Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 SIMON KUNTA Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19456

2

3 1 (44) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tausta Halmekankaan tuulivoimapuistohankkeen kuvaus Osayleiskaavoituksen tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Osalliset ja osallistuminen Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Länsi-Lapin seutukaava Länsi-Lapin maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus Maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Maisemamaakunta ja maisema-alueet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja arvokas lajisto Linnusto Pesimälinnusto Muuttolinnusto Eläimistö Eläimistön yleiskuvaus Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Natura-alueet Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 2 (44) 2.12 Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimapuiston suunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Tiestö Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden rakenne Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Tavoitteet Suunnittelun eteneminen ja tavoitteiden tarkentuminen Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe Kaavaehdotus Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät Muut kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset maaperään ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset äänimaisemaan Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Vaikutukset tutkien toimintaan Osayleiskaavan toteuttaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 3 (44) Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla neljä erillistä tuulivoimapuistoa Simon kunnan alueelle. Hankealueille suunniteltujen uusien tuulivoimaloiden lukumäärä on yhteensä enintään 39 (Karsikko 5, Leipiö 13, Halmekangas 10, Onkalo 11). Jo rakennettuja tai rakenteilla olevia tuulivoimaloita on yhteensä 10 (Putaankangas 3, Leipiö 4, Onkalo 3). Tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi siten olemaan yhteensä enintään 49. TuuliWatti Oy on tehnyt syyskuussa 2012 Simon kunnalle aloitteet Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen laadinnasta. Simon kunnanhallitus on kokouksessa hyväksynyt aloitteen ja päättänyt osayleiskaavojen käynnistämisestä. Karsikon tuulivoimapuiston yleiskaavoituksen käynnistämisestä päätetään myöhemmin. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon, Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistoja käynnistyi joulukuussa YVA-menettelyn vaikutusten arvioinneissa on huomioitu myös Putaankankaan 3 jo rakennettua voimalaa. Kuva 1. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen sijainnit.

6 4 (44) 1.2 Halmekankaan tuulivoimapuistohankkeen kuvaus Halmekankaan hankealue sijaitsee Simon kuntakeskuksen kaakkoispuolella noin 2-5,5 kilometrin etäisyydellä, valtatien 4 itäpuolella. Alueelle on suunnitteilla 10 voimalaa. Hankealueen koko on noin 600 hehtaaria. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulee olemaan metriä ja kokonaiskorkeus metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Liikenne tuulivoimapuistoon ja tuulivoimapuiston alueella suunnitellaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. Halmekankaan tuulivoimapuistoon rakennetaan uusi sähköasema. Halmekankaan tuulivoimapuiston sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuisi uuteen maastokäytävään Halmekankaan ja nykyisen Keminmaa- Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. Vaihtoehtona tutkitaan myös sitä, että nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv voimajohdon varteen rakennetaan uusi sähköasema, jolta rakennetaan uusi 110 kv johtoyhteys Halmekankaan tuulivoimapuistoon. Uuden 400/110 kv sähköaseman rakentamisen toteutuminen on sidoksissa myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutumisesta. Simon tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdot tarkentuvat tuulivoimapuistojen suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan tehtyjen selvitysten, suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamien tietojen perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. 1.4 Osayleiskaavan kuvaus Halmekankaan tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva päärata, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pääradasta, voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M). Lisäksi on osoitettu energiahuollon alue (EN) tuulivoimapuiston sähköasemaa varten. Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu

7 5 (44) tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 10 tuulivoimalaa ja niiden ylin pyyhkäisykorkeus saa olla 240 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. Halmekankaan tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaavoituksen vireilletulo Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan luonnosvaihe (huhtikuu marraskuu 2013) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville ja siitä tiedotetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (marraskuu tammikuu 2014) Osayleiskaavaehdotus valmistuu alustavan aikataulun mukaan vuodenvaihteessa Simon kunta päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRA 19 ). Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Simon kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (helmikuu - maaliskuu 2014) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Simon kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. 1.6 Osalliset ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:

8 6 (44) kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Simon riistanhoitoyhdistys, Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys, Isosydänmaan paliskunta, MTK Lappi. erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Rantakairan sähkö, Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Ilmatieteen laitos. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Simon kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Iin kunta Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Puolustusvoimat.

