Pelihimon neurobiologiaa
|
|
- Pirjo Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtteri Kaasinen, Jukka Halme ja Hannu Alho KATSAUS Pelihimon neurobiologiaa Suomessa pelataan runsaasti rahapelejä ja ongelmapelaajia on noin 3 % aikuisväestöstä. Noin kolmasosa ongelmapelaajista kärsii pelihimosta eli vakavasta riippuvuushäiriöstä. Nykykäsityksen mukaan pelaamiseen ja pelihimon syntyyn vaikuttaa yhtenä keskeisenä tekijänä dopaminergisen palkitsemisjärjestelmän toiminnan häiriö. Se on mahdollisesti yhteydessä pelaamisesta syntyvään mielihyvään, palkkioon ja sen odotukseen mutta myös voittamisen epävarmuuteen. Dopaminergisia lääkkeitä käyttävillä Parkinson-potilailla pelihimo ja impulssikontrollin häiriöt ovat yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin. Pelihimon hoitamiseen on kehitetty erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja ja lääkityksiä, mutta mikään niistä ei nykytiedon perusteella ole erityisen vaikuttava. Vaikka rahapeleihin liittyvät ongelmat ja niiden hoitaminen ovat viime vuosina nousseet kiinnostuksen kohteeksi, on tutkimuksia pelihimon neurobiologisesta taustasta ja hoidosta vielä melko vähän. Tämä asettaa melkoisia haasteita hoitopalvelujen kehittämiselle. Suomalaiset harrastavat ahkerasti rahapelejä. Kolme neljästä aikuisesta suomalaisesta (73 %) pelaa vuoden aikavälillä jotain rahapeliä. Suurin osa on viihdepelaajia, joille ei koidu pelaamisesta haittoja. Ongelmapelaajia on Suomessa noin 3 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (noin henkilöä). Ongelmapelaajista lähes kolmannes eli noin on häiriötasoisesti riippuvaisia rahapeleistä (Aho ja Turja 2007). Peliriippuvuuden ydinpiirteitä ovat koettu himo tai pakonomainen kiinnostus rahasta pelaamiseen, heikentynyt pelaamisen hallinta ja pelaamisen jatkaminen ilmeisistä haitoista riippumatta. Sekä DSM-IV- että ICD-10- tautiluokituksessa pelihimo luokitetaan impulssikontrollin häiriöksi mutta määritellään päihderiippuvuuksien kriteerejä muistuttavilla kriteereillä (Halme ja Tammi 2008, Jaakkola 2008). Pelihimossa voi olla impulssikontrollin häiriön piirteiden lisäksi piirteitä pakko-oireisesta häiriöstä, mielialahäiriöstä, kognitiivisesta häiriöstä ja tietenkin riippuvuushäiriöstä (Grant 2008). Pelihimosta kärsivillä on usein samanaikainen aineellinen riippuvuushäiriö kuten alkoholi- tai nikotiiniriippuvuus sekä mahdollisesti muita mielenterveyden häiriöitä, kuten mieliala- tai persoonallisuushäiriö. Pelihimo rinnastuu kulutushäiriöihin, kuten pakonomaiseksi muodostuneeseen tietokoneen käyttöön, ostamiseen tai seksiin. Näitä häiriöitä nimitetään usein behavioraalisiksi eli toiminnallisiksi addiktioiksi (Holden 2001). Päihderiippuvuuksien ja toiminnallisten addiktioiden yhteisiä piirteitä ovat häiriöt motivaation, tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen hillitsemisen alueilla. Näitä yhteisiä piirteitä ja yleisemmin addiktiivisten häiriöiden yhteistä neurobiologista perustaa on selvitetty muutamissa katsauksissa (mm. Goodman 2008). Ongelmapelaaminen, johon sisältyy peli Duodecim 2009;125:
2 KATSAUS Prefrontaalikorteksi Thalamus Amygdala/ hippokampus Accumbens PFC MDT HI VTA NA VP A VTA ENT Kuva 1. Aivojen palkitsemisjärjestelmän tärkeimmät rakenteet ja radat. Mesolimbinen ja mesokortikaalinen rata yhdistyvät anatomisesti ja toiminnallisesti mesokortikolimbiseksi radaksi, jonka tärkein välittäjäaine on dopamiini. Ventraalisesta tegmentumista (VTA) lähtee dopaminerginen mesolimbinen rata accumbens-tumakkeeseen (NA) ja etuaivokuoreen. Tämän radan aktivaatio näyttää olevan tärkeä edellytys eri aineiden addiktiopotentiaalille. Nuolet osoittavat impulssien yleisintä kulkusuuntaa. A = amygdala VP = ventraalinen pallidum, PFC = prefrontaalinen isoaivokuori, MDT = mediodorsaalinen talamus, HI = hippokampus, ENT = entorinaalinen isoaivokuori. Poikkileikkauskuva mukailtu Korven (1999) artikkelista himon kriteerit täyttävä rahasta pelaaminen, aiheuttaa vakavia taloudellisia, sosiaalisia, psyykkisiä ja terveydellisiä haittoja yksilöille ja heidän lähipiirilleen. Kyseessä on kansanterveydellinen huolenaihe, joka haastaa ongelmapelaamisen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen. Suomessa rahasta pelaamisen ja ongelmapelaamisen tutkimus sekä palvelujärjestelmän kehittäminen ovat alkuvaiheissaan. Pelihimon tunnistamista on jo aiemmin käsitelty tässä lehdessä ( Jaakkola 2008). Neurobiologinen näkökulma pelihimoon Tutkimustieto pelihimon etiologiasta on rajallista, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen että häiriön synty edellyttää ainakin sopivia ympäristötekijöitä, geneettistä alttiutta ja häiriötä aivojen tietyissä välittäjäainetoiminnoissa. Aivojen palkitsemisjärjestelmä on välittäjäaineiden ja hermoratojen muodostama yksikkö, jonka normaalina tehtävänä on tuottaa positiivisia tuntemuksia yksilön ja geenien eloon jäämisen kannalta tärkeissä toiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi lisääntyminen, ravitsemus ja jälkeläisistä huolehtiminen. Palkitsemisjärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti, kun kehittyy riippuvuus lääkeaineesta tai huumeesta. Kemiallinen ärsyke saattaa voimakkuudeltaan ylittää luonnolliset palkitsevat tunteet ja johtaa pakonomaiseen tarpeeseen ja toimintaan. Riippuvuuden kaltainen tila voi kehittyä myös ilman ulkopuolista kemiallista vaikutusta. Arviot pelihimon yleisyydestä vaihtele- V. Kaasinen ym.
