Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa

Transkriptio

1 tieteessä Tuuli Lahti FT, neurofysiologian dosentti, erikoistutkija Turun yliopisto, Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, psykologian oppiaine Sari Castren psykologi, projektitutkija Heli Tenhola farmaseutti, proviisoriopiskelija Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa Rahapeliriippuvuuden olennainen piirre on toistuva rahapelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on monenlaisia vastoinkäymisiä. Riippuvuudesta aiheutuu haittoja sekä pelaajalle itselleen että koko yhteiskunnalle. Neurobiologisilla ja perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta rahapeliriippuvuuden muodostumiseen. Ensisijainen hoitovaihtoehto on yleensä rahapeliriippuvaisen yksilölliset tarpeet huomioon ottava psykososiaalinen hoito, mutta myös lääkehoidosta voi toisinaan olla apua. Hoidon suunnittelussa on hyvä muistaa, että rahapeliriippuvuus on hyvin moniulotteinen häiriö. Pekka Heinälä LL, psykiatrian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri A-Klinikkasäätiö Hannu Alho LT, päihdelääketieteen professori Helsingin yliopisto, Kliininen laitos, päihdelääketieteen tutkimusyksikkö Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tuuli Lahti, Sari Castren, Heli Tenhola ja Pekka Heinälä: Ei sidonnaisuuksia. Hannu Alho: Konsultointi (Lundbeck Ab, Schering-Plough), luentopalkkiot ( Profession Oy, MSD, Lundbeck Ab, Reckitt Benkiser Pharma), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Schering-Plough), matka-, majoitus ja kokouskulut (Lundbeck Ab, Reckitt Benkiser Pharma). Vertaisarvioitu VV Suomessa toimii kolme julkisen vallan valvomaa rahapeliyhteisöä: Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy. Rahapelejä ovat karkeasti kaikki sellaiset pelit, joissa pelataan rahasta. Tällaisia ovat mm. pokeri- ja kasinopelit, vedonlyönti sekä onnenpelit, kuten raha-arvat, peliautomaatit, lotot ja bingopelit. Rahapelit voidaan luokitella nopeatempoisiin (esim. peliautomaatit, bingo, raviveikkaus ja vedonlyönti kasinolla) ja hidastempoisiin (esim. lotto) peleihin. Nopeatempoisissa peleissä rahan sijoittamisen ja voiton aikaväli on lyhyt, jolloin pelaamisesta saatava mielihyvän kokemus on välitön. Hidastempoisissa peleissä rahan sijoittamisen ja voiton aikaväli voi sen sijaan olla pidempi, päivistä jopa viikkoihin. Suomessa rahapelitoimintaa säädellään arpajaislailla. Sen tarkoituksena on taata pelaajien oikeusturva, estää rahapelitoimintaan liittyviä rikoksia sekä ongelmapelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Vaikka suurimmalle osalle suomalaisista rahapelaaminen on harmitonta ja mukavaa ajanvietettä, osalle rahapelaaminen aiheuttaa eriasteisia haittoja. THL pyrkii arpajaislain edellyttämällä tavalla vähentämään rahapelaamisen aiheuttamia haittoja mm. tutkimalla rahapeliongelmien ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa sekä julkaisemalla peliongelmiin liittyvää tutkimustietoa ja monipuolista tukiaineistoa omilla sivuillaan ( Rahapeliriippuvuuden tautiluokitus Rahapelaamisen aiheuttamien haittojen vaikeusasteen mukaan puhutaan yleisesti riskipelaamisesta, rahapeliongelmasta ja rahapeliriippuvuudesta (kuvio 1) (1). Riskipelaaminen edeltää rahapeliongelman kehittymistä ja on sitä lievempää rahapelikäyttäytymistä. Rahapeliongelmasta puhutaan, kun pelaaminen haittaa omaa taloutta, ihmissuhteita ja muita elämän osaalueita. Rahapeliriippuvuus-termiä käytetään puolestaan