Suomi venäläisten sijoittajien kohteena.

Transkriptio

1 Sumi venäläisten sijittajien khteena. Yrityksen perustaminen Sumessa venäläisen yrittäjän näkökulmasta. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalus Liiketaluden kulutushjelma Talushallint Opinnäytetyö Syksy 2015 Hirvnen Marina

2 Lahden ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutushjelma HIRVONEN MARINA: Sumi venäläisten sijittajien khteena. Yrityksen perustaminen Sumessa venäläisen yrittäjän näkökulmasta. Suuntautumisvaihtehdn pinnäytetyö, 55 sivua, 4 liitesivua Syksy 2015 TIIVISTELMÄ Tämä pinnäytetyö käsittelee venäläisten yritysten sijittumista Sumeen. Tutkimuksen tavitteena n selvittää venäläisen yrityksen sijitusprsessia Sumeen, esittää ikeudelliset vaatimukset yrityksen perustamiseen ja tutkita yrityksen haasteita. Tietlähteenä n käytetty kirjallista materiaalia, artikkeleita, haastatteluja ja tutkijan mia havaintja. Tavitteen saavuttamiseksi estellään ensin teriasan. Opinnäytetyön teriasassa käsitellään yleistä ulkmaista sijittumista kskevaa tieta. Siinä selvitetään Sumen markkinan kiinnstavuus ja yrityksen perustamisprsessi Sumessa venäläisten yrittäjien näkökulmasta. Empiirisen san tutkimuksen päätehtävänä n havaita haasteita venäläisten yritysten liiketiminnassa Sumessa. Empiirisen san tutkimus suritettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, käyttäen hyödyntäen teemahaastatteluja ja strukturitua kyselyä. Empiirisessä sassa selvitettiin venäläisten yritysten tilannetta Sumen markkinilla perustamisvaiheen jälkeen, havaittiin suurimmat haasteet yrityksen liiketiminnassa ja tehtiin jhtpäätökset. Tutkimuksessa tdettiin, että yritysten liiketiminnasta haasteellisimmaksi kettiin sumen kieli ja asiinti viranmaisten kanssa. Tämän lisäksi haasteelliseksi kettiin kulttuuriert ja erilaisten lupien saaminen liiketimintaa varten. Tutkimuksesta saatujen tulsten perusteella laadittiin yhteenvet, jka sittaa, mitkä asiat vat esteenä yrityksen sijittumiseen Sumeen ja esitettiin kehittämisehdtukset. Asiasanat: surat sijitukset, yrityksen perustaminen, venäläiset yritykset, Sumen markkinat, yritystiminnan esteet.

3 Lahti University f Applied Sciences Degree Prgramme in Business Studies Lahti University f Applied Sciences Degree Prgramme in Business Studies HIRVONEN MARINA Finland fr Russian investrs. Establishing a business in Finland frm the perspective f a Russian entrepreneur. Bachelr s Thesis in Financial Management 55 pages, 4 pages f appendices Autumn 2015 ABSTRACT This thesis deals with the investments f Russian cmpanies in Finland.The aim was t intrduce the investment prcess, t explain the legal requirements fr establishing a cmpany in Finland and t discuss the related challenges. Surces include literary materials, publicatins related t the tpic, interviews, and the authr s wn bservatins. The theretical backgrund f the study is presented first. It cntains general infrmatin n freign investments, discusses the attractiveness f the Finnish market and intrduces the prcess f starting a cmpany in Finland frm the perspective f Russian entrepreneurs. The research prblem is t find ut what are the biggest challenges Russian entrepreneurs faces in Finland. The study was carried ut by applying a qualitative research methd, and data was cllected thrugh an interview and a questinnaire survey. The questinnaire investigated the situatin f Russian cmpanies in the Finnish market after the start-up phase. The aim was t find the biggest challenges entrepreneurs face and draw cnclusins. The study fund that the biggest challenges are the Finnish language and cmmunicatin with authrities. In additin, cultural differences and btaining varius permits fr business were als cnsidered as challenges. Based n the results, the study presents a summary which includes the key bstacles Russian cmpanies may face when planning t invest in Finland. Keywrds: direct investment, establishing a cmpany, Russian cmpanies, the Finnish market, barriers t business.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Taustatiedt Tutkimusngelma ja tutkimuksen tavite Tutkimusmenetelmät ja aineistn keruu Tutkimuksen rakenne ja rajaus 7 2 YRITYSTEN PERUSTAMISPROSESSI SUOMESSA Timinta-ajatus ja liikeidea Liiketimintasuunnitelma Yritystiminnan luvanvaraisuus Yritystiminnan rahitus Yritysmudt ja niiden valinta Osakeyhtiön perustaminen Vakuutukset Kirjanpidn ja talushallinnn järjestäminen 27 3 ULKOMAISTEN YRITYSTEN ERITYISVAATIMUKSET Yritysten ulkmaalaisluvat Patentti,-ja rekisterihallituksesta Ulkmaalainen työntekijä Ert sumalaisessa ja venäläisessä liiketimintakulttuurissa 33 4 VENÄLÄISIÄ YRITYKSIÄ KOHTAAVAT HAASTEET Tutkimuksen tteutus Haastattelun avulla saatujen tietjen analysinti Kyselyn tulsten analysinti Jhtpäätökset Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti 49 5 YHTEENVETO 51 LÄHTEET 52 LIITTEET 58

5 1 1 JOHDANTO Tämä pinnäytetyö käsittelee venäläisten yritysten sijittumisprsessia Sumeen. Surilla sijituksilla tarkitetaan sellaisia investinteja, jissa hankitaan määräysvalta tai vaikutusvaltaa ulkmaisessa yrityksessä. Käytännössä rajana käytetään yleensä vähintään 10 prsentin mistussuuden hankkimista. Sura sijitus vi syntyä esimerkiksi yrityskaupalla tai uuden yrityksen perustamisella.(sumela 2009.) 1.1 Taustatiedt Kansainväliset surat investinnit (FDI) Sumeen vunna 2014 kasvivat hieman edellisvudesta. Invest in Finlandin tilastinnin mukaan Sumeen uusia ulkmaismisteisia yrityksiä tuli 229, kun vunna 2013 vastaava luku li 213. Eurpan taluden tilanne sekä Ukrainan kriisin tuma epävarmuus ja Venäjä-paktteet tekivät vudesta 2014 haastavan ulkmaisten investintien kannalta. (Finpr 2015.) Sumeen tulevilla surilla investinneilla n merkittävä kansantaludellinen hyöty. Investinnit stimulivat taludellista kasvua, luvat vientitulja ja työpaikkja, tuvat lisää päämaa tutekehitykseen ja vahvistavat liiketimintaverkstjamme. Ulkmaisilla investinneilla vidaan uudistaa sumalaista tutantrakennetta ja hankkia maahamme uutta teknlgiaa ja saamista. (Sumela 2009.) The Wrld Ecnmic Frum ( ) n listannut Sumen neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi. Sumi mudstaa Länsi-Eurpan näkökulmasta katsttuna pienen markkina-alueen, mutta hukuttelee investintimaana hyvän innvaatinsa ja infrastruktuurinsa vuksi. Sumen innvaati n listattu maailman parhaaksi. (The Wrld Ecnmic Frum 2015.)

6 2 Liiketiminnan harjittaminen n Sumessa vapaata sekä suhteellisesti helppa (Airaksinen 2011, 14). Ulkmainen yritys vi hyötyä mahdllisista kannustinrahista ja saa tutkimustieta, kska krkeakulut ja yritykset tekevät yhteistyönä tutkimuksia. Sumi n hyvin avin talus, jhn ulkmaiset yritykset vat tervetulleita. (Invest in Finland 2011.) Alla levassa kuvissa 1 nähdään, että tilastn mukaan merkittävimpiä Sumeen investineita maita livat vunna 2013 Rutsi ja USA. Kuvi 1 Ulkmaiset surat sijitukset Sumeen sijittajan ktimaan mukaan vunna 2013, sijituskanta (Tilastkeskus 2014). Kuvissa 1 nähdään, että Venäjän investinnit eivät le vielä kvin merkittäviä, vaikka maiden välinen ulkmaankauppa n muuten varsin kehittynyttä. Venäjä n Sumen npeimmin kasvava lähimarkkina-alue, kiinnstus EU:n ja Sumen markkinihin n venäläisten yritysten kesken aika is. Isimmat Venäjän kaupungit Mskva ja Pietari vat läheisyydessä ja liikennemahdllisuudet erittäin hyvät. Venäjän talus n hyvin kasvanut viime vusina ainakin 2013 vuteen asti. Myös Sumen valti ja paikkakunnat vat kiinnstuneet investintiin. Paikkakunnille n perustettu kehittämisyhtiöitä, jiden tehtävänä n yritysten neuvnta ja

7 3 avustus kaikissa sijittumiseen liittyvissä asiissa ja yrityksen perustamisesta, muun muassa venäjän kielellä. Riippumatta sitä, venäläisten yritysten investinnit vat suhteellisesti aika pienet. Etlan ja Sumen Pankin tteuttama tutkimus Hw des freign direct investment measure real investment by freign-wned cmpanies sittaa, että surien ulkmaisten investintien tilastt vat aliarviineet ulkmaisten yritysten tekemiä reaali-investinteja Sumeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin ajanjaksa Tilastjen antama kuva jää vaillinaiseksi muun muassa siksi, että khdemaassa j timivat ulkmaiset yritykset käyttävät investintiensa rahitukseen usein muita rahituskanavia kuin ulkmaisen knserniyhtiönsä päämaa. Ne vivat rahittaa san investinneistaan esimerkiksi ttamalla pankkilainaa Sumesta tai ulkmailta, jllin nämä summat eivät näy surissa sijituksissa.(etla 2014.) Kansalliset asiantuntijat arviivat yrittäjyysplitiikan ja säätelyn, rahituksen, fyysisen infrastruktuurin sekä markkiniden dynamiikan yrittäjyyttä tukevaksi. Krkeakulutuksen ja erityisten khdennettujen plitiikkahjelmien ei arviida tukevan yrittäjyyttä yhtä hyvin. Sutuisat asiantuntija-arvit eivät kuitenkaan khtaa tdellisuutta suhteellisesti vaatimattmalla taslla levan uusyritysperustanaan näkökulmasta. Onkin kysyttävä, nk markkinilla sellaisia tekijöitä, jtka jarruttavat yritysten perustamista, hyvistä yrittäjyyttä tukevista eksysteemin sista hulimatta.( Turun ylipist 2014.) Tutkimuksessa lisi hyödyllistä selvittää, mitkä esteitä venäläisillä yrityksillä n Sumen markkinilla, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kaikkien edellytysten riippumatta, surat sijitukset Venäjältä vat muiden maihin humattavasti pienempi. Siitä syystä pinnäytetyön tekijä n päättänyt tutkita venäläisten yritysten tilannetta Sumessa yrityksen perustamisvaiheessa ja sen jälkeen, selvittää haasteita ja vaikeuksia yrityksen tiellä ja selvittää, millä tavin mahdllisia esteitä Sumen markkinaan pääsyyn visi vähentää.

