Rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa

Transkriptio

1 Rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa Ville Suorsa Ympäristöhallinnon YVA-SOVA -neuvottelupäivät Koli, Page 1

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG on toteuttanut tuulivoimaan liittyviä suunnitteluja konsultointitehtäviä yli 10 vuoden ajan FCG on ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä yli puolta tällä hetkellä tuotannossa olevasta tuulivoimakapasiteetista Vuosia kestänyt yhteistyö useiden tuulivoimatoimijoiden kanssa, mm. TuuliWatti Oy, Puhuri Oy, OX2 Wind Finland Oy, VSB Uusiutuva Energia Oy, wpd Finland Oy, Infinergies Finland Oy, Neoen Renewables Finland Oy FCG tarjoaa palveluita hankkeiden koko elinkaarelle tekninen suunnittelu (voimalasijoittelu, tiet, perustukset, verkkoliityntä), luvitus ja siihen liittyvät mallinnukset, luontoselvitykset, kaavoitus, rakennuttaminen Ville Suorsa FM biologi, Oulun yliopisto 2010 Lintuharrastusta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla yli 25 vuotta Tuulivoimahankkeisiin liittyviä linnustoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja yli 10 vuotta Suurhiekan & Pitkämatala Maakrunnin merituulipuistot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy > Noin 100 tuulivoimahanketta ja yli 1000 tuulivoimalaa eri puolilla Suomea (YVA & kaava) Vajaa 20 rakennettua tai rakenteilla olevaa tuulivoimapuistoa Rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa > Page 2

3 Johdanto Page 3

4 Rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa Perämeren rannikolla Perämeren koillisrannikko (Ii ja Simo) tällä hetkellä 78 tuulivoimalaa yhteensä 324 maastotyöpäivää lintujen muutontarkkailua alueella 1-3 samanaikaista tarkkailijaa Pohjois-Pohjanmaan lounaisrannikko (Kalajoki, Pyhäjoki, Raahe) tällä hetkellä 104 tuulivoimalaa yhteensä noin 210 maastotyöpäivää lintujen muutontarkkailua alueella 1-2 samanaikaista tarkkailijaa Tutkimusalueet sijoittuvat valtakunnallisesti tärkeille lintujen päämuuttoreiteille esimerkiksi metsähanhi, laulujoutsen, maakotka, piekana, kurki Page 4

5 Linnustovaikutusten seuranta sisältää (vaihtelua alueittain) muuttolinnuston tarkkailua keväällä ja syksyllä 5-30 maastotyöpäivää / kausi tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsintää Muiden maastotöiden ohessa, erityisesti kevään ja syksyn muuttokaudella pesimälinnustoselvityksiä Pistelaskentaa, sovellettua kartoituslaskentaa, pesimälinnustoruutuja suurten petolintujen erityistarkkailua Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten seurantaa Pesimälinnusto, muuttokaudella lepäilevä linnusto, kaakkurin ruokailulennot Raportoinnissa tulosten vertailua hankkeiden YVA- ja kaavavaiheessa tehtyihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin Raportit toimitettu vuosittain alueelliselle ELY-keskukselle suomalaisissa tuulivoimapuistoissa, Linnut -vuosikirja Page 5

6 Linnustovaikutusten seurannan perusmalli YVA- ja kaavavaiheen selvitykset (pohjatieto) rakentamisvuosi pesimälinnusto 1. toimintavuosi muuttolinnusto, pesimälinnusto, erityislajit 2. toimintavuosi muuttolinnusto, pesimälinnusto, erityislajit 3. toimintavuosi ei seurantaa 4. toimintavuosi ei seurantaa 5. toimintavuosi muuttolinnusto, pesimälinnusto, erityislajit Selvitystarve ja seurantaohjelma YVA-selostuksessa ja kaavaselostuksessa ympäristöluvissa Page 6

7 Muuttavan linnuston tarkkailu ja muuttoreitit Page 7

8 Tutkimusalueet sijoittuvat lintujen päämuuttoreiteille ja määritellyille pullonkaula-alueille Kalajoen ja Pyhäjoella alueellisesti tärkeitä muutonaikaisia lepäily- ja ruokailualueita Todellista tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksesta päämuuttoreitteihin ja lintujen lepäilyalueisiin Tarkkailussa havaittu yhteensä useita kymmeniä tuhansia lintuyksilöitä Page 8

9 Muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulivoimapuistoja myös valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä Laajempien ja muuttoreittien keskeiselle alueelle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla osa linnuista lentää myös tuulivoimapuistojen läpi mm. levähdys- ja ruokailualueiden sijainti Vuosina Kalajoella noin 40 % havaituista yksilöistä muutti tuulivoimapuistojen kautta noin 20 % havaituista yksilöistä muutti törmäyskorkeudella tuulivoimapuistojen läpi Muutto tiivistyi voimakkaasti tuulivoimapuistojen länsipuolelle sekä niiden väliselle peltoalueelle Ennen tuulivoimaloiden rakentamista valtaosa linnuista muutti tuulivoimapuistojen kohdalle määritellyn pullonkaula-alueen kautta Page 9