kuvaamaan pelaamista, joka täyttää Maailman terveysjärjestön ICD- tai Yhdysvaltojen psykiatriayhdistyksen DSM-tautiluokituksen (2) diagnostiset rahapeliriippuvuuden kriteerit. Suomessa noin yhden prosentin väestöstä on arvioitu täyttävän rahapeliriippuvuuden diagnostiset kriteerit (3). Muissa Pohjoismaissa rahapeliriippuvuuden esiintyvyys vaihtelee Tanskan 0,3 %:sta (4) Ruotsin 1,2 %:iin (5). Rahapeliriippuvuudelle olennainen piirre on toistuva rahapelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on monenlaisia vastoinkäymisiä, kuten taloudellisia ongelmia, perhesuhteiden huononemista ja henkilökohtaisen elämän hajaannusta (taulukko 1). Suomessa käytettävässä ICD-10 tautiluokituksessa rahapelihimo on hillitsemishäiriö (F63.0). Siihen liittyy hallitsemattomia ja haitallisia toimintayllykkeitä. Rahapelihimoa kuvaavat toistuvat, henkilön elämää hallitsevat pelaamisjaksot, jotka vahingoittavat rahapeliriippuvaisen henkilön sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvoja ja sitoumuksia (6). Muita tyypillisiä tähän ryhmään kuuluvia häiriöitä ovat tuhopolttohimo (pyromania), näpistelyhimo (kelptomania), karvojen nyppimishäiriö (trikotillomania) ja toistuvat raivokohtaukset. DSM-tautiluokituksen mukaan rahapelihimo kuuluu muualla määrittelemättömien impulssikontrollihäiriöiden ryhmään. Tässä ryhmässä tyypillisiä oireita ovat useat epäonnistuneet lo- 413

2 Taulukko 1. Rahapeliriippuvuudesta aiheutuvia haittoja. Terveydelliset ongelmat Taloudelliset ongelmat Sosiaaliset ongelmat Mielenterveysongelmat ja Ongelmat talouden Normaalin toiminnan fyysiset oireet, useat hallinnassa: pelivelat, muuttuminen: ihmissuhteiden, liitännäissairaudet vararikko hoitamisen laiminlyönti syrjäytyminen Sosiaalinen eristäytyminen, Elämänlaadun Perheiden ja läheisten huono itsetunto, häpeä, heikkeneminen hyvinvointi: perheväkivalta, itsemurha avioerot, vaikutukset lapsiin Lisääntynyt päihteiden Yhteiskunnalle tulevat Lasten peliriippuvuuden riski käyttö lisäkustannukset: käytetyt kasvaa, jos vanhemmilla tai varat, sääntely, valvonta, suvussa ongelmia pelaamisen julkinen tuki hallinnassa Taulukko 2. Rahapeliriippuvuuteen liittyvä samanaikaissairastavuus (elinikäinen esiintyvyys). Viite Maa Liitännäisoire Esiintyvyys tutkimuspopulaatiossa, % Grant ym (19) Yhdysvallat Muut impulssikontrollin häiriöt 22,9 Petry ym (20) Yhdysvallat Alkoholismi 73,2 Huumeriippuvuus 38,1 Nikotiiniriippuvuus 60,4 Mielialahäiriöt 49,6 ahdistuneisuushäiriöt 41,3 Persoonallisuushäiriöt 60,8 Hodgins ym (21) Yhdysvallat Mielialahäiriöt 20,0 alkoholismi 7,0 Huumeriippuvuus 7,0 McIntyre ym (22) Kanada Kaksisuuntainen mielialahäiriö 6,3 Masennus 2,5 Kessler ym (23) Yhdysvallat Mielialahäiriöt 55,6 ahdistuneisuushäiriöt 60,3 Muut impulssikontrollin häiriöt 42,3 Päihdehäiriöt 76,3 Germain ym (24) Ranska Sepelvaltimotauti 8,2 Kirjallisuutta 1 Heikkilä J, Laine J, Salokoski T. Rahapelien haitta-arviointi. Helsinki: Yliopistopaino Oy American Psychiatric Association (APA). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders: DSM- IV. Fourth edition. Washington D.C.: American Psychiatric Association Aho P, Turja T. Suomalaisten rahapelaaminen. Helsinki: Taloustutkimus Oy ja Sosiaali- ja terveysministeriö pettamisyritykset, pakonomainen toiminnan jatkaminen seurauksista huolimatta, vieroitusoireet ja moninaiset seurannaisvaikutukset muuhun elämään (2,6). DSM-tautiluokitusta ollaan ajanmukaistamassa, ja sen uudistetussa versiossa rahapeliriippuvuus luokitellaan nykyisten päihdehäiriöiden rinnalle, vaikkei kyse olekaan kemiallisesta riippuvuudesta. Samanaikaissairastavuus Riippuvuuden muodostumiseen vaikuttavat pääasiassa geneettinen perimä ja neurobiologiset ominaisuudet. Myös henkilökohtaiset kokemukset elämän eri vaiheissa, tietyt persoonallisuuden piirteet (kuten impulsiivisuus ja jännityshakuisuus) sekä ympärillä oleva yhteiskunta ovat mukana vaikuttamassa (7,8,9). Rahapeliriippuvuuden neurobiologisista taustatekijöistä on äskettäin ilmestynyt kaksi suomenkielistä katsausartikkelia (10,11). Rahapeliongelmaa ylläpitäviä tekijöitä ovat pelaamisen aiheuttama mielihyvä, pelaamisen taustalla olevat syyt (esim. velkaantuminen, johon toivotaan ratkaisua rahavoitoista), päihteiden käyttö, lapsuuden kokemukset ja perhetausta sekä peliongelman kanssa samanaikaisesti ilmenevät muut sairaudet (12,13,14,15). Rahapeliriippuvuuteen on yhdistetty useita erilaisia liitännäisoireita ja -sairauksia (16 24). Rahapeliriippuvaisilla todetaan usein esimerkiksi masentuneisuutta, ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, päihdehäiriötä sekä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriötä (taulukko 2). Rahapeliriippuvaisilla havaitaan myös muita impulssikontrollin häiriöitä, kuten ostovimmaa ja pakonomaista seksuaalikäyttäytymistä (19,23). Yhteys rahapeliriippuvuuden ja erilaisten mielenterveyden häiriöiden välillä on todettu myös käytännössä, sillä pelaajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun auttavan puhelimen asiakkaista mielenterveysongelmia esiintyy vähintään 17 %:lla ja päihdeongelma 10 %:lla (25). Hoitovaihtoehdot Sekä lievemmistä rahapeliongelmista että vaikea-asteisesta rahapeliriippuvuudesta kärsiville on tarjolla mm. keskustelutukea ja erilaisia vertaistukiryhmiä (25). Esimeriksi Sininauhaliiton Tiltti-hanke tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamisen hallintaan sekä järjestää vertaistukiryhmätapaamisia ( Lisäksi Suomessa toimii nimettömät pelurit -ryhmiä useilla eri paikkakunnilla ( Valtakunnallinen ongelmapelaajille, heidän läheisilleen ja rahapeliongelmia työssään kohtaaville tarkoitettu auttava puhelin Peluuri tarjoaa myös tukea ja ohjausta ( Pääkaupunkiseudun kuntien peliongelmaisille asiakkaille on äskettäin avattu rahapeliongelmiin keskittyvä Peliklinikka ( joka aut- 414

3 tieteessä 4 Bonke, J, Borregardard K. Ludomani I Danmark. Udbredelsen af pengespil og problemspillere. (Pathological gambling in Danmark: Prevalence of gambling and pathological gamblers). Copenhagen, Socialforskningsinstituttet Ronnberg S, Volberg R, Abbott M ym. Spel och spelberoende i Sverige (Gambling problems in Sweden), Report No. 3I. Stockholm, Folkhäsoinstitutet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kansainväliset tautiluokitukset. Päivitetty FI/rahapelaaminen/kansainvaliset_tautiluokitukset.htm 7 Scherrer JF, Xian H, Krygiel Kapp JM ym. Association between exposure to childhood and lifetime traumatic events and lifetime pathological gambling in a twin cohort. J Nerv Ment Dis 2007;195: Blaszczynskyi A, Nower L. A pathways model of problem and pathological gambling. Addiction 2002;97: Potenza MN. The neurobiology of pathological gambling and drug addiction: an overview and new findings. Phil Trans R Soc B 2008;363: Lahti T. Peliriippuvaisilla on havaittu muutoksia useiden eri hermovälittäjäainejärjestelmien toiminnassa. Erikoislääkäri 2011;1: Kaasinen V, Halme J, Alho H. Pelihimon neurobiologiaa. Duodecim 2009;125: Fabian T. Pathological gambling: A comparison of gambling at German-style slot maschines and classical gambling. J Gambl Stud 1995;11: Krober HL. Roulette gamblers and gamblers at electronic game machines: Where are the differences? J Gambl Stud 1992;8: Oliveira MP, Silva MT. A comparison of horse-race, bingo, and video poker gamblers in Brazilian gambling settings. J Gambl Stud (Comparative study Research Support, Non-U.S. Gov t). 