Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 54

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 54 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 19:50-20:45 Paikka Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E Otaniemi Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Ida Lilja Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 54 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 54 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 130 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kokouksessa kuultavat selostukset Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle 7 asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle , Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, pöydälle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Marita Forsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi ennakkokatsauksen kaupunkisuunnittelukeskuksen syksyn keskeisistä asioista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen selostaa. Käsittely Päätös Torsti Hokkasen piti ennakkokatsauksen kaupunkisuunnittelukeskuksen syksyn keskeisiä asioita. Kaupunkisuunnittelulautakunta. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle , Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Todettiin, että asian edellisessä käsittelyvaiheessa kokouksessa esittelijä on korjannut esitystään ja puheenjohtaja on tehnyt varapuheenjohtajan kannattamana lisäysehdotuksen. Jäsen Harriet Klar-Nykvist ehdotti varapuheenjohtajan Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: Kevyen liikenteen turvallisuus tällä alueella on erityisen huolestuttava. Kaavasta saatavat tulot tulee kohdentaa Nupurintien kevyenliikenteen väylän toteuttamiseen ennen tämän asemakaavan mukaista rakentamista. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus puheenjohtajan täydennyksillä ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 54 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toimenpidekehotuksellaan kiirehtisi asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kunnallistekniikan rakentamista, jotta tavoiteltu kokonaiskehitys nopeutuu. Kevyen liikenteen turvallisuus tällä alueella on erityisen huolestuttava. Kaavasta saavat tulot tulee kohdentaa Nupurintien kevyenliikenteen väylän toteuttamiseen ennen tämän asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa huolestuneena, että HSY:n parhaillaan meneillään olevaan Nupurintien vesihuoltorakentamiseen useiden kilometrien matkalta ei ole toistaiseksi kytketty kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kaikki osapuolet tulee pikaisesti saada toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet synergisesti Nupurintien alueella. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 2 Kulmakorpi I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Kulmakorpi I, tapahtumaluettelo - Kulmakorpi I, kaavamääräykset - Kulmakorpi I, kaavakartta - Kulmakorpi I, havainnekuva - Kulmakorpi I, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueen rakennusoikeus on noin k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut vuonna 2008, että alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat ja että alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Hyväksyessään asemakaavaehdotuksen nähtäville

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 54 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kevyen liikenteen verkoston suunnittelua jatketaan ja sen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 4782, käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Vireilletulo Alueen kaavoitus on aloitettu Ämmässuon asemakaavan suunnittelun aikoihin ja näille alueille laadittiin yhteinen tavoiteohjelma. Valtuusto hyväksyi Ämmässuon asemakaavan vuonna Kulmakorven kaavaehdotus on ollut nähtävillä rakennuslain aikana vuonna Kaavahanketta ryhdyttiin jatkovalmistelemaan 2000-luvulla ja kuulemiset järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2001 nimikkeellä Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Kulmakorpi I:n päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty sekä Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Tällä hetkellä alueella

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 54 on jonkin verran yritystoimintaa sekä moottoriurheilurata, mutta pääosalla kaava-aluetta kasvaa sekametsää. Kulkuyhteydet alueen eteläpuolella sijaitsevalle läjitysalueelle sijaitsevat alueella. Kulmakorpi I:n läheisyydessä ovat Kolmperän asuinalue sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueelle ei osoiteta asumista, vaan tavoitteena on toimivan työpaikka ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on osoittaa yritysalue raskaammalle, mutta merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja varastoinnille, joka ei voi sijaita keskustoissa. Osa alueen yritystoiminnasta voi tukeutua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ekomon, toimintoihin. Kulmakorven alueelle mahdollistetaan sellaisten yritysten sijoittuminen, joissa harjoitetaan myös alansa tutkimus- ja kehitystyötä ja koulutusta. Alueen kehittäminen teollisuustyöpaikka-alueeksi vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava-, ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja kaupunginhallitus antoi siitä lausunnon. Alue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta. Asemakaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 54 Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin alueeksi, T ja pieneltä osalta virkistysalueeksi, V. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana asiasta saatiin 12 kirjallista muistutusta sekä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Kulmakorpi I:n alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kaupungin tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen. Aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) Kulmakorven alueelle voisi sijoittua tavaraliikenteen kuljettajien palvelu- ja levähdysalue. Kulmakorpi I:n alueen asema Espoon työpaikkastrategiassa on muotoutumassa kaavoituksen edetessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen tavoitteista työohjelman yhteydessä seuraavaa: Kulmakorven alue kuuluu voimassa olevaan, Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I. Siinä alue on osoitettu pääosin teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Kulmakorpi rajoittuu idässä ja lounaassa valtuuston hyväksymään Ämmässuon asemakaavaan. Moottoritien pohjoispuolella sijaitsee Histan osayleiskaavan luonnosalue. Alueella toimii pieniä varastoja teollisuusyrityksiä sekä betoniasema. Ne ovat vuokralla lyhyillä sopimuksilla. Alueen itäpäässä on motocrossrata, jonka vuokrasopimus on päättymässä. Toiminta tullaan siirtämään Kulmakorpi II alueelle, johon on yleiskaavassa osoitettu alue moottoriurheilulle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueelle on käyty