8 4 Täysin samanlaista tutkimusaiheesta ei le tehty, mutta n tehty lähellä levista aiheista vunna 2011 kaksi pinnäytetyötä. Opinnäytetyö Käsikirja Lahden alueelle sijittuville venäläisille yrityksille (Tuminen, 2011) n pöytäkirjatutkimus. Tutkimuksen tavitteena li laatia sijittumispas: käsikirja Lahden alueelle sijittuville venäläisille yrityksille timeksiantajan hyödyksi. Timeksiantajana li Lahden kehittämiskeskus Lakes. Opinnäytetyössä li tutkittu vain teriatietja yrityksen perustamisesta ja sijittumisesta Sumesta Venäjälle ja Venäjältä Sumeen. Tässä tutkimuksessa kerätään paitsi teriaa, myös haastattelujen ja kyselyn avulla saatuja tietja yritysten haasteista Sumen markkinilla ja panstetaan yritysten vaikeuksiin liiketiminnan perustamisen jälkeen. Minna Hirvsen pinnäytetyössä Ulkmaisten yritysten etablituminen Sumeen (Hirvnen 2011) li aiheena ulkmaisen yrityksen perustaminen Sumessa. Työn aihe li aika laaja ja n kskenut kaikkia ulkmaisia yrityksiä. Empirian suudessa n tutkittu haasteita erityisesti yritysten perustamisvaiheessa, tiedt li hankittu muutaman ulkmaisyritysten haastattelujen avulla. Tämän tutkimuksen aihe n kapeampi, työssä tutkitaan venäläisten(ei kaikki ulkmaisten) yritysten sijittumisprsessia Sumeen, haasteita yritysten liiketiminnasta enemmän perustamisen jälkeen ja tehdään sen sekä asiantuntijiden haastattelun tutkimusmenetelmän hyödyntämällä, että venäläisten yritysten kyselyn avulla. 1.2 Tutkimusngelma ja tutkimuksen tavite Ulkmaisille markkinille pyrkivä yritys khtaa lukuisia markkinille pääsyn esteitä: kuljetuskustannukset, kaupan ja investintien esteet, markkinita kskevan kkemuksen ja tiedn puuttuminen (asiakkaista, kilpailijista, lainsäädännöstä jne.), yrityksen tuntemattmuus ja ulkmainen imag jne. Kaikkien näiden esteiden vittaminen vaatii aikaa ja rahaa.(aijö 2007,17.)

9 5 Venäläisten yritysten sijitukset Sumeen eivät le vielä kvin merkittäviä. Sumen valti ja paikkakunnat vat kiinnstuneet hukuttelemaan enemmän investinteja, hyödyntäen Sumea ja Venäjää maantieteellisestä sijainnista. Olisi kiinnstava tietää, miksi investinnit Venäjältä eivät kasvaa, vaikka venäläisillä yrityksillä n halu ja mahdllisuus investida Sumeen. Sumen viranmaisilla ja paikkakunnilla n myös halu ja mahdllisuus ttaa investinteja vastaan ja Sumea pidetään hyvänä investintikhteena. Sumessa n hyvä ilmapiiri yritysten perustamiseen: mnet viralliset ja vapaaehtiset yhtiöt ja prjektit n tarkitettu antamaan yrittäjille apua ja yrittäjien n aika helppa perustaa yritys. Perustamisen jälkeen yrittäjän plku ei le niin helpp kuin yrityksen perustamisvaiheessa. On khtuullisen helppa perustaa yritys, mutta sen jälkeen n paljn vaikeuksia ennen kuin yrityksen liiketiminta tulee kannattavaksi. Tämän pinnäytetyön tavitteena n selvittää venäläisen yrityksen sijitusprsessia Sumeen, antaa alittaville yrittäjille mahdllisimman tärkeitä tietja yritystiminnasta Sumessa, esittää ikeudelliset vaatimukset yrityksen perustamiseen ja havaita haasteita ja esteitä yrityksen käytännön liiketiminnassa. Tavitteena n löytää sellaisia asiita, jita sumalaiset eivät le ttaneet aiemmin humin, mutta jtka vaikeuttavat prsessia nimenmaan venäläisten kannalta. Tutkimuksen avulla pyritään etsimään syitä, miksi sijittajan yritystiminta Sumessa sujuu eri tavalla kuin yrittäjä suunnitteli alkuunsa. Tämän työn tutkimusngelmana n selvittää, mitkä vat suurimmat haasteet Sumen markkinilla venäläisten yrittäjien näkökulmasta, nk tällaisia esteitä jiden takia yritys jaa perustamatta. Tutkimusngelman selvittämiseksi etsitään vastauksia kysymyksiin: Mistä syystä päädytään sijittamaan Sumeen ja perustamaan yritystä Sumessa?

10 6 Mistä yritys saa apua liiketiminnassaan, nk yrittäjällä riittävästi tietja rganisaatiista, jissa saadaan neuvntaa ja tukea? Ovatk yrittäjät nnistuneet liiketiminnassaan Sumessa ja js ei, mistä syystä? Yritysten esteiden selvittäminen n tärkeää, kska nimenmaan venäläiset sijittajat tuvat työpaikkja ensisijaisesti venäjänkielisille maahanmuuttajille Sumessa, jiden työttömyysaste n muiden väestöryhmien verrattuna suurempi. Tutkimuksesta visi lla hyötyä alittaville venäläisille sijittajille, jtka suunnittelevat laajentaa liiketimintaa Sumeen ja myös paikkakunnan asiantuntijille jiden timintaan kuuluu yritysneuvnta ja muille yrityksiä palveleville rganisaatille kuten esimerkiksi kirjanpit,-ja knsultintiyrityksille. 1.3 Tutkimusmenetelmät ja aineistn keruu Opinnäytetyö tteutetaan kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, käyttäen hyödyntäen teemahaastatteluja ja strukturitua kyselyä. Teriasan tutkimusaineist kerätään pääasiassa kirjallisuudesta, artikkeleista ja elektrnisista lähteistä. Lisäksi työssä n käytetty kirjittajan maa tietämystä ja havainnintia, jka n hankittu masta henkilökhtaisesta kkemuksesta liiketiminnan perustamisesta ja harjittelusta knsultintiyrityksessä. Tietja hankitaan haastattelemalla paikalliset kehittämisyhtiöiden asiantuntijat. Lisää tietja kerätään kyselyn avulla venäläisiltä yrittäjiltä, jilla n liiketiminta Sumessa. Empirian suudessa tehdään ensin kartitus, mitä yleisiä esteitä n yrityksillä Sumen markkinilla. Kartitus tehdään haastattelemalla asiantuntijita, jiden tehtävään kuuluu yrityksen neuvnta ja palvelu. Näiden perustella laaditaan strukturitu kyselylmake, jiden avulla

11 7 esitellään yrityksille kysymyksiä ja selvitetään, mitä esteitä ne vat kkeneet liiketiminnastaan. 1.4 Tutkimuksen rakenne ja rajaus Tutkimus n jateltu viiteen eri päälukuun ja niiden alalukuihin. Kuvissa 2 n kuvattu tutkimuksen rakenne ja eteneminen. Jhdant Yrityksen perustamisprsessi Ulkmaalaisten yrityksen perustamisvaatimukset Empirian san tutkimus Yhteenvet KUVIO 2. Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen ensimmäisen luvun mudstaa jhdant. Jhdannssa selvitetään tutkimuksen taustaa, tutkimuksen tavitteet ja tutkimusngelmat sekä tutkimuksen hyöty. Jhdannn taustalla selvitetään yleistä ulkmaisia sijituksia kskevaa tieta, Sumen markkinan kiinnstavuus ja työn aiheen valintaa. Tämän lisäksi luku sisältää kuvauksen tutkimuksen rakenteesta. Tutkimuksen tinen ja klmas pääluku käsittelevät tutkimuksen tereettista viitekehystä. Tutkimuksen tisessa pääluvussa käsitellään yrityksen perustamista. Siinä perehdytään yrityksen perustamiseen ja esitellään eri yritysmutjen tunnuspiirteet. Tässä luvussa perehdytään myös alittaville yrityksille tarjlla leviin erilaisiin rahitusmutihin. Rahitusmutja vat tukimutiset rahituslähteet, pankki ja erilaiset avustukset.

12 8 Klmessa pääluvussa tutkitaan ne erityispiirteet ja vaatimukset jtka n Sumen lainsäädännön mukaan säädetty EU:n ulkpulelta tuleville ulkmaalaisille, jhn ryhmän venäläiset yrittäjät kuuluu. Neljäs pääluku mudstaa tutkimuksen empiirisen san. Empiriasan tutkimus tehdään myös ulkmaisen yrityksen näkökulmasta, kska sa niiden vaikeuksista liiketiminnassa vi jhtua juuri se seikka, että yrittäjä n ulkmaalainen. Luvussa kerätään aineist, käsitellään ja analysidaan. Sen jälkeen esitellään tutkimuksen tulkset. Viimeisessä, viidessä pääluvussa n yhteenvet, jssa vedetään yhteen työn tereettinen viitekehys ja empiriasuus, tehdään jhtpäätökset tutkimuksen tulista ja arviidaan pinnäytetyön tteutuksen nnistumista ja jatktutkinnn mahdllisuutta. Tutkimuksen aihe n rajattu yritysperustamisprsessiin ja liiketimintaan ja yrittäjien lähdemaahan. Tutkimuksen khderyhmä n venäläiset yritykset, jiden liiketiminta n Etelä-Sumessa (Ktka-Haminan, Kuvlan ja Lahden seutu), kska venäläiset vat perustaneet paljn yrityksiä Etelä-Sumessa. Etenkin Kaakkis-Sumessa venäläiset ja muut ulkmaalaiset vat innkkaita yrittäjiä. Siellä jka kuudes uusi yrittäjä n venäläinen ja jka neljäs ulkmaalainen (Talussanmat 2013). Tutkimukseen mukaan n tettu yrittäjät, jtka vat tulleet Sumeen perustamaan yritystä, ei maahanmuuttajien perustamia yrityksiä Sumessa, kska tutkimuksen tarkituksena li tutkita nimenmaan venäläisten yritysten sijittumista ja liiketimintaa Sumessa. Työssäni tutkitaan yritysten vaikeuksia perustamisen jälkeen, kska yllämainituilla paikkakunnilla timivat kehittämisyhtiöt tekevät yritysten perustamisprsessista suhteellisesti helppa.

13 9 2 YRITYSTEN PERUSTAMISPROSESSI SUOMESSA Yrityksen perustaminen vaatii paljn suunnittelua. Yrityksen perustamisvaiheisiin kuuluvat alustava liiketimintasuunnitelma, rahituksen järjestäminen, yritysmudn valinta, perustamisasiakirjat ja perustamisilmitukset, yritystiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen, vakuutusten ja kirjanpidn järjestäminen. Yrityksen perustamisprsessi kuvaillaan alla levassa kuvissa 3. Kuvi 3 Yrityksen perustamisen vaiheet (Perustamispas 2015). Yrityksen perustaminen sisältää kaikki yllämainitut vaiheet, mutta usein eri vaiheita selvitetään samanaikaisesti. (Perustamispas 2015). Seuraavaksi katstaan tarkemmin, mitä yrityksen perustamisvaiheet vat.

