MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 1 LOPPURAPORTTI MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

2 2 LOPPURAPORTTI Työryhmä Johanna Franzén, vs. valmiuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (PJ) Ari-Pekka Meuronen, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö, Lappeenrannan kaupunki Aki Pihlaja, riskienhallintapäällikkö, Imatran kaupunki Arja Kujala, hyvinvointikoordinaattori, Imatran kaupunki Mari Liukka, laatu- ja turvallisuuspäällikkö, Eksote Kristiina Kapulainen, projektipäällikkö, Eksote Jyrki Pitkänen, yksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tomi Vänninen, tienpidon asiantuntija (sijainen Jussi Kailasto), Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jukka Höytämö, johtava vesitalousasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Päivi Roine, terveysvalvonnan johtaja, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Arto Mäkelä, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Jukka Valtoaho, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Esa Viiru, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Lisäksi asiantuntijoina työryhmä on käyttänyt EKTURVAn sihteeristössä olevien puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja poliisin edustajia sekä KuntaTurvan asiantuntijoita, joiden mielipiteitä on kuultu esityksen valmisteluun liittyen.

3 3 LOPPURAPORTTI 1. Kuvaus palvelujen nykytilasta Etelä-Karjalan maakunnan alueella on vuodesta 2010 alkaen toiminut EKTURVA Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on yhteensovittaa ja koordinoida kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa toimia maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja tiedonvaihtofoorumina turvallisuus- ja valmiusasioissa Varautumisen ja turvallisuuden yhteistoiminta ja koordinointi alueella on jaettu seuraaviin yhteistyö- ja alatyöryhmiin EKTURVA maakunnan ylimmän johdon foorumi ja sihteeristön ohjausryhmä. EKTURVA sihteeristö vastaa EKTURVAn toiminnan koordinoinnista, käytännön järjestelyistä ja sovituista toimenpiteistä ylimmän johdon foorumin ohjauksen mukaisesti. KuntaTurva Etelä-Karjalan alueen kuntien varautumisen ja turvallisuuden yhteistyöfoorumi. EKTURVA viestintäryhmä maakunnan viestintäasiantuntijoiden yhteistyöfoorumi

4 4 LOPPURAPORTTI EKTURVA IT-ryhmä maakunnan IT-asiantuntijoiden yhteistyöfoorumi EKTURVA valmiusryhmä maakunnan turvallisuusviranomaisten yhteistyöryhmä. Paikalliset ja alueelliset turvallisuustyöryhmät EKTURVA ja sen alatyöryhmät ovat Etelä-Karjalan maakunnan alueella järjestäneet ja ylläpitäneet esimerkiksi seuraavia toimintoja Varautumisen yhteinen suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyö o Ohjaava taho EKTURVA, koordinoija sihteeristö Alueellinen riskinarvionti o Koordinoija sihteeristö o Viimeisin päivitys tehty maaliskuussa 2017 Maakunnan turvallisuustilanteen ja uhkakuvien tilannekuvan ylläpito ja jakaminen o Tilannekatsaukset eri kokousten yhteydessä ja tarvittaessa Yhteiset harjoitukset eri toimijoiden kesken maakunnan alueella o Osallistuminen AVIn järjestämiin valmiusharjoituksiin (2011 ja 2015) o Lisäksi järjestetty useita alueellisia ja/tai toimialakohtaisia harjoituksia, koordinoijana sihteeristö: EK ERTI erityistilanneharjoitus 11/2008 sekä EK ERTI 2010:n ennakkotehtävät kevät ja kesä 2010 ja valmiusharjoitus syksy 2010 YETTS-seminaari 02/2010 Vesihuollon erityistilanteet koulutus 09/2010, vesihuollon valmiusharjoitus 12/2015 ja yhteistoimintaharjoitus 05/2016 Suurten kaupunkien Sisäisen turvallisuuden seminaari yhdessä SM:n kanssa 02/2012 Saimaan tulvatilanteen seurantakokoukset ELY:n ja pelastuslaitoksen johdolla Laajamittaisten ja kohde-evakuointien suunnitteluharjoitus 02/2013 Maakuntakomppanian viranomaisyhteistyöharjoitukset 03/2013 ja 05/2014 sekä paikallispataljoonan paikallispuolustusharjoitus 09/2016 Maakunnallisten hälytysjärjestelyjen testaus 06/2013 Pieniä teemaharjoituksia ja luentoja (mm. yhteyskokeilut, tiedottaminen, Venäjän tilanne, kokonaisturvallisuus) MAAVE:n kriisitukiharjoitus 08/2014 Laajamittaisen maahantulon harjoitus 03/2016 Kriisiviestintäharjoitus 03/2017