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 54 neuvotteluja laajoista hankkeista, mm. kahdesta eri logistiikkakeskuksesta (30 ha, k-m²). Nämä hankkeet ovat rauenneet. Tällä hetkellä neuvotellaan ns. rekkaparkin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä palveluista (huoltoasema, sosiaalitilat). Alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Se tarkoittaisi Kulmakorvessa Turunväylän ja Nupurintien reunavyöhykkeen suunnittelua muuksi kuin varastoalueeksi, esimerkiksi alueelle sopivan toiminnan mukaisesti toimisto tai liiketilaksi. Alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Asemakaavaehdotus on laadittu periaatelinjausten mukaisesti, huomioiden kuitenkin alueen maanomistusolot ja jonkin verran muuttuneet toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan mukainen ratalinjaus aluevarauksena sekä alueen maanomistajien kehittämistavoitteita. Kaava-alueen vieressä sijaitseva Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on monipuolinen yhdyskuntia palveleva laitos, jonka läheisyys asettaa joitakin eritysehtoja maankäytön suunnittelulle, mutta luo myös mahdollisuuksia alueen kehittymiselle. HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa kohti ekoteollisuuskeskusta (Ekomo). Kulmakorpi I alueen asemakaavaehdotuksessa on huomioitu myös näitä muutoksia ja tavoitteita. Kulmakorpi I:n kaava-alueen maankäyttö on pääosin teollisuutta ja varastointia. Lisäksi alueelle mahdollistetaan toimitila- ja toimistorakentamista. Tavoitteena on monipuolinen ja imagoltaan korkeatasoinen työpaikka-alue logistisesti hyvällä paikalla. Parhaimmillaan alueen yritykset voivat hyötyä toistensa läheisyydestä ja parantaa palvelujaan. Tavoitteena on, että asemakaavasta ei koidu merkittäviä haittoja lähialueiden asukkaille, vaan joitakin nykyisiä lieveilmiöitä voidaan asemakaavan myötä hillitä. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Alueen rakennusoikeus on k-m 2 ja kaavan aluetehokkuus ea = 0,22. Teollisuudelle ja varastoinnille osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimisto- sekä huoltamorakentamiselle noin k-m 2. Toimintaa liittyviä myymälätiloja sallitaan vähäisesti ja niiden laatua ja määrää ohjataan asemakaavalla. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 54 Maankäyttö ja kaupunkikuva Kulmakorven alueesta rakentuu oletettavasti pitkähkön ajan kuluessa laaja teollisuus- ja varastoalue (T, T-1 ja T-2). Alue on suunnattu paljon tilaa ja suuria toimitiloja vaativille yrityksille. Osalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita saa sijoittaa myös asfaltti- ja betoniaseman sekä maa-aineksen kierrätykseen liittyviä laitoksia. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä hajuhaittoja. Teollisuustonteilla pölyävät toiminnat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisiin katoksiin tai muutoin suojatulle alueelle. Alueelle osoitetaan teollisuustonttien lisäksi toimitila- ja toimistotontteja (KTY-1 ja K), joissa voi toimia myös sellaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita alueen työntekijöille ja ulkopuolisille asiakkaille, tai joiden toiminnalle sijainti keskustassa ei muutoin ole välttämätöntä. Myös toimintaan liittyvien myymälätilojen rakentaminen on joillakin korttelialueilla mahdollista. Kulmakorventien tuntumaan on varattu tontti huoltoasemalle (LH), joka voi jatkossakin palvella raskasta liikennettä. Ämmässuontien liittymässä on varaus liikerakennukselle, jonne voi sijoittua esimerkiksi liikennemyymälä palveluineen ja päivittäistavaramyymälä (KL). Tontille voi rakentaa myös polttoaineenjakeluaseman. Kaupungin tavoitteena on valmis tonttitarjonta. Alueen katuverkko ja infrastruktuuri on tarkoitus rakentaa valmiiksi, jolloin alueen yhtenäinen laatutaso voidaan taata ja samalla helpotetaan yrittäjien kynnystä asettua alueelle. HSY:n ja yksityisten omistamille kiinteistöille, jotka ovat osittain rakentuneet, osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamista sekä maa-aineksen käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvää rakentamista. HSY:n tavoitteena on kehittää kiinteistöään siten, että se palvelee myös tulevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa. Rudus Oy:n perustaman Turvapuiston toiminnat halutaan säilyttää alueella ja mahdollistaa myös palvelun laajentaminen. Toimintoihin liittyvät toimistot ja liiketilat ovat mahdollisia. Kulmakorven alueelle tavoitellaan yrityksiä, joiden toimintaan kuuluu myös alansa koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Tilojen rakentuminen mahdollistetaan kaavamääräyksillä. Myös majoitustilojen rakentaminen sallitaan palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Alueen eteläosaan varataan pysäköintialue raskaalle liikenteelle. Alueen yleisilmettä pehmentämään osoitetaan tonttien pääkadunpuoleisille reunoille nauhamaiset, katualuetta reunustavat istutusalueet. Istutusalueet selkeyttävät katutilaa sekä yhtenäistävät ja jaksottavat laajaa kaavaaluetta. Istutusalueille esitetään pääosin suurikokoisia puulajeja, jotta korkeat teollisuus- ja varastorakennukset eivät korostuisi katutilaa hallitsevina elementteinä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 54 Nupurintien varressa olevilla korttelialueilla on keskimäärin 30 metriä leveä istutusvyöhyke, jota ei louhita ja joka säilyy puustoisena. Alueelle sijoittuvien yritysten näkyvyyttä esimerkiksi Turunväylälle ei kuitenkaan haluta kokonaan estää. Alueen kaupunkikuvaa ohjataan mm. rakennusten kerrosluvun, aitaamisen ja istutusten osalta. Vaikka alue rakentuu vaiheittain, on tavoitteena kaupunkikuvaltaan melko yhtenäinen alue. Liikenne Ämmässuolle suuntautuva liikenne on vähentynyt noin puoleen jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaalle. Toisaalta Ämmässuon alueen tulevaisuuden suunnitelmat ja Kulmakorven alueen uusi maankäyttö yhteensä lisäävät Nupurintien ja alueen katuverkon liikennemääriä. Raskaiden ajoneuvojen määrä syntyvästä liikennemäärästä on noin 6 %. Kaava-alueen liikenne tulee Nupurintieltä Kulmakorventietä ja Ämmässuontietä pitkin. Asemakaava mahdollistaa Kulmakorventien rakentamisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asti, jolloin kulkuyhteydet paranevat ja katuverkon kuormitusta voidaan jonkin verran jakaa. Katualueet ja liittymät on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Jalankulkuja pyörätiet rakennetaan katujen varsille. Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon myös mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen sekä maa-aineksen käsittelyalueet Kulmakorpi I:n kaava-alueen eteläpuolella. Kaavassa esitetään yksi yleiselle pysäköinnille tarkoitettu alue lähinnä raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan pääsääntöisesti ennen tonttien luovuttamista. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna Katu- ja liittymäalueiden mitoituksia on tarkistettu valmistelun aikana. Nupurintien tarveselvitykseen perustuen Nupurintien aluevarausta laajennettiin etelän suunnassa niin, että kevyenliikenteen väylä rakenteineen voidaan rakentaa tien varteen. Maakuntakaavan mukainen Espoo-Lohja-Salo -rata huomioidaan asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena. Nupurintie sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja tie on valtion omistuksessa. Nupurintien kehittäminen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä paremmin palvelevaksi tulisi käynnistää. Tulevan vuosikymmenen parannustarpeita on tarkasteltu Nupurintien tarveselvityksessä. Nupurintien varren pyörätie Brobackantien liittymästä länteen on mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) seudullisena pääpyöräilyverkkona. Sen mahdollinen toteutus esitetään vuoden 2025 jälkeen. Niin kutsuttujen pienten ja kustannustehokkaiden

