Ruukinranta-Tarvaspää

Transkriptio

1 1 (8) Asianumero 2993/ /2016 Aluenumero Ruukinranta-Tarvaspää Asemakaava 17. kaupunginosa, Laajalahti 51. kaupunginosa, Leppävaara Korttelit valmisteluaineistossa Korttelit kaavaehdotuksessa , 17078, 17079, Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Jukka Anttila etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 2(8) 1. (36) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Anu Puttonen Johtava palotarkastaja 2. (49) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Raimo Inkinen Toimitusjohtaja 3. (50) Senaatti-kiinteistöt Heikki Laitakari Toimialajohtaja Alueella tulee varautua pelastuslaitoksen riittävään vedensaantiin. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos esittää maanpäällisen vesiaseman rakentamista Laatokantien ja Tarvaspääntien risteyksen läheisyyteen. Vesihuolto Ruukinrannantielle, Joel Rundtin tielle, Gallen-Kallelan tielle ja Ville Valgrenin tielle on rakennettu HSY:n vesijohto ja jätevesiviemärit. Korttelin eteläosassa kulkee korttelialueen läpi HSY:n 110 PVC vesijohto ja 200 PVC jätevesiviemäri. Näille johdoille tulee varata tila kaavaan maanalaisen johdon kaavamerkinnällä. Laatokantien ja Joel Rundtin tien risteyksessä muodostuvalla korttelialueella kulkee HSY:n 160 PVC vesijohto ja 200 PVC jätevesiviemäri. Näille johdoille tulee varata tila kaavaan maanalaisen johdon kaavamerkinnällä. Vesihuollon uudisrakentaminen kustannusarvioineen tulisi esittää laadittavassa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Alueen nykyisen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston kapasiteetin riittävyys asemakaava-alueella tulee varmistaa kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä tehtävässä vesihuollon yleissuunnitelmassa. Ennen yleissuunnittelun alkamista tulee olla yhteydessä HSY:n vesihuollon yhteyshenkilöön. Jätehuolto HSY pyytää Ruukinranta - Tarvaspää asemakaavaan varausta paperin kierrätyspisteelle. Kaava-alueella olevat Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevat maa-alueet on 1980-luvun alussa hankittu eduskunnan päätöksellä (laki ) valtio omistukseen Otaniemen korkeakoulu- ja laitosalueen laajennustarpeisiin. Senaattikiinteistöjen edeltäjävirasto rakennushallitus laati 1990-luvun alussa yhdessä Otaniemen toimijoiden, Teknillisen korkeakoulun ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sekä Espoon kaupungin ja Tielaitoksen kanssa Otaniemen maankäyttösuunnitelman, jossa tutkittiin myös Laajarannan ja Elfvikin alueiden maankäyttötavoitteet. Rakennushallitus hyväksyi omalta osaltaan suunnitelman valtion alueiden pitkän tähtäimen tavoitteeksi (vrt. liite 1). Myös Espoon yleiskaava laadittiin 1990-luvulla maankäyttösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Valtioneuvosto hyväksyi 1994 ympäristöministeriössä valmistellun vanhojen metsien suojeluohjelman, jossa oli mukana myös osia silloisen Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevia maa-alueita Elfvikin alueelta (vrt. liite 2) Valtion kiinteistölaitos ja valtiovarainministeriö eivät ole katsoneet tarkoituksenmukaiseksi, että nämä alueet osoitettaisiin luonnonsuojelualueiksi. Luonnonsuojelualuetta ei näiltä osin ole luonnonsuojelulain mukaisesti myöskään perustettu.