3 vat, mutta keskimääräinen arvio elinikäisestä esiintyvyydestä aikuisväestössä Yhdysvalloissa ja Kanadassa on 1 2 % (Welte ym. 2001). Geneettis-epidemiologiset tutkimukset viittaavat pelihimon osittaiseen perinnöllisyyteen (Potenza 2008). Pelihimo on myös usein yhteydessä muihin riippuvuushäiriöihin. Crockfordin ja el-guebalyn (1998) mukaan % patologisista pelaajista täyttää elämänsä aikana jonkin päihderiippuvuushäiriön kriteerit ja 9 16 % päihderiippuvuuksista kärsivistä on patologisia pelaajia. Mieliala-, ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriöt, muut impulssikontrollin häiriöt ja itsemurhaalttius esiintyvät usein samanaikaisesti pelihimon kanssa (Shaffer ja Korn 2002). Lisäksi pelihimoon liittyy usein vaikeuksia työelämässä, perheongelmia, rikollisuutta ja taloudellisia vaikeuksia (Crockford ja el-guebaly 1998). Dopamiini ja pelihimo Useat nykyiset teoriat riippuvuussairauksien synnystä liittyvät mesokortikolimbisen dopamiinijärjestelmän toiminnan häiriöön. Teorian mukaan dopamiinitoiminnan muutokset ovat yhteydessä huumeen haluamiseen ja sen aiheuttamaan mielihyvään (Volkow ym. 2007). Riippuvainen henkilö yrittää kompensoida dopamiinitoiminnan häiriön muulla palauttavalla toiminnalla, esimerkiksi huumeen käytöllä tai jatkuvalla rahasta pelaamisella. Mesokortikolimbinen dopamiinijärjestelmä (kuva 1) on keskeisessä asemassa aivojen palkitsemisjärjestelmässä. Järjestelmään kuuluvat keskiaivojen venraalinen tegmentaalinen alue, radat tyvitumakealueen nucleus accumbensiin ja muualle ventraaliseen striatumiin (aivojuovioon) ja edelleen radat limbiseen ja otsalohkon aivokuoreen, kuten anterioriseen gyrus cinguliin (pihtipoimuun). Yleisesti uskotaan, että huumeiden kuten kokaiinin aiheuttaman palkitsevan tunteen kannalta tärkeimmät aivorakenteet ovat nucleus accumbens ja muut ventraalisen striatumin alueet (Everitt ym. 2008). Myös orbitofrontaalinen aivokuori osallistuu päätöksentekoprosesseihin palkitsemiseen liittyvissä tilanteissa ja on lääkeaineriippuvuuksia koskevan laajan tutkimuksen kohteena (Dom ym. 2005). Gyrus cingulin anteriorisesta osasta on tiivis yhteys posterioriseen osaan, joka näyttää säätelevän riskin arviointia epävarmoissa tilanteissa (McCoy ja Platt 2005). Kun kokaiinia infusoidaan kokaiinista riippuvaisten ihmisten verenkiertoon, näkyy verenkierron lisääntyminen mesolimbisen dopaminergisen palkitsemisjärjestelmän alueella. Kun terveet koehenkilöt pelaavat rahapeliä, näkyy hyvin samantyyppinen kokaiinin vaikutusta muistuttava hemodynaaminen aktivoituminen samalla alueella (Breiter ym. 2001). Dopamiinijärjestelmää ja muita välittäjäainejärjestelmiä on tutkittu melko runsaasti lääkeaineriippuvuuden yhteydessä, mutta vielä varsin vähän suhteessa toiminnallisiin riippuvuuksiin kuten pelihimoon (taulukko 1). Uusimman teorian mukaan palkitsemisjärjestelmän toimintahäiriösyndrooman (reward deficiency syndrome, RDS) takana voisi olla ennen kaikkea D 2 -reseptoreiden yliaktivaatio ja reseptoreiden määrän lisääntymiseen liittyvä toimintahäiriö (Blum ym. 2008). Palkitseminen ja sen odotus Aivot tekevät jatkuvasti ennusteita tulevista tapahtumista ja vertaavat niitä tapahtuneeseen. Kädellisten keskiaivojen ventraalialueen dopamiinineuronit näyttävät koodaavan tällaisia ennustuksia ja niiden virheitä. Kun yksittäisten dopamiinineuronien aktiivisuutta on mitattu suoraan apinoiden aivoista ja koeasetelmaan on yhdistetty mielihyvää aiheuttava palkinto, on saatu mielenkiintoisia tuloksia dopamiinijärjestelmän roolista palkitsemistoiminnoissa (Schultz ym. 1997). Keskiaivojen dopamiinineuronien aktivoitumisessa näkyy voimakkaita äkillisiä muutoksia palkitsemishetkellä palkinnon todennäköisyyden mukaan. Tämän faasisen dopamiinivaihtelun lisäksi palkitsemisen epävarmuuteen liittyy tooninen jatkuva dopamiinitoiminta (Fiorillo ym. 2003) (kuva 2). Kaikkein voimakkain dopamiiniaktivaatio tulee esille potentiaalisen palkitsemisen het Pelihimon neurobiologiaa