9 7 (44) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminta-mahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tuki-alueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

10 8 (44) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat rannikkoalueita ja poronhoitoalueita koskevat seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset Länsi-Lapin seutukaava Simon kunnan alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu ympäristö-ministeriössä Maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäädöksen mukaan seutukaavat muuttuivat maakuntakaavoiksi Samalla seutukaavan oikeusvaikutukset muuttuivat maakuntakaavan oikeusvaikutuksiksi.

11 9 (44) Halmekankaan tuulivoimapuisto Kuva 2. Ote Länsi-Lapin seutukaavasta. Halmekankaan tuulivoimapuiston aluerajaus on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla. Myös muut TuuliWatti Oy:n Simon suunnitellut tuulivoimapuistot on osoitettu kuvassa vaaleanpunaisella aluerajauksella. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue on Länsi-Lapin seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Seutukaavassa sähkölinjan lounaispuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alue (M) eli pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön

12 10 (44) tarkoitetuksi alueeksi, jota voidaan pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta käyttää myös muihin tarkoituksiin. Vastaavasti sähkölinjan koillispuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalous-alueeksi (MT), joka on tarkoitettu erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja jonka pelto- tai muut alueet halutaan erityisesti suojata sellaisilta rakentamisen ja muun maankäytön aiheuttamilta pysyviltä muutoksilta, jotka vaikeuttavat maa- ja metsätalouden harjoittamista. Hankealueen läpi on seutukaavassa osoitettu sähkölinja ja moottorikelkkailureitti samaan käytävään. Simon tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehtona (YVA:ssa VEB) tarkastellaan uuden voimajohtoyhteyden rakentamista Keminmaan Taivalkoskelta Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistojen alueille. Voimajohtojen alustavien linjausten alueet ovat seutukaavassa pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Lisäksi voimajohtolinjausten alueille sijoittuvat Simon pohjoispuolinen Malininkankaan virkistysalue (V) ja Maulan kyläalue (AT) Keminmaalla. Voimajohtoyhteyksien sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hyväksytty maakuntakaava on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Selvityksen teknisten ja taloudellisten tarkastelujen perusteella jatkotarkasteluun valikoitui Simossa kolme aluetta (Putaankangas-Leipiö-Näätämää, Onkalo-Posonpalo ja Onkalo-Korkiamaa-Patokoski).

13 11 (44) Halmekankaan tuulivoimapuisto Kuva 3. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto ). Halmekankaan tuulivoimapuiston aluerajaus on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla. Myös muut TuuliWatti Oy:n Simon suunnitellut tuulivoimapuistot on osoitettu kuvassa vaaleanpunaisella aluerajauksella. Halmekankaan tuulivoimapuiston alue sijoituu maakuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Kaavamääräyksen mukaan kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa. Koko maakuntakaava-

14 12 (44) aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Halmekankaan tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla osoitetaan pääasiassa maametsätalotuskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesti käyttötarkoitusta haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu pääosin maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille (tv). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia tuulivoiman hyödyntämiseen tarkoitettuja alueita. Määräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin energiantuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Lisäksi määräyksessä on todettu, että poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon poronhoidon edellytykset. Leipiön tuulivoimaloiden alueita koskien on maakuntakaavassa esitetty myös kohdekohtainen suunnittelumääräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealueen läpi on maakuntakaavassa osoitettu voimajohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu myös Simojen suuntainen viheryhteystarpeen kehittämisperiaatemerkintä. Viheryhteystarve -merkintää koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on merkinnän osoitta-malla vyöhykkeellä turvattava virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. Halmekankaan alueen itäosaan kunnanrajalle on osoitettu paliskunnan rajaa/esteaitaa osoittava merkintä. Simon tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehtona (YVA:ssa VEB) tarkastellaan uuden voimajohto-yhteyden rakentamista Keminmaan Taivalkoskelta Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistojen alueille. Maakuntakaavaehdotuksessa voimajohtoyhteyden alueet on pääasiassa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa-Pikkarala välille toista 400 kv voimajohtoa nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue rajoittuu Simon ja Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Halmekankaan hankealueen läheisyyteen on osoitettu pohjavesialue. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu rannikon suuntainen viheryhteyden merkintä sekä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (Pohjanmaan rantatie). Pohjois-Pohjanmaan alueella on parhaillaan käynnissä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä alkusyksystä Luonnoksessa Halmekankaan hankealueen läheisyyteen ei ole osoitettu aluevaraus- tai kohdemerkintöjä Iin kunnan alueella.