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 54 hankkeiden (KUHA) listauksen avulla toteutuksen aikataulua voidaan edistää ja saada valtio mukaan rahoitukseen. Maisema ja luonnonolot Alueen luonto tulee muuttumaan ainakin kaava-alueen sisällä, jossa rakentaminen ja tätä varten suoritettava esirakentaminen hävittävät kalliokasvillisuutta. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue, joka on suojana luonnonsuojelualueelle päin. Tällä alueella on asennettuina pohjaveden seurantaputkia alueen vesitalouden seurantaa varten. Nupurintien varteen on asemakaavassa jätetty puustoisena säilytettävä alue, jonka leveys vaihtelee maastomuotojen mukaan. Kyseinen metsävyöhyke toimii suurmaisemassa välittävänä elementtinä ja häivyttää louhittavan alueen reunaa Nupurintien suuntaan. Rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelukeskus Oy on laatinut Ämmässuon - Kulmakorven toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin Raportissa on arvioitu alueelle tulevien hankkeiden ja maankäytön muutosten vaikutuksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. YVAprosessissa keskitytään louhinnasta suoraan ja välillisesti aiheutuviin vaikutuksiin, ja tavoitteena on määritellä tulevia lupaehtoja louhinnan vaatimaa ympäristölupaa varten. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi , Suunnittelukeskus Oy Kulmakorven lepakkoraportti, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse, Kulmakorven asemakaava-alueen luontoselvitys, Enviro,