4 KATSAUS Taulukko 1. Välittäjäaineisiin liittyviä tutkimustuloksia pelihimossa (Pallanti ym. 2006, Potenza 2008). Välittäjäaine Oletettu rooli pelihimossa Löydös ongelmapelaajilla Dopamiini Serotoniini Noradrenaliini Palkitsemismekanismit, mielihyvä Käyttäytymismallin syntyminen ja behavioraalinen disinhibitio Pelaamisen edellyttämä vireystila, havainnointi Tietyt D1-, D2-, D3- ja D4-dopamiinireseptorigeenien alleelit yleisempiä Likvorin pienentynyt dopamiinipitoisuus Lisääntyneet likvorin dopamiinin metaboliittien 3,4-dihydroksifenyylietikkahapon (DOPAC) ja homovanilliinihapon (HVA) pitoisuudet Verihiutaleiden monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) vähentynyt aktiivisuus (neljä tutkimusta) Huonontunut prolaktiinivaste suonensisäiseen klomipramiiniin ja lisääntynyt vaste m-klorofenyylipiperatsiiniin Hoitovaste selektiivisiin serotoniinin takaisinoton estäjiin 5-hydroksi-indolietikkahapon (5-HIAA, metaboliitti) pienentynyt pitoisuus likvorissa Virtsan ja veren lisääntynyt adrenaliinipitoisuus 3-metoksi-4-hydroksifenyylietyleeniglykolin (MHPG, metaboliitti) lisääntynyt pitoisuus likvorissa Lisääntynyt kasvuhormonivaste klonidiiniin Endorfiinit Palkitsemisjärjestelmät, mielihyvä Lisääntynyt aktivaatio GABA-järjestelmän eston väheneminen Dopamiinijärjestelmän aktivaatio Hyvä vaste nalmefeenihoitoon (opiaattiantagonisti) Glutamaatti Motivaatio, retkahdukset Muutoksia järjestelmän toiminnassa Hyvä vaste hoitoon N-asetyylikysteiinillä (järjestelmää moduloiva vaikutus) 2078 kellä, kun epävarmuus on suurinta ja palkintokin on suurin. Dopamiinijärjestelmä on siis jatkuvasti aktivoitunut myös tilanteessa, jossa palkintoa ei tule ja on vain jatkuva epävarmuus ja palkitsemisen odotus. Esimerkiksi toimintaa hedelmäpelissä voidaan tarkastella aivojen dopamiinijärjestelmän kannalta. Hedelmäpelin pyörät pyörähtävät ja pelaaja todennäköisesti häviää. Pelaaja tietää tämän, mutta voiton mahdollisuuden vuoksi usean toiston jälkeen dopamiinijärjestelmä on säätänyt itsensä aktivoitumaan käynnistysnappulan painamisen hetkellä (valonvälähdys ja palkitsemisen odotus). Häviöön johtava pyörien pyörähdys saa aikaan lievän dopaminergisen laman tai ei juuri mitään. Sen sijaan yllättävä, sattumaan perustuva ajoittainen voitto, äkillinen rahankilinä ja valojen välkkyminen saavat aikaan dopamiinijärjestelmän euforisen aktivoitumisen. Jatkuvista tappioista ja pelikassan hupenemisesta huolimatta dopamiiniaktivaatio on toonista ja ylläpitää toimintaa, koska raha-automaatilla pelaamisessa sattumanvaraisten ajoittaisten voittojen suhde häviöihin on oikea ja epävarmuus on suuri. Helpommin ennustettavat voitot eivät ole yhtä palkitsevia. Hedelmäpelille on luonteenomaista myös nopeus ja välitön palaute. Pelaaja on pääosin passiivinen osapuoli ja kykenee lähinnä säätelemään omaa pelinopeuttaan kuin annosta. Peliteknologia, matematiikka, psykologia ja neurobiologia näyttävät yhdistyvän hedelmäpelissä potentiaalisesti vastustamattomaksi kokonaisuudeksi. Hedelmäpelit ja peliautomaatit ovatkin todettu kaikkein eniten peliriippuvuutta aiheuttavaksi rahapelimuodoksi (Collier 2008). Parkinsonin tauti ja pelihimo Dopamiinin merkitystä pelihimossa korostavat Parkinsonin taudin tutkimukset. Viime vuosina on julkaistu useita raportteja, joiden mukaan dopamiinireseptoriagonisteja käyttä- V. Kaasinen ym.