15 13 (44) Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Yleis- ja asemakaavat Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. YVA:ssa tarkasteltavien voimajohtoreittien alueilla ei pääosin ole voimassa olevia yleiskaavoja. Simon kunnan alueelle sijoittuvilla osilla yleiskaava on voimassa ainoastaan Simojoen ylittävältä osalta, jossa on voimassa vuonna 2000 hyväksytty Simojoen yleiskaava. Keminmaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty 1970-luvulla. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. YVA:ssa tarkasteltavien vaihtoehtojen mukaisten 110 kv:n voimajohtoreittien alueilla ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Halmekankaan hankealue rajautuu Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa hankealueen läheisyydessä ja kunnan raja-alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Kuivaniemen merenrannikon alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty yleiskaava. Kuivaniemen taajama-alueella on olemassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka tarkistaminen Iin kunnan kaavoitusohjelman mukaan tarkoitus aloittaa lähivuosina. 2.2 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen keskelle sijoittuu Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueen itäosaan on rakennettu metsäautoteitä. Hankealueella ei ole nykyisin rakennuksia. Hankealue rajoittuu etelässä Oulu-Kemi -rautatiehen. Hankealue sijaitsee lähimmällään noin kahden kilometrin etäisyydellä Simon kuntakeskuksesta ja noin kilometrin etäisyydellä Halluajärvestä, jonka rannalla sijaitsee yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta.

16 14 (44) Asutus Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealueen ympäristössä asutusta on myös Iin Kuivaniemen alueella. Vastaavasti vapaa-ajan asutus on pääosin sijoittunut meren ranta-alueille sekä Simojokivarteen. Halmekankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Simon kuntakeskuksesta kaakkoon. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Simojoen itärannalla yli kilometrin etäisyydellä. Hanke-alueen pohjoispuolella on noin kilometrin päässä Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Simon tuulivoimapuistojen YVA:ssa tarkastellaan uuden voimajohtoyhteyden rakentamista Keminmaan Taivalkoskelta Leipiön ja Halmekankaan tuulivoimapuistojen alueille. Voimajohtoyhteyksien alueet ovat pääosin asumattomia. Yhteyksien varrella asutusta on erityisesti Keminmaan Maulan kylällä, Simon keskustan pohjoispuolisella Malininperän alueella sekä Pömiön kylän alueella. Halmekankaan tuulivoimapuisto Kuva 5. Vakituinen asutus (punaiset pisteet) ja vapaa-ajan asunnot (siniset pisteet) suhteessa suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin. (Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) Tuulivoimapuiston lähialueiden asukas- ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilasto-keskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukasmäärät on esitetty oheisessa taulukossa.

17 15 (44) Taulukko 1. Halmekankaan tuulivoimapuiston lähialueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät vuoden 2009 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta) Alue Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Halmekangas Alle 2 kilometriä Alle 5 kilometriä Alle 10 kilometriä Vapaa-ajan asuntoja Maanomistus Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy vastaa maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. 2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Halmekankaan hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo metsäautotie, joita tullaan hyödyntämään hankkeen huoltotienä. Hankealueella on pienialaisia suoalueita, joilla maisematila on avointa tai puoliavointa. Hankealuetta halkoo voimajohto, jonka molemmin puolin tuulivoimaloiden sijoituspaikat on suunniteltu. Voimajohto muodostaa alueelle maisemahäiriön ja aluetta voimakkaasti rajaavan elementin. Hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Hankealue rajautuu lounaassa rautatiehen ja noin 500 metrin etäisyydelle jää rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4 (Kemintie). Hankealueen koillispuolella on pieni Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi loma-asuntoa. Simon kuntakeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta Simojoen rannalla. Simojoen varteen on sijoittunut asutusta ja viljelysalueita Pohjois- Pohjanmaan tyypillisten jokilaaksojen tapaisesti, joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Simojoen suun kulttuurimaisemat maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km Halme-kankaan voimaloista ja Simojokivarren kulttuurimaisema noin 1,2 km etäisyydellä Maisemamaakunta ja maisema-alueet Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Simo kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaa-kuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on

