Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-19:45 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tony Hagerlund, puheenjohtaja Tiina Thure-Toivanen Erika Granfelt Tapani Harinen Janna Koivisto Mervi Kukkonen, saapui klo :n 9 käsittelyn aikana Henri Kuro, poistui klo :n 11 käsittelyn aikana Katja Lahti, saapui klo :n 9 käsittelyn aikana Leena Lakovaara Anja Kallio Sami Suomalainen Petteri Tuomi Arto Turunen Kirsi Törmänen-Petman Peter Ragnvaldsson Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Virpi Mattila Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja kehittämispäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Tony Hagerlund puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Peter Ragnvaldsson Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 7 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 sekä tilapäisen puheenjohtajan valinta 8 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 9 Selvitys Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen 6 kerhotoiminnan kehittämisestä 10 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä 9 varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön 17 käyttösuunnitelma Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 20 päivähoitopaikkatilanne maalis- huhtikuussa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus 21 vuodelta Muutos opetus- ja n toukokuun kokousajankohtaan 22

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 23 7 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä tilapäisen puheenjohtajan valinta Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittely Koska sekä puheenjohtaja Tiina Thure-Toivanen että varapuheenjohtaja Tapani Harinen ovat poissa kokouksesta, kokouksen tulee valita tilapäinen puheenjohtaja. Hallintosäännön 7 :n mukaan: "Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman jäsenen johdolla kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja." Iältään vanhin opetus- ja n jäsen Anja Kallio avasi kokouksen. Jäsen Koivisto ehdotti, että n kokouksen tilapäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Tony Hagerlund. Koska ehdotusta ei vastustettu jäsen Anja Kallio totesi n yksimielisesti hyväksyneen ehdotuksen. Päätös : Varhaiskasvatusjaosto valitsi yksimielisesti kokouksen puheenjohtajaksi Tony Hagerlundin, joka totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 23 8 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valitiin Peter Ragnvaldsson.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Selvitys Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan kehittämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Raili Liukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön selvityksen kerhotoiminnan kehittämisestä. Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut muodostuvat lakisääteisestä päivähoidosta sekä harkinnanvaraisesta avoimesta varhaiskasvatuksesta. Avoin varhaiskasvatus on harkinnanvaraista toimintaa, jota toteutetaan talousarvion puitteissa huomioiden eri palvelualueiden tarpeet. Toimintamuotoina ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon koko- tai osapäiväiselle päivähoidolle. Kotihoidossa olevalla lapsella on kerhossa mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan lapsiryhmässä. Kerhotoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalisten taitojen opetteleminen ja myönteisten kokemusten saaminen sekä omasta että ryhmässä toimimisesta. Kerhotoiminnalla tuetaan itsetunnon kehittymistä ja itsenäistymistä sekä perheitä kasvatustyössä. Kerhotoiminta on osaviikkoista 1-3 päivänä viikossa tapahtuvaa toimintaa. Päivittäinen toiminta-aika kerhossa on 3h/kerhokerta, 2-vuotiaiden kerhon toiminta-aika voi olla myös 2h/kerhokerta. Kerhotoiminta on maksullista. Maksu vaihtelee viikoittaisten kerhopäivien ja kerhoajan mukaan. Kerhossa ei tarjota aterioita, vaan lapset syövät kerhopäivän aikana omat eväät. Kerhojen toiminta-aika noudattaa koulujen lukuvuosia ja lomaaikoja. Kerhotoimintaan osallistuminen ei vaikuta Kelan maksamaan