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 54 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi i - asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland, Kulmakorpi, kortteleiden viitesuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus, Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys, Sweco Oy, Nupurintien tarveselvitys, Sweco Oy, xx.xx.2015 Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Muistuttajakartta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksen 11 :n kohta "Gumbölenjoen..." kuulumaan "Gumbölenjoen vesistön..." - sivun 5 kappale Mitoitus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m 2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m 2. Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 54 Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Jukka Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, 5 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 54 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että muutetaan istutettavaa alueen osaa koskeva kaavamääräys kuulumaan: "Säilytettävä ja istutettava alueen osa, jossa maastoa ei saa muokata ja jota tulee hoitaa kasvullisena istuttamalla tiheästi puita ja pensaita, siten että se toimii maisemallisena suojavyöhykkeenä Nupurintien suuntaan." Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 54 Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toimenpidekehotuksellaan kiirehtisi asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kunnallistekniikan rakentamista, jotta tavoiteltu kokonaiskehitys nopeutuu. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa huolestuneena, että HSY:n parhaillaan meneillään olevaan Nupurintien vesihuoltorakentamiseen useiden kilometrien matkalta ei ole toistaiseksi kytketty kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kaikki osapuolet tulee pikaisesti saada toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet synergisesti Nupurintien alueella. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Juha Pulkkinen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Katja Hakala, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä

20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Essi Leino, puh Liisa Ikonen, puh Matti Liukkonen, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pia Salonen, puh Roni Zein, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Päättää antaa Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen YVA-selostuksesta seuraavan lausunnon: Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen. Tästä johtuen hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden. Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa alueen ensisijainen

21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 54 pääkäyttötarkoitus on jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään suoraan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä, mutta ne eivät myöskään ole suoraan yleiskaavan vastaisia. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tavoiteajan Tällä perusteella sillä voidaan katsoa olevan vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiselle maankäytölle ja aiheuttavan myös haittaa sitä ympäröivien yleiskaavavarausten pääkäyttötarkoitusten mukaiselle maankäytölle. Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Alue on seudullisesti merkittävää kiviaineshuollon aluetta. Arvioidut vaihtoehdot ovat maakuntakaavan määräysten mukaisia ottaen huomioon maakuntakaavan esitystarkkuus. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä ulottuu tässä kohdin jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealue sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora- hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kuitenkin turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Hankealueella tehtävät ratkaisut eivät saa vaikeuttaa kehittämisalueen maankäyttöä. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä

22 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 54 toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta. Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen, maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on mahdollisesti myös vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi

23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 54 huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan. Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä.

