Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1

2 Video

3 Kaupunkiseudun väestö 2016 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2016 lopussa asukasta. Vuonna 2016 kaupunkiseudun väestö kasvoi asukkaalla. Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Kangasala Vesilahti Lempäälä

4 Kaupunki kasvaa Väestönkehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Tampereen kaupungin väestösuunnite Tampereella oli vuoden 2016 lopussa asukasta (+1,5%). Vuosina asukasmäärä kasvoi 8048 henkilöllä. Vuonna 2030 Väestömäärän arvioidaan olevan Varhaiskasvatusikäisten 0-5-vuotiaiden määrä kasvaa lapsella. Yläkoululaisten vuotiaiden määrä kasvaa koululaisella vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa :lla henkilöllä. Nettomuuton osuus väkimäärän kasvussa on merkittävä. Korkeimmillaan nettomuuton ennakoidaan olevan henkilöä vuonna

5 Kehitysohjelmat Viiden Tähden Keskusta Hiedanranta Smart Tampere Raitiotie Työllisyydenhoidon kokeilu 5

6 Viiden Tähden Keskusta Merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma Kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille Tavoite - Vuonna 2030 Keskusta on elävä ja vetovoimainen Keskustassa on uutta asukasta ja uutta työpaikkaa

7 7

8 Viiden Tähden Keskusta RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 8

9 9

10 10

11 Hiedanranta Kehittämisohjelma koostuu kolmesta kivijalasta Lielahden alakeskuksen uudistaminen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen ( asukasta, työpaikkaa) Aktiivisen toiminnan mahdollistaminen (alueen/tilojen vuokraaminen, toiminta, tapahtumat, imago ja markkinointi) Kehitysalustana toimiminen (digitaalisuus, resurssitehokkuus ja kiertotalous) Kaikkea kolmea kivijalkaa kehitetään samanaikaisesti ja ne tukevat monilta osin toisiaan Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys 11

12 Hiedanranta Uusi kaupunginosa Noin asukasta ja yli työpaikkaa 2,5-3 miljardin euron yksityiset investoinnit henkilötyövuotta Kehitysalusta Painopiste älykkään ja kestävän kaupungin rakentamisessa Kokeilujen ja uuden liiketoiminnan mahdollistaminen Ekosysteemi kiertotalouteen ja digitaalisuuteen Käänteentekevä muutos kaupungistumisessa -> ratkaisut vientituotteita Hiedanranta -Nordic city 4.0 TM 12

13 13

14 Raitiotie = = Rakennustyöt Raitiotieallianssin osalla 1 ovat alkaneet laajasti kevään 2017 aikana Vaunuhankinnan päätöksen (KH ) valitus on edelleen markkinaoikeudessa käsiteltävänä Tampereen Raitiotie Oy on perustettu. Parhaillaan on käynnissä toimitusjohtajan rekrytointi. Osakeyhtiön organisaatio on vielä muodostamatta. Sopimus osakeyhtiön ja kaupungin välillä Raitiotieallianssin toteutussopimuksen siirtämiseksi on valmistelussa Osan 1 rakennustöitä viivästyttää varikon, Hallilan ja Hervantajärven asemakaavojen valitusten oikeusprosessit. Nämä aiheuttavat Raitiotieallianssille aikataulu-ja kustannuspaineita. Allianssimallisessa toteutuksessa riski ei toteudu maksimaalisesti Osan 2 valmistelu etenee Pyynikintori Santalahti-osuuden yleissuunnitelmantarkennuksena, Hiedanrannan kehitysohjelmana ja Niemenranta III:n asemakaavoituksena. Osan 2 raitiotielinjaus ja kehitysvaiheen ajoitus ratkeavat vuonna 2018 Raitiotien tulevaisuuden laajennuksiin varaudutaan asemakaavoituksessa myös mm. Vuoreksessa, Lielahdessa (Ylöjärven haara) sekä Kangasalan Lamminrahkassa 14

