Lastensuojelun, päivähoidon ja perhetyön yhteistyön kehittäminen -moniammatillinen kasvatuskumppanuus

Transkriptio

1 Lastensuojelun, päivähoidon ja perhetyön yhteistyön kehittäminen -moniammatillinen kasvatuskumppanuus Pilotointia ja toimintamallin kehittelyä Paula Korkalainen

2 Pilotin ja toimintamallin esittely Yhteistyön kehittämisen taustaa Kehittämisprosessi Kehittämisen tuloksia Toimintamallin tämän hetkinen vaihe Yhteistyölomake Suunnitelmia toimintamallin juurruttamisesta tulevalle vuodelle

3 Pilotoinnin taustaa vaikka sosiaalibarometrien mukaan suurin osa lapsista voi hyvin, niin tukea tarvitsevien lasten osuus on 2000-luvulla kasvanut: mm. huostaanotot lisääntyneet selvästi >> Jyväskylä: jälkeen lastensuojeluilmoitukset lisääntyneet 1/3 :lla ja lastensuojelun avohuollossa on lasta Huoli: lasten ja perheiden ongelmien monimutkaistuminen ja lisääntyminen sekä moniasiakkuudet Perheiden tukeminen vaatii entistä moniammatillisempaa yhteistyötä ja laaja-alaista osaamista ja kokonaisvaltaista ajattelua tukien järjestämisessä

4 Projektin alussa todettiinkin että. Uusi lastensuojelulaki haastaa >> lisäämään ennaltaehkäisevää työtä >> varhaista tukea >> toimimaan moniammatillisessa yhteistyössä kokonaisvaltaisesti perhettä ja lasta tukien Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005, 10) nostaa esiin yhteistyövelvoitteen ja kehottaa sopimaan periaatteista niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista ja edellytetään viranomaisen puuttumista Jyväskylän päivähoidossa ja lastensuojelussa todettiin tarvetta säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan yhteistyöhön

5 Miksi yhteistyötä tarvitaan? Teoreettinen lähtökohta: lapsen kasvuympäristöllä on keskeinen merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.. ja tehokkaimmaksi on tutkimuksissa todettu lapsen kasvuympäristössä toteutettu tuki jolloin siinä toimivilla aikuisilla ja heidän keskinäisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys

6 Lastensuojelulaki 417/2007 ja muutokset Lain henki: Ehkäisevän lastensuojelun tavoitteena * edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta * varhainen puuttuminen * varhainen tuki ja huolen puheeksi otto Velvoite: Lastensuojeluilmoitus salassapitosäännösten estämättä ilmoitus tehtävä viipymättä, jos havaittavissa HOIVAN JA HUOLENPIDON PUUTTEELLISUUS OLOSUHTEET LAPSEN OMA KÄYTTÄYTYMINEN LASTENSUOJELULLINEN HUOLI Vastuu siirtyy lastensuojelun työntekijälle 7 VRK > 3 kk

7 Kehittämisprosessin vaiheet Kehittämistarpeiden herääminen 2. Kartoitukset, lakikoulutukset x 3 3. Aloite ja kutsu yhteistyöhön. Sopiminen yhteistyön kehittämisprosessin eteenpäin viemisestä. Suunnitelma 4. Päivähoidon ja sosiaalityön johdon tapaaminen ja sitoutuminen 5. Koulutus-, ohjaus- ja konsultaatio 2x 2 iltapäivää kevät 2009 ja seminaari (JAMK Asta Suomi), harjoittelu ja tehtävä: hyvät käytännöt esiin ja uudet ideat 6. Tutustuminen uusiin toimijoihin ja kumppaneihin ja toimintaan sekä ajankohtaisiin asioihin sekä muihin toimintamalleihin: Korpilahti (VANTTU) ja Jkl mlk (psykososiaalisen työn aluemalli) 6. Toimintamallin kokoaminen 7. Toimintamallin esittely johdolle ja sopiminen levittämisestä 8/2009:lomake käyttöön 8. Juurruttaminen, levittäminen ja seuranta syksy 2009 < 9. Arviointi ja toimintamallin parantaminen