24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 54 Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta. YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Mikäli lausunnossa esitettyjen lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta esitetyt vaihtoehdot eivät ole ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttäviä, olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin ja varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen (poistettavat kohdat on yliviivattu ja lisäykset on alleviivattu): Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen ja osin virheellinen. Tästä johtuen hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä, mikäli hankkeen lupakäsittelyä jatketaan, sen yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä. - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi. - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden.

25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 54 Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa hankealueen ensisijainen pääkäyttötarkoitus on osin maa- ja metsätalous ja osin jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään suoraan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. mutta ne eivät myöskään ole suoraan yleiskaavan vastaisia. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tarkistuksen tavoiteajan Tällä perusteella sillä voidaan katsoa olevan vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiselle maankäytölle ja aiheuttavan myös haittaa sitä ympäröivien yleiskaavavarausten pääkäyttötarkoitusten mukaiselle maankäytölle. Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu, että myös suunniteltu toiminta tarvitsee suojaviheralueen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Nykyisin hankealue on käytännössä toiminut Ämmässuon toimintojen haittoja hillitsevänä puskurina. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyillä kaikilla vaihtoehdoilla 1-3 on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetyt vaihtoehdot aiheuttavat myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja ovat siten yleiskaavan vastaisia. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Alue on seudullisesti merkittävää kiviaineshuollon aluetta. Arvioidut vaihtoehdot ovat maakuntakaavan määräysten mukaisia ottaen huomioon maakuntakaavan esitystarkkuus. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä

26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 54 ulottuu tässä kohdin jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealueesta pienehkö osa sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kuitenkin turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankkeen kaikki esitetyt vaihtoehdot laajuuksiltaan ja sijoitteluiltaan ovat maakuntakaavan vastaisia. Hankealueella tehtävät ratkaisut eivät saa vaikeuttaa kehittämisalueen maankäyttöä. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa yleiskaavan tarkistustyössä. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta. Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen,

27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 54 maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on mahdollisesti myös negatiivista vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankealueelle esitetyt ratkaisut vaikeuttavat kehittämisalueen tulevan maankäytön suunnittelua. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan.

28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 54 Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. Hankkeen vaikutuksia 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamiseen tulisi myös tarkastella. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisen ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve -merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Hanke on tältä osin Espoon kaupungin tahdon vastainen. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Mikäli hanke toteutetaan, asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta.

29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 54 YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä jota tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1-3 eivät ole toteuttamiskelpoisia. Tarvittavien lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta Mikäli lausunnossa esitettyjen lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta esitetyt vaihtoehdot eivät ole ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttäviä, olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että pääkaupunkiseudulla tulee eri tahojen yhteisin voimakkain toimenpitein edistää resurssitehokasta kiertotaloutta ja kestävää luonnonvarataloutta. Ehdotettu Esbogård-hanke ei edistä tätä kehitystä. Tarvittavat maa-aineshankinnat ja läjitysalueet on huolellisesti sijoitettava seudullisesti ottaen huomioon kuljetusmatkojen optimointi sekä kuljetusten ja sijoituspaikkojen asutukselle ja ympäristölle aiheuttamien haittojen minimointi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Päättää antaa Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen YVA-selostuksesta seuraavan lausunnon: Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen ja osin virheellinen. Tästä johtuen, mikäli hankkeen lupakäsittelyä jatketaan, sen yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja

30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 54 - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä. - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi. - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden. Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa hankealueen ensisijainen pääkäyttötarkoitus on osin maa- ja metsätalous ja osin jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tarkistuksen tavoiteajan Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu, että myös suunniteltu toiminta tarvitsee suojaviheralueen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Nykyisin hankealue on käytännössä toiminut Ämmässuon toimintojen haittoja hillitsevänä puskurina. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyillä kaikilla vaihtoehdoilla 1-3 on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetyt vaihtoehdot aiheuttavat myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja ovat siten yleiskaavan vastaisia. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä

31 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 54 toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä ulottuu jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealueesta pienehkö osa sijoittuu maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankkeen kaikki esitetyt vaihtoehdot laajuuksiltaan ja sijoitteluiltaan ovat maakuntakaavan vastaisia. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosienyleiskaavan tarkistustyössä. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta.