14 Timinta-ajatus ja liikeidea Timinta-ajatus kert, miksi yritys perustetaan. Se vastaa kysymykseen, miksi yritys n markkinilla. Timinta-ajatus n yleensä tiivis, muutaman lauseen pituinen kuvaus yrityksen liiketiminnan perusideasta. Liian laaja timinta-ajatus ei le timinnallinen. Tisaalta taas liian tiivis määritys timinta-ajatuksesta saattaa jättää näköpiirin ulkpulelle yrityksen kannalta keskeisiä mahdllisuuksia. (Hlpainen 2012, 12.) Liikeidean tulisi vastata kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Se n kuvaus yrityksen tavasta menestyä tietyllä timinta-alalla. Liikeidea määrittelee, kuinka timinta-ajatusta tteuttamalla ansaitaan rahaa ja saadaan aikaan kannattavaa timintaa. Se kert, miksi yritys n lemassa. Liikeidea kuvaa yrityksen tarjamia tutteita tai palveluita ja sitä, mitä varten yritys ja sen tutteet n tehty. Siinä määritellään myös yrityksen asiakasryhmä ja se, miten yritystimintaa lisi tarkitus harjittaa. Liikeidean tulee speutua ympäristön muutksiin ja siksi yrityksen timinta harvin perustuu vain yhteen liikeideaan. Jtta ideasta syntyy kannattavaa liiketimintaa, sen ptentiaalisen asiakaskunnan tulee lla riittävän laaja. Liiketiminnalle tulee lla riittävät markkinat. (Ilmniemi ym. 2009, 52.) 2.2 Liiketimintasuunnitelma Ennen yrityksen perustamista tulee tehdä hyvä liiketimintasuunnitelma. Se n kattava kuvaus yrityksen timintaympäristöstä, markkiniden mahdllisuudesta, yrityksen timinnasta, timintaperiaatteista, resursseista ja niiden kehittämisestä. Siitä n hyötyä erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa. Rahitusneuvtteluissa liiketimintasuunnitelma n keskeinen dkumentti markkinilla menestystä arviitaessa ja sidsryhmille kein nähdä liiketiminnan kknaisuus. Alittavan yrityksen suunnittelu keskittyy liikeidean rajaamiseen ja mien resurssien esittelyyn. (Iskangas & Kinkki 2004, ) Liiketimintasuunnitelma n kirjallisessa mudssa leva suunnitelma, jka laaditaan myös rahittajia varten.

15 11 Liiketimintasuunnitelmasta n hyötyä yrittäjälle, sillä siinä laitetaan kirjalliseen mutn ajatukset yritystiminnasta. (Hlpainen & Levnen 2007, ) Liiketimintasuunnitelman tulisi sisältää ainakin perustiedt yrityksestä eli siinä kerrtaan yrityksen nimi, timinta-ajatus, timiala ja sijaintipaikkakunta. Tämän lisäksi suunnitelmassa n kuvaus yrityshankkeesta ja perustelut yrityksen perustamiselle sekä suunnitellulle liikeidealle. Yrityshankkeesta tehdään SWOT-analyysi eli luetellaan yrityksen vahvuudet, heikkudet, uhat ja mahdllisuudet. Vahvuudet ja heikkudet vat yrityshankkeen sisäisiä tekijöitä, jita arviidaan suhteessa kilpailijihin. Mahdllisuudet ja uhat vat taas ulkpulisia, tulevaisuudessa nähtäviä tai ennakitavia tekijöitä. SWOT-analyysi pakttaa yrityksen perustajan tarkastelemaan liikeideaa kriittisesti. (Hlpainen & Levnen 2007, 57.) Eräitä tärkeimmistä asiista liiketimintasuunnitelmassa vat erilaiset laskelmat, jissa arviidaan yrityksen pääman tarvetta, yritystiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdllisuuksia. Mahdlliset rahittajat edellyttävät sitä aina.(yritysstartti 2015.) Rahituslaskelma Rahituslaskelman avulla n tarkitus suunnitella ja sittaa timinnan kustannuksia ja investinteja ennen timinnan käynnistämistä. Yksinkertaisimmillaan laskelman rahantarvesassa kuvataan, mitä pitää hankkia, jtta timinta pystytään alittamaan järkevästi. Rahantarvesissa n siis kuvattuna myös alkuajanjaks, jllin myyntitulja ei välttämättä le vielä riittävästi, mutta kuluja n kuitenkin, kuten puhelinlaskut, ma tultarve, palkat, vukrat ja niin edelleen.(yritys- Sumi 2015.) Rahituslaskelman khdassa "rahan lähteet" luetellaan, mistä tarvittava rahitus mudstuu. Tästä laskelmasta selviää esimerkiksi pankille se, paljnk lainaa llaan hakemassa ja mitä lainasummalla n tarkitus

16 12 hankkia ja mitä muuta rahitusta n.(yritys-sumi 2015.) Laskelmasta selviävät myös yrittäjän mat rahalliset panstukset sekä lemassa levien laitteiden ja työkalujen suus (niin kutsuttu apprttimaisuus). Laskelman avulla timinnan alittamiseen liittyviä taludellisia riskejä ja tarpeita vidaan tasapainttaa, suunnitella ja arviida eurina.(liiketimintasuunnitelma 2015.) Kannattavuuslaskelma Kannattavuuslaskelma auttaa hahmttamaan, millainen myyntitavite yritykselle tulisi asettaa. Tätä laskelmaa vi verrata erilliseen myyntibudjettiin, jssa arviidaan sitä, kuinka paljn myyntiä tutteilla pitää saada suunnitellusta asiakaskunnasta. Kannattavuuslaskelma ei siis vielä ta kantaa myynnin ennustamiseen ja sen tarpeeseen, ja tästä jhtuen sen tekeminen ei le vaikeaa. Kannattavuuslaskelmaa tehtäessä tarkastellaan kuluja, jita timinta synnyttää myynnistä riippumatta. Nämä tultarpeet ja kulut lasketaan yhteen. Seuraavaksi määritellään timintaan käytettävissä leva aika, kuten myymälässä aukilaikjen mukaan ja muuten esimerkiksi työtunnit viikssa, kuukaudessa ja niin edelleen. (Liiketimintasuunnitelma 2015.) Lpputulksena laskelma sittaa, kuinka paljn myyntiä määrätyllä ajalla ja hinnalla täytyy vähintään lla, jtta timinta lisi kannattavaa ja jtta se tuttaisi riittävästi tula yrittäjän tarpeisiin. Tätä tulsta vi sitten verrata myyntiennusteeseen tai tuntumaan siitä, kuinka paljn myyntiä n mahdllista saada.(yritys-sumi 2015.) 2.3 Yritystiminnan luvanvaraisuus Jidenkin elinkeinjen harjittaminen n säädetty luvanvaraiseksi. Js elinkeinn harjittaminen n säädetty luvanvaraiseksi, n ennen timinnan alittamista hankittava lupa sekä ilmitettava myönnetystä luvasta kaupparekisteriin.

17 13 Luvanvaraisia elinkeinja vat mm. ajneuvjen katsastustiminta alkhlin anniskelu ja myynti alkhlin valmistus- ja tukkumyyntiluvat apteekit, lääketehtaat, lääketukkukaupat, lääkevalmisteiden ja eläinlääkevalmisteiden myynti, rhdsvalmisteiden myynti arvpaperiliikkeiden ja ptiyhteisön timinta, arvpaperipörssitiminta (valtivarainministeriö) jalmetallitutteiden valmistus ja maahantunti kaivkset; esiintymän hyväksikäyttöikeus ja valtaukset keintekisten lannitusaineiden ja valmistettujen rehujen valmistus sekä siementavarain kauppa lentliikenteen reitti- ja tilausliikenneluvat panttilainaustiminta perintätiminta tisen lukuun pstitiminnan harjittaminen sijitusrahasttiminta sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen, valmistaminen, krjaaminen, hultaminen ja käyttäminen, sähkön tuttaminen ja siirt muuhun kuin maan käyttöön teletiminta terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastinti. (Sumen yrittäjät 2015.) Tisilla alilla pitää tehdä ilmitus viranmaisille vaikka varsinaista lupaa ei tarvitakaan. Ilmitus kske muun muassa kampaam ja parturiliikkeitä, kauneus-ja jalkahitlita ja tatuintiliikkeitä. (Perustamispas 2015.) Eräiden liikkeiden, kuten elintarvikkeita myyvien tilissa tulee ennen käyttööntta surittaa tarkastus ja hakea niiden käyttöönttn lupa kunnan terveysviranmaiselta (Sumen Yrittäjät 2015). Ennen elinkeintiminnan alittamista n aina selvitettävä, nk aittu elinkeintiminta luvan- tai ilmituksenvaraista (Perustamispas, 2015).

18 Yritystiminnan rahitus Tuttaakseen tavarita ja palveluksia yritys tarvitsee päämaa. Niitä tekijöitä jita käytetään tutantprsessissa, kutsutaan fyysiseksi päämaksi. Niitä sakkeita, velkakirjja, lainja, jita käytetään fyysinen pääman hankkimiseen, kutsutaan rahituspäämaksi. (Leppiniemi, Puttnen 2002,11.) Rahituslähteet Uuden yritystiminnan alittamiseen tarvitaan aina päämaa. Rahituslaskelmien avulla selvitetään, kuinka paljn alkupäämaa yrityksen perustamiseen tarvitaan. Laskelmien avulla selvitetään myös, mistä rahitus n tarkitus järjestää. Alkavalle yrittäjälle tavallisimmat rahituslähteet vat marahitus ja lähipiiri. Tämän lisäksi pankki ja Finnvera myöntävät erilaisia lainja. (Sumen yrittäjät 2015.) Oma pääma Yrityksen malla päämalla käsitetään varat, jtka yritys n itse hankkinut tai sijittanut yhtiöön. Yrityksen sidttua maa päämaa vat sakepääma, ylikurssirahast, vararahast ja arvnkrtusrahast. Tilikauden vitt ja tappit vat vapaata maa päämaa, kuten myös muut rahastt, jista n saatu tuttja. Näitä vidaan jakaa vapaasti. (Sumen yrittäjät 2015.) Osakeyhtiötä perustaessa siihen tehdään päämasijitus, jka n minimissään eura. Päämasijituksen vastineeksi mistajat saavat sakkeita. Nämä vat yhtiön maa päämaa.(villa, Ossa & Saarnileht 2007, 270.) Ylikurssirahastn varja vidaan käyttää tappin kattamiseen, mikäli yrityksessä ei le vapaata maa päämaa tarpeeksi. Vararahasta ja ylikurssirahasta vidaan käyttää myös sakepääman krttamiseen. (Leppiniemi 2002, 76.)

19 15 Arvnkrtusrahast n sakeyhtiön rahast, jka n mudstettu yrityksen käyttömaisuuden arvnnususta, ja näitä varja saa käyttää ainastaan sakeantiin (Sumen yrittäjät 2015). Vieraspääma Vieras pääma n velkarahitusta eli rahittaja antaa yrityksen käyttöön varja krvausta vastaan ennalta svituksi ajaksi (Villa, Ossa & Saarnileht 2007, 270). Pankin rahituslähteet Pankit tekevät yhteistyötä Finnveran kanssa ja myöntävät lainaa, jhn saavat Finnveralta takauksen. Suurempiin investinteihin pankit myöntävät lainaa, mikäli yrityksellä n lainalle riittävät vakuudet. Käyttöpääman tarpeeseen pankit vivat avata yritykselle lutllisen tilin. Tällä vidaan hallita yrityksen kassanhallintaa ja tämä vastaa vaihtuviin käyttöpääman tarpeisiin. Yritys vi myös saada lyhytaikaisia pienempiä kulutusluttja tasaamaan käyttöpääman tarpeita. (Perustamispas 2015.) Finnvera Finnvera n valtin mistama erityisluttlaits, jnka tarkituksena n edistää yritysten rahitusmahdllisuuksia. Finnveralta yritykset vivat saada lainaa tai takauksen rahitustiminnalleen. Finnvera mahdllistaa rahituksen sellaisille yrityksille, jilla n riittävät kannattavuuden mahdllisuudet, mutta ei välttämättä riittävää vakuus- tai marahitussuutta, jta taas pankit edellyttävät. Pankit ja Finnvera tekevät yhteistyötä. Rahituksen myöntämisen perusteena n kannattavuusarvi. Alittavan yrittäjän n liiketimintasuunnitelman ja laskelmien avulla näytettävä, että perustettava yritys n kannattava. Yleensä rahittajat edellyttävät % marahitussuutta. (Perustamispas, 2015.) Naisyrittäjälaina n tarkitettu yrityksille, jka työllistää enintään viisi henkilöä ja jssa naiset vat enemmistösakkaina ja jta nainen jhtaa. Yritys vi lla timintaansa alittava tai j timiva yritys. Naisyrittäjälainaa