2001;17: Pertry NM. A comparison of treatment-seeking pathological gamblers based on preferred gambling activity. Addiction. 2003;98: Petry NM. Pathological gambling etiology, comorbidity and treatment. American Psychological Association 2004; Specker SM, Carlson GA, Cristenson GA, Marcotte M. Impulse control disorders and attention deficit disorder in pathological gamblers. Ann Clin Psychiatry 1995;7: Becoña E, Del Carmen Lorenzo M, Fuentes MJ. Pathological gambling and depression. Psychol Rep 1996;78: Grant JE, Kim SW. Comorbidity of impulse control disorders in pathological gamblers. Acta Psychiatr Scand 2003;108: Kuvio 1. Eri tyyppisen rahapelaamisen laajuus suomalaisessa aikuisväestössä. Himopelaaja ja peliriippuvainen (1 %) Ongelmapelaaja (1,5 2,1 %) Riskipelaaja Hallitusti pelaava (n. 70 %) Pelaamaton (n. 27 %) taa sekä pelaajia että heidän läheisiään. Rahapeliongelman hoitoa kokonaisuutena arvioitaessa on tärkeä muistaa, että perheen ja läheisten tuki edistää hoidon onnistumista (26,27). Rahapeliriippuvuuden hoidossa avainasemassa ovat sairauden varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus. Kansainvälisesti sovelletaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KBT) perustuvia lähestymistapoja. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkimusnäytön perusteella rahapeliriippuvuuden lupaavin hoitomuoto (28,29,30). Kognitiivisen teorian mukaan ongelmapelaaja tulkitsee virheellisesti pelitapahtumaa (31). Yleisimpiin kognitiivisiin virheuskomuksiin kuuluvat vääristyneet käsitykset pelitapahtumien ja pelivoittojen mahdollisuuksista. Tällaisia ovat uskomukset välittömästi saavutettavasta voitosta sekä pelaamiseen liittyvät rituaalit, taikakalut ja rukoukset sekä tietyt paikat tai toiminnat, jotka pelaaja yhdistää aiempiin voittotapahtumiin. Pelaaja osallistuu vedonlyöntiin luottaen ns. hyvään tuntumaan, hän henkilökohtaistaa onnen käsitteen (esim. tänään on onnenpäivä, tänään pelikone on suotuisa), arvioi väärin voittojen ja häviöiden välisen suhteen (voitot koetaan merkityksellisempinä kuin häviöt) ja kokee pelikoneen inhimillisenä (esim. pelikoneelle puhuminen, pelikoneen koskettelu) (32). Myös useiden lääkeaineryhmien tehoa rahapeliriippuvuuden hoidossa on tutkittu. Keskushermoston mielihyväjärjestelmään vaikuttavat opiaatinsalpaajat (kuten naltreksoni ja nalmefeeni) näyttävät vähentävän erityisesti voimakasta rahapelihimoa (33,34,35). Ne toimivat sitä paremmin, mitä vaikeammasta rahapeliriippuvuudesta on kyse. Opiaatinsalpaajien ohella myös mielialaa tasaavien lääkkeiden (litium ja karbamatsepiini), epätyypillisten psykoosilääkkeiden (olantsapiini), N-asetyylikysteiinin ja masennuslääkkeiden (fluoksamiini, sitalopraami ja paroksetiini) käyttöä rahapeliriippuvuuden hoidossa on kokeiltu (27,28,33,35) vaihtelevin tuloksin. Lääkehoidon suhteen on aina tärkeä muistaa, että sitä tulee käyttää vain väliaikaisena tukena muiden hoitomuotojen ohessa. Kaikilla lääkeaineilla on mahdollisia haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa. Näin