1. Taustaa 2. Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne lähiöissä. 3. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi

Transkriptio

1

2 1. Taustaa 2. Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne lähiöissä 3. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi

3 Joukkoliikenteen tutkimusohjelma (JOTU) Jotun yhteenvetoraportin toimenpideosio: Ympäristöministeriö ohjeistaa yhteistyössä LVM:n, Kuntaliiton, RHK:n ja Tiehallinnon kanssa prosessit joukkoliikenteen huomioon ottamiseksi maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelussa suunnittelun kaikilla tasoilla Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikenteen kehittämisohjelma: Arki paremmaksi, joukkoliikenne toimivaksi Kärkitoimenpide 8, joukkoliikennevyöhykkeet kaavoitukseen Maankäyttö ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

4 Joukkoliikenteen tutkimusohjelma (JOTU) pohjalta käynnistettiin ympäristöministeriön rahoittama esiselvitys Joukkoliikenne kaupunkiseutujen kaavoituksessa Haastateltiin kaupunkiseutujen ja alueellisten ympäristökeskusten edustajat keskeiset tulokset (tietopankki, käytäntöjä) Lähdettiin viemään teemaa eteenpäin ja hankkimaan rahoitusta Rahoitus saatiin lähiöohjelmasta Tutkittu 12 kaupunkiseuduilla esimerkkejä Edelleen prosessin kehittäminen ja ohjeiden tehostaminen Kansallinen maankäyttö ja liikennefoorumin sihteeristö esitti, että liikennevirasto ottaisi asian hoitaakseen Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi Lähiöohjelman II-vaihe menossa

5 Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan Mahdollisuudet sekä joukkoliikenteen edistämiseen että heikentämiseen Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteina: Ilmastonmuutos, energian hinnan nousu, väestön ikääntyminen, palvelurakenne/palveluiden hajakeskittyminen Kaupungin ottavat joukkoliikenteen huomioon kaavoituksessa kukin omalla tavallaan, selkeää toimintamallia ei ole

6 Keskus- ja naapurikuntien tavoitteiden ristiriitaisuus ja jatkuvat myönnytykset Seudullisten joukkoliikennesuunnitelmien yhteys maankäytön suunnitteluun ohut Joukkoliikenne jää kaavoituksessa kaupan palveluiden sijoittumisen, rantatonttien, liito-oravien yms. jalkoihin Ympäristökeskuksella ei suoraa velvoitetta osallistua, pyydetään mukaan vaihtelevasti

7 Yleiskaava on joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkein taso Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39): Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Erilaisia tulkintoja joukkoliikenteen painoarvosta Joukkoliikenteen linjaukset välittyvät kaavoitukseen liikenneselvityksen kautta Ympäristökeskus osallistuu joukkoliikenteen edistämiseen kaavaohjauksen kautta, viranomaisneuvotteluiden karsimistavoite heikentää YKE:n vaikutusmahdollisuuksia Joukkoliikenne otetaan huomioon vaihtelevasti, usein nostetaan esille vasta luonnosvaiheessa, jossa muut tekijät mietitty jo pitkälle

8 Asemakaavatason ratkaisujen merkitys koetaan joukkoliikenteen edistämisessä vähäiseksi Täydentää yleiskaavatasolla tehtyjä päätöksiä Joudutaan kuitenkin usein tinkimään yleiskaavatasolla tehdyistä joukkoliikenteen linjauksista Pysäkkien sijaintipäätökset merkittäviä käyttäjien kannalta Kaupungin intressit ja suunnittelijan ammattitaito ratkaisee

9 ELY keskuksen käyttöön tarvitaan joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhteensovittamista koskevaa koulutusmateriaalia, jota he voivat hyödyntää vuosittain järjestettävissä kuntatapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa. Kuntien päättäjille suunnattavaa joukkoliikennetiedottamista on parannettava. Kuntien liikennesuunnittelijoilla ja kaavoittajilla on varsin hyvät edellytykset joukkoliikennettä tukevien ratkaisujen tekemiseen, poliittinen tuki kuitenkin puuttuu. Liikennöitsijöiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun tulee lisätä. Liikennöitsijöiden kuuleminen kaavoituksen alkuvaiheessa antaa todellisen mahdollisuuden ottaa joukkoliikenne ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset huomioon. 9

10 Tutkimuskaupungit Hämeenlinna Joensuu Kerava Kouvola Lappeenranta Pori Porvoo Salo Kerava Rovaniemi Oulu Lahti

11 Kaukovainio sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä Oulun keskustasta Kaukovainion rakentaminen aloitettiin 1965 ja sitä rakennettiin aina vuoteen 1970 saakka Väestö Nykyisin alueella asuu noin 4900 asukasta Väestö vähentynyt Vanhusväestön määrä lisääntynyt Lapsiperheet vähentyneet

12

13 Oulun kaupungin asemakaavoitus käynnistänyt maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman Tässä hankkeessa tutkittu mm. joukkoliikenteen kannalta hyviä täydennysrakentamisen alueita joukkoliikennepysäkkien saavutettavuutta Kaupungin asemakaavoituksen järjestämä Peli-ilta asukkaille Tapahtumaan osallistui yli 60 henkilöä