3 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 3(8) 4. (34) Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Arja Halinen Erikoissuunnittelija 5. (87) Museovirasto Helena Taskinen Yli-intendentti, Maija Matikka Intendentti 1990-luvun lopulla Laajalahden alueelle perustettiin Natura-alue, joka käsitti osia myös silloisen Valtion kiinteistölaitoksen hallussa olevista alueista (vrt. liite 3). Pääosa Natura-alueesta oli ja on kuitenkin metsähallituksen hallinnassa. Senaatti-kiinteistöt esittää, että Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevat valtion maa-alueet poistetaan valmistelussa olevasta Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavasta ja tutkitaan osana voimakkaassa kehityksessä olevaa T3- aluetta Otaniemen valtion toimijoiden ja Aalto-yliopiston ja niitä tukevan yritystoiminnan, palveluiden ja asumisen alueena alkuperäisten ja nyt erittäin ajankohtaisten visioiden (mm. Raide-Jokeri) mukaisesti. Metsähallituksen hallinnassa oleva Laajalahden luonnonsuojelualue (perustettu asetuksella 974/1989) sijoittuu osin kaava-alueelle. Laajalahden lintuvesi sisältyy Natura verkostoon (tunnus Fl ) sekä lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena että luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Lisäksi Laajalahti sisältyy kansainvälisten tärkeinä pidettyjen lintualueiden (ns. IBA-alueet) verkostoon (tunnus FI078, Laajalahti bay, Vanhankaupunginlahti bay and Viikki) ja Suomen tärkeinä pidettyjen lintualueiden (FINIBA) verkostoon (tunnus , Laajalahden-Viikin alue). Elfvikin metsät sisältyvät vanhojen metsien suojeluohjelmaan, jonka kohteet perustetaan luonnonsuojelualueiksi. Metsähallitus katsoo, että Ruukinranta-Tarvaspään alueen tiivistyvällä rakentamisella ja asutuksen lisääntymisellä voi olla, etenkin yhdessä muun lähialueen maankäytön ja rakentamisen kanssa, merkittäviä vaikutuksia Laajalahden lintuveden natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin. Lisääntyvä ihmistoiminta, ml. ihmisten ja kotieläinten aiheuttama häiriö, lisääntyvä melu ja valo, sekä rakentamattomien ja siten lintujen ja eläinten lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvien alueiden vähentyminen, vaikuttavat luontoarvoihin. Laajalahti on kansainvälisesti arvokas alue sekä linnuston pesimä- että muutonaikaisena levähdysalueena, eikä sen luontoarvoja saa luonnonsuojelulain 66 :n nojalla heikentää. Nähtävillä olevaan valmisteluaineistoon ei sisälly kaavan vaikutusten arviointia eikä natura- ja muiden luontovaikutusten arviointia. Metsähallitus toteaa, että kaavan vaikutukset on viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä arvioitava MRL 9 :n mukaisesti. Samassa yhteydessä tulee selvittää kaavan luontovaikutukset sekä vaikutukset Laajalahden natura-alueeseen LSL :n mukaisesti. Metsähallitus antaa LSL 65.2 :n mukaisesti lausunnon naturaarvioinnista luonnonsuojelualueen haltijana. Metsähallitus huomauttaa, että lausunnolle on varattava laissa säädetty kuuden kuukauden lausuntoaika. Museovirasto on perehtynyt aineistoon vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun kannalta. Rakennetun kulttuuriperinnön ja kulttuurimaiseman suojelun osalta lausunnon antaa Espoon kaupunginmuseo Museoviraston ja kaupunginmuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti.