5 5 LOPPURAPORTTI 2. Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/muutokset palveluissa Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvat uhkakuvat ja riskit ovat tänä päivänä monimutkaisia, vaikeasti ennustettavia ja osin erittäin nopeasti kehittyviä. Tämä aiheuttaa yhä kasvavaa tarvetta suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön viranomaisten, muun julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Alueellisten riskien arvioinnin merkitys suhteessa valtiollisiin riskeihin on suuri. Yhteistyötä tarvitaan myös maakuntien välillä. Ennakoiva yhteistoiminta ja tilanteen seurannan joustava alueellinen kyky nousevat merkittävään asemaan erityisesti nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Harvat tilanteet tänä päivänä koskevat vain yhtä toimijaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tilanteen hoitaminen edellyttää käytännössä aina useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Tästä syystä yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa korostuu. Moniin uhkakuviin esimerkiksi kyberuhkiin varautuminen edellyttää erityisasiantuntemusta jonka alueellinen hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. Suunnitelmallinen, hyvin koordinoitu ja joustava yhteistyö eri toimijoiden kesken ennen kriisiä antaa edellytykset toimivalle yhteistyölle myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Viranomaisten hyvin suunniteltu ja koordinoitu yhteistoiminta erilaisten kriisien aikana on kansalaisen etu. Kansalaisten omavaraisuuden ja perheiden kriisinkestävyyden parantaminen on myös tärkeä yhteinen alueellisen varautumisen tavoite. Kansalaisten roolia varautumisen aktiivisina toimijoina tulee jatkossa tehostaa kehittämällä esimerkiksi uusia viestinnän ja osallistamisen keinoja. Maakunnan varautuminen sisältää kaksi kokonaisuutta: 1) Yhteisen (alueellisen) varautumisen tehtävien järjestäminen ja 2) Maakuntakonsernin varautumisen järjestelyt. Maakunnan tehtäviksi yhteisessä (alueellisessa) varautumisessa on suunniteltu seuraavaa (Maakuntalakiehdotus 142 ):

6 6 LOPPURAPORTTI Lähde: Sisäministeriön esitys, Imatra Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. (Valmiuslaki 2011/1552, 12 ). Jokainen alueellinen toimija vastaa omaan toimialaansa liittyvästä valmiudesta ja valmiussuunnittelusta. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen on eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa, jossa ei ole kellään toimijalla johtamisroolia suhteessa muihin toimijoihin. Alueellisen yhteisen varautumisen koordinointi tulee kuitenkin olla suunnitelmallista ja hyvin hallittua jotta se toimii. Myös maakuntakonsernin sisällä kukin toimiala vastaa omasta varautumisestaan. Maakuntakonsernissa on kuitenkin myös tarve varautumisen yhteensovittamiseen ja yhteistoimintaan. Maakuntakonsernin yhteistä varautumista ovat esimerkiksi: Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittaminen (konsernihallinnon eri toimijoiden yhteisen suunnittelun koordinointi) Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yleisen osan laadinta ja ylläpito Maakuntakonsernin kriisijohtamisen, hälyttämisen, tilannekuvan luomisen ja kriisiviestinnän yhteiset toimintamallit ja suunnitelmat sekä niihin liittyvä harjoittelu ja kehittäminen

7 7 LOPPURAPORTTI Lähde: Sisäministeriön esitys, Imatra Lisäksi maakuntakonsernissa on laajempia riskienhallintaan- ja turvallisuuteen liittyviä toimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi: Lähde: Sisäministeriön esitys, Imatra