10 Hanhien kevätmuutto Kalajoella ja Pyhäjoella 2017 Hanhien kevätmuutto Raahessa 2018 muuttonuolessa yksilöä (n = 14082) muuttonuolessa yksilöä (n = 8200) Page 10

11 Valtaosa piekanoista kiertää alueelle rakennetut tuulivoimalat muuttoreitti jakaantuu selvästi kahteen osaan, osin jo luontaisesti osa linnuista saapuu alueelle Hailuodon kautta lounaasta ja osa mantereen yli kaakosta osa muutosta suuntautuu myös tuulivoimapuistojen läpi ja niiden yli Piekanan kevätmuutto Iissä 2016 Syksyllä päämuutto kiertää alueen koillispuolelta itäkaakkoon muuttonuolessa yksilöä (n = 1400) Page 11

12 Nykyaikaiset tuulivoimalat sijaitsevat varsin etäällä toisistaan havaintojen perusteella on selvää, että linnut pystyvät lentämään turvallisesti myös tuulivoimaloiden välisellä alueella Selvitysten perusteella läheltäpiti -tilanteet ovat olleet hyvin harvinaisia alle 1,5 % kaikista havaituista yksilöistä arvioitiin lentäneen alle 100 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta Kuuden tarkkailuvuoden aikana havaittu vain yksi tuulivoimalaan törmäävä lintu kurki, Pyhäjoki 2018 Useampia lintuja havaittu lentäneen lapojen välistä (mm. merikotka kahdesti) Page 12

13 Kalajoen Pitkäsenkylän pelloilla alueellisesti tärkeä lintujen muutonaikainen lepäily- ja ruokailualue keväällä merkittävä määrä lepäileviä joutsenia, hanhia ja kurkia sekä runsaasti muuta lajistoa syksyllä enimmillään noin kurkea Peltojen koillispuolelle sijoittuva Kaakkurinnevan suoalue toimii etenkin kurjen ja laulujoutsenen yöpymisalueena linnut lentävät kaksi kertaa vuorokaudessa Mustilankankaan tuulivoimapuiston läpi Linnut pystyvät havaitsemaan tuulivoimalat ja löytämään tuulivoimaloista vapaan vyöhykkeen alueen läpi yöpymislennot tapahtuvat pääosin matalalla törmäyskorkeuden alapuolella ja sen alaosassa Ei havaittuja törmäyksiä / löydettyjä raatoja Page 13

14 Tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsintä Page 14

15 Tuulivoimaloihin törmänneiden lintujen etsintää on tehty etupäässä kevään ja syksyn muutontarkkailun aikaan sekä satunnaisemmin pesimäkaudella vuonna 2016 yhteensä 144 etsintäpäivää, vajaa 1000 tutkittua tuulivoimalaa vuonna 2017 yhteensä 176 etsintäpäivää, yli 1800 tutkittua tuulivoimalaa tuulivoimalan ympärillä olevat avoimet alueet tutkittu tarkasti etsintäpäivinä ja niitä edeltäneenä aikana myös vaihtelevia sääolosuhteita löytöjä myös yleisöltä sekä tuulivoimaloiden huoltohenkilöstöltä kaikkia raatoja ei löydetä törmäysten todellinen lukumäärä on suurempi kuin löydettyjen lintujen lukumäärä etsintöjen aikana saatu tietoa myös hävikistä sekä raatojen löydettävyydestä suuremmat linnut tai merkkejä niistä löydetään todennäköisemmin jos törmäyksiä tapahtuisi merkittävästi enemmän, pitäisi myös raatoja löytyä selvästi enemmän Page 15

16 Ii Kalajoki Pyhäjoki Raahe Simo Yhteensä harmaalokki harmaasieppo 1 1 helmipöllö 1 1 järripeippo 1 1 keltasirkku 1 1 kurki 1 1 laulurastas 1 1 lehtokurppa 1 1 merikotka merilokki 1 1 metso naurulokki pajulintu 1 1 punakylkirastas 1 1 riekko 1 1 suopöllö 1 1 teeri telkkä 1 1 tervapääsky tilhi 2 2 varpushaukka Yhteensä Tuulivoimaloihin törmänneet linnut tutkimusalueilla vuosina yhteensä 21 lajia ja 52 yksilöä Lajistossa korostuvat metsäkanalinnut, lokit, merikotka ja tervapääsky törmäykset hajaantuvat laajasti tuulivoimapuistojen alueelle ei yksittäisiä tuulivoimaloita, jonka alueella useita törmäyksiä Lajistosta puuttuvat kokonaan suurikokoiset ja yleisesti tuulivoimaloiden törmäysvaikutuksille herkiksi arvioidut joutsenet, hanhet, kurjet ja suuret petolinnut (pl. merikotka) yksi kurki, pesivä pari Page 16