8 Ketä mukana? Kuokkalan alueen päivähoidosta: Kuokkalan, Pohjanlammen ja Nenäinniemen päiväkodit sekä alueen kelto ja eltot Lastensuojelun sosiaalityöntekijät Perhetyöntekijöitä VARKE

9 Alkukartoitus päivähoidossa kevät 2008 Tavoitteellinen ja säännöllinen yhteistyö? Yhteiset lapset ja perheet huoli yhteistyön vähäisyydestä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi ja yhteisten linjojen löytämiseksi Tiedonkulku huostaanottotilanteessa (lapsi päivähoidossa) Koulutustarpeet uudesta lastensuojelulaista (voimaan ): päivähoidon henkilöstön velvoitteet? Yhteistyö? Konsultaatiotarpeita haastavien perheiden kanssa työskenneltäessä Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja prosessin eteneminen: päivähoidon osuuden kirkastaminen ja yhteistyö Yhteistyölomakkeen päivittäminen ja käytön tehostaminen

10 Koulutusten sisältö kevät iltapäivän teema: Päivähoidon, sosiaalityön ja perhetyön hyvien toimivien käytänteiden kartoittaminen ja keskustelu: varhainen tukeminen Yhteistyö ja tukitoimet jo lastensuojelun piirissä olevan lapset osalta iltapäivän teema Vertaiskonsultaation harjoittelu: yksi tai useampi tapaus, jossa pohditaan yhdessä miten lasta ja vanhempia tuetaan päivähoidossa ja sosiaalityössä (ohjeistusta valmistautuminen ja apulista tilanteeseen annettu) Huolikeskustelun harjoittelu: yhteydenotto yhteistyökumppaniin; puhelimitse tai neuvottelu > tiivistelmä keskustelusta koulutukseen mukaan (ohjeistusta huolikeskustelun tueksi annettu)

11 Poimintoja jo toimivista hyvistä käytänteistä Lapsi ja perhe: Vasu Päivähoidossa säännölliset kohtaamiset päivittäin, jolloin vanhempiin voi vaikuttaa ja tukea vanhemmuutta ja vuorovaikutusta Havainnointilomakkeita käytössä Moniammatillinen päivähoito (elto/relto ym.) Toimitaan tiiminä päivähoidossa Yhteistyössä jo käytössä toimiva yhteistyölomake (LsL 36 muk tilanteeseen) Ammattilaisten yhteistyö: Kasvokkainen yhteistyö hyvä ja tarpeellista Yhteistyöpalaverit: Avoimuus Hyvä luonteva keskusteluyhteys Sosiaalityön ja perhetyöntekijöiden yhteistyö toimii Yhteistyö neuvolan kanssa toimii Sosiaalityön ja päivähoidon yhteiset palaverit lapsista, joista huolta Nimettömänä konsultointi Yhtenäiset toimintatavat

12 Pilotissa pohdintoja vanhemmuuden tukemisesta (raportti 2009, 12) Tärkeä osa varhaista tukemista ja vanhemmuuden tukemista on perheiden jokapäiväinen kohtaaminen. Kohtaamiseen kuuluu se että ei kuuntele passiivisesti vaan tarttuu toisen kertomaan asiaan, tekee tarkentavia kysymyksiä ja palaa asiaan myöhemmin uudelleen. Kaikilla työntekijöillä tulisi olla valmius kohtaamiseen ja vuorovaikutuksessa olemiseen sillä vastuu ennaltaehkäisevästä työstä on jokaisella työntekijällä. Varhaisen tuen keskustelut ovat tärkeitä. --- pieniin huoliin tartutaan herkästi, vaihdetaan ajatuksia vanhempien kanssa ja ollaan valmiita antamaan myös konkreettisia neuvoja