18 16 (44) mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Simon tuulivoimapuistoalueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on esitetty kuvassa Kuva 6. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Hankealueet eivät sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 650 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009 kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 listauksessa mukana, on kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) Simon kunnassa ovat Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Pohjanmaan rantatien linjaus sekä Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". Simon rautatieasema sijaitsee Simon kuntakeskuksessa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee Kuivaniemessä noin 2,5 km:n etäisyydellä Onkalon hankealueesta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi voidaan lukea myös RKY 1993 luettelossa mainitut Kuivaniemen kirkonkylä, Simojokivarren kulttuurimaisema sekä Karsikon entinen kalastajakylä.

19 17 (44) Kuva 6. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet.

20 18 (44) 2.4 Muinaisjäännökset YVA-menettelyn yhteydessä arkeologisesta inventoinnista on laadittu erillisraportti, jonka laatimisesta on vastannut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä arkeologi Kalle Luoto. Halmekankaan hankealueelta ei tunneta entuudestaan yhtään kiinteää muinaisjäännöstä. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Yhteinenmaa [muinaisjäännösrekisterinumero ]. Yhteinenmaa nimellä tunnettu ajoittamaton rakkakuoppa sijaitsee Iin kunnan puolella tuulivoimapuiston itäpuolella yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Halmekankaan hankealueella havaittiin kaksi uutta kohdetta. Kotakangas on historiallinen rajamerkki Simon ja Iin rajalla harjumuodostuman laella. Rajamerkki, johon kuuluu pystykivi ja 4 viisarikiveä. Pystykiven korkeus 0,5 m, 0,5 x 0,5 m, viisarikivet sijaitsevat noin 0,5 m etäisyydellä pystykivestä. Kotakangasta ehdotetaan inventoinnin perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Halmekangas on historiallinen rajamerkki metsäautotien laidassa suunnitellun voimalapaikan H2 eteläpuolella. Kyseessä on pienemmillä kivillä pystyyn tuettu rajakivi, jota tukeva röykkiö on suorakaiteen muotoinen. Rajamerkin koko on 1,6 x 1,6 x 1 m. Pystykiveä tukevan röykkiön korkeus on 0,4 m. Kuva 7. Halmekankaan tuulivoimapuistoalueen muinaisjäännökset. 2.5 Maa- ja kallioperä sekä topografia Simon alueella kallioperä on pääosin yli 2 miljardia vuotta vanhaa graniitti gneissialuetta, jossa vallitsevina kivilajeina ovat oligoglaasigraniitti- ja granodioottigneissi. Kallioperä muodostuu pohjagneissistä, jossa on graniittijuonteita. Simon rannikolla tulee selkeästi esiin graniittigneissialueille tyypillinen maiseman muotojen mataluus ja loivapiirteisyys (Simonkylän ja Simonniemen osayleiskaava 2001). Karsikon hankealueella kallioperä on tonaliittista gneissiä alueen eteläosassa ja graniittia alueen pohjoisosassa. Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon hankealueiden kallioperä on tonaliittista gneissiä (GTK 2012). Yleisin maalaji alueella on jäätikön pohjalle kerrostunut pohjamoreeni.

