Kaavaselostus. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen; VEHMAANMUTKA 410-AK-KIR-30. Ehdotus 25.1.

Transkriptio

1 Kaavaselostus LAUKAAN KUNTA Kirkonkylän asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen; VEHMAANMUTKA 410-AK-KIR-30 Ehdotus LAUKAAN KUNTA Maankäyttö

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavatunnus: 410-AK-KIR-030 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttöosasto Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kirkonkylä länsiosassa, Vuojärven ja Jyväskylä Äänekoski radan välisellä alueella, ns. Paviljongin alueen eteläpuolella. Suunnittelualue on kaavoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M), mutta alueelle on rakentunut yhteensä yhdeksän omakotitaloa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 2

3 Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat kiinteistöt: Rantalehto ( ), Peltola ( ), Rantaniittu ( ), Rantapuisto ( ), Pellosniemen jakokunnan vesiä ( ), Laukaan liikennepaikka ( ), Tiituspohja-Laukaa ratalinja ( ), Myllylehto ( ), Lepikko ( ), Niittykallio ( ), Vuopelto ( ), Vuoranta ( ), Kaislaranta ( ), Koivikko ( ) ja Vuoväli ( ). Kuva 2. Alustava suunnittelualueen rajaus sekä alueella sijaitsevat kiinteistöt. Asemakaavanmuutoksen lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Asemakaavan muutos koskee maa- ja metsätalousaluetta sekä siihen liittyviä katualueita. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 13,7 ha. 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavamuutoksella voimassa oleva asemakaava päivitetään vastaamaan alueen nykyistä tilannetta ja kiinteistönrajoja. Asemakaavassa pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulle alueelle on toteutunut useita omakotitaloja poikkeamisluvilla. Asemakaavamuutoksella tutkitaan muodostuneiden rakennuspaikkojen osoittamista kaavallisesti sekä mahdollisen lisärakentamisen osoittaminen alueelle. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös alueen kulkuyhteyksiä sekä huomioidaan alueen rajautuminen Jyväskylä Äänekoski junarataan. Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen kirkonkylälle 1968 laadittu rakennuskaava. Kaavaprosessissa kumotaan asemakaavassa vesijätölle osoitettua maa- ja metsätalousaluetta. 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö Liikenne Palvelut Työpaikat Virkistys Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavan liikenteelliset vaikutukset Kaavan taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta

5 Erilliseen liiteasiakirjaan on koottu seuraavat kaavamuutokseen liittyvät kartat ja asiakirjat: - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnos on valmistunut alkuvuoden 2016 aikana. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asetti kaavaluonnoksen nähtäville väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen kuulemista varten. Luonnoksesta pyydettiin ja saatiin viranomaiskommentit Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen liitolta, Liikennevirastolta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen on laadittu kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen liitolta, Liikennevirastolta, Savon Voima Verkko Oy:ltä, Elenia Oy:ltä ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa alueen asemakaava osoittamalla suunnittelualueelle toteutunut maankäyttö. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoskohde sijoittuu Laukaan kirkonkylän keskustan alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisin omakotitaloalueeksi muodostunut alue Vuojärven ja Jyväskylä Äänekoski radan välisellä alueelle ns. Paviljonginkaaren alueen eteläpuolella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä noin 13,7 ha. 3.2 Luonnonympäristö Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä Kaavamuutosalue on rakennetun kirkonkylän taajaman lähialuetta. Alueelle sijoittuvien omakotitalon pihapiirien ulkopuoliset alueet asutuksen ja radan välissä ovat nuorta lehtimetsää, jonka joukossa kasvaa muutamia havupuita. Alueen eteläosassa on vanhaa peltoaluetta, joka nykyisellään kasvaa nuorta koivua. 5

6 Kuva 3: Suunnittelualueen pohjoisosaa Lastaajantien päästä katsottuna (Google maps) Kuva 4: Suunnittelualueen eteläosa. (Google maps) Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu Lastaajantie nimistä katuyhteyttä pitkin Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue rajautuu itäosassa Vuojärveen. Alue ei sijaitse pohjavesialueella Luonnonsuojelu Suunnittelualueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta muodostuu omakotiasutuksesta. Alueelle on rakentunut pääosin 1990 ja 2000 luvulla yhteensä yhdeksän omakotitalon rakennuspaikkaa poikkeusluvin tai suoraan rakennusluvalla. Rakennuspaikoista seitsemän on omarantaisia. Kulku aluelle tapahtuu junaradan varressa kulkevaan 6