15 Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa ratainfran 2 osassa

16 Smart Tampere Ohjelma jakautuu kahteen osaohjelmaan: sisäiseen digiohjelmaan ja ulkoiseen ekosysteemiohjelmaan. Ohjelma on käynnistynyt Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa budjettikokouksessa Sisäinen digiohjelma Kaupungin sisäiset palvelualuekohtaiset kehitettävät kohteet on pääsääntöisesti tunnistettu ja priorisoitu yhdessä palvelualueiden kanssa vuodelle Ohjelman alla olevat digiprojektit käynnistyvät ja koekäyttöjen suunnittelu alkaa. Ohjelman resursointi on käynnissä. Ohjelmapäällikkö aloitti Projektipäälliköt aloittivat 3-4/2017. Palvelualueilta on nimetty tehtäväkohtaiset ohjaajat. Ekosysteemiohjelma Organisoitunut yhdessä palvelualueiden, digiohjelman, yritysten, yliopistojen, rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman teemojentavoitteita ja tiekarttoja määritellään yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupungin kanssa. Yhteisöllistä ekosysteemitoimitatapaa ja tarvittavia työkaluja rakennetaan. Teema-alueiden tavoiteasetanta ja hankkeistus on alkanut teemajohtajien johdolla. Viisi ulkopuolista teemajohtajaa nimetty (smart mobility, smart industry, smart health, smart buildings ja connectivity). Ohjelmajohtaja on nimetty, samoin projektipäällikkö ja projektiassistentti. Smart Industryn ja Smart Healthin kehitysohjelmat alkaneet. Useita teemakohtaisia hankkeita alkamassa, määrittelyvaiheessa ja valmistelussa. 16

17 Työllisyydenhoidon kehitysohjelma : Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 10 kuntaa asiakasta 200 työntekijää 17 kuukautta + yhteistyökumppaneita Uusia asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluja Seudullinen toimintamalli Vähemmän työttömiä ja työmarkkinatukimaksuja 17

18 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön päätös työvoima-ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta. Pirkanmaan kokeilussa mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Tampereen kaupunki johtaa kokeilua. Ohjelmajohtaja aloittanut Kokeilussa TE-toimiston lakisääteiset tehtävät siirtyvät kunnille , jos eduskunta hyväksyy kokeilulain. Rakennetaan uudenlaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavampia työllisyydenhoidon palveluja yhden toimijan mallilla. Voidaan esimerkiksi joustavasti yhdistää työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Resepti työttömyyteen. Työttömyys alenee palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta parantamalla. Vahva henkilökohtainen asiakaspalvelu lähipalveluna. Rohkeita kokeiluja. Hyväksi havaitut toimintatavat ja palvelut otetaan heti käyttöön. Digitalisaatio hyödyksi. Kohti tulevaisuuden kuntaa. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen rooli ja työllisyydenhoidon kokonaisuus rakennetaan yhdessä kaupungin eri palvelualueiden ja -ryhmien sekä verkostojen kanssa. Kohti maakuntauudistusta. Valtakunnallisesti kokeilun tavoitteena on valmistautua maakuntauudistukseen. 18

19 19 Organisaatio

20 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja KONSERNIOHJAUS Hallinto - Henkilöstö - Kehittäminen - Strategia - Talous - Omistajaohjaus - Viestintä Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Johtaja HYVINVOINNIN PALVELUALUE Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Sara Hildénin taidemuseo Johtokunta Johtokunta Johtokunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat TYTÄR- YHTIÖT JA -YHTEISÖT Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Johtaja KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennutt. ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta Neuvottelukunta 20

21 Liikelaitosten ja yhtiöiden konserni- ja omistajaohjaus KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen konsernijaosto (9 jäsentä alkaen) PORMESTARI Konsernijohtaja (kaupunginhallituksen ja konsernijaoston esittelijä) KONSERNIOHJAUS: Omistajaohjausyksikkö Tehtäväalueina omistajaohjaus, sijoitus, rahoitus ja vakuutus. Henkilöstö liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, rahoituspäällikkö ja kaksi controlleria Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Kaupunkikonserniin kuuluu peruskaupungin lisäksi 5 liikelaitosta 3 kuntayhtymää ja 46 tytäryhteisöä 9 osakkuusyhteisöä 5 säätiötä 21

22 Konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa Konsernijohtaja Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Johtaja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Johtaja Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja Konserniohjausyksiköt Strategia ja kehittäminen Strategiajohtaja Henkilöstö Talous Henkilöstöjohtaja Talousjohtaja Omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Viestintä Viestintäjohtaja Hallinto Hallintojohtaja Konsernipalveluyksikkö Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palvelutoiminta Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt 22

23 23 Talous ja työllisyys

24 Tilikauden tulos Kaupungin tilikauden tulos on viimeksi ollut positiivinen vuonna Kaupunkikonsernin tilikauden tulos on jäänyt vain vuonna 2012 alijäämäiseksi. Menojen kasvua on kyetty merkittävästi hidastamaan. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys on ollut vaisua, joten tilikauden tulokset ovat olleet selvästi alijäämäisiä. 24