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 23 kotihoidontukeen. Jos lapsesta maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei hänelle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan kehittäminen on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteitä. Tavoitteena on lisätä kerhoja ja niiden toiminnan sisällön monimuotoisuutta ja saada yhä useampi perhe valitsemaan kerhopaikka kokopäivähoidon sijaan. Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena vuoteen 2017 saakka on lisätä kerholaisten määrää 100 lapsella/vuosi. Vuonna 2014 suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhoissa oli yhteensä noin 300 lasta. Jos perhe valitsee lapselle kerhopaikan kunnallisen kokopäivähoidon sijasta, kustannukset ovat alemmat, lasta kohden noin euroa/vuosi lapsen iästä riippuen. Jos 2 3-vuotias lapsi on kotihoidon tuella (ns. ensisijaisena tuen saajana) ja samanaikaisesti kerhossa, kustannukset ovat tässäkin tapauksessa keskimäärin noin euroa/vuosi alemmat kuin että lapsi olisi päiväkodissa kokopäiväpaikalla. Kerhotoiminnan kehittämisen yhteydessä kerhoja on tarkoitus perustaa myös joidenkin päiväkotien yhteyteen sekä myös sivistystoimen muiden tilojen käyttö kerhotoimintaan otetaan yhtenä mahdollisuutena. Päiväkotien yhteyteen perustettavat kerhot vastaavat siihen tarpeeseen, jolloin perheet voivat valita kevyemmän varhaiskasvatuspalvelun esimerkiksi kun perheeseen syntyy vauva. Tällöin perhe voi valita vanhemmalle lapselle kerhotoiminnan puoli- tai kokopäiväisen päivähoidon sijaan samassa päivähoitoyksikössä. Päivähoitopaikkatakuun turvin lapsi voi palata päivähoitoon samaan yksikköön jos hoidon tarve palaa entiselleen, eli kokopäivä- tai osapäivähoidoksi, syksyllä. Kerhot voivat toimia päiväkodissa sen toiminnan sisällä tai omana erillisenä ryhmänä, asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Kerhotoiminta voi olla myös luontokerhona pääsääntöisesti ulkona tapahtuvaa toimintaa. Tällöin kerholle on sovittu tukikohta päiväkotiin tai avoimen varhaiskasvatuksen tiloihin. Kerhot voivat toimia myös liikkuvina kerhoina, jolloin niiden toiminta tapahtuu eri päivinä eri tiloissa. Kerhotoiminnan kehittämistä suunniteltaessa kyseltiin lapsiperheiltä järjestetyillä Muksumessuilla ideoita kerhotoiminnan kehittämiseen. Samoin toteutettiin vuodenvaihteessa nettikysely, jolla kerättiin pienten lasten vanhemmilta ideoita kerhojen kehittämiseen. Kyselyissä eniten toiveita tuli kerhoissa työskentelevän henkilöstön määrästä, toiveena oli kaksi varhaiskasvatuksen ammattilaista ryhmää kohden. Tähän saakka kerhossa on työskennellyt yksi ohjaaja/lastenhoitaja 13 lapsen kanssa. Lisäksi vastauksissa toivottiin kerhotoimintaa aamu- ja iltapäivisin lapsille kaksi vuotiaista alkaen. Pääasiassa kerhoihin on tähän saakka otettu kolme vuotta täyttäneitä. Kerhojen toiminnan sisältöön eniten kannatusta saivat kyselyyn vastaajilta luontokerhot ja liikuntakerhot. Kerhotoiminnan kehittämiseen liittyen syksyllä 2015 lisätään jokaisella palvelualueella kerhotoimintaa. Kerhoihin järjestetään keskitetty hakuaika

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / ja kerhopäätökset tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. ( päätös ). Kerhopäivät sovitaan pääsääntöisesti toimintavuodeksi kerrallaan, jolloin lapselle muodostuu pysyvä vertaisryhmä. Kerhoihin haetaan joko hakulomakkeella tai sähköisesti. Keskitetyn haun jälkeen kerhoihin voi hakea myös jatkuvalla haulla. Keskitetty hakuaika antaa suuntaa sille millaisia kerhoja syksyllä on tarkoituksenmukaista perustaa. Lapsella voi olla samanaikaisesti vain yksi kerhopaikka kunnallisessa kerhossa eikä hänellä voi olla samanaikaisesti päivähoitopaikkaa kunnallisessa tai yksityisen hoidon tuen päivähoidossa. Palvelualueilla pyritään järjestämään kerhoja myös 2 vuotta täyttäneille. Samoin kerhojen monimuotoisuutta lisätään niin, että tarjolla olisi sisällöltään erilaisin painotuksin toimivia ryhmiä. Kerhojen henkilöstömitoitus vastaa varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta siten, että esimerkiksi yli 3-vuotiaiden 14 lapsen kerhoryhmässä työskentelee kaksi henkilöä, joista toisella on lastentarhanopettajan ja toisella muu soveltuva koulutus. Samat työntekijät voivat ohjata kerhoja sekä aamupäivällä että iltapäivällä, kerhotoiminnan tarpeen ja työntekijöiden työajan mukaan. Kerhotoimintaa markkinoidaan varhaiskasvatuksen nettisivujen lisäksi tiedotteilla, joita jaetaan muun muassa palvelualueiden päiväkoteihin, lastenneuvoloihin, kirjastoihin ym.