13 Kehittämistyön aikana todettiin että edelleen kehittävää on Yhteistyön kehittämisen painopistettä arkeen: kolmikantayhteistyökokoukset On tilanteita, joissa päivähoito ei tiedä missä mennään! Vasu hyvä väline huolipuhumiseen: lisäkysymyksiä avuksi mm. perhenavigaattorin levittäminen Sosiaalityöntekijän tavoitettavuus kiireellisissä tilanteissa Yhteistyöaloitteen tekeminen huolitilanteessa! Tiedon kulku hoitopaikan vaihtuessa ja säännöllisyyttä yhteydenpitoon Yhteistyölomakkeen käyttö Tiedotteiden ajantasaisuus Välineitä: lomakkeita, asteikko Jalkautumisia Täsmäapua perheelle Aikaisemmat hyvä toimintamallit käyttöön! Perhe-hanke ja Palmuke!! Lastensuojelun imago! Keveämmät tukitoimet aikaisemmin käyttöön! Pieni huoli -ajatusmalli, jolloin hoidetaan syitä eikä seurauksia Lastensuojelun työntekijä vanhempainiltoihin Alueellinen yhteismitallisuus Vastuukysymyksiin selvennystä: kokonaisvastuu lapsen asioissa kun on huolta? Maahanmuuttajaperheet LISÄÄ USKALLUSTA JA ROHKEUTTA! Päivähoidon yhteinen kertomus kts. raportti

14 Kehittämisprojektin tuloksia Istuttu saman pöydän ääreen dialogisiin keskusteluihin Olennaista on ollut hyvien jo toimivien käytäntöjen kokoaminen ja yhteistyön kehittämistarpeiden nouseminen yhteisistä keskusteluista Uusia ajatuksia ja ideoita on tuotettu hyvässä hengessä ja rakennettu/sanoitettu uutta työorientaatiota yhteistyön perustaksi Koulutusta, ohjausta ja konsultaatiota JAMKista Asta Suomelta

15 Sovittu jo päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön yhteistyöstä Yhteiset tavoitteet ja arvot, joita kirkastetaan tulevan juurruttamisen aikana Kirkas viestintä eli asioista voi ja tulee puhua niiden oikeilla nimillä; avoin viestintä Työkalupakkia kootaan ja hiotaan (mm. kirjallinen materiaali, lomakkeet) Johdon tuki Valmista mallia ei ole (ideoita on ja malleja) vaan oma toimintamalli vaatii toimijoiden prosessoinnin Varhainen vastuunottaminen jokaisen työntekijän velvollisuus

16 Sovittuja varhaisen tuen periaatteita Usko ja lähtökohta: Positiiviset asiat kannattelevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja kannattelevien positiivisten kokemusten saamisessa päivähoidolla ja muilla palveluilla merkittävä osuus Perheille tuki jokapäiväisissä tilanteissa arjessa - kasvatuskumppanuus Tuetaan vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta Ei keskitytä syihin vaan seurauksiin Varhainen tukeminen vähentää järeämpää lastensuojelun tarvetta Tavoite, että jokaisella työntekijällä olisi osaamista ja valmiutta varhaisessa tuessa tarvittavasta osaamiseen; kohtaaminen ja vuorovaikutus

17 Sovittuja erityisen tuen toteuttamisen periaatteita Prosessien auki puhuminen: avoimuutta, kunnioitusta ja arvostusta Lapsen tuen tarve ratkaisee toimintatavat; havainnointitiedon kerääminen, henkilöstöllä tulee olla tietoa lapsen käyttäytymisestä ja siitä mihin tulkinnat perustuvat; dokumentointi Tarve tiiviiseen yhteistyöhön kaikkien osapuolten välillä; Neuvottelut Yhteistyössä työntekijälle tärkeää asian ja vastuun jakaminen Palvelusopimuksessa sovitaan hakijoista, muista asioista ja yhteistyöstä selkeästi niin että perhekin tietää Ymmärretään, että asioille tarvitaan aikaa Seuranta

18 Vahvistetaan yhteistyötä tukevia rakenteita Akuutit asiat hoidetaan heti = ns. nopean lähdön periaatteen mukaisesti Vuosittain kokoonnutaan yhteistyöneuvotteluun, johon osallistuu kaikista yksiköistä edustaja, joka kokoaa neuvotteluun mennessään asiat yksiköstään, laaditaan pöytäkirja ja tiedotetaan kaikille työntekijöille po. asioista (säännöllisyys ja jatkuvuus) Kokouskäytännöt, säännöllisyys: neuvotteluissa on kiertävä pj ja vastuu sovitaan edellisessä kokouksessa (ph, ls, perhetyö jne.)