5 villä Parkinson-potilailla esiintyy keskimääräisesti enemmän pelihimoa ja muita impulssikontrollin häiriöitä. Peliongelmien yleisyys Parkinson-potilailla eri aineistoissa Yhdysvalloissa, Italiassa ja Britanniassa on ollut 3 8 % (Voon ja Fox 2007). Yli potilaan tuoreessa aineistossa Yhdysvalloista ja Kanadasta, esiintyvyys oli noin 5 % (Weintraub ym. 2008). Normaaliväestössä pelihimon esiintyvyys on selvästi pienempi (alle 2 %). Pelihimo ja impulssikontrollin häiriöt ovat mahdollisesti yhteydessä lääkitykseen dopamiinireseptoriagonisteilla (esim. pramipeksolilla ja ropinirolilla), ei niinkään levodopalla. Tämä yhteys koskee koko lääkeaineryhmää; eroja eri agonistien välillä ei näytä olevan (Voon ja Fox 2007). Peliongelmia on raportoitu liittyvän myös levottomien jalkojen oireyhtymään, jonka hoitoon käytetään dopamiiniagonisteja (Tippmann-Peikert ym. 2007). Onkin esitetty, että suhteellisesti enemmän D 3 -reseptoreihin vaikuttava pramipeksoli voisi erityisesti aiheuttaa peliongelmia, mutta tätä yhteyttä ei ole vakuuttavasti osoitettu (Voon ja Fox 2007). Toisaalta on jäänyt selvittämättä, ovatko ne Parkinson-potilaat, joille taudin myöhemmässä vaiheessa kehittyy peliongelma, pelanneet runsaasti jo ennen taudin kliinistä ilmentymää. Parkinsonin taudin yhteydessä ilmenevään peliongelman takana voivat olla myös toiminnalliset muutokset. Toiminnallisella magneettikuvauksella on hiljattain saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että palkitsemiseen liittyvän anteriorisen gyrus cingulin toiminta heikkenee asteittain lääkityillä Parkinson-potilailla. Mitä vaikeammat ovat sairauden oireet, sitä huonommin kyseinen alue toimii ja ainoastaan välitön palkinto aiheuttaa aktivaation (Rowe ym. 2008). Terveille annettu levodopa lisää pelaamistehtävässä voittojen aiheuttamaa mielihyvää ja ventraalisen striatumin verenkierron aktivaatiota (Pessiglione ym. 2006). Muut aivojen välittäjäaineet ja pelihimo Useissa hermovälittäjäjärjestelmissä on todettu eriasteisia peliriippuvuuteen liittyviä A B C D E F EÄ = ehdollistava ärsyke P = palkitseminen P = todennäköisyys E = epävarmuus EÄ P = 1,0 E = 0,0 P = 0,5 E = 1,0 P = 0,0 E = 0,0 Kuva 2. Yksittäisen dopamiinineuronin elektrofysiologinen aktivoituminen apinoiden keskiaivoissa palkitsemisen (hedelmämehu) yhteydessä (Schultz ym. 1997, Fiorillo ym. 2003). EÄ = ehdollistava ärsyke, P = palkitseminen. A) Makea hedelmämehu aiheuttaa ennakoimattomassa tilanteessa neuronin aktivoitumisen palkitsemishetkellä. B) Oppimisen jälkeen ehdollistava ärsyke ennustaa palkitsemista. Dopamiinineuroni aktivoituu palkitsemista ennakoivasta ärsykkeestä (valomerkki) mutta ei itse palkinnosta. C) Oppimisen jälkeen ehdollistava ärsyke edelleen ennustaa palkitsemista mutta odotuksen vastaisesti palkintoa ei tule. Tuloksena on neuronin lamaantuminen oletetun palkitsemisen hetkellä. D) Tilanne, jossa lukuisten toistojen ja oppimisen jälkeen palkinnon todennäköisyys on maksimaalinen (P = 1,0) ja epävarmuus minimaalinen (E = 0,0) eli ärsykettä seuraa aina palkinto. Vastaava tilanne kuin 2B. E) Tilanteessa, jossa ärsykettä seuraa sattumanvaraisesti 50 %:n todennäköisyydellä palkinto (P = 0,5), epävarmuus on maksimaalinen (E = 1,0). Tällainen ehdollistaminen aiheuttaa palkitsemisen epävarmuuteen liittyvän toonisesti lisääntyvän dopamiinineuronin aktivaatioon, joka jatkuu potentiaaliseen palkitsemishetkeen saakka. F) Tilanne, jossa palkinnon todennäköisyys on minimaalinen (P = 0,0) ja epävarmuus minimaalinen (E = 0,0) eli ärsykettä ei pitäisi koskaan seurata palkinto, mutta odotuksen vastainen yllättävä palkitseminen aiheuttaa voimakkaan dopamiiniaktivaation. P 2079 Pelihimon neurobiologiaa
6 KATSAUS toiminnallisia muutoksia (taulukko 1). Ongelmapelaamisessa serotoniinin on ajateltu pääosin liittyvän huonoon impulssikontrolliin. Aivo-selkäydinnesteessä onkin todettu peliriippuvuudesta kärsivillä serotoniinin aineenvaihduntatuotetta 5-hydroksi-indolietikkahappoa (5-HIAA) vähemmän kuin normaaleilla verrokeilla. Serotoniinin merkitykseen viittaa myös selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) osittainen teho pelihimon hoidossa (Potenza 2008). Biogeenisia amiineja kuten dopamiinia ja serotoniinia metaboloivien monoamiinioksidaasien (MAO) pitoisuudet ovat peliriippuvuudesta kärsivillä periferiassa vähäisempiä kuin terveillä. Tämä MAO-aktiivisuuden väheneminen on siis samansuuntaista kuin muissa impulssikontrollin häiriöissä ja syömishäiriöissä (Potenza 2008). Endogeeniset opiaatit säätelevät mielihyvää ja vaikuttavat samassa mesolimbisessä järjestelmässä kuin dopamiini. Nykytiedon valossa alkoholinkäyttöä säätelevät aivoissa mm. endogeeniset opioidipeptidit ja niiden reseptorit. Alkoholi lisää oletettavasti opioidien vapautumista aivoissa, mikä aikaansaa osittain alkoholin positiiviset palkitsevat vaikutukset. Opioidipeptidien lisääntynyt aktiivisuus saattaa selittää myös alkoholin suurkuluttajilla ilmenevän alkoholinhimon. Pelihimossa endogeenisten opioidien osuutta on tutkittu aivojen toiminnan näkökulmasta hyvin vähän. Alkoholiriippuvuuden hoidossa tehokkaiksi todetuilla