20 16 käytetään laite- ja kneinvestinteihin, käyttöpäämatarpeisiin tai muihin timinnan kehittämis- tai laajennushankkeisiin. Lainaa vidaan myöntää yrityksille lähes kaikilla timialilla lukuun ttamatta maatilatalutta, metsätalutta ja rakennusliiketiminnan perustajaurakintia. Lainaa myönnetään enintään eura ja sitä n mahdllista nstaa yhdessä tai useammassa erässä. (Hlpainen 2012,170.) Pienlaina n samantapainen kuin naisyrittäjälaina. Sitä myönnetään alittaville ja j timintaa harjittaville yrityksille laite- ja kneinvestinteihin, käyttöpäämatarpeisiin tai muihin hankkeisiin. Lainaa myönnetään kaikille yrityksille lukuun ttamatta maatilatalutta, metsätalutta ja rakennusliiketiminnan perustajaurakintia. Pienlainaa vidaan myöntää enintään eura. (Finnvera 2015.) Investinti- ja käyttöpäämalaina n tarkitettu alittaville ja j timiville yrityksille. Lainaa vidaan myöntää ktimaisiin rakennus-, laite-, ja kneinvestinteihin. Tämän lisäksi lainaa vidaan myöntää käyttöpäämatarpeisiin ja erilaisiin mistusjärjestelyjen rahittamiseen. Investinti- ja käyttöpäämalainalla vidaan rahittaa kaikkia timialja lukuun ttamatta maatilatalutta, metsätalutta ja rakennusliiketiminnan perustajaurakintia. Laina n tarkitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jtka työllistävät krkeintaan 250 henkilöä ja jiden liikevaiht n enintään 50 miljnaa eura tai taseen lppusumma enintään 43 miljnaa eura. Erityisin perustein tätä lainaa vidaan myöntää myös suuryrityksille. (Finnvera 2015.) Pientakaus auttaa yrityksiä saamaan pankista rahitusta erilaiseen investinti- ja käyttöpäämatarpeisiin. Pientakaus n pankkien ja Finnveran välinen pientakausspimus, jka mahdllistaa npeamman takauspäätöksen Finnverassa. Spimuksessa n mukana mm. Nrdea Pankki Sumi Oyj, Samp Pankki Oyj ja Aktia Pankki Oyj. Finnveran takaus vi lla enintään 60 % lainasta, mutta kuitenkin niin, ettei Finnveralta saatujen takausten määrä ylitä eura. Pientakaus n tarkitettu alittaville ja j timiville yrityksille. Yrityksen pitää työllistää enintään 49 henkilöä. Timialana vi lla mikä vain paitsi maatilatalus,

21 17 metsätalus ja rakennusliiketiminnan perustajaurakinti. (Hlpainen 2012,173.) Tuet ja avustukset Sitra n Sumen itsenäisyyden juhlarahast, jnka tarkituksena n sijittaa päämaa yrityksiin. Sitran tarkituksena n edistää hyvinvintia Sumessa ja tukea kehitystä. Sitra rahittaa yritystimintaa muuts- ja kasvualilla. Sitra sijittaa päämaa terveydenhultalalle, kunta-alalle, energia- ja knetellisuuteen. Yrityksillä jihin Sitra sijittaa päämaa, n ltava mahdllisuus laajentua kansainvälisille markkinille. (Sitra 2015.) Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) tarjaa tukea yrityksille niiden timinnan alussa ja kehittämisessä. Ely- keskukselta saa rahitustukea, sekä kulutus- ja kehittämispalveluja. Ely-keskus myöntää tukirahitusta yrityksen eri tarpeisiin. Sieltä saa tukirahitusta mnille eri alille kuten maataluteen, teknlgiaan ja kalataluteen. Ely- keskukselta yrittäjä vi saada tukea ensimmäisen työntekijän palkkamenihin. Tukea vivat saada myös alle 10 henkilön yritykset. Tukea myönnetään alittaville yrityksille ja yrityksille, jtka laajentavat timintaa ja tarvitsevat käyttömaisuutta tai tekevät muuts- tai parannustöitä. Tuen määrä riippuu yrityksen ksta ja sijainnista. Sumi n jaettu tukialueisiin, ja esimerkiksi Uudellamaalla pieni alle 10 henkeä työllistävä yritys, jnka liikevaiht n alle 2 miljnaa eura vudessa, vi saada tukea 35 %. (Elykeskus 2015.) Tekes rahittaa yritysten kehitysprjekteja, jilla tavitellaan kasvua ja liiketiminnan uudistamista. Tärkein rahituksen khderyhmä vat kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pk-yritykset. Tekesin rahitus vi lla avustusta tai lainaa. (Tekes 2015.) Starttiraha n valtinmyöntämä timeentultukea alittavalle yrittäjälle. Sillä turvataan yrittäjän timeentula yritystiminnan alussa, jllin yritystiminta ei le vielä kunnlla käynnistynyt. Starttirahaa vi saada, js ei nsta muita tukia, eikä yritystiminnan yhteydessä le muita

22 18 tulnlähteitä. Tuen myöntämisen edellytyksenä vat yrittäjäkkemus tai - kulutus, mahdllisuudet kannattavaan yritystimintaan ja lisäksi tarpeellisuus tuen saamiseen yrittäjän timeentuln kannalta. (Hlpainen 2012, ) Vunna 2015 starttirahaa vi saada keskimäärin nin eura kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Sitä myönnetään yleensä kahdessa sassa, jista ensimmäinen sa myönnetään kuudeksi kuukaudeksi. (Perustamispas 2015.) 2.5 Yritysmudt ja niiden valinta Yritystiminnan alittamisessa ensimmäinen tärkeä kysymys n spivan yritysmudn valitseminen. Sumessa tunnetaan yksityisliike eli yksityinen elinkeinnharjittaja, henkilöyhtiöt (avin yhtiö ja kmmandiittiyhtiö), suuskunta sekä sakeyhtiöt (yksityiset ja julkiset). Muina mahdllisuuksina etenkin ulkmaisen yrityksen khdalla n sivuliikkeen perustaminen Sumeen. (Perustamispas 2015.) Seuraavassa käsitellään lennaisia piirteitä eri yritysmudista. Yksityinen elinkeinnharjittaja (timinimi) Kun yritystiminta perustuu suureksi saksi yrittäjän maan ammattitaitn ilman, että tarvitaan ulkpulisten apua, luntevin timintatapa n timia liikkeen- tai ammatinharjittajana (esim. lääkärit, asianajajat, parturit). Tällöin liiketiminta n suhteellisesti pientä ja perustuu yrittäjän maan työpankseen.(perustamispas 2015.) ETA-alueen ulkpulella asuva tarvitsee aina patentti- ja rekisterihallituksen pikkeusluvan liiketiminnan harjittamiseen yksityisyrittäjänä. Liikkeenharjittaja vastaa kaikella maisuudellaan yritystiminnastaan ja timinnan harjittajan n kyettävä sittamaan, että hän selviytyy taludellisesti vastuustaan. (Hlpainen 2012, 23.)

23 19 Avin yhtiö Js liiketiminnassa n mukana useita henkilöitä, jtka sallistuvat aktiivisesti yhtiön timintaan työpanksellaan, spiva yhtiömut n avin yhtiö. Tällöin edellytetään, että yhtiömiehet tuntevat hyvin tisensa ja vivat luttaa tistensa. Yhtiön perustaminen vaatii vähintään kahta yhtiömiestä eli henkilöä, jtka vivat lla lunnllisia,-tai ikeushenkilöitä.(perustamispas 2015.) Perustamisasiakirjana n yhtiöspimus, jka kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Avimen yhtiön yhtiömiesten tulee lla ETA-alueella asuvia. Muutin yhtiömies tarvitsee patentti- ja rekisterihallituksen luvan. Mikäli avimella yhtiöllä ei le ketään Sumessa asuvaa timinimen kirjittajaa, n yhtiöllä ltava Sumessa asuva edustaja. Yhtiön perustaminen ei vaadi välttämättä rahallisia panksia, vaan yhtiömiehet sijittavat yhtiöön yhtiöpanksen, jka vi lla rahaa maisuutta tai työtä. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvitteista yhtiön maisuuden lisäksi myös henkilökhtaisella maisuudella. (Patentti,-ja rekisterihallitus 2015.) Kmmandiittiyhtiö Tämä yhtiö muistuttaa suuresti avinta yhtiötä. Suurin er n siinä, että kmmandiittiyhtiössä n ltava vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja lisäksi yksi tai useampi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvitteista myös henkilökhtaisella maisuudella. Äänettömät yhtiömiehet sen sijaan sijittavat yhtiöön varja ja heidän vastuunsa rajittuu heidän sijittamaansa pankseen. Yhtiöspimus sisältää samja määräyksiä kuin avimen yhtiön salta kuitenkin niin, että äänettömien yhtiömiesten pansten arv n määritettävä rahana ja spimukseen n tettava määräykset äänettömän yhtiömiehen vittsuuden laskemisesta ja suuden siirtämisestä. Yhtiöpankset vivat lla myös muuta kuin rahaa eikä niiden vähimmäismäärää le säädetty laissa. Vastuunalaisen yhtiömiehen, jka asuu ETA-alueen ulkpulella, n haettava pikkeuslupa patentti- ja rekisterihallitukselta.(patentti,-ja rekisterihallitus, 2015.)

24 20 Osuuskunta Osuuskunta n yhteisö, jnka jäsenmäärää eikä suuspäämaa le ennalta määrätty. Osuuskunnan vi perustaa vähintään klme lunnllista henkilöä tai yhteisöä. Perustajien n tultava suuskunnan jäseniksi. Osuuskunnan tarkituksena n yleensä jäsenten taludenpidn tai elinkeinn tukemiseksi harjittaa taludellista timintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen suuskunnan tarjamia palveluita. Osuuskunnan jäsenet eivät le henkilökhtaisessa vastuussa suuskunnan velvitteista. (Hlpainen 2012, 34.) Osakeyhtiö Osakeyhtiöt Sumessa tunnetaan yksityinen sakeyhtiö (OY) ja julkinen sakeyhtiö (OYJ). Yksityisen sakeyhtiön sakepääman vähimmäismäärä n eura ja julkisen eura. Yksityisen sakeyhtiön sakkeita ei vi saattaa julkisen kaupankäynnin khteeksi. Osakeyhtiöitä kskevia säännöksiä käsitellään tarkemmin yhtiön perustamismenettelyä käsiteltäessä. (Patentti,-ja rekisterihallitus 2015.) Sivuliike(filiaali) Yhtenä timintamutna n perustaa Sumeen ulkmaisen elinkeinnharjittajan sivuliike, jlla tarkitetaan esimerkiksi venäläisen yhtiön saa, jka harjittaa Sumessa Venäjällä sijaitsevasta kiinteästä timipaikasta. Tällaisen sivuliikkeen timinimestä tulee ilmetä sen ikeudellinen lunne. Lisäys n yleensä pääliikkeen nimen jälkeen esimerkiksi: OOO Russia, sivuliike Sumessa.(Patentti,-ja rekisterihallitus 2015.) 2.6 Osakeyhtiön perustaminen Ulkmaalaisen yrittäjän näkökulmasta kuitenkaan kaikkia yritysmuta ei vi valita, kska timinimessä ja henkilöyrityksissä perustajan asuinpaikka pitää lla Sumessa. Ulkmaalainen jka asuu EU:n ulkpulella vi