19 Sovittuja asioita Vasu-keskusteluissa huoli esille; tarvittaessa välivasuja Huoli -keskustelu perheen kanssa: tarvittaessa neuvottelu päiväkodissa mukana vanhempi/ph ja sostyö: tapaamisten valmistelu mm. tulkki Huolesta puhuttaessa rehellisyys, faktatiedot, havainnot, minusta tuntuu ; dokumentoidaan Kohtaamisissa kuuleminen ja luottamuksen rakentaminen, tartutaan huoleen Vanhemmat keskiössä auttamisprosessissa; pidetään ensisijaisesti vanhemmat ajan tasalla Vanhempien kannattelu ja vastuuttaminen toimimaan Päivähoidossa yhteys eltoon isomman huolen yhteydessä tilanteen arviointia varten; Tapauskohtaisia neuvotteluja ammattilaisten kanssa; yhteydenotto heti Päivitetty yhteistyölomake käyttöön; kirjataan, palataan myöhemmin sovitun ajan kuluessa Vertaiskonsultoinnissa konkreettisia neuvoja: kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse (anonymiteetti!) Tavoite avoimeen työskentelyyn, prosessien avaaminen ja huolen tarkentamista Säännöllinen yhteistyö: vuosikello laaditaan ja sitoudutaan edustuksellisesi siihen Jalkautunutta yhteistyötä kentällä Kootaan ohjekirjanen yksiköihin Perhehankkeen ja aikaisempien hankkeiden hyvät käytännöt tutuiksi!

20 Haasteina koetaan edelleen Perheen mukaan saaminen Tuen ja auttamisprosessin positiiviseksi ymmärtäminen; lastensuojelun sosiaalityön positiivinen markkinointi IMAGO: muistetaan lapsen etu Erilaiset tulkinnat huolesta ja sen vaikutuksista lapseen Keveämpien perhettä tukevien keinojen käyttöönottaminen aikaisemmin yhdessä Vastavuoroisuus vuorovaikutuksessa Havainnointi Ph-paikan saanti akuutissa tilanteessa ls:n ottaessa yhteyttä Täsmäavun saanti nopeasti perheelle Aika! Kohtaamiset tarvitsevat aikaa, huolen puheeksi ottaminen Sosiaalityöntekijä päiväkotiin, neuvolan th päiväkotikäynnit Vaikeiden asioiden (mt) esille ottaminen Lasten käyttäytymisen tulkitseminen huolitilanteissa Ls-ilmoituksesta kuittaus? Miten asia eteni? Ovatko vastuut selvät eri toimijoiden välillä?

21 Toimintamallin lähtökohtia Yhteinen toimintamalli tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä: yhtenäisiä toimintatapoja tarvitaan Kasvatuskumppanuuden hengessä kaikkien osapuolten tiedon yhdistäminen: vanhemmat, päivähoidon henkilöstö ja lastensuojelun työntekijä Lastensuojelulaki: vanhemmilla ensisijainen vastuu oman lapsensa kasvatuksessa ja huolenpidosta

22 Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteinen työalue Mitä tarvitaan? Keinot Tavoite I Vaihe Ennaltaehkäisevä työ II vaihe Varhainen puuttuminen ja tukitoimet III vaihe Nopeat lähdöt l. akuutit asiat Lastensuojeluilmoitus IV Lapsi ja perhe lastensuojelun asiakkaana Tiedonkulku Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen a) Ulkoinen b) Sisäinen yksikkökohtainen

23 I Päivähoidon ja lastensuojelun yhteinen työalue: Ennaltaehkäisevä työ Tavoite: Turvata ja kehittää lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä tukeva kehitys- ja oppimisympäristö Lapsen hyvinvointi, etu ja oikeudet Lapsen ja perheen tukeminen ja auttaminen Vanhemmuuden tukeminen Tarvitaan: Kasvatuskumppanuutta ja luottamuksen rakentamista Turvallista päivähoidon aloitusta ja siirtymien valmistelua Moniammatillista lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyötä ja ymmärrystä sen merkityksestä Vastavuoroista kommunikaatiota ja avointa keskustelua