7 Vehmaanmutka nimiseen katuun liittyvän yksityistiestön kautta Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu alueen pohjoispuolelta Vehmaanmutka nimisen katuyhteyden kautta. Alueen länsiosaan sijoittuvalla Jyväskylä Äänekoski rataosuudella ei ole henkilöliikennettä. Rataosuudella kulkee vain tavarajunia. Tavaraliikenteen määrä vuonna 2012 oli noin 1,8 bruttotonnia Palvelut Laukaan kirkonkylän keskustassa on kaikki kunnalliset peruspalvelut sekä eri alojen kaupallisia palveluja Työpaikat Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikka-alueita. Laukaan kirkonkylässä suurimmat työllistäjät ovat Laukaan kunta ja Kylpylähotelli Peurunka. Lisäksi taajamassa on lukuisia palvelualan työnantajia Virkistys Laukaan kirkonkylän alueella on olemassa hyvät, ulkoiluun, hiihtoon ja lenkkeilyyn sopivat kuntoilureitit sekä kentät yleisurheilun, tenniksen, jääkiekon ym. harrastamiseen. Alueen lähistölle sijoittuvat mm. Kylpylähotelli Peurungan liikuntapalvelut Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelle sijoittuu omakotitaloja. Alueelle ei sijoitu rakennus- eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita, eikä alue ole osa laajempaa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueelle ei sijoitu muinaismuistoihin liittyviä suojelukohteita Tekninen huolto Kaavamuutosalueiden uudet rakennukset liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen sähkönjakelusta vastaa Elenia Oy ja tele- ja tietoverkkojen rakentamisesta yksityinen yhtiö. Kuva 5: Vesihuoltoverkosto 7

8 3.3.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle ympäristöhäiriötä aiheutuu Jyväskylä Äänekoski radan junaliikenteen melu. Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen, JYSELI 2010 (1998) mukainen Jyväskylä Suolahti-Äänekoski junaradan teoreettinen melualue, joka ulottuu 40 metrin etäisyydelle radasta. Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevaan päätökseen 993/1992 vaatimuksiin. Suunnittelualueelle sijoittuva asutus jää kokonaisuudessaan melualueen ulkopuolelle. Kuva 6: Teoreettisen melualueen raja. Suunnittelualueen rajaus sinisellä katkoviivalla. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on rakennuspaikkojen osalta yksityisessä maanomistuksessa. Rata-alueella omistajana on valtio. Muilta osin maanomistajana on Laukaan kunta. 3.5 Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. 8

9 vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja - ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistieja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Länsiosassa suunnittelualue rajautuu rautatiehen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Länsipuolelle on osoitettu myös voimalinjan, yhteystarve (z). Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. 9

10 Suunnittelualueen sijainti Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan Laukaan kirkonkylän osayleiskaavaalueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuin-, kerros- ja liiketalovaltaisena alueena (AKL). Kantolantie ja Keskuskatu on osoitettu kokoojateinä. Kantolantien yhteyteen on osoitettu kevyenliikenteen reitti. Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan Laukaan kirkonkylän osayleiskaavaalueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa keskeisiltä osin pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Vuojärven rantaan on osoitettu kaista virkistysaluetta (V). Jyväskylä Äänekoski radan (LR) ja AP alueen välissä on kaista lähivirkistysaluetta (VL), jonne on osoitettu kokoojatie sekä ulkoilureitti. Eteläosa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta (M). Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee tärkeän pohjavesialueen (pv) rajaus. Kuva 8. Ote yleiskaavasta 10

11 5.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa alkuperäinen vahvistettu kirkonkylän asemakaava. Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa pääosin maa- ja metsätalousalueena (M). Alueelle sijoittuu lisäksi lähivirkistysalueetta (VL) sekä Vuojärventie niminen katualue. Suunnittelualue rajautuu länsipuolella rautatiealueeseen (LR) ja pohjoispuolella Pohjois-Vuojärven asemakaavaan, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaavan muutos koskee maa- ja metsätalousaluetta, lähivirkistysaluetta (VL) sekä Vuojärventie nimistä katualuetta. Kuva 9: Ote asemakaavayhdistelmästä Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys Maantien (Kantolantie) muuttaminen kaduksi- rakennussuunnitelma (2011; 11