25 21 perustaa timinimen tai henkilöyrityksen vain PRH: luvalla. (Patentti,-ja Rekisterihallitus 2015.) Susituin tapa Sumessa harjittaa yritystimintaa n perustaa sakeyhtiö. Sumessa n kaksi erilaista sakeyhtiömuta: yksityinen sakeyhtiö ja julkinen sakeyhtiö. Seuraavissa kappaleissa käsitellään tarkemmin yksityistä sakeyhtiötä. Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään yksi sakkeenmistaja. Osakeyhtiön perustamisesta tehdään perustamisspimus. (Sumen yrittäjät 2015.) Perustamisilmitus Kun halutaan perustaa sakeyhtiö, täytyy tehdä sakeyhtiön perustamisilmitus. Tästä ilmituksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: spimuksen päivämäärä, kaikki sakkeenmistajat ja kunkin merkitsemät sakkeet, sakkeiden merkintähinta, millin sakkeet tulee maksaa, yhtiön hallituksen jäsenet ja yhtiön tilintarkastaja. (Hlpainen 2012,42.) Perustamisilmituksen lisäksi sakeyhtiötä perustettaessa tulee laatia yhtiöjärjestys, jssa ilmenee yrityksen timinimi, ktipaikkakunta Sumessa sekä timiala. Jk perustamisilmituksessa tai yhtiöjärjestyksessä tulee myös määritellä yrityksen tilikausi. (Sumen yrittäjät 2015.) Valmis perustamisilmitus ja yhtiöjärjestys tulee rekisteröidä klmen kuukauden sisällä sen allekirjittamisesta Patentti- ja rekisterihallitukseen. Osakkeet tulee lla maksettuna ennen kuin tehdään rekisteröinti-ilmitus. Js rekisteröinti-ilmitusta ei tehdä klmen kuukauden sisällä perustamisilmituksen allekirjittamisesta, vidaan yhtiön perustaminen katsa rauenneeksi. Ennen kuin yritys n rekisteröity Patentti- ja rekisterihallitukseen, se ei vi tehdä situmuksia tai hankkia ikeuksia. (Sumen yrittäjät 2015.)

26 22 Vastuut ja hallint Osakeyhtiö n itsenäinen ikeushenkilö. Tällä tarkitetaan sitä, että sakkeenmistajat eivät le vastuussa yrityksen velvitteista muulla kuin sijittamallaan päämalla. Yhden henkilön mistamassa sakeyhtiössä sakkeenmistaja vi kuitenkin jutua tekemään erilaisia spimuksia esimerkiksi pankin kanssa, jtta se vi nstaa lainaa pankista. Jissain tapauksissa sakkeenmistaja vi jutua laittamaan pankin velvituksesta itsensä takaajaksi, jtta sakeyhtiö vi nstaa pankista lainaa. Näissä tapauksissa sakkeenmistaja vastaa myös pankin kanssa tehtyjen spimusehtjen mukaisesti lainan takaisinmaksusta henkilökhtaisella maisuudellaan. (Villa ym. 2007, 58.) Osakeyhtiön ylin timielin n yhtiökkus, jssa sakkeenmistajat vivat käyttää päätösvaltaansa (Villa ym. 2007, 72). Osakkeenmistajien äänet määräytyvät suhteessa heidän mistamiinsa sakeyhtiön sakkeisiin. Käytännössä tämä timii yleisesti niin, että mitä enemmän sakkeenmistaja mistaa sakeyhtiön sakkeita, sitä enemmän päätösvaltaa hänellä n. Yhtiökkuksessa tehtävien päätöksien tulee saada enemmistö sakkeenmistajien äänistä. Tällä tarkitetaan, että vähintään yli 50 prsentin tulee äänestää kyseisen asian pulesta. (Villa ym. 2007,76.) Yhtiökkus pidetään viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päätyttyä. Vaikka sakeyhtiöllä lisi vain yksi sakkeenmistaja, tulee yhtiökkus pitää. Js esimerkiksi sakeyhtiön tilikausi päättyy vuden viimeisenä päivänä eli , tulee yhtiökkuksen lla pidettynä ennen heinäkuun ensimmäistä päivää. Yhtiökkuksessa n päätettävä seuraavista asiista: 1) tilinpäätöksen vahvistaminen 2) tilikauden vitn käyttäminen 3) vastuuvapauden antaminen hallituksen jäsenille ja timitusjhtajalle

27 23 4) seuraavalle kaudelle valittavat hallituksen ja hallintneuvstn jäsenet sekä tarvittaessa tilintarkastajan valitseminen 5) yhtiöjärjestyksessä svittujen muiden asiiden käsittely. (Perustamispas 2015.) Yhtiökkuksesta tulee tehdä aina kirjallinen pöytäkirja, jsta tulee ilmetä minä päivänä se n järjestetty, sekä siinä tulee lla tarvittavat allekirjitukset. Yhtiökkuksen pöytäkirjan allekirjittamiseen vaaditaan vähintään kahden sakkeenmistajan allekirjitus, js kyseisessä sakeyhtiössä n enemmän kuin yksi sakkeenmistaja. (Villa ym. 2007, 73.) Vertus Vunna 2015 sakeyhtiöiden tulvertus pysyy samalla taslla kuin vunna 2014 eli 20 prsentissa. Osakeyhtiöt vat itsenäisiä vervelvllisia eli sakeyhtiön verista vastaa vain yritys, ei yrittäjä itse henkilökhtaisessa vertuksessaan. Vertettava tul lasketaan sakeyhtiöissä vähentämällä vähennyskelpiset ment vernalaisista tulista. Js yrityksen tult vat suuremmat kuin ment, tästä ylimenevästä suudesta tulee maksaa tulvera. (Verhallint 2015.) Palkanmaksu ja singnjak Osakeyhtiössä varja ei vida nstaa yksityisttina kuten timinimessä. Yrittäjä vi nstaa sakeyhtiöstä palkkaa ja mahdllisia luntisetuja. Palkat vat vähennyskelpisia yrityksen vertuksessa. Yrittäjä määrittelee itselleen tarvitsemansa palkan ja hankkii itselleen sen mukaisen verkrtin. Palkanmaksupäivä svitaan erikseen, mutta sen n kuitenkin ltava viimeistään palkanmaksukauden päättävänä päivänä, ellei le svittu tisin. (Mäkinen 2014, 109.) Osakeyhtiössä vitnjak sinkina sakkeiden mistajille n mahdllista. Osinkjen jak ei saa jhtaa yrityksen maksukyvyttömyyteen. Yrityksen tulee käyttää harkintaa sinkjen jassa, jtta yrityksen

28 24 taludellinen tila pysyy sen jälkeen vakaana. Js singnjasta seuraisi yrityksen maksukyvyttömyys, visi yhtiön jht jutua vahingnkrvausvastuuseen. Tällä tarkitetaan sitä, että yritys ei visi suriutua singnjan takia velistaan ja singnjak lisi tehty tämä asia tiedstaen. (Villa ym. 2007, ) Osinkjen nstaminen n yksi kein yrittäjälle nstaa varja yrityksestään. Osinkjen vertus sakkeen mistajalle n sittain vervapaata. Osinkjen vertusta n uudistettu vunna Veruudistus ti mukanaan useita uudistuksia. Yrittäjän täytyy miettiä tarkin, kuinka nstaa varja yrityksestään. Vudesta 2014 lähtien singista 8 prsenttia sakkaan mistamien sakkeiden matemaattisesta arvsta, tisin sanen nettvarallisuudesta, n eurn asti 75-prsenttisesti vervapaata ja 25-prsenttisesti päämatula. Yli 8 prsentin ylittävästä suudesta eurn asti 25 prsenttia n vervapaata ja 75 prsenttia n ansitula. Osingt, jtka ylittävät eurn rajan, vat 15-prsenttisesti vervapaita ja 85- prsenttisesti päämatulina vertettavaa tula. (Mäkinen 2014, 108.) Luntisedut ja vervapaat henkilökuntaedut Luntisetuja, jita yritys vi maksaa palkansaajalle, vat asunt-, auttalli-, ravint-, aut ja puhelinetu. Edellä mainittujen etujen lisäksi vidaan työntekijälle tarjta myös muita luntisetuja, jiden arvna käytetään käypää arva. Luntisetujen vertusarvt n tarkemmin määritelty verhallinnn sivuilla ja ne vahvistetaan erikseen jkaiselle vudelle. (Verhallint 2015.) Luntisedut vat saajalleen sa ennaknpidätyksen alaisesta palkasta. Js esimerkiksi työnantaja tarjaa työntekijälle puhelinetua, jnka vertusarv n 20 eura vunna 2015, tämä lisätään hänen rahapalkkansa päälle. Käytännössä siis, js työntekijän rahapalkka n bruttna 4500 eura, tähän lisätään 20 eura, jsta tehdään ennaknpidätys. (Tmperi 2013.)

29 25 Työnantaja vi kustantaa tiettyjä etuja työntekijöilleen ilman, että työntekijä jutuu maksamaan niistä. Yksi näistä eduista n Internet-yhteys. Työnantaja vi maksaa työntekijälle ktikäyttöön Internet-yhteyden, js se n tarkitettu työntekn. Js Internet-yhteyden mukaan kuuluu niin santtu viihdepaketti, katstaan sen levan vernalaista tula työntekijälle. (Verhallint 2015.) Tisena vervapaana etuna vidaan mainita työnantajan mahdllisuus tarjta työntekijöilleen maehtista liikunta- ja kulttuuritimintaa. Työnantaja vi antaa vervapaasti tällaisen edun 400 eurn asti. Liikunta- ja kulttuuritiminnan tulee lla khtuullista, jkaiselle työntekijälle mahdllista ja täyttää tietyt verttajan antamat ehdt. Ehtna n, että vervapaa liikunta,- ja kulttuurietu n työnantajan järjestämää sekä tavanmaista. Js työntekijä staa liikunta, - tai kulttuuripalvelun itse ja timittaa kuitin tästä työnantajalle, n tämä etu työntekijälle vernalaista tula. (Verhallint 2015.) 2.7 Vakuutukset Yrittäjän n hankittava yritykselleen myös vakuutukset. Niitä n mnia ja erilaisiin tarpeisiin. Yritykselle n pakllisia vakuutuksia, jita vi täydentää vapaaehtisilla vakuutuksilla. Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL n pakllinen vakuutus yrittäjälle. Yrittäjän eläkevakuutus edellyttää timimista yrittäjänä. Tällä vakuutuksella turvataan ssiaaliturva yrittäjälle. Se turvaa yrittäjän timeentula sillin, kun yritystiminta päättyy työkyvyttömyyden, työttömyyden tai ikääntymisen vuksi. (Perustamispas 2015.) Vapaaehtinen yrittäjän vakuutus n henkivakuutus, jka antaa turvaa lähimaisille ja yritykselle, mikäli yrittäjä kulee yllättäen. Yrittäjän tapaturmavakuutus turvaa työtapaturmien ja ammattitautien sattuessa.