8 8 LOPPURAPORTTI 3. Palvelut uudessa maakuntamallissa 1) Yhteisen (alueellisen) varautumisen tehtävien järjestäminen Etelä-Karjalan maakunnassa Työryhmä esittää maakunnan yhteisen (alueellisen) varautumisen järjestämistä toteutettavaksi Etelä- Karjalan maakunnassa seuraavasti: Yhteensovittamisen rakenteet EKTURVA, sen sihteeristö ja alatyöryhmät ovat todettu hyväksi, vakiintuneeksi ja toimivaksi varautumisen yhteensovittamisen rakenteeksi alueella. EKTURVAn, sen sihteeristön ja alatyöryhmien tulee jatkaa alueen varautumisen ja turvallisuuden yhteensovittamisen ympäristönä. Alueellisen varautumisen yhteensovittamisessa tulee huomioida, että kukin toimija vastaa jatkossakin omaan toimialaansa kuuluvasta varautumisesta. Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on yhteistyötä eikä minkään tahon johtamaa toimintaa. Tätä yhteistyötä tulee kuitenkin koordinoida johdonmukaisesti ja suunnitellusti. EKTURVAn puheenjohtajana toimii jatkossa maakuntajohtaja. Maakuntauudistuksen yhteydessä tulee tarkastella uudelleen EKTURVAn ja sen alatyöryhmien kokoonpano siten, että se vastaa uudistuneita organisaatiorakenteita. Lisäksi tulee tarkastella mukana olevien organisaatioiden kokoonpano. Tarkastelussa tulee varmistaa, että kaikki kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeät tahot ovat mukana maakunnan varautumisen ja turvallisuuden yhteensovittamisessa.

9 9 LOPPURAPORTTI Alueellinen riskien arviointi sekä ennakoiva turvallisuustilanteen arviointi ja seuranta Alueellisten riskien sekä ennakoivan turvallisuustilanteen seurannassa ja arvioinnissa käytetään jatkossa jo olemassa olevaa EKTURVAn prosessia sekä alueellista riskiarviointia (viimeisin päivitys maaliskuu 2017). Maakunta koordinoi jatkossa alueellisesti merkittävien riskien ja toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestämistä yhteistoiminnassa EKTURVAn sihteeristön kanssa. Varautumisen suunnittelussa tarvittava yhteistoiminta Maakunta vastaa jatkossa alueelliseen varautumiseen ja EKTURVAan liittyvistä rakenteiden ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistoiminnassa muiden alueen toimijoiden kanssa. Maakunta toimii järjestäjänä ja koollekutsujana EKTURVAan liittyvissä tilaisuuksissa Maakunta vastaa yhdessä päätettyjen suunnittelu- ja kehittämisprosessien koordinoinnista sekä tiedon tallentamisesta ja jakamisesta alueen toimijoille Yhteistoiminnassa tulee huomioida myös maakunnan ulkopuolelle ulottuvat yhteistyöalueet sekä yhteistoiminta muiden maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa Yhteiset harjoitukset Maakunta vastaa jatkossa maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestämisestä yhteistoiminnassa muiden tahojen kanssa lakisääteisen velvoitteensa mukaisesti. Harjoitusten suunnitteluun tulee kytkeä tiiviisti mukaan EKTURVAn toimijat ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueellisesta riskinarviosta ja alueen eri toimijoilta esiin nousevat tarpeet. Suunnittelu tehdään yhteistoiminnassa EKTURVAn sihteeristön kanssa.

10 10 LOPPURAPORTTI 2) Maakuntakonsernin varautumisen järjestelyt Etelä-Karjalassa Työryhmä esittää maakuntakonsernin varautumisen järjestelyitä (kohta 2) toteutettavaksi Etelä- Karjalan maakunnassa seuraavasti: 4. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa Yllä oleva maakunnan varautumisen alueellisen koordinoinnin sekä maakuntakonsernin varautumisen tehtäväkokonaisuus on suuri ja sen toteuttaminen vaatii sekä osaamista että työaikaa. Maakunnan tulee varmistaa riittävät resurssit siihen, että alueellisen varautumisen yhteensovittaminen ja yhteensovittamisessa tarvittavien rakenteiden (EKTURVA) toiminta, alueellisen riskinarvioinnin prosessi, ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta ja arviointi sekä yhteiset harjoitukset voidaan toteuttaa ja järjestää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi tulee varmistaa, että maakuntakonsernin sisäistä varautumista voidaan järjestää, koordinoida ja kehittää. Maakunnan tulee myös varmistaa, että varautumisen koordinaatiossa huomioidaan myös kiinteä yhteistyö kuntien kanssa. Tätä varten esitetään maakuntaan sijoitettavaksi kaksi henkilötyövuotta (HTV) maakunnan yhteisen alueellisen varautumisen koordinointiin sekä maakuntakonsernin sisäisen varautumisen, riskienhallinnan ja turvallisuuden koordinointiin. Alueellisen yhteisen varautumisen koordinointiin tulee perustaa valmiuskoordinaattorin (vast.) tehtävä, jonka vastuulla on edellä lueteltujen maakunnalle tulevien yhteisen varautumisen tehtävien tehokas, aktiivinen ja suunnitelmallinen toteutus. Alueellisen valmiuskoordinaattorin tulee toimia tiiviissä yhteistyössä sekä EKTURVAn sihteeristön että KuntaTurvan ja muiden alatyöryhmien kanssa. Tehtävänä on myös toimia yhteyslinkkinä alueellisen varautumisen asioissa maakunnan ulkopuolelle.