24 I vaihe: Ennaltaehkäisevän työn keinoja Päivittäiset kohtaamiset, kasvatuskumppanuus, toiminnalliset vanhempainillat ja muut tilaisuudet Varhaiskasvatussuunnitelma Työkalupakki: vasu, aloituskeskustelulomake, perhenavigaattori, muita? Mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää Syksyn aloitusinfossa lastensuojelun työntekijä mukana ja lastensuojeluasiaa esillä

25 II vaihe: Varhainen tukeminen Tavoite: Ehkäistä myöhempää lastensuojelun tarvetta Yhteinen ymmärrys lapsen edusta ja oikeuksista Mitä tarvitaan? Kasvatuskumppanuutta, luottamusta Rohkeaa huolen puheeksi ottamista Vastuunkantamista, avoimuutta ja kunnioitusta, jota osoitetaan ottamalla pienikin huoli viipymättä esiin keskusteluun kasvatusyhteisössä ja sitten vanhempien kanssa > yhteisen ymmärryksen rakentaminen huolesta Päivähoidon työntekijä voi konsultoida lastensuojelun työntekijää ilman tunnistetietoja (vertaiskonsultaatio) Varhaista ja erityistä tukea

26 II vaihe: Varhaisen tuen keinoja Päivittäiset ja vasu-keskustelut Vasu, huolen puheeksi ottomenetelmät, kohtaaminen, dialogisuus Työkalupakki: Lomakkeet (huolen vyöhykkeet/ työntekijän huolen arviointiin, ennakointilomake jne.)

27 III Akuutit tilanteet eli nopeat lähdöt Ns. nopeat lähdöt eli akuuteissa tilanteissa nopea toiminta: huolen herättää lapsen käyttäytyminen tai vanhemman tila hakiessa (päihtymys, mt-ongelmat, pahoinpitelyn jäljet, uudet hakijat, hakematta jättäminen Huoli vaatii välitöntä puuttumista: yhteydenotto virka-aikana lastensuojelun alueelliseen työntekijään, virka-ajan ulkopuolella Mobile Palvelusopimuksen varahakijoihin yhteys (vastuu ei kuitenkaan tällöin siirry työntekijältä) >>>>>>> keskustelu vanhempien kanssa ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen lapsen turvallisuuden vuoksi

28 IV vaihe: Lastensuojeluilmoitus Tavoite: Vastuunottaminen lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta Lastensuojelutarpeen arviointi Vastuu jokaisella työntekijällä reagoida lapsen tilanteeseen Mitä tarvitaan? Yhteydenotto lastensuojelun työntekijään Puhelinsoitto, lomake Ph: Tiedottaminen ja osallistuminen lastensuojelutarpeen arviointiin ja tarvittavien tietojen luovuttaminen lastensuojeluviranomaisten käyttöön VASTUU siirtyy lastensuojelun työntekijälle Lastensuojelutarpeen selvitys: 7 arkipäivää; kaksi työntekijää (erilaisia malleja käytössä mm. ls ja ph-työntekijä) Selvitys tehtävä 3 kk sisällä; lapsen arki? Tapaaminen: kolmikantayhteistyö päiväkodissa

29 IV vaihe: Lapsi ja perhe lastensuojelun asiakkaana Tavoite: Lapsen ja perheen hyvinvointi lisääntyy yhdessä toteutettavien tukitoimien avulla Kaikki osapuolet kokevat oman asiantuntijuutensa tärkeäksi Mitä tarvitaan? Hyvä päivähoidon, lastensuojelun ja perheen yhteistyö Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen Kolmikantayhteistyökokoukset Avoimuus, dialogisuus Moniammatillinen kasvatuskumppanuus Työkalupakki: mm. yhteistyösuunnitelmalomake + saate (päivähoito tukitoimena), vanhemmuuden roolikartta, parisuhdekartta, VarTun - dokumentointipohjat