30 26 Tämän lisäksi vakuutus kattaa myös vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat. (If Yrittäjän vakuutukset 2015). Tapaturmavakuutus n vähennyskelpinen kulu yritykselle (Perustamispas, 2015.) Yrittäjä vi liittyä työttömyyskassaan. Ammatinharjittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) n itsenäinen eikä timi minkään liitn yhteydessä. AYT n tarkitettu kaikille yrittäjille ja ammatinharjittajille yritysmudsta ja timialasta riippuen. Sumen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) n myös situtumatn työttömyyskassa, jnka timintaa valv Vakuutusvalvntavirast. Yrittäjä maksaa työtuln mukaan vakuutusmaksuja. Mikäli yrittäjä lpettaa kknaan yritystiminnan tai keskeyttää sen yli 4 kuukaudeksi, vidaan katsa yrittäjän levan työtön ja hänen n mahdllisuus saada yrittäjäpäivärahaa.(meretniemi & Ylönen 2009, 93.) Yrittäjän n tettava myös työntekijöilleen vakuutukset. TyEL n pakllinen työntekijän eläkevakuutus. Työntekijä pitää vakuuttaa TyEL:n mukaan, js työntekijä n vutias ja saa palkkaa yli 57,10 eura. (Perustamispas 2015.) Vuden 2015 keskimääräinen TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu n 24 % työntekijälle maksettavasta palkasta (Sumen yrittäjät 2015). Työntekijän suus TyEL maksusta, jnka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä n alle 53-vutiaiden työntekijöiden salta 5,7% ja 53 vutta täyttäneiden työntekijöiden salta 7,2%.(Perustamispas 2015.) Työnantajan sairausvakuutusmaksu n myös pakllinen vakuutus. Vunna 2015 sairausvakuutusmaksun suuruus n 2,08% palkasta(perustamispas 2015). Yrittäjän n tettava työntekijöilleen myös lakisääteinen tapaturmavakuutus. Tämä antaa turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Mikäli yrityksessä työskentelee yrityksen mistaja, yhtiömies tai sakas, jka mistaa yrityksestä enintään pulet (50 %), n yrittäjän

31 27 tettava myös hänelle lakisääteinen työtapaturmavakuutus. (If yrittäjän vakuutukset 2015.) Vunna 2015 tapaturmavakuutusmaksu n 0,1-7,0 % palkasta timialasta riippuen(perustamispas 2015). Työntekijöille n tettava työttömyysvakuutus. Työnantaja maksaa vunna 2015 vakuutusmaksua palkkasummasta 0,80 %. Palkkasumma saa lla krkeintaan eura. Ylimenevästä sasta maksetaan 3,15 %. Työntekijä maksaa palkastaan työttömyysvakuutusmaksua 0,65 %. (Sumen yrittäjät 2015.) Työntekijöille n tettava ryhmähenkivakuutus. Tämä n svittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Ryhmähenkivakuutusmaksun suuruus vunna 2015 n 0,067 %. (Sumen yrittäjät 2015.) Yrityksen vapaaehtinen vakuutus n vahinkvakuutus, jka turvaa yllättävän vahingn varalta esimerkiksi tulipaln. Vastuuvakuutus turvaa yritystä mahdllisilta vahingnkrvausvaateilta, js tiselle n aiheutettu vahinka. Tutevastuuvakuutus kattaa krvausvelvllisuuden kskien tutteita tai palveluita kskevissa vahingissa. Keskeytysvakuutus krvaa menetyksiä liiketiminnan keskeytyessä. Timinta vi keskeytyä sittain tai kknaan esimerkiksi tulipaln tai knerikn takia. (If yrittäjän vakuutukset 2015.) Oikeusturvavakuutus sujaa yritystä, mikäli se jutuu ikeudenkäyntiin. Tämä vakuutus kattaa ikeudenkäynti- ja asianajkuluja. (If yrittäjän vakuutukset 2015.) 2.8 Kirjanpidn ja talushallinnn järjestäminen Sumen kirjanpitlaki määrää jkaisen, jka harjittaa liike- tai ammattitimintaa, surittamaan timinnasta kirjanpita (Kirjanpitlaki 1336/1997,1 ).

32 28 Talushallintn kuuluu kirjanpidn lisäksi myös paljn muita timia, kuten esimerkiksi laskutus, maksuliikenne, palkanlaskenta, kirjanpit, erilaiset ilmitukset viranmaisille ja taludellinen raprtinti jhdlle ja sidsryhmille. Talushallinnn timinnt vat usein määräaikihin sidttuja ja pakllisia. (Ksnen & Pekkanen 2010, 7.) Timinnan painpisteen tulee lla tuttavassa timinnassa, jten talushallint n järjestettävä niin, että sen tuttama tiet n ikeaa ja lutettavaa sekä tutettu mahdllisimman kustannustehkkaasti. On hulehdittava siitä, että talushallinnn timintatavat vastaavat tämän päivän asetettuja haasteita. (Kivumäki & Lindfrs 2012, 11.) Menestyvä yritys tarvitsee menestyvän talussastn. Yrityksen talussast kerää, rekisteröi, yhdistelee ja raprti yrityksen timinnasta syntyvää taludellista tieta. Tietjärjestelmät timivat työn tukena ja niitä vidaan mukata yrityksen kehityksen mukaan. Talushallinnn prsessit, työtavat ja työvälineet vat muuttuneet ajan saatssa. Yhä kasvava trendi n sähköistyminen. Sähköisellä talushallinnlla tarkitetaan talushallinnn tehstamista tiettekniikkaa ja svelluksia sekä erilaisia sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Digitaalisessa talushallinnssa pulestaan kaikki talushallinnn tietvirrat ja käsittelyvaiheet vat autmatisituja ja digitaalisessa mudssa. (Lahti & Salminen 2008, 19 21; Ktvaara 2012.) Alittavan yrittäjän n mietittävä, kuinka hän hitaa man yrityksensä talushallinnn. On päätettävä, hitaak yrittäjä talushallinnn itse, nk hänellä tarvittavaa ammattitaita siihen vai palkkaak hän siihen man työntekijän vai ulkistak hän san tai kknaan talushallinnn ulkpuliselle ammattilaiselle. (Tkla & Brg 2011.) Yhä useammin yrityksen talushallint n ulkistettu. Tavanmaisimpia ulkistamistimintja vat kirjanpit ja tilinpäätös, myynti- ja streskntrat, palkanlaskenta sekä ver- ja muiden ilmitusten hit. Tähän yritys n ryhtynyt usein kustannus syistä ja saamisen puutteessa. Yrityksellä ei le itsellään varaa hankkia ajanmukaisia hjelmistja sekä

33 29 ammattitaitista henkilöstöä hitamaan talushallinnn tehtäviä. (Tkla & Brg )

34 30 3 ULKOMAISTEN YRITYSTEN ERITYISVAATIMUKSET Ulkmaalaisen kansalaisuus vaikuttaa siihen, mitä lupia ja rekisteröintejä hän tarvitsee Sumeen muuttaessaan. Venäjän kansalaiset eli EU/ETAalueen ulkpulelta muuttavat tarvitsevat leskeluluvan vidakseen työskennellä tai harjittaa elinkeintimintaa Sumessa. Js henkilön vakinainen asuinpaikka tai ktipaikka n ETA-alueen ulkpulella, saatetaan tarvita Patentti,-ja rekisterihallituksen lupa yrityksen perustamiseen tai yrityksen jhttehtävissä timimiseen.(perustamispas 2015.) 3.1 Yritysten ulkmaalaisluvat Patentti,-ja rekisterihallituksesta Sumessa elinkeina saa harjittaa: 1) lunnllinen henkilö, jlla n asuinpaikka Eurpan talusalueella; 2) sumalainen yhteisö ja säätiö; sekä 3) Sumessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkmainen yhteisö ja säätiö, jka n perustettu jnkin Eurpan talusalueeseen kuuluvan valtin lainsäädännön mukaan ja jlla n sääntömääräinen ktipaikka, keskushallint tai päätimipaikka jssakin Eurpan talusalueeseen kuuluvassa valtissa. Patentti- ja rekisterihallitus vi myöntää luvan harjittaa elinkeina myös muulle kuin 1 mmentissa tarkitetulle lunnlliselle henkilölle sekä ulkmaiselle yhteisölle ja säätiölle. Luvan tarvetta ei ratkaise kansalaisuus, vaan asuinpaikka tai ktipaikka.(laki elinkeinn harjittamisen ikeudesta 122/ ) Patentti,-ja rekisterihallituksen luvan tarvitsevat: 1.Yksityinen elinkeinharjittaja, jnka pysyvä asuinpaikka ei le ETAalueella.

35 31 2. ETA-alueen ulkpulella asuvat sakeyhtiön tai suuskunnan hallituksen ja hallintneuvstn varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, js yhdelläkään heistä ei le pysyvää asuinpaikkaa ETA-alueella. Js vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä n asuinpaikka ETA-alueella, lupaa ei tarvita. Muussa tapauksessa PRH:n lupa tarvitaan. 3. Osakeyhtiön ja suuskunnan timitusjhtaja, jlla ei le pysyväasuinpaikka ETA-alueella. 4. Sivuliikkeen Sumeen perustava ulkmainen yhteisö tai säätiö, jka n ETA-alueen ulkpulelta. (PRH 2015.) Lupaa haetaan vapaamutisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee käydä ilmi seuraavat seikat: 1) Hakijan nimi, kansalaisuus, asuinpaikka sekä valti, jssa asuinpaikka sijaitsee. 2) Mitä lupaa tai lupia haetaan (esimerkiksi lupaa timia sakeyhtiön hallituksen jäsenenä). 3) Mihin yritykseen lupahakemus liittyy. Timinimen lisäksi kerrtaan Y- tunnus, js yrityksellä se j n. 4) Perustelu luvan myöntämisen tarpeellisuudelle. 5) Hakijan tai tämän asiamiehen pstisite ja mahdlliset muut yhteystiedt. (PRH 2015.) Hakemus päivätään ja sen allekirjittaa jkainen hakija tai tämän valtuuttamana henkilö. Kun valtuutettu allekirjittaa hakemuksen, liitetään mukaan avin asianajvaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja ikeaksi tdistettuna jäljennöksenä. (PRH 2015.) 3.2 Ulkmaalainen työntekijä Ulkmaalainen n henkilö, jka n EU/ETA-maiden kansalainen mukaan lukien Phjismaiden kansalainen, tai klmansien maiden kansalainen eikä näin llen le sumalainen. Klmannen maan kansalainen n muun

36 32 kuin EU/ETA-maan kansalainen eli Eurpan ulkpulelta tullut henkilö. Työntek-ikeus perustuu ulkmaisen työntekijän tapauksessa työntekijän leskelulupaan tai siihen ettei sitä tarvita sekä EU/ETA-maan kansalaisuuteen. ( Ulkmaalaislaki 301/ ) Tässä luvussa kerrtaan, mitä ulkmaalainen henkilö Sumessa tarkittaa, sekä käsitellään häneltä vaadittavia lupia. Ulkmaalaiseen työntekijään svellettavat työehdt, vertus ja ssiaaliturva käydään myös läpi tässä kappaleessa ja kyseiset aiheet n eritelty vielä sumalaisessa yrityksessä työskentelevään sekä lähetettyyn työntekijään. Eurpan Uninin ulkpulelta tuleva ulkmaalainen vi tarvita: 1. Oleskeluluvan 2. Työntekijöiden leskeluluvan, tai 3. Elinkeinharjittajan leskeluluvan EU:n ulkpulelta tuleva ulkmaalainen, jka aik tehdä työtä Sumessa, tarvitsee yleensä työntekijän leskeluluvan. Jihinkin työtehtäviin riittää pelkkä leskelulupa. (TE-palvelut 2015) Kun ulkmaalaisille n myönnetty leskelulupa vähintään vudeksi, hänen pitää käydä ilmittautumassa maistraatissa. Ulkmaisen ikeus työntekn Sumessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. Eurpan talusalueen kansalaiset saavat työskennellä Sumessa ilman työlupaa, kun taas ETA-alueen ulkpulisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän leskelulupa. (TE-palvelut 2015.) Työntekijän leskelulupa n lupa, jka vaaditaan klmansien maiden kansalaisilta ansityön tekemistä varten. Kuten ulkmaalaislaissa (301/2004) 73 ja 74.pykälässä n säädetty työnantajan, timeksiantajan, pääurakitsijan, pääteettäjän tai muun spijapulen n varmistettava, että