12 Keski-Suomen ELY- keskus) - Poikkeamispäätökset: Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (0900L0923) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2007-L-558) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2005-L-222) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2002-L-180-2) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2002-L-180-1) Saunarakennus. Kielteinen (KSU-2009-L-387) 3.6. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun lähtökohtana on muuttaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä. Asemakaavassa pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulle alueelle on toteutunut useita omakotitaloja poikkeamisluvilla. Asemakaavamuutoksella tutkitaan muodostuneiden rakennuspaikkojen osoittamista kaavallisesti sekä mahdollisen lisärakentamisen osoittaminen alueelle. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös alueen kulkuyhteyksiä sekä huomioidaan alueen rajautuminen Jyväskylä Äänekoski junarataan. Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen kirkonkylälle 1968 laadittu rakennuskaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on käynnistynyt ns. vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus- ja rakennuslautakunta voi käynnistää tilanteen mukaan. Hanke käynnistettiin Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liittoa - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Savon Voima Verkko Oy - Elenia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä Vireille tulo Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mu- 12

13 kaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 14 päivän ajaksi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. OAS:n nähtävillä olosta tiedotettiin viranomaisia. Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin ja saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydettään lausunnot Keski- Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta tekniseltä lautakunnalta, Savon Voima Verkko Oy:ltä ja Elenia Oy:ltä Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Keski-Suomen ELY-keskukselta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on muuttaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä. Voimassa olevassa asemakaavassa käyttötarkoitus suunnittelualueella on maa- ja metsätalous M. Asemakaavamuutoksella tutkitaan muodostuneiden rakennuspaikkojen osoittamista kaavallisesti sekä mahdollisen lisärakentamisen osoittaminen alueelle. Asemakaavaprosessissa kumotaan alueita korttelissa 1019, jotka sijoittuvat vesijätölle. Alueella voimassa olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskeiseltä osin asuinpientalojen alueena AP, jonne pääosa asuinrakennuspaikoista on muodostunut. Kolme rakennuspaikoista on muodostunut eteläosan maa- ja metsätalousalueelle M. Radan varteen on osoitettu kaista lähivirkistysaluetta VL. Asemakaavan muutoksen ratkaisu on pääpiirteissään voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Maa- ja metsätalousalueen osoittamien erillispientaloalueeksi perustuu alueelle aiemmin tehtyihin poikkeamispäätöksiin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalojen sijoittelulla olemassa oleva ympäristö. 13

14 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksella todetaan suunnittelualueen nykyinen maankäyttö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 13,7 ha. Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: käyttötarkoitus pinta-ala ha k-m² AO 6, LR 5,3990 VL 1,9875 katualue 1,3623 pp 0,0353 pp/h 0,0505 Asemakaavamuutoksella kumoutuu 0,3935 maa- ja metsätalousaluetta (M). Erillisenä liitteenä TYVI lomake Palvelut Suunnittelualue tukeutuu kirkonkylän palveluihin Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualuetta ympäröi kirkonkylän taajaman asemakaava. Ympäröivän asemakaava on osoitettu kaavakartalla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutoksessa huomioidaan suunnittelualueen sijoittuminen sekä Vuojärven ranta-alueelle että Jyväskylä Äänekoski junaradan varteen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraava korttelialue: AO Erillispientalojen korttelialue. Korttelit Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeus on osoitettu tonttikohtaisesti kerrosalaneliömetreinä, joka on 350 k-m² lukuun ottamatta korttelin 1019 tonttia 1, jossa rakennusoikeuden määrä on 600 k-m². Muut merkinnät: LR Rautatiealue VL Lähivirkistysalue Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen. Johtoa varten varattu alueenosa (w). Teoreettinen melualueen raja (55 db). 14