21 19 (44) Halmekankaan hankealueen yleisin maalaji on moreeni. Alueen keskiosissa soiden alueella maaperä on turvetta. Halluanjärven lounaispuolella on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa (GTK 2012). 2.6 Pinta- ja pohjavedet Halmekankaan hankealue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Simon alueen (64.011) valuma-alueella. Pohjoisimmat osat kuuluvat Patokosken valuma-alueeseen (64.012) ja aivan itänurkka Ailionojan valuma-alueeseen (63.015). Hankealueella ei ole metsätalousojien lisäksi muita pintavesiä. Alueen pohjoispuolella noin 600 m päässä on Halluajärvi, joka on kooltaan noin 27 ha. Halmekankaan hankealuetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin m etäisyydellä alueen luoteispuolella. Tikkasenkankaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokan pohjavesialue). Muihin pohjavesialueisiin välimatkaa on yli 3 km. 2.7 Kasvillisuus ja luontotyypit Halmekankaan metsät ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin kuivahkoja variksenmarjapuolukkatyypin (EVT) kankaita sekä tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita. Alueella esiintyy rehevyyttä etenkin korpikohteilla sekä ojitettujen korpimuuttumien alueella, jolloin ojanvarsilla ja ruoho-turvekankailla esiintyy lehtokorpien lajistoa. Alueen itäosassa Kellokannonkankaalla kivennäismaan kasvupaikat ovat karumpia ja pääosin kuivahkoja kankaita sekä rämelaiteiden mäntyvaltaisia turvekangasmuuttumia. Juurakko-kankaan ja Halmekankaan alueille sijoittuu tuoreempia kankaita ja osin hyvinkin ruohoisia, mutta puustoltaan nuoria kangasmetsiä. Rippeitä edustavista korpikohteista sijoittuu Halme-kankaan eteläosaan sekä Juurakkosuon laiteille. Hankealueella on muutamia vastikään hakattuja siemenpuustoisia päätehakkuualoja sekä nuoria taimikoita. Yleisilmeeltään alueen kivennäismaan metsät ovat sekapuustoisia ja nuoria. Entisten korpien ja tuoreiden kankaiden ojitetuilla ja harvennetuilla alueilla esiintyy yleisesti korpimuuttumia, jotka ovat vesitalouden muutosten lisäksi valo-olosuhteiltaan muuttuneita ja siten heinittyneitä turvekankaita sekä sekapuustoisia tuoreita kankaita. Halmekankaan alue on alun perin ollut hyvin korpinen ja muodostunut korpien ja rämeiden mosaiikista kivennäismaalaikkujen joukossa. Etenkin alueen keskiosat, entisen Halmesuon ja Juurakkosuon alueet, ovat nykyisin voimakkaasti ojitettua turvekangasmuuttumaa sekä isovarpuista ojikkoa. Kalttosuo hankealueen eteläosassa on edustavampi korpien ja rämeiden muodostama suoluontokokonaisuus. Kohteen halki kulkee voimalinja, mutta linja-aukkoa lukuun ottamatta alueen suotyypit ovat luonnontilaisia ja ojitukset suon eteläpuolella eivät ole muuttaneet rämeiden ja korpien vesitasapainoa. Korpien ja rämeiden edustavimmat osat on rajattu luontokohteeksi. Halmekankaan hankealueelle suunnitellut voimalapaikat sijoittuvat tavanomaisen talousmetsän alueille. Suunniteltujen voimalapaikkojen, voimaloita yhdistävän huoltotiestön tai maakaapeloinnin alueille ei sijoitu merkittäviä luontotyyppejä tai huomionarvoista kasvilajistoa Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä

22 20 (44) luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LsL 29 ) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 ja 3 luvun 2 :ssä lueteltuja kohteita, eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008). Suunnittelualue sijoittuu Keskiboreaaliselle Pohjanmaan rannikon alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Suunnittelualueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus. Talousmetsien luontotyyppejä ei ole käsitelty uhanalaisuusluokituksen kannalta, sillä niiden edustavuus on yleensä heikko. Luontotyypin määritelmä käsittää luontaisesti kehittyviä ja erirakenteisia metsien kasvupaikkatyyppejä, joita talousmetsissä harvemmin esiintyy. Halmekankaan tuulivoimapuiston kaava-alueella sijaitsevat seuraavat arvokkaat luontokohteet: Kalttosuo; ruohokorpi, saranevat ja -rämeet (Halmekangas, luontokohde 1) Halmekankaan kangasmaan etelärinteeseen sijoittuu ojittamatonta suoaluetta, jolla esiintyy monipuolisesti erilaisia nevojen, rämeiden ja korpien yhdistelmätyyppejä. Kalttosuon avosuo-osien sekä sen laiteiden rehevien korpien muodostama suoluontotyyppien kokonaisuus on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi. Rajattua suokohdetta ei ole ojitettu, mutta sen halki kulkee voimalinja. Rajatun suoluontokohteen edustavuuteen vaikuttaa se, että se sisältää monipuolisesti erilaisia neva-, räme- ja korpityyppejä. Kalttosuon avoimempi nevaosa on oligomesotrofista saranevaa ja lyhytkorsinevaa. Neva vaihettuu laiteillaan luhtaisiin sarakorpiin, jossa järvikorte ja raate ovat vallitsevia. Kuvion pohjoisosassa, kangasmaan laiteessa, korvet ovat edustavimmillaan luhtaista ruoholehtokorpea, jonka lajistossa esiintyy lehtojen ruohovartisia, kuten ojakellukkaa, mesiangervoa, huopaohdaketta, metsäalvejuurta sekä mainittavimpina mm. korpisaraa (Carex loliacea), tähti-talvikkia, lehtomataraa (Galium triflorum), herttakaksikkoa ja harajuurta. Korvet vaihettuvat ruohokangaskorpiin ja metsäkortekorpiin ja rämeiden puolella ruohoisiin korpirämeisiin sekä ruohoisiin sararämeisiin ja tupasvillarämeisiin. Korpikohteiden edustavuutta lisää järeän lahopuuston runsaus, etenkin metsäkortekorpien alueella.