37 33 palvelukseen tulevalla tai palveluksessa levalla ulkmaalaisella n työntek-ikeus. (Ulkmaalaislaki 301/ ,74.) Mikäli työnantaja palkkaa muun kuin uninin kansalaisen tai pysyvällä leskeluluvalla leskelevan ulkmaisen, hänen tulee timittaa työvimatimistlle selvitys työnten keskeisistä ehdista. (Työsujelu 2015.) Oleskelulupaa pitää hakea yleensä ennen maahan saapumista. Työntekijällä pitää lla työpaikka valmiina ennen kuin hän vi hakea työntekijän leskelulupaa. Työnantajan tulee vahvistaa, että hän varmasti palkkaa työntekijä töihin. Yleensä tämä tehdään slmimalla työspimus. Työnantaja vahvistaa tiedt lmakkeella TEM 054 ja allekirjituksellaan. Työntekijä ei vi alittaa työskentelyä ennen, kuin hänelle n myönnetty työntekijän leskelulupa.(te-palvelut 2015.) Js sakeyhtiön mistaja itse työskentelee sakeyhtiössä, hän tarvitsee työskentelyä varten työntekijän leskeluluvan. Oleskelulupaa ei myönnetä vain sillä perusteella, että henkilö mistaa sakkeita, vaan pitää myös työskennellä yhtiössä ja työn tulee tapahtua Sumessa.(Perustamispas 2015.) 3.3 Ert sumalaisessa ja venäläisessä liiketimintakulttuurissa Mnikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys vat nusseet tärkeiksi keskustelunaiheeksi sumalaisissa yhteisöissä, plitiikassa ja myös elinkeinelämässä. Aiheiden taustalla n neljä tekijää: sumalaisten yritysten kansainvälistyminen, taluden rakenteiden glbalisituminen, laajentunut vurvaikutus ulkmailla ja maahanmuutt. (Kivist 2002, 255.) Maan, alueen ja paikkakunnan yrityskulttuurin tuntemus n avaintekijä yrityksen menestymiseen. Pitkäkestista timintaa vieraassa ympäristössä suunniteltaessa kulttuurin tuntemus saattaa nusta kriittiseksi tekijäksi. (Iivari 2007, 154.)

38 34 Kulttuuriert vivat helpsti aiheuttaa ngelmia yrityksen sisällä. Tisaalta kulttuuriert vivat synnyttää synergiaa eri kulttuurien täydentäessä tisiaan ja tarjavat uusia mnipulisia näkökulmia ja innvaatiita. (Kivist 2002, 259.) Js venäläinen yrittäjä haluaa menestyä yrittäjänä Sumessa, n tärkeää että hän tuntee sumalaisen yrityskulttuurin. Sumalaisen yrityskulttuurin peruspiirteitä tunteminen n tärkeä, kska sen avulla yritys pystyy paremmin palvelemaan asiakkaitaan. (Infpankki 2015.) Lutettavuus ja aikataulujen nudattaminen Aikataulujen nudattaminen ja spimusten kunniittaminen vat tärkeitä asiita sumalaisessa yrityskulttuurissa. Sumalaiset haluavat käyttää aikaa järkevästi. He tekevät paljn aikatauluja ja erilaisia suunnitelmia ja pitävät niistä kiinni. He myös dttavat, että muutkin pitävät niistä kiinni. (Infpankki 2015.) Kun sumalainen pyrkii ehdttmaan täsmällisyyteen, venäläinen käsitys ajasta n venyvämpi. Kkukset alkavat, kun kaikki santtajat vat saapuneet. (Mustnen 2015.) Sumalainen pitää myös rehellisyydestä. Js teet spimuksen, sitä tulee nudattaa. Sumalaiset ratkaisevat ristiriidat mielellään neuvttelemalla, sillä tavalla, että tuls n paras mahdllinen kaikkien kannalta.(infpankki 2015.) Puhuttelu Tasa-arv sumalaisessa työelämässä näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki sinuttelevat tisiaan asemasta riippumatta. Työntekijöiden mielipidettä kysytään ja mielipiteet tetaan humin työn suunnittelussa (Infpankki 2015.) Venäläiset käyttävät hyvin usein etu- ja isännimeä. Vanhempia henkilöitä puhuteltaessa n hyvä käyttää etunimi - ja isännimi yhdistelmää. Hyvin yleistä n diminutiivimutjen käyttö etunimistä ikein hyvien tuttujen kanssa keskusteltaessa. Venäjällä ei kskaan sinutella, vaan teitittely n

39 35 nrmaali puhuttelutapa. Sinuttelu tulee kysymykseen hyvien tuttavien kanssa, tällöinkin mainitaan isännimi. Myös pitkään tunteneet työkaverit teitittelevät tisiaan (Mustnen 2015.) Kmmunikintityyli Sumalaiset puhuvat yleensä suraan, eikä suraan puhumista pidetä epäkhteliaana. Sura puhe n nrmaalia myös työelämässä. Js esimerkiksi aika ei riitä työtehtävän tekemiseen, se kannattaa sana suraan esimiehelle. Kkuksissa ja palavereissa vidaan tervehtimisen jälkeen mennä suraan asiaan. Esimies ei ehkä kysy mitä työntekijöille kuuluu. Hän lettaa työntekijöiden itse kertvan, js kaikki ei le hyvin. (Infpankki 2015.) Sanjen vulaus n tyypillistä venäläisessä keskustelussa. Lähes jkaisella venäläisellä n hyvät puheenlahjat. Venäjällä sanmisen ja tekemisen suhde n väljä. Tyypillistä n sanmisen ja tekemisen keveys. Venäläiset vat suuntautuneet ajatteluun, eivät tekemiseen. Usein asiita Venäjällä kierrellään. Venäläiset vat taitavia lukemaan rivien välistä asiita, mutta tisaalta Venäjällä arvstetaan puhumista suraankin. Venäläiset pitävät amerikkalaisten puhetyylistä, jka n epämudllinen, sura ja töykeä. (Mustnen 2015.) Ert sumalaisen ja venäläisen liiketimintakulttuurin välillä tulevat esiin mnin tavin, esimerkiksi niin, että sumalaiset vat venäläisten mielestä usein liian hitaita. Mni hyvä kauppa n vinut mennä hi suun, kska sumalaiset jahkailevat. Venäjällä tarpeen vaatiessa timitaan myös npeasti. Js asia n tärkeä, se järjestetään. Js päätöksentek tärkeässä asiassa siirtyy tulevaisuuteen, venäläinen menee j eteenpäin. Venäjällä jhtaja vi tehdä suuria päätöksiä, kun taas Sumessa käännytään hallituksen kkuksen puleen. Nähtävissä n, että venäläinen liiketimintakulttuuri n lähentynyt länsimaista humattavasti. Venäläiset ja sumalaiset ihmiset vat kuitenkin aika samanlaisia lunteeltaan.(mustnen 2015.)

40 36 Sumessa levan yrittäjän n hyvä muistaa, että yrityksen sumalaisella työtverilla tai asiakkaalla n ma kulttuurinen tausta, jka vaikuttaa tapaan nähdä asiat. Väärinkäsityksiä syntyy vähemmän, kun puhuu avimesti ja rehellisesti. On helpmpi ymmärtää tista ja tisen kulttuuria, kun miettii asiita hänen kannaltaan. (Infpankki 2015.)

41 37 4 VENÄLÄISIÄ YRITYKSIÄ KOHTAAVAT HAASTEET Tämä luku n empiriasa pinnäytetyöstä. Luvussa pyritään selvittämään venäläisten yritysten haasteita käyttäen hyödyntäen teemahaastatteluja ja strukturitua kyselyä. 4.1 Tutkimuksen tteutus Tutkimuksen tteutus alitettiin selvittämällä, millaisia haasteita yritys n kkenut liiketiminnastaan. Venäläisten yritysten tilannetta Sumessa selvitettiin haastattelemalla kehittämisyhtiöiden asiantuntijita yritysneuvnnan sastlta, jsta löytyy venäjänkielisiä asiantuntijita. Paikalliset kehittämisyhtiöt, kuten Cursr Oy( Ktka) KINNO (Kuvla) ja Ladec (Lahti) palvelevat yrityksiä kaikissa sijittumiseen liittyvissä asiissa ja tarjavat palveluitaan kk prsessin ajan timitilaratkaisuista henkilöstön rekrytintiin saakka. Yhtiöiden henkilökunta timii apuna yrityksen timinnan siirtämisessä tai laajentamisessa seuduille, suunnittelee yritykselle paitsi kknaisrahituspaketin, myös kaikkiaan ptimaalisen sijittumisen seudulle.(ladec 2015.) Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijita teemahaastattelun menetelmää hyödyntämällä.(liite1) Teemahaastattelu n hyvin vapaamutista keskustelua, jka sisältyy sekä avimia että suljettuja kysymyksiä. Teemahaastatteluissa käsitellään samat aiheet kaikkien haastateltavien kanssa. (Preece 2002.) Teemahaastattelussa tutkija määrää kysymykset, mutta haastateltava vi vastata niihin min sanin ja jskus jpa ehdttaa uusia kysymyksiä (Kskinen 2005, 104). Haastattelu phjautui ennalta valittuihin teemihin ja tteutui yksilöhaastatteluna. Nimensä mukaisesti haastateltavia li vain yksi kerrallaan. Tällöin ei le muita henkilöitä vaikuttamassa haastateltavan vastauksiin, vastuu haastattelun suunnasta n täysin haastattelijalla.

42 38 Yksilöhaastattelussa keskustelut levat luntevia ja vapautuneita. (Vurela 2005.) Tutkimuksessa haastateltavat henkilöt livat yrityksen jhttehtävissä työskenteleviä, perustamisprsessissa mukana lleita. Keskustelu li vapaamutinen, käsiteltiin samat aiheet kaikkien haastateltavien kanssa. Haastateltiin 3 henkilöä: Sergey Trshkv, Asiakkuuspäällikkö, Surat ulkmaalaiset investinnit, Cursr OY,Ktka Alexandra Airikainen, Asiakkuuspäällikkö, Sijittumispalvelut, Kuvlan seudulle sijittuvat yritykset, Kuvlan Innvati OY. Julia Kurhinen, Asiakkuusneuvja, Kasvu- ja kehittämispalvelut Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Haastattelun tavitteena li saada tietja venäläisistä yrityksistä Sumessa, kuten: Mistä syystä venäläiset yritykset pyrkivät sijittamaan Sumeen? Mitkä vat suurimmat haasteet yrityksen liiketiminnassa? Kuinka hyvin yritys tietää paikkakunnan yrityspalveluista? Miten nykyisen taludellinen ja pliittinen tilanne vaikuttaa sijittumiseen? Samalla svittiin, että haastateltavat henkilöt avustavat tutkijaa lmakkeiden lähettämisestä mille yritysasiakkailleen. Se tehtiin näin, kska salassapidn vuksi yritysten yhteystietjen välittäminen ulkpulelle n kielletty. Haastatteluissa saatujen tietjen perustella mudstettiin kysymyksiä kyselylmaketta varten. Tarkituksena li selvittää kuinka suuri prsentti suus vastaajista li kkenut käytännössä samat ngelmat ja lik muita esteitä, jita asiantuntijiden haastatteluissa ei le mainittu. Kyselyssä esitellään yrityksille strukturituja ja avimia kysymyksiä, kska li tarkitus saada paitsi numerllisia tietja myös enemmän sanallista infrmaatita. Kehittämisyhtiöiden avulla asiakkaiden