11 11 LOPPURAPORTTI Toinen henkilötyövuosi (HTV) esitetään sijoitettavaksi maakuntakonsernin varautumisen sekä laajempien riskienhallintaan- ja turvallisuuteen liittyvien toimintojen koordinointiin. Tehtävänä ovat mm. konsernin yhteisten varautumisen toimintojen ja valmiussuunnittelun koordinointi, konsernin valmiussihteeristön puheenjohtajana toimiminen, toimialojen varautumisen tukeminen, konsernin kriisijohtamisen järjestelyiden luominen ja kehittäminen sekä konsernin yhteisten harjoitusten järjestäminen. Tehtävään voivat kuulua myös konsernin yhteiset laajemmat riskienhallinta- ja turvallisuustehtävät, kuten esimerkiksi tila- ja henkilöturvallisuus, työturvallisuus ja työsuojelu sekä tietoturvallisuus ja näihin liittyvien poikkihallinnollisten yhteistyöryhmien koordinointi. Maakunnassa varautumisen ja valmiuden koordinointitehtävissä työskentelevillä tulee olla kiinteä yhteys maakunnan johtoon. Alueellisen varautumisen koordinoinnissa on eduksi se, että koordinaattori työskentelee suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa maakunnan hallinnossa. Tällöin koordinaattoritehtävä ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen toimialaan. Riskinä koordinointitehtävän sijoittamisessa maakunnan hallintoon voi olla se, että maakunnan varautuminen jää irralliseksi palvelutuotannosta. Varautumista tulee korostaa kaikkien toimialojen tehtävänä ja se tulee sitoa kiinteäksi osaksi palvelutuotannon toteuttamista. Koordinoinnin toteuttaminen (HTVt) voidaan sijoittaa myös maakunnan liikelaitokseen. Etuna tässä mallissa on se, että varautumisen koordinointi sijoittuu tällöin kiinteämmin palvelutuotantoon. Riskinä voidaan nähdä se, että varautumisen koordinoinnissa nousee esiin yhden toimialan korostettu rooli mikä ei yhteistoiminnan kannalta ole hyvä asia. Mikäli varautumisen koordinointi sijoitetaan liikelaitokseen, tulee kyseisen liikelaitoksen olla se missä pelastustoimi on. Pelastustoimella on useita pelastuslain mukaisia yhteistoiminnan järjestämisvastuita esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisemisen yhteistyöhön, yhteistoimintaan pelastustoiminnassa ja ulkoisiin pelastussuunnitelmiin liittyen (Pelastuslaki 42, 43, 46 ja 48 ). Varautumisen tehtävien sijoittaminen eri liikelaitokseen pelastustoimen kanssa tai useampaan liikelaitokseen hajottaa toimintoja liikaa ja vaikeuttaa koordinoinnin toteuttamista. Työryhmä suosittaa, että järjestäjä-tuottajamallissa sekä alueellisen että konsernin varautumisen koordinoinnin tehtävät ja toteuttajat sijoitetaan maakunnan hallintoon mahdollisimman lähelle maakunnan johtoa. 5. Muutokseen valmistautuminen EKTURVA, sen sihteeristö ja alatyöryhmät jatkavat normaalisti työtään siihen asti, kunnes maakunta ottaa vastuun omien tehtäviensä toteuttamisesta. Maakuntauudistuksen yhteydessä tulee tarkastella uudelleen EKTURVAn, sen sihteeristön ja alatyöryhmien kokoonpano siten, että se vastaa uudistuneita organisaatiorakenteita. Lisäksi tulee tarkastella mukana olevat organisaatiot. Tarkastelussa tulee varmistaa, että kaikki kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeät tahot ovat mukana maakunnan varautumisen ja turvallisuuden yhteensovittamisessa. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon viranomaiset, muu julkishallinto sekä liike-elämän ja järjestöjen edustus. Maakuntauudistuksen yhteydessä tulee tarkastella myös kansalaisten roolia varautumisen keskeisenä toimijana. Kansalaisten osallistamisen entistä tehokkaampia keinoja tulee kehittää osana sekä alueellista että eri toimialojen varautumista.