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh Anna-Liisa Nuolivirta, puh Maria Rauman, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Salla Hovi, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh Varpu Ojala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Käsittely Päätös Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten päivähoitopalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Yksityisistä sosiaalipalveluista valvonnasta annetun lain mukaisia yksityisen lasten päivähoidon valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 23 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin tiloihin ja hänellä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa, joka voi tarvittaessa käyttää valvonta- ja pakkokeinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarttua niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Kunnan jälkikäteisen valvonnan keinoista säädetään päivähoitolain 29 :ssä. Mikäli päivähoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunnan ei tule pääsääntöisesti puuttua yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse päiväkodin ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta päiväkodista, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen perheen asioita. Koska perhe on tehnyt sopimuksen päivähoidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa, pätee siihen sopimusoikeudelliset säännökset. Perheellä on viime kädessä mahdollisuus purkaa hoitosopimus. Yksityisen päivähoidon valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten päivähoitopalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 23 Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen päivähoidon ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekevät ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen päiväkoteihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjausneuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit kilpailutettu esiopetukseen liittyvä päivähoito kilpailutettu ryhmäperhepäivähoito yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito ryhmäperhepäiväkodit työsopimussuhteiset hoitajat lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus puistotätitoiminta Taulukoissa 1. ja 2. esitetään Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisen ja yksityisen toiminnan yksiköiden määrät vuodelta Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli noin 30 % kaikista suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsista. Vuosi 2014 Päiväkodit 141 Ryhmäperhepäiväkodit 69 Perhepäivähoitajat 71 Esiopetus ja/tai siihen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 24

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 23 Asukaspuistot 15 Avoimet päiväkodit 5 Kerhot 26 Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisen toiminnan yksiköiden määrä vuonna 2014 Päiväkodit, ostopalvelu 44 Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki 49 Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki 5 Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki 220 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä, ostopalvelu 54 Avoin varhaiskasvatus, puistotädit 7 Taulukko 2. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityinen toiminnan yksiköiden määrä vuonna 2014 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä vuonna 2014 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka uudistettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten päivähoitopalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat päivähoitoyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten päivähoitoyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista tuli voimaan Laki omavalvontasuunnitelman laatimisesta tuli voimaan Laki velvoittaa yksityistä päivähoitopalveluntuottajaa laatimaan omavalvontasuunnitelman toiminnan asiallisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Sekä yksityisen hoidon tuen että ostopalvelupäivähoidon palveluntuottajille on järjestetty Espoo-tasoinen informaatio- ja keskustelutilaisuus keväällä Lisäksi syksyllä 2014 järjestettiin kaikille yksityisen päivähoidon palveluntuottajille koulutustilaisuus, jossa palveluntuottajia opastettiin