43 39 sähköpstisitteeseen lähetettiin 26 lmakkeita. Saatiin 10 vastausta, kska kaikilla yrityksillä ei llut mielenkiinta lähteä mukaan tähän tutkimukseen. Kyselylmakkeen laadinnassa li tettu humin seuraavat tieteellisen kirjittamisen vaatimukset: Kyselylmakkeen tulee lla selkeä ja hyvin eritelty. Ulkasultaan siisti ja yksinkertainen kyselylmake hukuttelee vastaamaan, kun taas epäselvä ja kvin pitkä kysely saattaa karkttaa vastaamishalun. Kysymysten tulee lla selkeitä ja yksinkertaisia. (OK-Opintkeskus 2015.) Sitä syystä lmakkeessa pyrittiin esittelemään kysymyksiä selkeästi, sumen ja venäjän kielellä niin, että sumen kielen taidn puute ei lisi esteenä kysymysten ikein ymmärtämiseen. Lmakkeessa käytettiin mm. kyllä/ei-kysymyksiä, valintakysymyksiä, mnivalintakysymyksiä ja mielipidekysymyksiä. Niissä käytettiin myös laadullisen tiedn keräämiseen susittu esim. tarkentavia kysymyksiä, jtka seuraavat jtakin numeerista kysymystä, jssa vastaajan tulee perustella lyhyesti vastauksensa. Käytettiin myös käytetty avimia kysymyksiä, mutta suuri sa vastaajista jätti niihin vastaamatta, kska avin kysymys vaatii vastaajalta enemmän panstusta kyselyyn vastaamiseen. Suurin sa kysymyksistä li mnivalintakysymyksiä, jihin vastausvaihtehdt li annettu valmiiksi. Vaihtehtja miettiessä kiinnitettiin humita siihen, kuinka kattavasti vastaukset antavat infrmaatita ja kuinka tulkinnanvaraisia vastaukset vat. (Kvanti Mtv 2014.) Kysely tehtiin Internetistä löytyvällä hjelmalla Ggle Frms. Siinä li yhteensä 11 kysymystä, jissa klmessa niistä n kysymys jaettu kahtia. Muutamaan kysymykseen tuli vastata sanallisesti. Alusta muutamalla kysymyksellä selvitettiin yrityksen taustatiedt ja lpuksi kysyttiin nk yrityksen liiketiminta nnistunut. Tärkeimmät kysymyksistä esimerkiksi vat: Syyt yrityksen perustamiseen Sumeen.

44 40 Mitkä vat suurimmat haasteet Sumen markkinilla? Kenen apua(palveluja)lette käyttäneet timinnastanne? Onk teidän dtuksenne Sumen markkinan suhteen tteutunut? Kysely lähetettiin sähköpstilla 26:lle eri yrityksen henkilölle. Itse kysymyslmake li linkkinä viestissä. Kysely n suritettu syyskuussa Lmakkeiden vastaantt lpetettiin, kun li saatu 10 vastausta, kska tutkimusaika li rajitettu. Vastausprsentti n yli 38, jten tulksia vi pitää ainakin suuntaa antavina. 4.2 Haastattelun avulla saatujen tietjen analysinti Haastatteluissa selvisi, että venäläiset yritykset vat kiinnstuneet perustamaan yrityksiä Sumeen yleisesti seuraavista syistä: Maahanmuutt Sumeen Liiketiminnan laajentaminen, Pääsy kansainvälisille EU:n markkinille Haku taludellisia investinteja Eurpassa Vientiprsessin yksinkertaistuminen. (Trshkv 2015) Ktka-Haminan seudun kehittämiskeskus järjestää säännöllisesti erilaisia tapahtumia ja kulutusta alkaville venäläisille yrittäjille. Kiinnstus yrittäjyyteen n aina krkealla taslla ja ei riipu pliittisesta tilanteesta. Asiantuntijiden arjessa n havaittu myös tavallisimpia haasteita yrittäjien liiketiminnassa. Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että yrittäjät vat kkeneet vaikeuksia pankin tahlta: usein pankit esittävät khtuuttmia vaatimuksia venäläisten mistamille yrityksille, niille n humattavasti vaikeampi saada rahitusta. On myös ngelmaa saada palvelua, kuten esim. kirjanpitpalvelut, lakimiehet, jtka perivät maksuja työtuntien perusteella. Se n tavanmainen käytäntö Sumessa, mutta venäläisille vaikea tttua siihen,

45 41 kska ktimaan käytäntö n erilainen. Venäjällä kirjanpit ja ikeuspalvelut eivät le ulkistettu, yrityksellä n tavallisesti ma, palkattu lakimies ja kirjanpitäjä ja jkaisesta palvelusta ei makseta erikseen. Js yritys käyttää ulkpulista palvelua, sen hinnasta svitaan etukäteen. Sumessa tavallisesti palveluspimuksessa mainitaan vain tuntihinta. Kuinka mnta tuntia asiantuntijan töitä visi tulla, yrittäjä ei tiedä ja aika usein palveluiden käyttöön jälkeen hän saa yllättävän isn laskun. Usein se asia vi lla jpa esteenä palveluiden käyttöön. (Trshkv 2015.) Nämä esteet vat aika tyypillisiä ja tuvat ngelmia erityisesti alkaville yrityksille, kska liiketiminta ei le vielä käynnistynyt, mutta maksut tilitimistn pitää surittaa, samalla kuin mnet muut laskut esim. vukrat, sähköt, sivukulut jne. Krkeat ssiaaliturvamaksut myös tivat ngelmia yrityksille. Jskus alittava yritys ei vi palkata työntekijää, kska irtisanmisprsessi mielletään mahdttmaksi tai ainakin vaikeaksi, jpa sillin kun yrityksellä n taludellisia ngelmia. Usein yrittäjää pelttaa palkata työntekijöitä, kska sumalaisen työlainsäädännön kysymyksiä jää selvittämättä.(trshkv 2015.) 4.3 Kyselyn tulsten analysinti Tutkimuksessa selvitettiin yleisiä yrityksen esteitä haastattelemalla ja tarkemmin vielä kyselyn avulla. Tässä luvussa käydään läpi tulksia, jita kyselylmakkeen avulla n saatu ja katstaan sen merkittävimmät khdat. Kyselylmake n liitteenä. (Liite 2). Kysely li annyymi, yrityksiä ei mainita tutkimuksessa. Alussa li muutama kysymys, jiden avulla selvitettiin yritysmuta, timialaa ja kka: liikevaihta ja henkilöstön määrää. Kyselyssä selvisi, että suurin sa yrityksiä 90% vat sakeyhtiöitä, kska muut yritysmudt vaaditaan PRH- lupaa, mitä vaikeutuu yrityksen

46 42 perustamisprsessia.yritykset valitsevat tämän yhtiömudn khtuullisen helpn rekisteröintitavan vuksi. Kyselyyn sallistuttiin eri alan yritykset, kuten esimerkiksi: muvitehdas; mains, -knsultinti, -ja tulkkauspalveluyritykset; kalamyyntiyritys, henkilökhtaisia sujavarusteita myyvä yritys, verkkkauppa. Suurin sa sallistuneita li mikryrityksiä, jiden liikevaiht n alle 2 miljna eur(90%) ja henkilöstö alle 10 henkilöä (80%). Seuraavaksi selvitettiin syyt yrityksen perustamiseen Sumeen. Alla levassa kuvissa 4 nähdään, että tärkeimmät syyt yritysten sijittumiseen Sumeen vat maahanmuutt Sumeen, liiketiminnan laajentaminen ja pääsy kansainvälisille markkinille. Kuvi 4 Syyt yrityksen perustamiseen Sumeen.

47 43 Usein samalla yrityksellä n 2 ja jpa 3 syytä kansainvälistymiseen samaan aikaan, esimerkiksi liiketiminnan laajentaminen ja maahanmuutt, sillä yhteensä laskettuna prsenttiluku n yli 100%. Seuraavaksi kysyttiin kuinka kauan yrittäjä n timinut Sumessa. Alla levasta kuvista 5 selvisi, että tutkimukseen vat sallistuneet yritykset, jtka vat markkinilla vudesta alkaen ja yli 10 vuden ajan. Kuvi 5 Kuinka kauan lette timineet Sumessa? Pulet sallistuneista(50%)vat timineet Sumen markkinilla yhdestä vudesta viitteen vuteen asti. Kuvissa 6 vidaan nähdä suurimmat yrityksen haasteet Sumen markkinilla.

48 44 Kuvi 6 Suurimmat haasteet Sumen markkinilla Suuressa sassa yrityksistä hankaluudet livat käytännön kielingelmat ja ngelmat asiinnissa viranmaisten kanssa. Nämä ngelmat vat hyvin suhteessa keskenään, kska kielingelmien takia yhteydentt viranmaisten kanssa mnimutkaistuu. Se vie resursseja ja vimavarja yritykseltä, vaatii paljn aikaa ja lisäkustannuksia erilaisiin tulkkaus, -ja käännöspalvelumaksuihin. Myös kulttuuriert ja lupien saaminen tuttavat ngelmia yrityksille. Sama yrittäjä kkee timinnassa useita haasteita ja siitä syystä prsentti n yhteensä yli 100. Kuitenkin kuvista 6 näkee selvästi, mitkä asiat tulevat yritykselle haasteellisimmiksi. Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää, kuinka hyvin yrittäjät tietävät heille suuntautuvista paikallisista palveluista, kuinka aktiivisesti käyttävät niitä ja vatk tyytyväisiä palveluista. Kuvissa 7 nähdään vastaukset.

49 45 Kuvi 7 Kenen apua lette käyttäneet timinnassaan. Kyselyn tulkset näyttivät sitä, että yrityksillä n lemassa yleistä tieta liiketiminnan suuntautuvista palveluista. Kuvista 7 näkee, että ennen kaikkea yrittäjät tarvitsevat pankki, - ja kirjanpitpalveluita. Vähemmän käytettiin TE-ja Ely-keskusten palveluita ja kehittämiskeskusten palveluita. Selvisi myös, että vain yksi kymmenestä yrityksistä käyttää esimerkiksi Finnveran, vertimistn neuvntapalvelun ja ammattiliittn palveluita. Kska yrityksillä li mahdllisuus valita useimmat vastauksen vaihtehdt, prsenttilukua ei saa selville, mutta sen sijan saatiin enemmän vastauksia kysymyksiin ja se lu lisää lutettavuutta tutkimukseen. Osa yrityksistä li tyytyväinen palveluista, mutta nin pulet ei le. Esimerkiksi yksi vastaajista sani, ettei le tyytyväinen TE ja Ely - keskuksen palveluihin, kska hänen mielestään henkilökuntaa ei kiinnstaa pienen yrityksen avustaminen ja kehittäminen. Tinen ei llut tyytyväinen tilitimistn palveluista, kska kirjanpitäjä ei antanut hänelle riittävästi selvityksiä. Oli myös sellainen mielipide, että kirjanpit, - ja ikeuspalvelut vat kalliita ja jskus eivät vastaa asiakkaiden dtukseen. Tutkimuksessa tdettiin, että kielitaidn puutteesta jhtuen 90% vastaajista käyttäisi mielellään venäjänkielisiä palveluita, js se lisi mahdllista. Lpuksi haluttiin selvittää, vatk yritykset tyytyväisiä maan liiketimintaansa ja mistä syystä. Kuvissa 8 näkee että liiketiminnastaan n nnistunut 60% vastaajista ja sama luku epännistuneita.

50 46 Kuvi 8 Olettek tyytyväisiä liiketiminnastaan? Kaksi henkilöä n vastannut samaan aikaan kyllä ja ei, kska luulevat maa liiketimintaansa nnistuneena Venäjällä, mutta ei Sumessa. Oli tärkeä tietää, mistä syystä yrityksen liiketiminta n tteutunut eri tavalla kuin yritys suunnitteli alusta. Syitä selvitettiin alla levalla kuvilla 9.