4 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 4(8) 6. (97) Espoon ympäristökeskus Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristönsuojelupäällikkö Kaava-alue sijaitsee Laajalahden pohjoisosassa, joka on kulttuuriperinnön kannalta kiinnostavaa aluetta. Alueella on useita muinaisjäännöksiä, kuten historiallisen ajan kylätontti ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Alueella tiedetään olleen tiili- ja fajanssitehdas. Myös vedenalaiset muinaisjäännökset ovat tällaisella alueella mahdollisia. Museovirasto sai kesällä 2013 paikalliselta veneseuralta tiedon mahdollisesta hylkylöydöstä Laajalahden satamassa; seuran hallussa on vedestä ylös nostettu puinen hylyn rakenneosa. Löytö on toistaiseksi tarkistamaton. lnventointitiedon puuttuessa Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa alueen vedenalaisista muinaisjäännöksistä. Ruukinrannan alueella suunnitellaan lisärakentamista, mikä voinee aiheuttaa lisärakentamista myös venesataman vesialueella. Vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi Museovirasto esittää, että Ruukinranta - Tarvaspään kaavaalueen LS -alueella tehdään kaavavalmistelun yhteydessä arkeologinen vedenalaisinventointi sen selvittämiseksi onko kaava-alueella vedenalaisia muinaisjäännöksiä, jotka tulisi merkitä kaavaan muinaisjäännöksiksi. Ruukinranta-Tarvaspään asemakaavan tavoitteet ovat hyvät eli alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydentäminen pientalorakentamisella. Ruukinrannan kaavoituksen lähtökohtien käsittelyn yhteydessä aluetta on kuvattu osuvasti Espoon oloissa harvinaisuudeksi: juuri missään muualla ei ole yhdellä alueella näin paljon muinaismuistoja, historiallisia rakennuksia ja luontokohteita kuin Ruukinranta-Tarvaspäässä. Ruukinranta-Tarvaspään edustavan miljöön, kulttuurihistoriallisten arvojen ja luonnon ominaispiirteiden kannalta kaavalle asetettu rakentamisen kokonaismitoitus on kuitenkin huomattavan suuri, sillä nykyistä k-m2 on tarkoitus kasvattaa peräti kerrosneliömetriin. Lisääntyvä liikenne, uudet katulinjaukset ja läpiajoyhteys valtaväylille muuttavat tilannetta entisestään. Kaavan luontoselvityksessä esitettyjä arvokkaita ja säilytettäviä luontokohteita tullaan väistämättä menettämään. Ympäristökeskus katsoo, että kaavan kokonaismitoitusta tulee vielä tarkistaa vastaamaan paremmin alueen luonnon ja ympäristön kestokykyä. Lisäksi ympäristökeskus pitää hyvänä, että kaava-alueen toteuttamisen vaikutuksista tehdään erillinen Naturaarviointi. Ympäristökeskus esittää, että kaavan jatkokäsittelyn yhteydessä tulee korjata seuraavat keskeisimmät puutteet ja epäkohdat: - Kaavassa virkistysalueeksi merkitty Elfvikinmetsä kuuluu Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaiseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Elfvikin vanhan metsän alue on olennainen osa Laajalahden suojelualuekokonaisuutta, jonka vuoksi noin 20 hehtaarin laajuinen metsäalue on aikanaan varattu luonnonsuojelualueeksi merkinnällä SL lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa. Virkistysalueiksi asemakaavan valmisteluaineistossa merkitty Elfvikinmetsä ja Bruksudden tuleekin osoittaa luonnonsuojelualueiksi vastaavalla SL- merkinnällä alueiden pääkäyttötarkoituksen mukaisesti ja siten kuin ylempiasteisessa kaavassa on linjattu. - Ruukinrannan ydinalueen tiivistyessä luontoarvoiltaan tärkeitä lehtomaisia metsiä mm. kortteleissa ja on jäämässä katu- ja asuntorakentamisen alle. Jotta kaavoitukselle asetettuihin luontotavoitteisiin päästään edes osittain, on Ruukinrannan ehyimmät luontoyhteydet turvattava ja rajattava rakentamisen ulkopuolelle. AO-korttelit sekä siihen liittyvä asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteli (AL) Ville Vallgrenintien itäpuolella tulee säilyttää osana Viivi Paarmion puiston ja Ruukinrannanluhdan muodostamaa virkistysaluekokonaisuutta. Kortteleiden rakentaminen rannan tulvametsään edellyttäisi maisemakuvaa ja kosteikkoluontoa turmelevaa maantäyttöä. Ra-