17 Yhteenveto Page 17

18 Linnustovaikutusten seurannan päätuloksia Kokonaisuutena melko vähäisiä vaikutuksia lintujen päämuuttoreitteihin ja niiden muuttokäyttäytymiseen pienipiirteisimpiä vaikutuksia lintumuuton tiheyteen päämuuttoreitin sisällä tuulivoimalat eivät katkaise muuttoreittiä, ns. totaalista estevaikutusta ei synny Ei merkittäviä vaikutuksia lintujen levähdys- ja ruokailualueisiin seudulla mm. kurkien yöpymislennot kulkevat syksyllä päivittäin tuulivoimapuiston läpi Tuulivoimapuistojen linnustovaikutukset näyttävät jäävän vähäisemmäksi, mitä hankkeiden YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä on arvioitu Page 18

19 Linnustovaikutusten seurannan päätuloksia Koistinen (2004) asetti peruslähtökohdaksi 1 törmäys / voimala / vuosi vaikuttavuuskerroin, Pohjanlahden rannikolla keskimäärin 2 törmäystä / voimala / vuosi Ruotsalaisten tutkimukset ja kirjallisuusyhteenveto (Rydel ym. 2017) törmäysten lukumäärä vaihtelee, keskimäärin 5-10 törmäystä / tuulivoimala / vuosi Kalajoen ja Pyhäjoen tutkimusalueella tuulivoimaloihin arvioidaan todellisuudessa törmäävän enintään muutamia lintuja / tuulivoimala / vuosi törmäykset kohdistuvat etupäässä paikallisiin ja kierteleviin yksilöihin metsäkanalinnut, kaartelevat lintulajit Page 19

20 Linnustovaikutusten seurannan päätuloksia Tuulivoimaloihin törmänneissä lajeissa ei ole lainkaan alueen kautta runsaana muuttavia joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja, joiden päämuuttoreiteille hankkeet sijoittuvat etsintää päämuuttokaudella, ja esimerkiksi Pitkäsenkylän peltojen ja Kaakkurinnevan välisellä alueella yöpymislentojen aikaan Tuulivoimaloihin törmännyt lajisto poikkeaa siitä, mitä lajistoa hankkeiden suunnitteluvaiheessa usein arvioidaan törmäysmalleilla Ruotsalaisten tutkimukset ja kirjallisuusyhteenveto (Rydel ym. 2017): Tuulivoimaloihin on törmännyt suhteellisen vähän joutsenia, hanhia ja kurkia väistävät voimakkaasti tuulivoimaloita, jopa % suhteellisen vähän lintuja on törmännyt tuulivoimaloihin muuttokaudella Page 20

21 Pesimälinnusto selvityksissä ja tulosten tulkinnassa enemmän haasteita liian vähän seurantavuosia ennen rakentamista -> lintukannoissa vuosittaista vaihtelua elinympäristöjen muutos ja metsätalous muu maankäyttö metsätalousvaltaisilla alueilla tuulivoimarakentaminen muuttaa suhteellisen vähän elinympäristöjä tuulivoimaloiden ja uusien teiden rakentamisen jälkeisinä vuosina metsätalous voimistuu ja alueella on yleensä runsaita hakkuita pesimälinnuston osalta tulokset keskittyneet lajikoostumuksen vertailuun alueella uhanalaisten lajien esiintymiseen alueella, erityislajistoon ja petolintujen reviirien säilymiseen linnustollisesti arvokkaiden kohteiden lajistoon (esim. suot ja lammet) Page 21

22 Erinomainen esimerkki lintujen käyttäytymisestä metsäisten maatuulipuistojen alueella ja päämuuttoreiteillä Tulokset sovellettavissa samankaltaisille alueille myös muualla Suomessa Huomioitava alueelliset erityispiirteet Ensisijaisen tärkeää tietoa Suomen olosuhteista Tuulivoimahankkeiden vaikutukset arvioitu aiemmin ulkomaalaisten tulosten pohjalta Paljon ääreviä esimerkkejä, jollaisia Suomessa ei vielä ole havaittu Elinympäristöt myös erilaisia ja etelämpänä lintujen tiheys on selvästi korkeampi kuin Suomessa Page 22

23 tärkeillä muuttoreiteillä tai muuten linnustollisesti tärkeiden alueiden tuntumassa olisi edelleen syytä suorittaa linnustovaikutusten seurantaa lisää tietoa elinympäristöjen vaikutuksesta törmäysten määrään alueittaiset erot: etelä vs. pohjoinen tekniikka kehittyy: suuremman kokoluokan tuulivoimalat, harustetut voimalat merituulipuistot linnustovaikutusten seurannan kautta saadaan tietoa rakennettujen tuulivoimaloiden vaikutus alueen linnustoon ja vaikutusten merkittävyys mahdolliset lieventämistoimenpiteet tuulivoimaloiden kohdennettu pysäyttäminen tekniset ratkaisut tuulivoiman hyväksyttävyys arviointimenetelmien kehittäminen Page 23

24 Kiitos! Ville Suorsa Page 24