opiaattiantagonisteilla naltreksonilla ja nalmefeenilla on kuitenkin saatu rohkaisevia tuloksia myös pelihimon hoidossa (Grant ym. 2006). On esitetty, että opioidiantagonistien vaikutus pelihimon ja addiktioiden hoidossa liittyisi opioidijärjestelmän ja mesokortikolimbisen dopamiinijärjestelmän yhteyksiin ja nucleus accumbensin opioidireseptorien salpaukseen (Tamminga ja Nestler 2006). Noradrenaliini säätelee mahdollisesti pelaamisen edellyttämää vireystilaa ja havainnointia. Jo 1980-luvulla todettiin patologisilla pelaajilla suuria noradrenaliinin tai sen metaboliittien pitoisuuksia virtsassa, veressä tai selkäydinnesteessä (Potenza 2008). Vaikka adrenergisten lääkkeiden on osoitettu vaikuttavan impulssikontrolliin, peliriippuvuuteen liittyviä kliinisiä tutkimuksia ei ole tehty. Glutamaatti on eräs tärkeimmistä aivojen toimintaa aktivoivista hermovälittäjäaineista. Erilaisissa riippuvuuksissa sen on ajateltu säätelevän motivaatiota ja impulssikontrollia. Glutamaattisysteemin toimintaa muuntava N-asetyylikysteiini (stabiloi pitoisuushuippuja ja säätelee glutamaattireseptorien toimintaa) on tioliyhdiste, joka toimii sellaisenaan antioksidanttina. Pääosa tämän aineen vaikutuksista johtuu sen muuttumisesta kysteii- Taulukko 2. EEG- ja kuvantamistutkimukset pelihimossa. Tutkimus Menetelmä Koehenkilöitä 1 Löydös ongelmapelaajilla 2080 Goldstein ja Carlton 1988 EEG 8/8 Vähemmän aivosähkötoiminnan lateralisaatiota Regard ym EEG 11/19 Aivosähkötoiminnan häiriö pääosin ohimolohkojen alueella Stojanov ym EEG 17/21 Korkeampi vireystaso, tulkittu epäsuoraksi osoitukseksi suuremmasta dopamiiniaktiivisuudesta Potenza ym Reuter ym Toiminnallinen magneettikuvaus Toiminnallinen magneettikuvaus 1 Ongelmapelaajia /normaaleja verrokkeja) 10/11 Talaamisen, frontaalisen ja tyvitumakkeiden aktivaation väheneminen pelaamiseen liittyvien videoiden katselussa 12/12 Ventraalisen striatumin ja prefrontaalisen aivokuoren aktivaation väheneminen pelaamisen aikana V. Kaasinen ym.
7 niksi, joka lisää soluja suojaavan glutationin synteesiä. N-asetyylikysteiinilääkitys on käypä hoito maksan toimintaa uhkaavissa parasetamolimyrkytyksissä. Äskettäin on tehty mielenkiintoinen tutkimus, jossa N-asetyylikysteiiniä saaneet peliriippuvuudesta kärsivät vähensivät pelaamistaan noin 50 % enemmän kuin verrokkiryhmän potilaat (Grant ym. 2007). Kortisolin ja kortikotropiinin osalta on joitakin viitteitä vähäisistä muutoksista pelaamisen yhteydessä. Tutkimustulokset mm. neuropeptidi Y:n, somatostatiinin, gamma-aminovoihapon ja kasvuhormonia vapauttavan hormonin (GHRH) pitoisuuksista peliriippuvuudessa ovat jääneet negatiivisiksi (Potenza 2008). YDINASIAT 88Noin 3 % suomalaisista aikuisista on ongelmapelaajia, ja heistä kolmannes (noin ) on patologisia pelaajia. 88Keskeisessä asemassa pelihimon kehittymisessä ovat todennäköisesti aivojen palkitsemisjärjestelmä ja hermovälittäjäaine dopamiini. 88Kyseessä on kansanterveydellinen huolenaihe, joka haastaa ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen. 8 8 Nykytietämyksen perusteella mikään pelihimon hoitomuoto ei ole erityisen vaikuttava. Toiminnalliset kuvantamistutkimukset ja EEG pelihimossa Vaikka viime vuosien aikana on julkaistu tutkimuksia normaalien koehenkilöiden aivotoiminnasta pelaamiseen liittyvissä tehtävissä, peliongelmaisia on tutkittu suhteellisen vähän (taulukko 2). Joitakin EEG-tutkimuksia on raportoitu, mutta niiden tulosten tulkinta on hankalaa menetelmän heikon paikanerotuskyvyn ja itse signaalin epäspesifisyyden vuoksi. Vain kaksi toiminnallisella magneettikuvauksella tehtyä tutkimusta on julkaistu, ei yhtään positroniemissiotomografialla (PET) tai yksifotoniemissiotomografialla (SPECT) tehtyä. Yhdessä tutkimuksessa on selvitetty videopelien vaikutusta dopamiinin vapautumiseen. Kyseisessä tutkimuksessa terveet koehenkilöt (ei peliongelmaa) pelasivat PET-kuvauksen aikana videopeliä, jossa tehtävänä oli navigoida panssarivaunua maastossa. Taitavalla pelaamisella kykeni keräämään rahapalkintoja, ja tämä koeasetelma vapautti runsaasti dopamiinia stria tumissa (Koepp ym. 1998). Reuter ym. (2005) tutkivat toiminnallisella magneettikuvauksella ongelmapelaajia ja terveitä koehenkilöitä. Terveillä todettiin voimakas aktivaatio dopamiinijärjestelmän kannalta tärkeän ventraalisen striatumin alueella pelaamisen aikana. Myös ongelmapelaajilla havaittiin aktivaatio samalla alueella, mutta se oli merkittävästi vähäisempi. Peliongelman vaikeusaste oli yhteydessä tyvitumakkeiden toimintaan: mitä vaikeammat olivat peliriippuvuuden oireet, sitä vähäisempi oli ventraalisen striatumin aktiivisuus pelaamisen aikana. Täytyy myös huomioida, että vaikka toiminnallisen magneettikuvauksen paikanerotuskyky on hyvä, se on epäspesifinen eri välittäjäainejärjestelmien suhteen. Pelihimon hoito Peliongelmaisten hoito- ja auttamisjärjestelmien tutkimus on vielä vähäistä. Tutkimusta ja tulosten tulkintaa hankaloittaa se, että pelihimo on usein moniulotteinen oireyhtymä, johon liittyy muita mielenterveyden ongelmia ja päihderiippuvuutta. Pelihimon hoitamiseen on kehitetty erilaisia psykososiaalisia menetelmiä ja lääkehoitoja, mutta mikään niistä ei nykytiedon perusteella ole erityisen vaikuttava. Psykoterapioista tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet erilaiset kognitiivis-behavioraaliset menetelmät, ja lääkkeiden osalta mielenkiintoisimmat tulokset on saatu opiaattiantagonisti nalmefeenilla ja glutamaattimodulaattori N-asetyylikysteiinillä. Äskettäin julkaistu Halmeen ja Tammen (2008) katsausartikkeli 2081 Pelihimon neurobiologiaa