5 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 5(8) 7. (100) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aimo Huhdanmäki Yksikön päällikkö Brita Dahlqvist-Solin Alueidenkäyttöpäällikkö kentaminen heikentäisi olennaisesti luontoselvityksen linnustollisesti arvokkaan rantalehdon ja lepakoille tärkeän kulkuyhteyden ominaispiirteitä. Pohjoisessa ongelmana on myös Turunväylältä kantautuva liikennemelu - Kaava-alueen pohjoisosissa tietyt asumiseen osoitetut korttelit sijoittuvat melualueelle. Mm. kortteleissa ja meluarvot nousevat vuoden 2030 ennustetilanteessa paikoin yli 60 dba melutason, jota ei voi pitää enää asumiselle hyvin soveltuvana alueena. Myös korttelin pohjoisosissa asumista on vaikea toteuttaa moottoritien yläpuolella siten, että se täyttää viihtyisän asumisympäristön vaatimukset. Myös ilmanlaadun kannalta pohjoisten asuinkortteleiden osat jäävät monin paikoin asuinrakentamiselle asetettujen suositusetäisyyksien alapuolelle. - Ruukinrannan venesataman yhteyteen merkitty yleinen pysäköintialue sijoittuu rakentamattomalle rantametsäalueelle, jossa todettiin jo ennen kaavan liitooravaselvitystä keväällä 2012 kahden liito-oravan asuttama kolo. Kyseinen esiintymispaikka on merkitty myös kaupungin liito-oravan paikkatietoaineistoihin. Keväällä 2013 tehdyssä liito-oravaselvityksessä lajin papanapuuhavaintoja on todettu aivan tämän alueen tuntumasta ja kohde sisältyy säästettäväksi suositeltuun liito-oravan minimialueeseen. Ympäristökeskus katsoo, että paikoitusalue tulee poistaa ja jättää kyseinen metsäalue luonnontilaiseksi osaksi Bruksuddenin suojeltavaa vanhan metsän aluetta. Paikoitusalueen sijainti ei tue myöskään tavoitetta, jonka mukaan Ruukinrannan venesatamaa ei ole tarkoitus laajentaa. - Natura-alueeseen liittyvän kaavan yhteydessä tulee kiinnittää selkeästi paremmin huomiota hulevesien hallintaan ja rakennusaikaisten hulevesien käsittelyyn. Ympäristökeskus esittää, että kaavalle laaditaan hulevesien hallintasuunnitelma ja että kaavassa otetaan huomioon riittävän tilan varaaminen hulevesien hallintaa varten. - Asemakaava-alueella on kaupungin paikkatietoaineistojen perusteella kaksi mahdollisesti pilaantuneen maan aluetta. Etenkin asuinkortteliin sijoittuva ja luokkaan 4 kuuluva kohde on osoitettava asemakaavassa ja varattava määräyksellä: Ennen asuinrakennusten rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava asuntorakentamiseen sopivaksi." (MRL 54, ) - Rantaan ja rannan tuntumaan ulottuvissa kortteleissa ja tulee varmistaa rantavyöhykkeen häiriöttömyys ja eläimistön kulkuyhteydet osoittamalla kaavassa luonnonmukaisena säilytettävät suojavyöhykkeet siten, että ranta-alueiden nykyluonne säilyy ehyenä ja niillä vältetään lahden luonnontilaa heikentävät muutospaineet (venelaiturit, ruoppaukset tms.) - Tarvaspäänrannan ja Elfvikinrannan yhteydet tulee osoittaa kaavassa selvästi statukseltaan luontopoluiksi erotuksena varsinaisesta rantaraitista, joka kulkee nykyisenä kevyen liikenteen ulkoilureittinä hieman ylempänä (Laajalahdenpolku/Elfvikintie/Elviranpolku). Kaavamerkintä voi olla sama, mutta reittien erilainen luonne on syytä täsmentää kaavamääräyksellä. Luonnonsuojelu Valtioneuvoston hyväksymään vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä Elfvikin metsä (AMO000033) on kaavaluonnoksessa merkitty VL/sm/sl alueek-

6 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 6(8) si. Suojeluohjelma-alueen pääkäyttötarkoitus tulee olla luonnonsuojelu ja kaavamerkinnän siten SL, joka se on myös Iainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvää aluetta on myös Elfvikin itäpuolella, lähellä venesatamaa, myös tämän merkintä tulee olla SL. Kaavaluonnoksessa alueella on mm. LP-alue. Liito-oravaselvityksen suositusten mukaan tämä alue sisältyy lisäksi liito-oravalle tärkeäksi todettuun säilytettävään minimialueeseen. LP -alue tulee poistaa. Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman rajaus (LVO010003) venesataman länsipuolella on laajempi kuin perustettu luonnonsuojelualue ja Natura-alue, myös tämä osa vesialueesta tulee merkitä SL-alueeksi. Turvesuontien risteyksen itäpuolinen Natura-alueen ulkopuolinen rantanlittyalue sisältyy myös Iintuvesiensuojeluohjelmaan. Kaavaluonnosta on tarkistettava niin, että kaikki valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet merkitään asianmukaisesti luonnonsuojelualueeksi SL. Kaavaluonnokseen on merkitty Kehä l:n rinnakkaistie (Laatokantie) Naturaalueen Iänsipuolelle. Tämä tie sijoittuu suurelta osin suojeluohjelmiin kuuluvalle alueelle (Elfvikin metsät, Laajalahden lintuvesi). Tämä alue on Iiito-orava selvityksessä todettu tärkeäksi kulkuyhteydeksi Ruukinrannasta länteen. Myös kaavailtu Raide-Jokerin linjaus kohdistuu samalle alueelle kuin Laatokantie. Yhteisvaikutukset Iiito-oravan esiintymiseen on selvitettävä. Viivi Paarmion puiston.- Ruukinrannan kokonaisuuteen on osoitettu uudisrakennuskortteleita Ville Vallgrenintien itäpuolelle. Korttelit sijoittuvat yleiskaavan virkistysalueen laidalle ja tulvavaara-alueelle. Luontoselvityksen mukaan alue on osa liito-oravien kulkuyhteyttä pohjoiseen. Kortteleiden osoittaminen on kyseenalaista kun otetaan huomioon maanpinnan korottamisen vaikutukset maisemaan ja arvokkaan luontoalueen vesitasapainoon. Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvat tieyhteydet ja lisääntyvä asutus edellyttävät, että kaavaratkaisun vaikutukset Laajalahden lintuveden Naturaalueeseen selvitetään luonnonsuojelulain 10. Luvun edellyttämällä tavalla. Kauempana Natura-alueesta sijaitsevilla kaava-alueen osillakin voi olla vaikutusta Natura-alueen luonnonarvoihin (korttelit ) esim. rantaan kohdistuvien muutospaineiden kautta. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös hulevesien hallinta. Natura-arvioinnissa on otettava huomioon kaikkien vireillä olevien valinnan perusteena oleviin luontoarvoihin todennnäköisesti vaikutuksia aiheuttavien maankäyttöä muuttavien kaavojen ja liikennehankkeiden yhteisvaikutukset. Ruukinrannan alueella on havaittu useita Iepakkolajeja. Mikäli alue säilyttää runsaspuustoisen yleisilmeensä, ei maltillinen täydennysrakentaminen todennäköisesti heikennä Iepakoiden elinympäristöä. Lepakoille tärkeä siirtymäreitti kulkee luonnonsuojelualueelta rantoja pitkin Tarvaspäähän ja sen säilyminen metsäisenä, ilman laajoja valoisia aukkoja, on tärkeää. Erityisesti korttelit ovat ongelmallisia. Kaavaluonnoksesta tulee vielä pyytää lausunto alkuperäisen Iepakkoselvityksen tekijältä, jotta on mahdollista arvioida heikentääkö suunniteltu täydennysrakentaminen Iepakoiden Iisääntymis- ja Ievähdyspaikkoja tai kulkuyhteyksiä. Rannan tuntumaan suunnitellun ulkoilureitin vaikutukset tulee selvittää Naturaarvioinnin yhteydessä ja se tulee toteuttaa enintään Iuontopolun kaltaisena, ei varsinaisena ulkoilureittinä. Laajalahden Iuonnonsuojelualueelle ei tule osoittaa uusia reittejä. Kulttuuriympäristö Alueelta on laadittu vanhojen huviloiden arvottaminen (inventointi), jota on hyödynnetty kaavan suojelutavoitteita laadittaessa. Suojeltavaksi esitetään kaavaselostuksen mukaan vanhimmat huvilat. ELY-keskus pitää ratkaisua rakennussuojelun näkökulmasta asianmukaisena. Osa rakennuksista (ilmeisesti jäl-

7 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 7(8) leenrakennuskauden talot) on jätetty suojelematta antamalla niille sr/ur - määräys. ELY-keskus katsoo, että rakennukset tulee kaavaselostuksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti suojella asianmukaisesti. Kaavan suojelutavoitteita on helpompi arvioida, mikäli rakennusinventointi on kaavan Iiiteaineistona. Asiakirjoista ei käy ilmi, onko alueelta tehty muinaisjäännösinventointi. ELYkeskus huomauttaa, että muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla. Ilman lain mukaista lupaa kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Tämä tulee mainita kaavamääräyksissä. Rakennussuojelulailla suojellut Tarvaspään rakennukset tulee osoittaa SRS -merkinnällä: "RakennussuojeIulaiIIa suojeltu rakennus". Lisäksi suojelupäätöksessä annetut suojelumääräykset