14 SYKE 2010

15 SYKE 2010

16 SYKE 2010

17

18

19 Kuinka suuri osuusväestöstä asuu alueilla, joiden asukastiheys mahdollistaa taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestämisen Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtunut sekä yhdyskuntarakenteen hajautumista ja eheytymistä Useilla keskisuurten kasvavien kaupunkiseutujen ydinalueilla yhdyskuntarakenne parhaimmillaan eheytyy oikein suunnatun täydennysrakentamisen myötä Hajautumista tapahtuu kaupunkiseutujen reuna-alueilla Riittävää asukastiehyttä on kansainvälisissä tutkimuksissa pidetty kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä (Newman P & Kenworthy J) 20 as/ha toimiva minimitiheys Asukastiheyttä täytyy tarkastella tapauskohtaisesti. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteilla määritetään jatkossa tarjonnan määrä

20

21

22

23 Tutkimuksessa tuotettu ja vielä vuoden 2010 aikana tuotettava aineisto löytyy osoitteesta: ja

24

25

26 Miten vyöhykeajattelu tulee huomioiduksi maankäytön selvityksissä, suunnitelmien ja kaavojen arvioinnissa sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteissä? Miten kaavoittajien, joukkoliikenteen suunnittelijoiden ja joukkoliikenteen järjestäjän välille luodaan nykyistä enemmän yhteistyövelvoitteita? Mitä asioita painottaen ja miten joukkoliikenteen rooli tulisi huomioida liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittelussa?

27 Suunnitteluprosessi, vaikutukset ja vuorovaikutus Analysoidaan liikennejärjestelmän (erityisesti joukkoliikenteen) käsittely pilottialueiden (Lahden seutu, Hämeenlinnan seutu) strategioissa, maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa (kaikki kaavatasot) Käsitellyt asiat, tarkastelun tarkkuustaso, prosessit, vaikutustarkastelut jne. Analysoidaan tehdyt vaikutustarkastelut, niiden sisältö, laajuus Analysoidaan vuorovaikutusprosessit Haetaan pilottialueiden näkemykset hyvin toimineista asioista, korjaamista kaipaavista asioista yms, Haetaan pilottialueiden näkemykset tulevaisuuden toimintamalleista 27

28 Vastauksia haetaan ainakin seuraaviin asioihin Mitä kaavoituksella tulee joukkoliikenteestä ratkaista kullakin kaavatasolla (MK, YK, AK ja kaavoitusprosessin eri vaiheissa (OAS, tavoitteet, rakennemallit, luonnos, ehdotus)? Kenen pitää osallistua suunnitteluprosessiin ja missä vaiheessa? Miten kaavoitusta tulee ohjeistaa joukkoliikenteen huomioon ottamiseksi valtiovallan toimesta? Miten valvotaan/seurataan, että asiat hoidetaan? Vastaavasti käsitellään liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnitteluprosessit maankäytön kehittämisen ja kaavoituksen näkökulmasta? 28

29 Esillä pidettäviä asioita yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen liikkumistarpeen minimointi asutuksen kehittäminen / nykyiset joukkoliikennereitit joukkoliikenteen esittäminen kaavakartoissa Joukkoliikenteen laatukäytävät Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vuorovaiktus 29

30 Tarvittaiskohan joukkoliikenneasian hoitamiseksi jotain tälläistäkin Joukkoliikennelain tiukentaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tiukentaminen Uusia kaavamerkintöjä ja määräyksiä Uutta tiukempaa ohjeistusta liikennejärjestelmäkokonaisuuden ja joukkoliikenteen suunnitteluun Nykyistä huomattavasti sitovammat aiesopimukset joukkoliikennekaupunkeihin MAL- aiesopimukset 30

31 Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käytettävyyden edistäminen Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa arvioidaan yksityiskohtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen käytettävyyteen Luodaan edellytykset mahdollisimman lyhyisiin ja laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin asuntoalueilla ja asuntoalueilta palveluihin, bussipysäkeille ja seudullisille kevyen liikenteen väylille Kaikkiin kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu 31

32 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Pyritään rakenteeseen, jossa kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiselle luodaan edellytykset raideliikenteen tulevaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia henkilöliikenteessä ei suljeta pois Uudet alueet otetaan käyttöön siinä järjestyksessä, että ne täydentävät olevaa rakennetta ja tukevat yhdyskuntateknistenverkostojen, erityisesti kaukolämmön hyödyntämistä Tiivistetään olemassa olevaa rakennetta. Seudun tavoitteena on, että asemakaava-alueiden ja yleiskaavan asuntoalueiden ulkopuolelle sijoittuvan hajarakentamisen määrän pitää jäädä pienemmäksi kuin 10% omakoti- ja paritalotuotannosta. 32

33 TYÖ ETENEE SEURAAVASTI Asiantuntijakysely ja haastattelut Hämeenlinnan ja Lahden sovelluskaupungit Lopputuote keväällä 2011 KIITOS MIELENKIINNOSTA!