30 Tiedonkulku: mitä tarvitaan, keinot ja tavoite: Päivähoito ja lastensuojelu: Yhteydenotot päivähoidosta lastensuojeluun ja lastensuojelusta päivähoitoon Tiedottaminen päivähoidon tiimissä ja moniammatillisessa yhteistyössä mukanaoleville, johtaja Aloitteiden tekemistä yhteistyöhön Salassapitomääräyksien kunnioittaminen Tavoite: Lapsen huomioonottaminen kehitystason mukainen tiedottaminen Lapsen kannattelu arjen tilanteissa Tavoitteena lapsen hyvinvointi, etu ja oikeudet

31 Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Selkeä työnjako huolitilanteissa ja vastuiden jakaminen Yhteistyökumppaneihin ja työalueisiin tutustumista: yhteistyöilmapiirin rakentaminen, luottamus, avoimuus Toimintamallin juurruttaminen = yhtenäiset toimintatavat, työprosessit, käytännöt ja arviointi sekä edelleen kehittämine Yhteiset koulutukset

32 Moniammatillisen yhteistyön tavoitteet (ulkoinen) Ennaltaehkäisevä työ Lapsen ja perheen huolestuttavan tilanteeseen pyrkivän prosessin käynnistyminen mahdollisimman pian Yhteinen ymmärrys tuen tarpeista, keinoista ja tavoitteista Yhteydenotto helppoa, odotukset toisen toimintaa kohtaan realistiset Toimintamallin tavoitteet toteutuvat, toimintatavat ja periaatteet kaikille tutuiksi Jaettu asiantuntijuus: osaamisen yhdistäminen Hyväksi todetut käytännöt kaikkien käyttöön

33 Moniammatillinen yhteistyö / yksikkökohtainen Tavoite: Kaikilla tietotoimintamallista ja perhe pitää lastensuojelua heitä palvelevana normaalipalveluna Lastensuojelun imagon nostaminen ja kynnyksen madaltuminen yhteydenotoille ja tukitoimille Tiedottamista Tiimin yhteistyö ja johtajan tuki Mukana moniammatillisessa yhteistyössä kelto, relto jne. ja muut Perehdytyskansion päivitys Tiedotteet Palveluohjauksen tehostaminen; tukipalveluista kertominen (koulutusta ja ohjausta) Ilmoitustaulut vanhemmille

34 toimintamallin juurruttaminen Johdolle tiedottaminen elokuu 2009 Muutoksia syksyllä 2009 Helmikuussa 2010 johtoa + Kaste: STM:stä opas tulossa (julkaisun aikataulu muuttunut): tiedottamista, yhteisiä koulutuksia, alueellisia keskustelutilaisuuksia Vuosittaiset yhteiset tapaamiset

35 Toimintamallin käyttöön ottaminen (helmikuu 2010) Kuokkalan alueella malli toimii: Yhteydenotot ovat lisääntyneet Lastensuojelun työntekijät ovat jalkautuneet Päivähoidosta vertaiskonsultointia tehty Mallista kerrottu useissa tilaisuuksissa maakunnassa eri yhteyksissä Avainhenkilöt levittämisen ja juurruttamisen tukena

36 Perehdyttäminen Yhteistyön toimintamalli ja sitä koskeva aineisto kootaan kansioon ja Aatuun intraan yhteiseen kansioon Uudet työntekijät perehdytetään yhteistyömalliin Yhteistyötä myös arvioidaan vuosittain

37 Yhteistyölomakkeen uudistaminen Lomake ja saateohje uudistettu vuonna 2009 Otettu käyttöön Jyväskylässä elokuussa 2009 (löytyy Aatusta Intrasta) Levitetty maakuntaan ja kiinnostusta osoitettu myös muualta maasta: Mm. Helsinki, Joensuu, Kuopio Vaasa (Metsärannan koulutus 2009)

38 Onko aikaa yhteistyölle? Yhteistyö on voimavara, joka tukee ja auttaa kaikkia osapuolia arkisen työn tekemisessä ja tukee kokonaisvaltaisesti tuen tarpeessa olevia perheitä