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 23 käyttämään extranet sivustoa. Palveluntuottajat perehdytettiin uusiin materiaaleihin (auditointimateriaalit ja pöytäkirjapohjat) ja heille esiteltiin extranetin sisältö eli mistä palveluntuottajat löytävät tarvittavan materiaalin. Yksityisen hoidon tuen ja ostopalvelupäivähoidon edustajat osallistuivat myös palvelualueidensa järjestämiin yhteistyötapaamisiin. Kilpailutettuja kohteita oli vuonna 2014: Kilpailutetut päiväkodit 15 Kilpailutetut ryhmäperhepäiväkodit 1 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 54 Taulukko 3. Kilpailutetut varhaiskasvatuspalvelut vuonna 2014 Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrä vuoden 2014 aikana vähentyi 54:llä. Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana ja kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän päivähoidon ryhmien lukumäärä nousi vuoden aikana seitsemällä. Esiopetukseen liittyvän päivähoidon lukumäärämuutokseen vaikutti muun muassa se, että viisi esiopetusryhmää siirtyi suomenkieliseltä opetukselta suomenkielisen varhaiskasvatuksen toteuttamaksi. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäiväkotien määrä (5) oli sama kuin vuonna Puistotätien lukumäärä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2014 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2014 valvonnoista ja auditoinneista tehdyssä raportoinnissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 78 % yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 69 % yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 34 % kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä kaikissa yksityisissä päiväkodeissa on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna. Kilpailutetuista päiväkodeista 18 yksikköä on luvannut henkilöstöön koulutustasoon liittyvän laadun lisäarvon. Koulutustasoon liittyvä laadun

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 23 lisäarvo tarkoittaa, että lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia on vähimmäismitoituksen mukaisesta kasvatushenkilöstöstä enemmän kuin joka kolmas. Valvontakäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilön ja myös muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottaja ei ole saanut sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet Espoossa sekä suomenettä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa muun muassa palkata alalle lähihoitajaksi oppisopimuksella opiskelevan työntekijän määräaikaisesti tietyin edellytyksin, samoin lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei tutkinnossaan ole suuntautumisvaihtoehtoa lapset ja nuoret. Näissä tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa edellytettyjä toimenpiteitä ei oltu määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on määrätty ostopalvelusopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin edellä mainituista syistä määräämään neljälle palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2014 aikana euroa, joka on huomattavan pienempi määrä verrattuna edellisiin vuosiin. Laatuvaatimusten toteutuminen Laki omavalvontasuunnitelman laatimisesta tuli voimaan Uuden palveluntuottajan tulee laatia omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Vuonna 2014 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, ne tulivat pääsääntöisesti kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen puuttumisesta ja/tai niiden sisältöjen puutteellisesta kirjaamisesta (turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, ilkivalta- ja töhrimissuunnitelma ja pihasuunnitelma, palotarkastuksen päivämäärä, vakuutusasiakirjat jne.) tai asiakirjojen toimenpideohjeistusten mukaisten toimenpiteiden harjoittelemisen laiminlyönnistä, esimerkiksi poistumisharjoituksia ei ollut pidetty. Valvontakäynnillä tehdyistä havainnoista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin määräaika (30 päivää) asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä oltu tehty, valvoja oli yhteydessä yksikön vastaavaan ja neuvotteli tarvittaessa hänen kanssaan uuden määräajan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 23 Espoon sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskohteena oli keväällä 2013 yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit. Tarkastuksessa painopisteenä oli palveluntuottajan lakisääteinen päivähoitotoiminta ja päivähoitoyksikön toiminnan laatu. Sisäisen tarkastuksen antamia ohjeita on noudatettu myös vuonna Ohjeiden seurauksena Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on yhdistysten ylläpitämien ostopalvelupäiväkotien osalta tehnyt harkinnanvaraiset päätökset lisämäärärahan myöntämisestä aina kuluvan kalenterivuoden aikana, tarkentanut lapsiryhmien täyttö- ja käyttöasteen seurantaa samanlaiseksi kuin kunnallisissa päiväkodeissa, ohjeistanut ko. päiväkoteja lasten vakuutusasioissa siten, että kaupunki on vakuuttanut näiden päiväkotien lapset alkaen ja päiväkodit lopettavat ottamansa