25 Konsernin tuloksen muodostuminen Milj. euroa Kaupunki Konserni Ero Toimintatuotot 434, ,6 670,9 Toimintakulut , ,9-538,3 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta - 19,2 19,2 Toimintakate ,9-993,1 151,8 Verotulot 896,2 896,2 0,0 Valtionosuudet 317,2 375,0 57,8 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6,2 1,2-5,0 Muut rahoitustuotot 9,1 2,3-6,9 Korkokulut -8,4-25,5-17,1 Muut rahoituskulut -1,0-2,6-1,6 Vuosikate 74,4 253,5 179,0 Poistot ja arvonalentumiset -93,0-183,1-90,1 Satunnaiset erät -2,7 0,5 3,2 Tilikauden tulos -21,3 70,8 92,1 Tilinpäätössiirrot 4,3 3,2-1,1 Tilikauden verot - -10,6-10,6 Laskennalliset verot - -2,5-2,5 Vähemmistöosuudet - -2,2-2,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -17,0 58,7 75,6 25

26 Osinkotuotot 2016 ja euroa TP 2016 TP 2015 Tampereen Sähkölaitos Oy Tampereen Särkänniemi Oy Finnpark Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy YH-Kodit Oy Pirkanmaan sairaanhoitopiiri -konserni Muut Yhteensä Sähkölaitos-konsernin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 9,2 milj. euroa, eli jaettu osinko 50 % tästä. Tuloksen tarkastelun lisäksi syytä tarkastella myös rahoituslaskelmaa, tilikauden tuloksen jakaminen kokonaan ei useinkaan ole mahdollista / järkevää investointien rahoittamisen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt eivät voi jakaa osinkoja tuloksestaan. Vuonna 2017 osinkoja kertyy 15,3 milj. euroa. 26

27 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot Vuosikate on kattanut poistot viimeksi vuonna Investointien taso on noussut korkealle tasolla vuodesta 2014 lähtien. Vuosikatteen taso suhteessa nettoinvestointeihin on ollut riittämätön, minkä seurauksena kaupungin lainamäärä on noussut. 27

28 Talouden sopeutustarve jatkuu Tampereen talouden kehitys Asukasluku Vero-% 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-21,3-32,3 josta yhteisöveron muutos 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-13,0 1,7 Vuosikate (milj. euroa) 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 74,4 67,8 Vuosikate ( /as.) Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212,7-220,9-222,9 Vuosikate-nettoinvestoinnit -45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-146,5-155,1 Lainat, euroa/asukas ENN 2017 Lainakannan muutos euroa/asukas Menojen kasvu on ollut maltillista, mutta verorahoitus kehittynyt heikosti. Tilikauden tuloskehitys ollut huono. Ylijäämäinen tulos sallisi nettomenojen keskimäärin 1,0 prosentin kasvun vuosina JA, että verorahoituksen kehityksessä ei tule negatiivisia yllätyksiä. Vuosikate on ollut investointeihin nähden heikko, joten lainamäärä noussut. Vuosikatetta nostettava, jotta lainamäärän kasvua saadaan hidastetuksi. 28

29 Arvio kaupungin taloudesta 2019 Tuloslaskelma Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio Sote-kustannukset (netto) Muut kustannukset (netto) Toimintakate (pl. poistot) Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Rahoitustuotot/-kulut* Verotuskustannusten alenema Vuosikate Sote-tehtävien poistot ja arvonalen Muiden-tehtävien poistot ja arvonalen Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos VM:n oheisen laskelman mukaan kaupungin tulos on v edelleen lähes 30 milj. euroa alijäämäinen Kustannusarvioiden pohjatietona on käytetty vuoden 2017 talousarviotietoja. Vuoden 2017 tulotietojen arviointi perustuu VM:n kuntakohtaisiin veroennusteisiin ja valtionosuustietoihin. Kunnallisveroennuste on VM:n Vero-osaston arvio maksuunpantavasta summasta, ei siis tilitettävästä summasta. Muissa tiedoissa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien tilinpäätökset 2015 ja Käyttötalous tehtävittäin 2015 tilastojen lukuja. Oletuksena on, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaan-tulovuonna 2019 kaikkien kuntien talouden tasapaino on sama kuin mikä se on tällä hetkellä. Tasapainotilan muutos nykyiseen vuosina on tehty sillä olettamuksella, että kunnan tulot ja kustannukset ovat samat kuin nykyisin (v. 2017), jolloin vain siirtymätasaus vaikuttaa kunnan tasapainoon. Vuoden 2021 tasolla uudistuksen vaikutus Tampereelle on -35 euroa/asukas eli noin 8 milj. euroa taloutta heikentävä. Lähde: Valtionosuussimulaattori, valtiovarainministeriö 29

30 Työllisyyskatsaus Lähde: Toimiala online (TEM) Työttömien määrä on Tampereella edelleen suuri, mutta työttömyys kääntyi laskuun viime vuoden lopussa. Lasku on voimistunut kuukausi kuukaudelta. Huhtikuussa työttömyysaste oli 14,2 % ja työttömien määrä Pitkäaikaistyöttömiä tamperelaisia oli huhtikuussa henkilöä (42 % työttömistä). Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi laskuun maaliskuussa, ensimmäisen kerran vuoden 2015 jälkeen. Nuorisotyöttömiä oli huhtikuussa Nuorisotyöttömyyden kehitys on alkuvuonna ollut monelta osin hyvin positiivista, nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on ollut kasvusuunnassa vuodesta Huhtikuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni vuoden takaiseen, mutta keväällä määrään vaikuttaa se, mihin aikaan kesätyöpaikat ilmoitetaan avoimiksi. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikoissa. 30