23 21 (44) Vähäpuustoiset suot sekä ruoho- ja heinäkorvet ovat metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiä erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Uhanalaisista luontotyypeistä kohteella esiintyvät sarakorvet (VU), metsäkortekorvet (EN), ruoho- ja heinäkorvet (EN), ruoholehtokorvet (EN), sara-rämeet (VU) ja saranevat (VU). Hoikkakotasuo N; karut nevarämeet (Halmekangas, luontokohde 2) Pienialainen suokohde, jota ojitukset eivät ole liiaksi muuttaneet. Karunpuoleinen yhdistelmätyypin nevaräme, jossa nevaosa on lyhytkorsinevaa ja räme tupasvilla- sekä isovarpurämettä. Myös pallosararämettä esiintyy suon laiteilla. Suokohde voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suoluontokohteilla esiintyvät lyhytkorsirämeet (VU), pallosararämeet (VU). Halmekangas SW; ruohoiset sararämeet (Halmekangas, luontokohde 3 ja 4) Halmekankaan hankealueen eteläosaan sijoittuu pienialaisina suoluontokohteina osin ruohoisia rämeitä, joista edustavimmat on poimittu luontokohteiksi. Kohteiden edustavuus ilmenee vesitasapainon säilymisenä ja ruohoisuutena. Suot edustavat tyypeiltään vaihtelevasti lyhytkorsirämeitä, saranevoja ja luhtanevoja sekä pallosarakorpia ja isovarpurämeitä. Suokohteet voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suoluontokohteilla esiintyvät lyhytkorsirämeet (VU), pallosararämeet (VU), sararämeet (VU) ja saranevat (VU). Halluankangas W; nevaräme (Halmekangas, luontokohde 5) Halluankankaan länsipuolelta rajattiin luontokohteeksi nevaräme, jonka laiteiden ojitukset eivät ole muuttaneet kohteen edustavuutta liiaksi. Suoluontokohde edustaa tyypeiltään karuja nevarämeitä, joissa lyhytkortiset nevat ja rahkaiset sekä isovarpuiset rämeet vaihtelevat. Laiteilla on puustoista isovarpurämettä ja pallosararämettä. Suokohde voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suokohteella esiintyvät lyhyt-korsirämeet (VU) ja pallosararämeet (VU). Juurakkokangas; runsaslahopuustoinen lehtomainen kangas (Halmekangas, luontokohde 6) Juurakkokankaan kangasmaalaiteessa sijaitsee lehtomaisen kankaan kuvio, jossa puusto on ympäröivää aluetta edustavampaa ja lahopuuta esiintyy runsaammin. Huomionarvoisena lajina kohteella esiintyy silmälläpidettävää (NT) raidankeuhkojäkälää (Lobaria pulmonaria). Iäkkäämmät lahopuustoiset metsät eivät ole metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta voidaan tulkita metsälain muihin arvokkaisiin kohteisiin vanhat havu- ja sekametsiköt. Uhanalaisia luontotyyppejä kohteella ei esiinny Uhanalainen ja arvokas lajisto Halmekankaan alueelle ei sijoitu uhanalaisia tai kansainvälisiä vastuulajeja. Silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja rauhoitetut sekä alueellisesti huomionarvoiset lajit alueella on kuvattu seuraavassa:

24 22 (44) 2.8 Linnusto Pesimälinnusto Silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja rauhoitetut Raidankeuhkojäkälää (Lobaria pulmonaria) pidetään vanhanmetsän indikaattorilajina, jonka esiintyminen kertoo myös kohteen edullisesta pienilmastosta. Lajia havaittiin Halmekankaan hankealueella, runsaslahopuustoisen lehtomaisen kankaan metsäkuviolla. Raidankeuhkojäkälä on valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) laji. Alueellisesti huomionarvoiset Lehtomataraa (Galium triflorum) havaittiin Halmekankaan hankealueen korpiluontokohteella, missä sitä kasvoi ruoholehtokorven alueella. Lehtomataran vaatelias lehtojen ja korpien laji, jonka esiintyminen painottuu etelämmäksi ja sen esiintyminen Lapin lehtojen ja korpien kohteissa on satunnaista. Laji ei ole alueellisesti uhanalainen Lapin kolmion alueella. Simon tuulivoimapuistot ja niiden sähkönsiirtoreitit sijoittuvat valtakunnallisessa lintuatlas-kartoituksessa (Valkama ym. 2011) kahdeksan atlasruudun alueelle, joissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 163 lintulajia ja 150 lajia tulkittiin varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Simon alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Simon tuulivoimapuistojen hankealueille kohdennettujen pesimälinnustolaskentojen yhteydessä alueilla havaittiin yhteensä 70 lintulajia, joista 67 lajia tulkittiin varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Hankealueittain varmasti tai todennäköisesti pesivien lintulajien lukumäärä vaihteli Onkalon 60 lajista, Leipiön 54 lajiin ja Halmekankaan 44 lajiin. Voimalapaikoilla toteutettujen pistelaskentojen perusteella hankealueiden selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat pesimälajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit pajulintu ja peippo. Muita hankealueilla runsaslukuisina pesiviä lajeja olivat esimerkiksi metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja laulurastas. Hankealueiden pesimälinnusto koostuu pääosin Perämeren pohjukan rannikkoalueelle tyypillisistä metsä- ja suovaltaisten talousmetsäalueiden tavanomaisista lintulajeista. Suurin osa hankealueista on eriasteisten metsänkäsittelytoimien seurauksena pirstoutunut hakkuualojen, rämeojitusten, eri-ikäisten taimikoiden sekä havumetsien ja havupuuvaltaisten sekametsien muodostamaksi mosaiikiksi, missä elävä lajisto käsittää enimmäkseen Suomen oloissa yleisiä ja runsaita metsälintulajeja. Laajoihin hankealueisiin sisältyy luonnollisesti myös pienipiirteisesti vaihettuvia ja linnustollista monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä. Hankealueiden vesi- ja kosteikkolinnusto on kohtuullisen niukkaa sopivien elinympäristöjen vähäisyydestä johtuen. Vaatimattomissa olosuhteissa ja vähäisissä ojissakin pesivä tavi havaittiin jokaisella hankealueella. Halmekankaan Halluanjärvellä havaittiin myös pesivä joutsen. Suurin osa hankealueiden soista on voimakkaasti ojitettuja, mutta hankealueille sijoittuu vielä joitain linnustollisesti huomionarvoisia pienempiä ja avoimia ojittamattomia suoalueita. Suurin osa hankealueista sijoittuu suhteellisen rauhallisena pysyneille metsäalueille, jotka ovat petolintujen ja pöllöjen potentiaalisia elinalueita. Onkin todennäköistä että hankealueilla saattaa ravintotilanteesta riippuen pesiä useampiakin petolintu- ja pöllölajeja. Hankkeen pesimälinnustoselvitysten aikana petolintuja havaittiin vain