tulee esittää joko kaavamääräyksessä tai ne on mainittava kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnän kuvauksessa on viitattava suojelupäãtökseen. Melu ja ilman laatu Kaavaluonnosasiakirjoissa todetaan, että tieliikenteen melu- ja ilmanpäästöt kuormittavat aluetta. On hyvä, että em. Ympäristön häiriötekijät on tiedostettu jo tässä vaiheessa. Kaavaselostuksen mukaan "Asuinalueiden suojaamiseksi tarvitaan lisää meluesteitä, kuten meluaitoja. Kaavan ehdotusvaiheessa tutkitaan tarkemmin melusuojaus rakennuksin ja meluestein. Melukysymyksiin pystytään siis ottamaan kantaa vasta kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaselostuksen mukaan alueelta on tehty alustava ilmanlaatuselvitys, jossa on todettu, että keskeisten epäpuhtauksien raja-arvot eivät ylity. ELY -keskus toteaa, että Ilmanlaatua tulee arvioida myös suhteessa ohjearvoihin. Hulevedet ja tulvantorjunta Hulevesien osalta ei pitäisi tulla erityistä ongelmaa, sillä alueelle on suunniteltu rakennettavaksi tavanomaisia pientaloja (e= 0,25-0,30), jolloin pihoilla riittää tilaa hulevesien johtamiselle. Kyseisessä kohdassa aaltoilu ei ole niin merkittävää, että se olisi suunnittelussa huomioon otettava seikka. Sen sijaan meritulva tulee ottaa huomioon kaavoituksessa uutta rakennuskantaa suunniteltaessa. Kaavassa tulee ottaa huomioon luonnoksena esitellyn oppaan vaatimukset alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista. Opas julkaistaan keväällä Tulvasuojelun vaikutukset maisemaan ja luontoon tulee selvittää. Haitalliset vaikutukset tulee poistaa tai minimoida kaavamääräyksin. Liikenne Kaava-alueen Iänsireunalla on Kehä I (seututie 101) ja pohjoisreunalla Turunväylä (valtatie 1). Kehä I toimii erikoiskuljetusreittinä, jonka toimintamahdollisuudet on tärkeää turvata. Asemakaavakartalla on varauduttu Laajalahdensolmun eritasoliittymän toteuttamiseen ja osoitettu Kehä l:n ylittävä Kurkijoensillan katuyhteys. Molemmissa kohdissa liitytään tällä hetkellä tasoliittymien kautta Kehä I:IIe. Laajalahdensolmun rakentaminen edellyttäisi Ruukinrannantien nykyisen liittymän katkaisemista ja Kurkijoensillan ylityksen rakentamista kyseiselle kohdalle sekä Laatokantien jatkamista. Kaavaselostuksessa tulee arvioida sitä, missä määrin Ruukinrannan alueen täydennysrakentaminen vaikuttaa tarpeeseen toteuttaa esitetyt liikennejärjestelyt. Laajalahdensolmun kohdalle jää liikennejärjestelyjen parantamisen jäl-

8 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät 8(8) keenkin liittymä, joten kaavakartalle on syytä merkitä liittymää osoittavat ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti- merkinnät. Kehä l:n ja Turunväylän maantien alueiden rajauksessa on huomioitu toteutettu Leppävaaransolmun eritasoliittymä sekä suunnitellut Laajalahdensolmun eritasoliittymä ja Kurkijoensillan ylitys. Kaava-aineistosta ei kuitenkaan selviä, mihin perustuen maantien alue on rajattu kaavakartalla. Tätä tulee selventää kaavaselostuksessa. Aluetta palvelevan bussiliikenteen pysäkit sijaitsevat Kehä l:liä ja Turunväylällä. Bussiliikenne on mahdollistettu alueen läpi kulkevalla kokoojakadulla. Kaavaselostuksessa tulee arvioida myös kokoojakadun kautta kulkevan bussireitin toteutumismahdollisuutta. Kaavassa tulee myös käsitellä Raide-Jokerin toteuttamisen vaikutuksia muun muassa kaava-alueen liikenteeseen. Raide-Jokeri on suunniteltu Iinjattavaksi Leppävaarasta Laajalahden kautta Otaniemeen, millä on vaikutuksia myös Ruukinranta-Tarvaspään kaava-alueella. Vaihtoehdoista Asemakaavaa varten on laadittu kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat kokoojakadun sijoittamisen ja asuntotyyppijakauman osalta toisistaan. Selostuksessa on esitettävä vaihtoehtojen vaikutusselvitykset ja selvitys tulosten huomioon ottamisesta. Vaihtoehdon valinnan perusteet on käytävä ilmi kaava-aineistosta.