31 31 Näkymät sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

32 Henkilöstö Tilanne 2019 on arvioitu nykyhetken tilanteeseen (vuoden 2016 tilinpäätös/ tilanne) Henkilöstöyksikö. Henkilöstömenot on ilmoitettu miljoonina euroina. 32

33 33 Yleisimmät tehtävänimikkeet

34 Henkilöstömäärän (htv) kehitys TP 2014 TP 2015 TP 2016 VS 2017 Enn 2018 Enn 2019 Henkilöstömäärä ilmoitetaan palkallisina henkilötyövuosina. Vuoden 2018 henkilöstömäärän laskun taustalla on esitys Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palveluiden yhdistämisestä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa Esityksessä ei ole mukana Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palveluja eikä Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalveluja. Tämän hetken tiedon pohjalta esityksen suora henkilöstövaikutus on noin 900 henkilötyövuotta. Vuoden 2019 henkilöstömäärä on tämän hetkinen arvio soteja maakuntauudistuksen jälkeisestä henkilötyövuosien määrästä. Henkilöstötilinpäätös: tunnuslukuja ja tietoa henkilöstöstä, työhyvinvoinnista sekä investoinneista henkilöstöön 34

35 35 Toimintaympäristön muutokset

36 Toimintaympäristön muutokset, koko kaupunki Tulevaisuuden toimintaympäristön muutoshaasteita on tunnistettu niiden strategisuuden, talouden, toiminnan ja vahinkoriskien näkökulmista. Esiin nousseet toimintaympäristön muutokset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää tai ne voivat aiheuttaa uhkia, joihin tulee reagoida. Toimenpiteet riskien välttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tullaan määrittelemään riskiprofiilien avulla.

37 Toimintaympäristön muutokset, keskeisiä nostoja Tehdyissä toimintaympäristöanalyyseissa ja riskiprofiileissa nousee yhteisinä nimittäjinä esille mm. kaupungin voimakas kasvu talouden tasapainottaminen sote-maku uudistus jatkuvuudenhallinta (erityisesti tietojärjestelmät) osaamisen kehittäminen kasvava palvelutarve suhteessa kireään talouteen muutosjohtaminen ja uudistumiskyky asiakastarpeiden muuttuminen ja niihin reagoiminen 37

38 Toimintaympäristön muutokset, sote- ja maakuntauudistus Tampereen kaupungin sisäinen sote- ja maakuntauudistuksen projekti selvitti uudistukseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia toimintaympäristöanalyysissa Merkittävimmiksi uudistuksen riskeiksi kaupungin palveluiden järjestämisen ja toimintakyvyn turvaamisen näkökulmasta tunnistettiin sopimusten hallittu siirto maakunnalle kaupungin avainosaamisen turvaaminen uudistuksessa ICT-resurssien niukkuus suhteessa vaadittuun muutokseen Hatanpään toiminnan hallittu siirtäminen sekä henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen 38

39 Kaupungin yhteiset painopisteet luonnostelua strategiaan Kestävä talous: toiminnan ja talouden tasapainottaminen menojen kasvu tulorahoituksen sallimissa rajoissa tulopohjan vahvistaminen hankintojen ja tilankäytön tehostaminen Digitalisaation hyödyntäminen tuottavuuden kasvattamiseksi digiohjelman toteutus, kokeilut projekteiksi ja hyötyjen todentaminen prosessien ja toimintatapojen päivittäminen uusien teknologioiden ja työkalujen mukaiseksi Sote-maku uudistuksen hallittu toteutus sekä organisaation sopeuttaminen ja uuden kunnan roolin kirkastaminen Kaupungin, kaupunkiseudun ja maakunnan välisten yhdyspintojen toimivuus Uudistumiskyvyn ja osaamisen kehittäminen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen henkilöstön osallistumisen vahvistaminen oman työn ja palvelujen kehittämiseen tiedolla johtamisen hyödyntäminen Asiakaskokemuksen parantaminen, yhteiskehittämisen vahvistaminen Turvallisuuden kehittäminen organisaation sisäisen turvallisuuden ja valmiuden sekä kaupunkiturvallisuuden kehittäminen Omistajapolitiikan vahvistaminen kaupunkikonsernin ohjaamisen merkitys kasvaa uudessa kunnassa 39

40 Kiitos!