ollen on tärkeää, että hoitava lääkäri seuraa aina tarkasti lääkehoidon vaikutuksia ja tarvittaessa muuttaa lääkeaineen pitoisuutta tai vaihtaa valmisteen toiseen parhaan mahdollisen hoitotehon saavuttamiseksi. Lopuksi Rahapeliriippuvuutta on vaikeampi todeta kuin muita riippuvuuksia, koska se on yleensä helppo salata. Rahapeliongelmien vuoksi hoitoon hakeutuminen on vähäistä ja näyttää siltä että omaehtoinen toipuminen on suhteellisen yleistä. Useimmiten on kuitenkin kyse niin vakavasta ongelmasta, että henkilö ei selviä siitä omin avuin. Varhainen toteaminen ja hoito ovatkin avainasemassa rahapeliriippuvuuden hoidossa. Australiassa julkaistiin vuonna 2011 ensimmäisenä maana maailmassa rahapeliongelman ja -riippuvuuden hoitosuositus (36). Tässä kansainvälisiin kliinisiin hoitotutkimuksiin perustuvassa hoitosuosituksessa kognitiivista käyttäytymisterapiaa suositellaan ensisijaisena hoitovaihtoehtona (taulukko 3). Kognitiivinen käyttäytymisterapia on luonteeltaan lyhytkestoista (noin käyntikertaa). Terapian ohella myös lääkehoidosta voi toisinaan olla hyötyä rahapeliriippuvuuden hoidossa. Lääkehoidolla voidaan tukea potilaan kuntoutumista etenkin hoidon alkuvaiheessa, kun rahapelihimo on voimakas ja retkahtamisalttius suuri (35). Erityisesti opiaatinsalpaajien käytöstä rahapeliriippuvuuden hoidossa on saatu vankkaa tieteellistä näyttöä (taulukko 3). Myös Suomessa tutkitaan parhaillaan opiaatinsalpaa- 415

4 20 Petry NM, Stinson FS, Grant BF. Comorbidity of DSM-IV pathological gambling and other psychiatric disorderes: results from the national epidemiologic survey on alcohol and related conditions. J Clin Psychiatry 2005;66: Hodgins DC, Peden N, Cassidy E. The association between comorbidity and outcome in pathological gambling: a prospective follow-up of recent quitters. J Gambl Stud 2005;21: McIntyre RS, McElroy SL, Konarski JZ, Soczynska JK, Wilkins K, Kennedy SH. Problem gambling in bipolar disorder: results from the Canadian community health survey. J Affect Disord 2007;102: Kessler RC, Hwang I, LaBrie R ym. DSM-IV pathological gambling in the national comorbidity survey replication. Psychol Med 2008;38: Germain C, Vahanian A, Basquin A, Richoux-Benhaim C, Embouazza H, Lejoyeux. Brief report: coronary heart disease: an unknown association to pathological gambling. Front Psychiatry 2011;2: Jaakkola T. Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Duodecim 2008;124: Ingle PJ, Marotta J, McMillan G, Wisdom JP. Significant others and gambling treatment outcomes. J Gambl Stud 2008;24: Leung KS, Cottler LB. Treatment of pathological gambling. Curr Opin Psychiatry 2009;22: Toneatto T, Ladouceur R. Treatment of pathological gambling: a critical review of the literature. Psychol Addict Behav 2003;17: Langer EJ. The illusion of control. J Pers Soc Psychol 1975;32: Blanco C, Ibanez A, Sáiz-Ruiz J, Blanco-Jerez C, Nunes EV. Epidemiology, pathophysiology and treatment of pathologival gambling. CNS Drugs 2000;13: Toneatto T. Cognitive psychopathology and problem gambling. Subst Use Misuse 1999;34: Toneatto T, Bliz-Miller T, Calderwood K, Dragonetti R, Tsanos A. Cognitive distortions in heavy gambling. J Gambl Stud 1997;13: Kee V. Better options: a review of pharmacotherapy for pathological gambling. World of Drug Information 2005;16: Lahti T, Halme JT, Pankakoski MA, David Sinclair, Alho H. Treatment of pathological gambling with naltrexone pharmacotherapy and brief intervention: a