39 Projektin merkitys yhteistyön kehittämiselle Yhteistyössä eteenpäin moniammatillinen kasvatuskumppanuus Ei lannistuta katse eteenpäin Pienin askelin eteenpäin arjessa Erilaisen osaamisen yhdistäminen ja kumppanien työntukeminen osaamisen vaihtaminen? Tekemällä saa aikaan jotakin kehittäminen ei ala vaan perustuu aina jollekin jo tehdylle ja siis jatkuu

40 Pilotin arviointitutkimus 2009 (JY/STOA230) PH: + yhteistyö aidosti kehittyi, kynnys madaltui yhteydenottamiseen, luotiin toimintamalli yhteistyölle, yhteiset tapaamiset tärkeitä - työntekijöiden vaihtuvuus, ei tiedetä kehen ottaa yhteyttä, tiedonkulku LS: yhteistyötä pidetään tärkeänä ja siihen ollaan valmiita, säännöllistä keskustelua tarvitaan, jotta esteet ja kynnykset poistuvat, kansiot ja perehdyttäminen uusille työntekijöille! - epäselvyyttä pilotin tarkoituksesta, ei varsinaisia uusia käytäntöjä, aktiivisempaa osallistumista odotettiin Kaikki: Tiedottaminen oli hyvää ja kirjallinen materiaali työpaikoilla oli käytössä, lisää koulutusta ja vuoropuhelua

41 Pilotin arviointitutkimus 2009 (JY/STOA) Konkreettisia suosituksia: Toimivien hyvien käytäntöjen levittäminen eri alueilla Konkreettista yhteistyön tekemistä jatketaan Sosiaalityöntekijöiden osallistuminen ph:n toiminnallisiin vanhempainiltoihin ja yhteistyösuunnitelman tekemiseen päiväkodilla Sosiaalityöntekijöiden esittäytyminen 1-2 /v päiväkodilla Oma sosiaalityöntekijä päiväkoteihin? Päivähoidon työntekijöille lisää tietoa lastensuojeluprosessista ja lastensuojelulaista Nimetty yhteistyön kehittäjätiimi (ph) Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentely Välivasu

42 Jäävuoren huippu: selkeästi tunnistettu ja resursoitu erityinen tuki ja osaaminen Erityisen ja tavallisen välimaastossa varhainen tuki: Toimitaan pyritään rajaamaan jäävuoren huipun korjaavia toimia panostetaan laatuun jo aikaisemmin Pyritään estämään vaikeuksien syveneminen ja kasautuminen Koko yhteisö ottaa vastuuta ja tukee lasta ja perhettä arjessa Otetaan oma huoli puheeksi Perhelähtöinen työote: sanottaminen ja varhaisesta tuesta puhuminen vanhemmille avartaa myös vanhempia näkemään tilannetta Lisätään tietoisuutta riskeistä: riskien minimointi (Linnilä) Lisätään omaa osaamista tunnistaa tuen tarpeet Ennaltaehkäisyn näkökulma. Panostetaan laatuun: - laadukas perustyö yhteinen näkemys lapsen ja perheen tukemisesta on osa kaikkien ammattilaisten perustehtävää ja päivittäistä toimintaa.

43 Lapsen kasvun tukemisen prosessi ja tavoitteet Vaihe 1 > Lapsen tilanteen tutkiminen kasvatusyhteisössä (mihin huoli perustuu?) Vaihe 2 > Lapsen tilanteen tutkiminen vanhempien kanssa Vaihe 3 > Lapsen tilanteen tutkiminen kasvatusyhteisössä ja /tai moniammatillisessa tiimissä Vaihe 4 > Erilaiset tulkinnat todellisuudesta Vaihe 5 > Auttaminen muutokseen Vaihe 6 > Yhteinen ymmärrys >>> INTERVENTIOT

44 Lähteet Korkalainen, P. & Latvala, I Askeleittain ja yhdessä oppien II. Pilottina lastenusuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen Jyväskylässä. > hankkeet > päättyneet hankkeet VARKE