32 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 54 Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen, maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on myös negatiivista vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankealueelle esitetyt ratkaisut vaikeuttavat kehittämisalueen tulevan maankäytön suunnittelua. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla.

33 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 54 Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan. Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. Hankkeen vaikutuksia 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamiseen tulisi myös tarkastella. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisen ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve -merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Hanke on tältä osin Espoon kaupungin tahdon vastainen. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Mikäli hanke toteutetaan, asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa

34 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 54 toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta. YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja jota tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1-3 eivät ole toteuttamiskelpoisia. Tarvittavien lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että pääkaupunkiseudulla tulee eri tahojen yhteisin voimakkain toimenpitein edistää resurssitehokasta kiertotaloutta ja kestävää luonnonvarataloutta. Ehdotettu Esbogård-hanke ei edistä tätä kehitystä. Tarvittavat maa-aineshankinnat ja läjitysalueet on huolellisesti sijoitettava seudullisesti ottaen huomioon kuljetusmatkojen optimointi sekä kuljetusten ja sijoituspaikkojen asutukselle ja ympäristölle aiheuttamien haittojen minimointi. Selostus Hankkeen tausta Esbogård Ab suunnittelee Ämmässuon-Kulmakorven alueen ja Espoonkartanon väliselle alueelle kiviainestoimintaa, joka sisältää kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen myyntiä varten sekä muualta tuotavien puhtaiden rakentamisen ylijäämämaiden sijoittamisen vapautuvaan louhokseen. Lisäksi hankkeessa varaudutaan ottamaan vastaan muualta tuotavaa louhetta jalostettavaksi eri murskelajitteiksi. Ylijäämämaiden sijoittamis- ja käsittelyalueille on selkeästi seudullista tarvetta. Pääkaupunkiseudulla syntyy maarakentamisen yhteydessä vuosittain noin 2,5.-3 miljoonaa kuutiometriä puhtaita ylijäämämassoja. Loppusijoitukseen soveltuvien maanvastaanottoalueiden puute johtaa pitkiin kuljetusetäisyyksiin. Ylijäämämassojen loppusijoittaminen on merkittävä osa ympäristörakentamisen kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Toisaalta jätelain (646/2011) etusijaisjärjestyksen mukaisesti maa-ainekset

35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 54 on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään syntypaikalla tai toissijaisesti muualla maarakentamisessa. Espoon kaupunki on keskittänyt ylijäämämaiden läjitystoiminnan Kulmakorven alueelle, jossa maa-ainestoiminnan on suunniteltu jatkuvan vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä puhtaita ylijäämämassoja otetaan vastaan Takapellon alueella Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta. Lisäksi metron rakennustöissä syntyvää louhetta on varastoitu kalliosuon laajennusalueelle sekä Kalliosuon ja Takapellon väliselle alueelle. Louhinta- ja läjitystoiminnan on suunniteltu jatkuvan Takapellon alueen jälkeen Kalliosuon ja Takapellon maantäyttöalueiden väliin jäävällä alueella aina 2100-luvulle saakka. Hankkeen kuvaus Hankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu YVA-lain mukaiseksi arviointiselostukseksi, josta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on pyytänyt Espoon kaupunginhallituksen lausuntoa. Aikataulusyistä lautakunnat lähettävät kuitenkin omat lausuntonsa suoraan ELY-keskukseen, eikä niitä koota kaupunginhallituksen lausunnoksi. Lausunnon alkuperäinen määräaika oli , mutta sille on saatu lisäaikaa saakka. Hankealue on tällä hetkellä havupuuvaltaista, metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee maaseutumaista haja-asutusta ja kyläasutusta, maa- ja metsätaloustoimintaa, mm. ratsastusta. Suurin hankealueen läheisyydessä sijaitseva asuin- ja lomarakennusten keskittymä sijaitsee Halujärven ympärillä, jossa lähimmät rakennukset sijaitsevat 350 metrin etäisyydellä hankealueen kiinteistön rajasta. Fagerängilla sijaitsee noin 40 hevosen ratsastustila, jolla on muutama asuinrakennus 150 metriä hankealueen kiinteistön rajasta. Louhittavat alueet on kuitenkin suunniteltu siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 300 metriä. Idässä ja lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja Kulmakorven alueen maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet. Hankealueen halki kulkevat Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Kivenlahden lämpökeskuksen välinen kaasuputki sekä 110 kv:n voimalinja. Arvioinnissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa: VE 0: Hanketta ei toteuteta