8 KATSAUS keskittyy ongelmapelaamisen ja pelihimon hoidon tutkimukseen. Lopuksi Tutkimuksia rahasta pelaamisen ja pelihimon neurobiologisesta taustasta on vielä melko vähän, ne ovat pieniä, ja osassa on merkittäviä metodologisia puutteita. Ongelmana saattaa olla esimerkiksi se, että pelihimosta kärsiviä on verrattu normaaleihin koehenkilöihin, vaikka tarkoituksenmukaista olisi käyttää myös kliinistä verrokkiaineistoa. Tällaisia vertailuryhmiä ovat esimerkiksi mielialahäi- riöistä, muista impulssikontrollin häiriöistä tai päihderiippuvuuksista kärsivät. Tulkintavaikeuksia aiheuttaa myös pelihimoon liittyvä suuri psykiatrinen komorbiditeetti, joka vaikeuttaa ryhmävertailuja terveisiin. Vaikka eläinkokeet ja toiminnalliset magneettikuvaukset viittavat ainakin dopamiinijärjestelmän häiriöön pelihimossa, suoria mittauksia ongelmapelaajien aivojen hermovälittäjäaineiden muutoksista ei juuri ole tehty. Tämä asettaa tutkimukselle ja sitä kautta hoitojen kehittämiselle haasteita, joita voidaan selvittää mm. uusilla aivojen toiminnallisilla kuvantamismenetelmillä. VALTTERI KAASINEN, dosentti, erikoislääkäri TYKS:n neurologian klinikka ja Valtakunnallinen PET-keskus PL 52, Turku JUKKA HALME, PsM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys ja päihdepalvelut PL 30, Helsinki HANNU ALHO, professori Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen tutkimusyksikkö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys ja päihdepalvelut PL 30, Helsinki Sidonnaisuudet: Valtteri Kaasinen: Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Boehringer Ingelheim, UCB, Lundbeck). Muilla katsauksen kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. Summary 2082 Neurobiology of pathological gambling Approximately one third of problem gamblers in Finland suffer from pathological gambling. An essential factor affecting the genesis of pathological gambling is a dysfunction of the dopaminergic reward system. It may be associated with the pleasure arising from gambling along with the reward and expectance of reward. In Parkinsons s disease patients receiving dopaminergic medication, pathological gambling and disturbances of impulse control are more common than in the average population. Various psychosocial modes of treatment and medications have been developed for the treatment of pathological gambling, but based on current knowledge, none of them displays particular efficacy. V. Kaasinen ym.
9 KIRJALLISUUTTA Aho P, Turja T. Suomalaisten rahapelaaminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus Oy Blum K, Chen AL, Chen TJ, ym. Activation instead of blocking mesolimbic dopaminergic reward circuitry is a preferred modality in the long term treatment of reward deficiency syndrome (RDS): a commentary.theor Biol Med Model 2008;5:24. Breiter HC, Aharon I, Kahnemann D, Dale A, Shizgal P. Functional imaging of neural responses to expectancy and experience of monetary gains and losses. Neuron 2001;30: Collier R. Do slot machines play mind games with gamblers? CMAJ 2008;179:23 4. Crockford DN, el-guebaly N. Psychiatric comorbidity in pathological gambling: a critical review. Can J Psychiatr 1998;43: Dom G, Sabbe B, Hulstijn W, Van den Brink W. Substance use disorders and the orbitofrontal cortex. Br J Psychiatry 2005;187: Everitt BJ, Belin D, Economidou D, Pelloux Y, Dalley JW, Robbins TW. Neural mechanisms underlying the vulnerability to develop compulsive drug-seeking habits and addiction. Phil Trans R Soc B 2008;363: Fiorillo CD, Tobler PN, Schultz W. Discrete coding of reward probability and uncertainty by dopamine neurons. Science 2003;299: Grant JE. Impulse control disorders. A clinician s guide to understanding and treating behavioral addictions. New York/ London: W. W. Norton & Company Grant JE, Kim SW, Odlaug BL. N-acetyl cysteine, a glutamate-modulating agent, in the treatment of pathological gambling: a pilot study. Biol Psychiatry 2007;62: Grant JE, Potenza MN, Hollander E, ym. Multicenter investigation of the opioid antagonist nalmefene in the treatment of pathological gambling. Am J Psychiatry 2006;163: Goldstein L, Carlton PL. Hemispheric EEG correlates of compulsive behavior: the case of pathological gamblers. Res Commun Psychol Psych Behav 1988;13: Goodman A. Neurobiology of addiction. An integrative review. Biochem Pharmacol 2008;75: Halme JT, Tammi T. Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja. Sosiaalilääk Aikak 2008;45: Holden C. Behavioral addictions: do they exist? Science 2001;2: Jaakkola T. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Duodecim 2008;124: Koepp MJ, Gunn RN, Lawrence AD, ym. Evidence for striatal dopamine release during a video game. Nature 1998;393: Korpi E. Huumeriippuvuuden patofysiologia. Suom Lääkäril 1999;30: McCoy AN, Platt ML. Risk-sensitive neurons in macaque posterior cingulate cortex. Nature Neurosci 2005;8: Pallanti S, Rossi NB, Hollander E. Pathological gambling. Kirjassa: Hollander E, Stein DJ, toim. Clinical manual of impulsecontrol disorders. Arlington: American Psychiatric Publishing 2006, s Pessiglione M, Seymour B, Flandin G, Dolan RJ, Frith CD. Dopamine-dependent prediction errors underpin rewardseeking behavior in humans. Nature 2006;442: Potenza MN, Steinberg MA, Skudlarski P, ym. Gambling urges in pathological gambling: a functional magnetic resonance imaging study. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Potenza MN. The neurobiology of pathological gambling and drug addiction: an overview and new findings. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2008;363: Regard M, Knoch D, Guetling E, Landis TH. Brain damage and addictive behavior: a neuropsychological and electroencephalogram investigation with pathological gamblers. Cogn Behav Neurol 2003;16: Reuter J, Raedler T, Rose M, Hand I, Gläscher J, Büchel C. Pathological gambling is linked to reduced activation of the mesolimbic reward system. Nature Neurosci 2005;8: Rowe JB, Hughes L, Ghosh BCP, ym. Parkinson s disease and dopaminergic therapy differential effects on movement, reward and cognition. Brain 2008;131: Schultz W, Dayan P, Montague PR. A neural substrate of prediction and reward. Science 1997;275: Shaffer HJ, Korn DA. Gambling and related mental disorders, a public health analysis. Annu Rev Public Health 2002;23: Stojanov W, Karayanidis F, Johnston P, Bailey A, Carr V, Schall U. Disrupted sensory gating in pathological gamblers. Biol Psychiatry 2003;54: Tamminga CA, Nestler EJ. Pathological gambling: focusing on the addiction, not the activity. Am J Psychiatry 2006;163: Tippmann-Peikert M, Park JG, Boeve BF, Shepard JW, Silber MH. Pathologic gambling in patients with restless legs syndrome treated with dopaminergic agonists. Neurology 2007;68: Volkow ND, Fowler JS, Wang GJ, Swanson JM, Telang F. Dopamine in drug abuse and addiction: results of imaging studies and treatment implications. Arch Neurol 2007;64: Voon V, Fox SH. Medication-related impulse control and repetitive behaviors in Parkinson s disease. Arch Neurol 2007;64: Weintraub D, Koester J, Potenza M, ym. Dopaminergic therapy and impulse control disorders in Parkinson s disease: top line results of a cross-sectional study of over 3,000 patients. LB4, Late breaking abstracts of the Movement Disorders Society s 12th International Congress, Chicago, Welte J, Barnes G, Wieczorek W, Tidwell M, Parker J. Alcohol and gambling pathology among U.S. adults. Prevalence, demographic patterns and comorbidity. J Stud Alcohol 2001;62:
Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotToiminnalliset riippuvuudet
Toiminnalliset riippuvuudet Pekka Heinälä Päihdelääketieteen päivät Turku 6.3.2009 Addiktiot Päihderiippuvuudet Toiminnalliset riippuvuudet Käytös- ja hillitsemishäiriöt Ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotRahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme
Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotTupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto
Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotPelaamishäiriöiden hoito
Pelaamishäiriöiden hoito Jos meillä olisi suosituksia, mitä ne voisivat olla ja mihin ne voisivat perustua? Jukka Halme Tutkija, PsM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tarve hoitojen arviointiin Kansainvälisesti
LisätiedotNikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa
Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus
LisätiedotKaikille Parkinsonin taudin impulssikontrollihäiriöille
Juho Joutsa ja Valtteri Kaasinen KATSAUS Parkinsonin taudin impulssikontrollihäiriöt Parkinsonin tautia sairastavista potilaista jopa kolmasosa kokee jonkinasteisia impulssikontrollin ongelmia ja noin
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotTomi Lintonen www.alkoholitutkimussaatio.fi
Tomi Lintonen www.alkoholitutkimussaatio.fi Rahapelitutkimus Alkoholitutkimussäätiössä STM:n kautta kanavoitua Arpajaislain 52 perustuvaa tutkimusrahoitusta rahapelihaittojen tutkimukseen vuodesta 2007
LisätiedotAivot riippuvuuden kierteessä
Aivot riippuvuuden kierteessä Petri Hyytiä, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Jyväskylä, 16.11.2012 Riippuvuuden kierre Riippuvuussyndrooma Riippuvuuden kehittyminen Päihdehimo Vieroitus
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 21.2.2014 Sidonnaisuudet Orion: tutkimusyhteistyö
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotPelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki
Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi 2013 12.9.2013 Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen lukuina Ongelmallinen rahapelaaminen Pelihaittojen ehkäisy Rahapelaaminen Suomessa Rahapelaaminen
LisätiedotMillaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.
Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Yleisesti (riippuvuusongelmat) Riippuvuudet (erityisesti
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotVaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen
Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei
LisätiedotRahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015
Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotRahapeliriippuvuuden diagnostiikka muutoksessa
Katsaus tieteessä Sari Castrén FT (psykologia), tutkija sari.castren@thl.fi Anne H. Salonen TtT, erikoistutkija Hannu Alho päihdelääketieteen professori, tutkimusprofessori Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotSimo oli 46-vuotias, kun hän huomasi vasemman
Valtteri Kaasinen, Mikko Kuoppamäki ja Reijo Salonen Kun peli pelaa pelaajaa: pelihimo, riippuvuus ja lääkkeet Kun rahapelaamiseen jää koukkuun, voi syynä olla aivojen palkitsemisjärjestelmään vaikuttava
LisätiedotRahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen
Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotRiippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena
Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotIkäihmisten rahapelaaminen
Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotTyöikäisten pelaaminen
Työikäisten pelaaminen O-Pete 16.5.2012 Lahti Mari Pajula kehittämispäällikkö, Peluuri Peluuri ensikäden palveluna Peluuri tarjoaa valtakunnallisia, anonyymejä ja ilmaisia matalan kynnyksen neuvonta-,
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotIhminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?
Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve
LisätiedotKatsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 301 313 Katsaus Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja
LisätiedotPokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi
Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin
LisätiedotRahapeliongelma epidemiologia ja hoitomuodot
Rahapeliongelma epidemiologia ja hoitomuodot Neurofysiologian dosentti, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys- ja päihdepalvelut-osasto Taustaa www.yours4money.org www.feeclub.com
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTupakkariippuvuus (ja sen seuraukset)
Tupakkariippuvuus (ja sen seuraukset) Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus - oireyhtymä
LisätiedotPelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki
Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen
LisätiedotPELIONGELMIEN EHKÄISY ON PITKÄ JÄNTEISTÄ TYÖTÄ. Mediatilaisuus Olli Sarekoski, toimitusjohtaja Pekka Ilmivalta, vastuullisuusjohtaja
PELIONGELMIEN EHKÄISY ON PITKÄ JÄNTEISTÄ TYÖTÄ Mediatilaisuus 19.12.2017 Olli Sarekoski, toimitusjohtaja Pekka Ilmivalta, vastuullisuusjohtaja Veikkaus Julkinen 13.12.2017 2 TAVOITTEENA TÄYSTUNNISTAUTUMINEN
LisätiedotAlkoholiriippuvuuden hermostollinen perusta. Kalervo Kiianmaa, Jari Tiihonen ja Petri Hyytiä
Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden hermostollinen perusta Kalervo Kiianmaa, Jari Tiihonen ja Petri Hyytiä Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttaman riippuvuuden uskotaan perustuvan näiden aineiden mielihyvää
LisätiedotRiippuvuusongelmien samanaikainen hoito. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät
Riippuvuusongelmien samanaikainen hoito Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät 23.11.2017 Hki Sidonnaisuusilmoitus Ei taloudellisia eikä muita sidonnaisuuksia
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotTYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla
TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue Salla Karjalainen @sallakar_ Miksi rahapelejä pelataan? Unelma jättipotista, ajanviete, älyllinen haaste, mielialan säätely, sosiaaliset tekijät Miten rahapelihaitat
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPeliriippuvuuden terapeuttinen ja lääkinnällinen hoito
Peliriippuvuuden terapeuttinen ja lääkinnällinen hoito Erikoistutkija Tuuli Lahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto tuuli.lahti@thl.fi Tuuli Lahti On lottovoitto syntyä
LisätiedotYleistä addiktioista
Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit
PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle
LisätiedotHannu Alho, professori, Helsingin yliopisto
PÄIHDELÄÄKETIEDE / ALKOHOLISAIRAUDET RUORA2017 Alkoholiriippuvuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.12.2017
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotRahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret
Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen
LisätiedotKäytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista
Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotRahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa
tieteessä Tuuli Lahti FT, neurofysiologian dosentti, erikoistutkija Turun yliopisto, Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, psykologian oppiaine tuuli.lahti@thl.fi Sari Castren psykologi, projektitutkija
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotOnko tavarariippuvuus uusi ilmiö?
+ Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotAlkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa
Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Esa Korpi Diagnosis of drug dependence in humans Intense craving or compulsive urge for a drug Impaired control over drug usage Withdrawal symptoms when stopping
LisätiedotJÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU
JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus
LisätiedotRahapelaaminen ja nuoret Ongelmallinen pelaaminen. Anna Karjalainen/Pelituki
Rahapelaaminen ja nuoret Ongelmallinen pelaaminen Anna Karjalainen/Pelituki Rahapelaaminen ja nuoret Rahapelaaminen Suomessa tänään Pelataan noin 2 miljardia euroa vuodessa (Veikkaus) + ulkomaiset nettikasinot?
LisätiedotPekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus
Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:
LisätiedotRahapeliriippuvuus. Taustaa, tunnistaminen, hoito Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkosto/sari Castrén 1
Rahapeliriippuvuus Taustaa, tunnistaminen, hoito 14.11.2013 Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkosto/sari Castrén 1 Taustaa THL koordinoi rahapelihaittojen ja ehkäisyn tuki- ja hoitopalvelujen
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotTIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA
Sami Ojanen Pro Gradu Antti Korpin tie 4 B 10 00600 HELSINKI Puh. 040 509 4771 21.1.2000 TIOPERAMIDIN VAIKUTUS ETANOLIN STIMULOIMAAN DOPAMIININ VAPAUTUMISEEN ACCUMBENS-TUMAKKEESSA HELSINGIN YLIOPISTO Biotieteiden
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotAlkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro
Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu Mikko Salaspuro Lääkkeiden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa on tutkittu kymmenissä hyvin tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa.
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotOngelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen
Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio
Lisätiedot