15 Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie. Ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie. Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Asemakaavaamääräykset: AO- korttelialueet: 2 autopaikkaa / asunto Erillispientalojen korttelialueella tontille saa rakentaa vain yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kortteleissa 1017 ja 1018 saattaa esiintyä sellaista rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinää, joka voi heikentää asumisviihtyisyyttä. Mahdollinen tärinä tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Niiltä osin, joilta rakentaminen sijoittuu rautatien melualueelle, tulee rakentamisessa huomioida valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ulko- ja sisämelua koskevat ohjearvot. Mikäli kiinteistön jätevesiä ei voida johtaa kunnan viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jäteveden pumppaamisesta omalla kustannuksellaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella todetaan suunnittelualueen nykyinen maankäyttö. Rantaan ulottuvien kiinteistöjen osalta tutkitaan mahdollisuus rantasaunan rakentamiselle Vuojärven rantaan. Tämän johdosta rakentaminen rakennuspaikoilla tulee ulottumaan rantaan saakka ja välitön ranta-alue saatetaan rakentamisen piiriin. Asemakaavan muutoksella ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole huomattavia vaikutuksia maisemaan tai luontoon. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vuojärven ranta-alueeseen kaavamuutoksen mahdollistaessa rantasaunan rakentamisen Kaavan liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella olemassa oleva kulkuyhteydet osoitetaan katuina. Kulkuyhteys alueelle osoitetaan pohjoisosasta Lastaajantien päästä. Uusi katualue tulee sijoittumaan nykyisen rautatiealueen reunaan. Nykyinen alueelle johtava tieyhteys kulkee kaavassa osoitettavaa katuyhteyttä lähempänä raidetta. Asemakaavan muutoksessa osoitetun mukainen kulkuyhteys tulee siirtymään raiteesta noin paikoitellen noin metriä poispäin. Liikennemäärien arvioidaan pysyvän nykyisellään, koska alueelle ei muodostu uusia rakennuspaikkoja Kaavan taloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu uusia katuyhteyksiä, joiden rakentamisesta ja ylläpidosta muodostuu kustannuksia kunnalle. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 15

16 5.6 Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Pääasiassa kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 16

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 410 Laukaa Täyttämispvm Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 13,7483 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 14,1418 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,02-0, A yhteensä 6, , ,05 6, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,5 1,8258 R yhteensä L yhteensä 5, ,3 0,4632 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -9,0443 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,02-0, A yhteensä 6, , ,05 6, AO 6, , ,05 6, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,5 1,8258 VL 1, ,0 1,8258 R yhteensä L yhteensä 5, ,3 0,4632 Kadut 1, ,2 0,7669 Kev.liik.kadut 0,0858 1,6 0,0858 LR 3, ,2-0,3895 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -9,0443 M -9,0443 W yhteensä

19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LAUKAAN KUNTA Kirkonkylän asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen; Vehmaanmutka / / LAUKAAN KUNTA MAANKÄYTTÖ 1

20 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Pohjakartta OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Viranomaiset Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET KAAVOITUKSEN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 2

21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Laukaan kirkonkylässä Vuojärven länsirannalle sijoittuva Vehmaanmutkan asemakaavan muutos on käynnistynyt ns. vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus- ja rakennuslautakunta voi käynnistää tilanteen mukaan. Hanke käynnistettiin Laukaan kunnan kaavoitusja rakennuslautakunnan päätöksellä Kuvat 1. Suunnittelualueen sijainti. Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 3

22 Suunnittelualue sijaitsee kirkonkylä länsiosassa, Vuojärven ja Jyväskylä Äänekoski radan välisellä alueella, ns. Paviljongin alueen eteläpuolella. Suunnittelualue on kaavoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M), mutta alueelle on rakentunut yhteensä yhdeksän omakotitaloa. Kuvat 2. Alustava suunnittelualueen rajaus. Asemakaavanmuutoksen lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat kiinteistöt: Rantalehto ( ), Peltola ( ), Rantaniittu ( ), Rantapuisto ( ), Pellosniemen jakokunnan vesiä ( ), Laukaan liikennepaikka ( ), Tiituspohja-Laukaa ratalinja ( ), Myllylehto ( ), Lepikko ( ), Niittykallio ( ), Vuopelto ( ), Vuoranta ( ), Kaislaranta ( ), Koivikko ( ) ja Vuoväli ( ). Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 13,7 ha. Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 4

23 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksella alueella voimassa oleva asemakaava päivitetään vastaamaan alueen nykyistä tilannetta ja kiinteistönrajoja. Asemakaavassa pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulle alueelle on toteutunut useita omakotitaloja poikkeamisluvilla. Asemakaavamuutoksella tutkitaan muodostuneiden rakennuspaikkojen osoittamista kaavallisesti sekä mahdollisen lisärakentamisen osoittaminen alueelle. Lisäksi kaavamuutoksella tullaan ratkaiseman ranta-alueen maankäyttö. Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen kirkonkylälle 1968 laadittu rakennuskaava. Kaavaprosessissa kumotaan asemakaavassa vesijätölle osoitettua maa- ja metsätalousaluetta. 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 5