25 23 (44) Muuttolinnusto vähän, koska selvitysten aikaan alueen ravintotilanne oli ilmeisen heikko. Halmekankaan hankealueella havaittiin saalistelevia ja kierteleviä tuulihaukkoja. Halmekankaalla havaittiin rautatien ylityksen kohdalla kiertelevä hiirihaukka. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan alle 10 km etäisyydellä hankealueista ei sijaitse tiedossa olevia ja käytössä olevia merikotkan, maakotkan tai muuttohaukan pesäpaikkoja. Simojokisuiston alueelle ja sen edustan saaristoon sijoittuu todennäköinen merikotkan reviiri, jonka pesäpaikkaa ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueiden läheisyyteen sijoittuu muutamia käytössä olevia sääksen pesäpaikkoja. Halmekankaan hankealueen koillispuolella sijaitsee yhteensä kolme sääksen pesäpaikkaa, joista viime vuosina käytössä ollut pesä sijaitsee noin 4,0 km etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Hankealueille sijoittuu paikoin komeita vanhan ja varttuneemman metsän kuusikoita, joissa on runsaasti lahopuuta ja jonkun verran myös kolopuita. Alueen metsäkanalintukannat ovat kohtalaisen vahvoja, ja etenkin teeriä havaittiin paikoitellen runsaasti. Metsoja havaittiin Halmekankaan hankealueella. Pyitä esiintyy etenkin alueen vanhoissa ja varttuneemmissa kuusikoissa sekä kuusivaltaisissa sekametsissä. Lisäksi huomionarvoisista lajeista mainitaan voimakkaasti viime vuosina taantunut pohjansirkku, joita havaittiin useampia laulavia yksilöitä jokaisella hankealueella. Perämeren rannikko muodostaa linnuille luonnollisen muuton johtolinjan, missä Simon kohdalla mantereen yllä muuttavat linnut matkaavat keväällä pääasiassa rannikon suuntaisesti luoteeseen ja pohjoiseen. Pääasiassa Oulunseudun kerääntymisalueen IBAalueella (Siikajoki Lumijoki Hailuoto Liminka Tyrnävä) lepäilevät joutsenet, hanhet ja kurjet jatkavat muuttomatkaansa hajaantuen pohjoisen ja koillisen suuntiin, jolloin niiden muutto ei tiivisty Perämeren pohjoiselle rannikolle yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä Kalajoen Raahen alueella. Sen sijaan Iin ja Simon rannikon yllä muuttaa keväällä huomattavia määriä luoteeseen ja pohjoiseen matkaavia petolintuja, joista osa on kiertänyt Hailuodon kautta Haukiputaalle ja Iin eteläosiin, osan muuttaessa huomattavasti itäisempää reittiä saapuen mantereen päältä rannikolle Perämeren pohjukassa. Simon rannikkoalueella muuttaa myös runsaasti mm. kurkia ja sepelkyyhkyjä. Perämeren läpi koilliseen muuttavat kuikkalinnut ja arktisilla alueilla pesivät sorsalinnut kohtaavat mantereen Simossa ja Iin pohjoisosissa, mistä ne suuntaavat korkealle mantereen ylle idän ja koillisen välisiin ilmansuuntiin. Syysmuuton osalta tilanne on periaatteessa päinvastainen kuin keväällä. Perämeren pohjukka sekä luode-kaakko -suuntainen rannikkolinja keräävät pohjoisesta saapuvia lintuja kapealle rantalinjaa seuraavalle vyöhykkeelle. Simon ja Iin rannikkoalueella pääosa kaakon suuntaan muuttavista linnuista (etenkin petolinnuista) jatkaa mantereen yllä kaakkoon rannikon kääntyessä etelään, ja pienempi osa linnuista jatkaa rannikon suuntaisesti etelään. Etenkin Iin rannikkoalueella on viime vuosina havaittu syksyisin hyvin vilkasta petolintumuuttoa, joka tapahtuu luonteeltaan samankaltaisena myös pohjoisempana Simon alueella. Simossa petolintujen muuttoväylä on kuitenkin hieman leveämpi, eikä sinne muodostu samankaltaista ja yhtä merkittävää muuton pullonkaula-aluetta kuin Iin pohjoisosiin. Simon tuulivoimapuistojen hankealueista Onkalo, Halmekangas ja Leipiö ovat muuttolinnuston kannalta hyvin samankaltaisia, koska ne sijoittuvat selvästi rannikkolinjan mantereen puolelle. Onkalon hankealueen kautta muuttaa enemmän