36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 54 Kuva 1. Louhinnan vaihtoehto VE1 Kuva 2. Louhinnan vaihtoehto VE2

37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 54 Kuva 3. Louhinnan vaihtoehto VE3 VE1: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 30 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 11 miljoonaa kuutiometriä. Maan vastaanottoa tehtäisiin 36 hehtaarin alueelle yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen ei edellytä muutoksia voimalinjan tai kaasuputken sijainnissa. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 35 vuotta. VE2: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 36 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä. Läjitettävien alueiden laajuus olisi yhteensä 44 hehtaaria ja maata otettaisiin vastaan enimmillään 17 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää hankealueella sijaitsevien voimajohdon ja kaasuputken siirtoa. Siirto mahdollistaisi yhtenäisen louhinta- ja täyttömäen alueella A. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 45 vuotta. VE3: on suunniteltu siten, että se ei arviointiselostuksen mukaan edellyttäisi kaavamuutosta. Ottoalueiden koko olisi suppein eli 26 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 29 hehtaarin alueella enimmillään noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Voimajohdon ja kaasuputken siirrolla saataisiin lisäksi jonkin verran lisäaluetta toiminnoille. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 25 vuotta. Kaikissa vaihtoehdoissa alin louhintataso on +15 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja tulevien täyttömäkien lakikorkeus maksimissaan +100 m mpy. Maaston nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä m mpy.

38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 54 Kaavatilanne Maakuntakaava Hankealueella ja sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu marraskuussa 2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Maakuntakaavoissa on hankealuetta koskien seuraavat merkinnät: Suurin osa hankealueesta on maakuntakaavan valkoista aluetta. jota koskee suunnittelumääräys: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto- metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niidenpirstomista. EJ1 Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. EJ/EN Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja energia- ja jätehuoltoa palvelevia laitoksia varten. Suunnittelumääräys: Alue voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sijoittaa myös muita jätehuollon ja/tai energiahuolloin toimintoja, mutta ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa Espoon Ämmässuota lukuun ottamatta. EY Erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Merkinnällä osoitetaan erityisalueet Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuvassa Kulmakorvessa.. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Suunnittelumääräys: Alue varataan erityiskäyttöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön.

39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 54 EJ3 Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn varastointiin ja loppusijoitukseen. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alue varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa näiden ainesten hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritystoimintaa. Alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, kyseiset toiminnot sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen. EJ3-alueella, jolle on kohdemerkinnällä osoitettu sijoitettavaksi myös jätteenkäsittelyalue EJ1, on yksikyiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava EJ1 -jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maaaineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Hankealue ja sen ympäristö on suurimmalta osalta hyväksytyn maakuntakaavan valkoista aluetta. Kohdealueen lähistöllä, noin 2 km päässä on lisäksi varauduttu länsirataan ja sen varrella Forsbackan ja Mynttilän (tai Maas) kaupunkikeskustoihin. Ne esiintyvät maakuntakaavassa aluemerkinnällä A, joka tarkoittaa raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2010 muutettiin Ämmässuon alueen käyttötarkoitusta lisäämällä kaavamääräys Merkittävästä kiviainesvarannosta (pystyviivoitus). Se ulottuu osittain hankealueelle. Samalla tarkennettiin kohdemerkintöjä jätehuollon ja moottoriurheilun osalta.