24 Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää myös neljännen vaihemaakuntakaavan. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Länsiosassa suunnittelualue rajautuu rautatiehen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Länsipuolelle on osoitettu myös voimalinjan, yhteystarve (z). Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. Suunnittelualueen sijainti Kuva 2. Ote maakuntakaavayhdistelmästä 3.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan Laukaan kirkonkylän osayleiskaava-alueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa keskeisiltä osin pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Vuojärven rantaan on osoitettu kaista virkistysaluetta (V). Jyväskylä Äänekoski radan ja AP alueen välissä on kaista lähivirkistysaluetta (VL), jonne on osoitettu kokoojatie sekä ulkoilureitti. Eteläosa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta (M). Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee tärkeän pohjavesialueen (pv) rajaus. Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 6

25 Kuva: Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. 3.3 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa alkuperäinen vahvistettu kirkonkylän asemakaava. Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa pääosin maa- ja metsä-talousalueena (M). Alueelle sijoittuu lisäksi lähivirkistysalueetta (VL) sekä Vuojärventie niminen katualue. Suunnittelualue rajautuu länsipuolella rautatiealueeseen (LR) ja pohjoispuolella Pohjois- Vuojärven asemakaavaan, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaavan muutos koskee maa- ja metsä-talousaluetta, lähivirkistysaluetta (VL) sekä Vuojärventie nimistä katualuetta. Kuva 4. Ote asemakaavayhdistelmästä Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 7

26 3.4 Muut suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys Maantien (Kantolantie) muuttaminen kaduksi- rakennussuunnitelma (2011; Keski-Suomen ELY- keskus) - Poikkeamispäätökset: Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (0900L0923) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2007-L- 558) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2005-L-222) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2002-L-180-2) Ympärivuotinen asunto. Myönteinen (KSU-2002-L-180-1) Saunarakennus. Kielteinen (KSU-2009-L-387) 3.4. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa ennen kaavatyöhön ryhtymistä. 4. OSALLISET 4.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kuntalaiset - Kaava-alueen sekä siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät 4.2 Viranomaiset - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta ja tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Liikennevirasto - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo 4.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja pelastuslaitos - Savon Voima Verkko Oy - Elenia Oy Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 8

27 Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Suunnittelualueen maanomistajilta on tiedotettu mahdollisen kaavaprosessin käynnistämisestä joulukuussa 2014 lähetetyllä kirjeellä. Kirjeessä maanomistajilta on pyydetty kannanottoja kaavaprosessin käynnistämisestä sekä siitä mitä prosessissa tulisi ottaa huomioon. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo - Laukaan kunnan asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavan valmistelu - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Kaavaluonnos on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Kaavaehdotus on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 30 päivän ajan. - Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, kunta ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. - Kaavamuutoksen hyväksymisestä kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla osoitteessa - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua kunta tarkistaa onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 9

28 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - Kaavoituksesta järjestetään tarvittaessa kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 2 mom.). Työn alkuvaiheessa lähetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja kommentoitavaksi. - Keski-Suomen ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Keski-Suomen museolta, Keski- Suomen liitolta ja tekniseltä lautakunnalta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos käsitellään Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ennen nähtäville asettamista. - Kaavaehdotus käsitellään Laukaan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavan hyväksyy Laukaan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan johtavalle rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 7. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ). Suunnittelualueesta laaditaan tarvittavat perusselvitykset kaavoittamisen perustiedoiksi. Kaavan vaikutuksia arvioidaan lähinnä seuraavien ominaisuuksien osalta: - Vaikutukset luonnonympäristöön - Taloudelliset vaikutukset (katujen rakentaminen, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät) - Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys) 8. KAAVOITUKSEN AIKATAULU KAAVAMUUTOKSEN OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA huhti-kesäkuu 2015 Kartta- ym. perustietojen hankinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Tiedottaminen, kuulutukset Perusselvitykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi ASEMAKAAVALUONNOS tammi- huhtikuu 2016 Kaavaluonnoksen ja selostusosan laatiminen Lautakuntakäsittely kaavaluonnoksesta Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Alustava kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta Kommenttien ja mielipiteiden käsittely Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 10

29 ASEMAKAAVAEHDOTUS tammi-maaliskuu 2017 Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään viranomaisilta Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY kevät 2017 Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 9. YHTEYSTIEDOT Laukaan kunta Maankäyttö Laukaantie 14, PL Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt p tai Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen p tai Kirkonkylän asemakaavan muutos. Vehmaanmutka 11