pilot study. Psychopharmacol Bull 2010;43: Grant JE, Kim SW, Odlaug BL. N-acetyl cysteine, a glutamate-modulating agent, in the treatment of pathological gambling: A pilot study. Biol Psychiatry 2007;62: Problem Gambling Research and Treatment Center (PGRTC) (2011). Guideline for screening, assessment and treatment in problem gambling. Clayton: Monash University Taulukko 3. Kliinisiin hoitotutkimuksiin pohjautuvat hoitosuositukset ja toteutus peliongelman hoidossa. Hoitotapa Tutkimukseen Toteutus Tutkimukset perustuva hoitosuositus Psykologinen lähestymistapa Kognitiivis-behavioraalinen x 1. Koulutettu terapeutti kbt vs. verrokkiryhmät yksilöterapia 2. Manuaaliin perustuva terapia KBT vs. oma-apu/ oma-apu ryhmät 3. Potilaan toive hoidosta 4. Hoidon saatavuus Kognitiivis-behavioraalinen x 1. Koulutettu terapeutti kbt vs. odotuslista-verrokkiryhmä ryhmäterapia 2. Manuaaliin perustuva terapia Motivoiva haastattelu ja siihen x 1. Koulutettu terapeutti Motivoiva haastattelu vs. verrokkiryhmä perustuva 4 kerran terapia 2. Manuaaliin perustuva terapia Motivoiva haastattelu + itsehoito-opas vs. odotuslista-verrokkiryhmä MET (Motivational enhancement therapy) vs. verrokkiryhmä Farmakologinen lähestymistapa A. Opiaattisalpaajat 1. Naltreksoni x 1. Vaadittava kokemus Naltreksoni vs. lumelääke 2. Nalmefeeni 2. Haittavaikutusten tiedostaminen Nalmefeeni vs. lumelääke ja seuranta B. Masennuslääkkeet 1. Fluoksamiini Fluoksamiini vs. lumelääke 2. Bupropioni Bupropioni vs. lumelääke 3. Esitalopraami Esitalopraami vs. lumelääke 4. Paroksetiini Paroksetiini vs lumelääke 5. Sertraliini Sertraliini vs. lumelääke English summary > in english Pathological gambling can be treated ja naltreksonin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tehoa rahapeliriippuvuuden hoidossa ( Australian mallin mukaan (36) myös Suomessa tulisi pyrkiä kehittämään Käypä hoito -suositusta rahapeliongelman ja rahapeliriippuvuuden hoitoon. On ensiarvoisen tärkeää, että rahapeliongelmista kärsiville voidaan Suomessa tarjota sellaista hoitoa, joka perustuu tutkimustietoon hoitovasteeltaan tehokkaimmista hoitomuodoista. Käypä hoito -suosituksen avulla terveydenhuollon ammattilaisten olisi yhä helpompi valita potilaan oirekuvan kannalta sopivin hoitomuoto, ja tätä kautta myös potilaan hoitoon ohjaus tehostuisi. Tämä vähentäisi terveydenhuollolle aiheutuvia kustannuksia sekä ennen kaikkea pelaajan ja hänen läheistensä inhimillistä kärsimystä. Päihdehuollon erikoispalvelujen ja rahapeliongelmiin liittyvän osaamisen kehittäminen on nyt ajankohtaista, sillä erityisesti rahapeliongelmaisille tarkoitettuja hoitopaikkoja on Suomessa toistaiseksi vähän. n 416

5 tieteessä ENGLISH SUMMARY Tuuli Lahti Ph.D., Adjunct Professor, Senior Researcher National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services Sari Castren, Heli Tenhola, Pekka Heinälä, Hannu Alho Pathological gambling can be treated Pathological gambling (PG) is a multidimensional disorder that has been connected to disturbances in many different neurotransmitter systems and to a variety of co-morbidities. The treatment of PG should take into account the various aspects of this challenging disorder and thus therapy must be designed for each patient individually. Psychosocial treatment options based on cognitive behavioural theory are usually the first choice for the treatment of PG. Alongside psychosocial methods, pharmacological treatment may in some cases benefit the patient. 416a