40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / Maakuntakaavassa vuodelta 2014 Kulmakorven taajama-aluemerkintä muutettiin Työpaikka-alueeksi. Samalla maakuntakaavassa tarkennettiin länsiradan linjausta ja lisättiin Histaan Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue ja sen keskustaan Tiivistettävä alue sekä Dämmanin ympärille Forsbackaan sijoittuva Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue (A). Kuva 4. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Maakuntakaavan muutokset hankealueen ympärillä painottavat Ämmässuon alueen seudullista merkitystä ja toiminnallista monipuolisuutta. Siihen kuuluu kiviainesvarantojen, jätteenkäsittelyn ja työpaikkojen huomioon ottaminen, sekä asemanseutujen sijoittuminen länsiradan vaikutusalueelle. Yleiskaava Hankealue sijaitsee vuonna 2010 vahvistuneella Espoon eteläosien yleiskaava-alueella (EEYK). Kaavan tavoitevuosi on Hankealue sijoittuu suurimmalta osaltaan yleiskaavan Maa- ja metsätalousalueelle (M) ja luoteiskulma Jätehuollon alueelle (EJ). Hankealue rajoittuu idän puolella kyläalueeseen (AT), jota koskee määräys: Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti kyläkuvaan ja uudet rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Alueella sallitaan 1-2 -kerroksisten 1-asuntoisten erillispientalojen rakentaminen, korttelitehokkuus enintään 0,1. Kauempana hankealueen eteläpuolella, Halujärven kohdalla on merkitty kehitettävä kyläalue. Hankealue rajautuu pohjoispuolelta Pohjois- Espoon oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan (PYK I, lainvoimainen 1997) ja seuraaviin kaavamerkintöihin: Kaatopaikka-alue (EK), Yhdyskuntateknisen huollon alue ja kohde (ET), Moottorirata-alue (EM) ja Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M).

41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 54 Kuva 5. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (EEYK). Jätehuollon alue Alue varataan yhdyskuntajätteen käsittelyyn,. Aluevaraus sisältää myös toiminnan tarvitsemat suojaviheralueet. Maa- ja metsätalousalue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen siten, että rakennusoikeus on: 1 5 ha:n tiloilla 1 asunto ja yli 5 ha:n tiloilla 1 asunto + 1 asunto jokaista tilan pinta-alan alkavaa 20 ha kohti. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa olevan asutuksen, tilakeskuksen ja tiestön läheisyyteen siten, että ranta-alueet ja pellot säilyvät vapaina rakentamiselta. Viljelyalueen metsittäminen on kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maaainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 54 Asemakaavat Hankkeen luoteiskulma kuuluu Ämmässuon asemakaavaan, joka vahvistettiin Se on suurimmalta osalta jätteenkäsittelyalueen suojaviheraluetta, joka tulee säilyttää istutettuna ja palauttaa luonnontilaan käytön jälkeen. HSY kehittää edelleen toimintaansa voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Kaatopaikkatoiminta vähenee ja HSY on tehnyt suunnitelmia alueen kehittämiseksi materiaalin kierrätykseen tarkoitetuksi ekoteollisuuspuistoksi. Ämmässuon asemakaavan määräykset: EJ / VR Jätteen käsittelyalue KS 2,3,5,6 2 Alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. 3 Alueelle saadaan rakentaa jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia tunneleita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja. Muita jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia rakennuksia saadaan rakentaa enintään erillisellä kaavamerkinnällä osoitettu määrä. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi. 6 Massapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. EV / VR / ky Suojaviheralue, Ks 4 ja 5 / ky Alue on varattu kuntayhtymän tarpeisiin. 4 Alue tulee hoitaa niin, että sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena ja luonnonmukaisena. Käsitellyillä alueilla se tulee istuttaa metsähoidollisin toimenpitein. Alueelle ei saa sijoittaa jätehuoltoa tai sitä palvelevaa toimintaa. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi.

43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 54 Vireillä olevat kaavasuunnitelmat Vireillä oleva maakuntakaava Kuva.Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä lue. Selitys: Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta vähintään maakunnallisesti merkittäviä alueita. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisten ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Vireillä oleva yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toimenpiteiden käynnistämisestä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n (PYK I) ajanmukaisuuden tarkistamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja sitä on tarkistettu sekä yleiskaavatyön alkuvaiheen linjaukset