lasten tapaturmavakuutukset sekä ohjannut rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen ja kirjaamiseen liittyvissä käytännöissä. Muita huomioita valvontakäynneistä Uusien esiopetukseen liittyvän päivähoidon palveluntuottajien aloittaminen ja palveluntuottajan vaihtuminen kilpailutuksen seurauksena lisäsi merkittävästi valvontakäyntien määrää ja neuvonta- ja ohjaustyötä. Erityisesti yhden palveluntuottajan, joka aloitti useassa toimipisteessä, toiminta ei vastannut sopimusta. Syksyllä 2012 valvonnassa ja auditoinnissa käytettäviä materiaaleja uusittiin ja niitä otettiin käyttöön porrastetusti. Vuoden käytön jälkeen todettiin, että materiaalit olivat osittain vaikeakäyttöisiä ja myös muutamia puutteita ja päällekkäisyyksiä havaittiin. Kevään 2014 aikana koko valvontaan ja auditointiin käytettävä materiaali uusittiin ja uudet materiaalit otettiin käyttöön syksyllä Vastavuoroista viestintää ohjaajien, auditointien ja palveluntuottajien kesken parannettiin ottamalla käyttöön alkaen extranet-sivusto. Vuoden 2014 aikana päivitettiin arkistointiohje. Hankinta ja kilpailutus Esiopetukseen liittyvä päivähoito Palveluntuottaja vaihtui yhdeksällä koululla elokuussa Edellisen palveluntuottajan kanssa sopimus irtisanottiin kesästä 2014 alkaen ja varatoimittajaksi valittu palveluntuottaja otti vastuun toiminnasta sopimuskauden loppuun saakka. Sopimus varatoimittajan kanssa alkoi ja se kestää kaksi vuotta sisältäen mahdollisen yhden optiovuoden. Irtisanotun palveluntuottajan toiminnassa ilmeni merkittäviä puutteita muun muassa henkilöstön kelpoisuuksissa, työsuhteiden pysyvyydessä ja henkilöstön riittävässä suomen kielen taidossa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 23 Päiväkodit Kilpailutuksen tuloksena vaihtui palveluntuottaja kahdessa päiväkodissa. Uutena asiana päiväkotitoiminnan sopimuksissa on aikaisempaa pitempi sopimuskausi, 7 vuotta, jonka jälkeen sopimukset jatkuvat toistaiseksi voimassa olevana.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma 2015 Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2015 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien sekä toimialojen ja tulosyksiköiden johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 23 Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena on 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tarkentaa valtuustoon nähden sitovien määrärahojen sitovuutta tarpeelliseksi katsomiensa osamäärärahojen osalta. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialan johtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialan johtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Lautakunnat päättävät avustusten myöntämisperiaatteista. Avustusten myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportit sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 23 Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne maalis- huhtikuussa 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh Salla Hovi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi maalis-huhtikuun 2015 päivähoitopaikkatilanteen. Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa kuukausittain päivähoidon kysynnän muutoksia ja hoitopaikkojen riittävyyttä. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee kokouksessa varhaiskasvatukseen hakijoita ja varhaiskasvatuksen paikkatilannetta maalis-huhtikuussa 2015.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus vuodelta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Pitkänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen käy keskustelun ja merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomuksen vuodelta Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus vuodelta 2014 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomuksen vuodelta 2014.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / / Muutos opetus- ja n toukokuun kokousajankohtaan Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen päättää siirtää n aiemmin päätetyn kokouspäivän pidettäväksi tiistaina Käsittely Päätös Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. on kokouksessaan päättänyt vuoden 2015 kokousaikataulusta. Tuolloin on päätetty, että toukokuun kokouspäivä olisi torstai Päällekkäisyyksien vuoksi ehdotetaan, että toukokuun kokouspäivä siirretään tiistaille

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Muutoksenhakukielto ( 7-14) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.