 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,97 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,91 VASTAAVAA , ,62 VASTATTAVAA , ,62

34 Tilinpäätös Taseen tunnusluvut Omavaraisuus % 49,93 % 50,70 % 50,50 % Tunnusluku osoittaa oman pääoman osuuden koko pääomasta. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus% on 70, ja alle 50 % omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 47,96 % 46,50 % 46,36 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon toiminatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman maksuun. Kertynyt ylijäämä Tunnusluku osoittaa taseen omaan pääomaan sisältyvän ylijäämän Kertynyt yli/alijäämä /as Lainakanta (1 000 ) Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän. Lainat /as Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän asukasta kohti Lainasaamiset Tunnusluku tarkoittaa sijoituksiin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien tai muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Asukasmäärä Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten sekä koneiden ja kaluston, tasearvo oli tilinpäätöshetkellä ,38 euroa. Tasearvo pieneni edellisvuodesta ,09 euroa. Tämä johtui siitä, että suunnitelman mukaiset poistot olivat isommat kuin aineellisiin hyödykkeisiin tehdyt uushankinnat eli investoinnit. Toinen syy muutokseen oli Riihikartanon vuokrarivitalojen apporttiluovutus Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle. Luovutuksen arvo oli ,57 euroa.

35 Tilinpäätös Sijoitukset Vastattavaa Sijoitusten eli osakkeiden ja osuuksien sekä sijoitusluonteisten saamisten, kuten lainasaamisten ja palautuskelpoisten liittymämaksujen, tasearvo oli tilinpäätöshetkellä ,16 euroa. Tasearvo nousi edellisvuodesta ,39 euroa. Nousu johtui Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:n järjestämästä osakeannista, jossa kaupunki merkitsi yhtiön osakkeita ,57 eurolla. Kaupunki maksoi osakkeiden merkintähinnan luovuttamalla apporttina yhtiölle Riihikartanon vuokrarivitalot. Toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat sisältävät kaupungin saamat testamentti- ja lahjoitusvarat. Em. varoja oli tilinpäätöshetkellä ,65 euroa. Varat vähenivät edellisvuodesta ,11 euroa. Rahastojen varoja käytettiin rahastosääntöjen mukaisesti kaupunginhallituksen erillisten päätösten perusteella vanhusten hoitoon, vanhusten avopalveluihin sekä hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Saamiset ja rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Lyhytaikaisia saamisia oli tilinpäätöshetkellä euroa, niissä oli lisäystä edellisvuoteen euroa. Merkittävin saamiserä oli muihin saamisiin sisältyvä saamiset jäsenkuntayhtymiltä, joita oli euroa. Saaminen koostuu erikoissairaanhoidon maksuosuuksien palautuksista vuodelta Kaupungin oma pääoma koostuu peruspääomasta, arvonkorotusrahastosta, kehittämisrahastosta sekä tilikausien yli-/alijäämistä. Oman pääoman arvo on euroa ja se heikkeni edellisvuodesta euroa johtuen tilikauden alijäämästä sekä kehittämisrahaston käytöstä. Oman pääoman heikentyminen ja vieraan pääoman kasvaminen laskivat kaupungin omavaraisuusasteen 49,9 %:iin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 60 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuusaste tarkoittaa merkittävän suurta velkarasitetta.

36 Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Tilinpäätös Toimeksiantojen pääomat sisältävät kaupungin saamien testamentti- ja lahjoitusvarojen pääomat. Kaupungin lainakantaan luetaan pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjattu laina rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä, eli Danske Bankilta euroa sekä joukkovelkakirjalainat eli kuntatodistuslainat, joita tilinpäätöshetkellä oli nostettuna yhteensä euroa. Lainakanta oli näin ollen yhteensä euroa eli se laski euroa. Asukaskohtainen velkamäärä oli tilinpäätöshetkellä euroa eli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Muu lyhytaikainen vieras pääoma koostuu osto-, siirto- ja muista veloista. Nämä pysyttelivät edellisvuoden tasolla.

37 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Tilinpäätös Oheisessa laskelmassa on esitetty kaupungin kokonaistulot ja -menot. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen oman pääoman muutokset on käsitelty kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,90 9,57 % Verotulot ,18 50,09 % Valtionosuudet ,00 38,55 % Korkotuotot 4 205,25 0,01 % Muut rahoitustuotot ,08 0,05 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 % Käyttöomaisuuden myyntituotot ,35 0,18 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,00 0,10 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 1,46 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,76 100,00 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,43 95,52 % Korkokulut 2 299,51 0,01 % Muut rahoituskulut 5 300,57 0,02 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät ,14 0,05 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,22 2,88 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,00-0,01 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ,78 1,52 % Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ ,65 100,00 %