UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä. Kytköksiä laatuun. Piku laskee tapaturmakustannukset. ...ja muuta ajankohtaista!

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Hei, me liikutaan! Osa bisnestä Kytköksiä laatuun Piku laskee tapaturmakustannukset...ja muuta ajankohtaista!

2 Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö HUS Hei, me liikutaan! Susanna Puumi Kaikkihan tietävät, että liikunta on terveellistä. Joskus ei vaan huvittaisi, ei sitten millään. Uuvuttaa jo ajatuskin heittää ulkovaatteet niskaan, kun taivas ryöppyää räntää ja tuuli ujeltaa. Tai aurinko paistaa komeasti ja terassi houkuttaa. Tai kun aikaa liikuntaharrastukseen ei tahdo ikinä löytyä, ei vaikka kuinka yrittäisi sovittaa sitä lasten kuskausten, kotiaskareiden, sosiaalisen elämän ja työssäkäynnin lomaan. Maailma on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia liikkua! Bussipysäkille tai autolle raahautuminen ani varhain on usealle meistä suorastaan kidutusta. Mitäpä jos jonakin aamuna hämmästyttäisit kanssakulkijat ja marssisit ryhdikkääseen armeijatyyliin tai kokeilisit rehvakasta hiphop-tyyliä asiaankuuluvin jou-huudoin ja käsillä huitomisten. Saatat näyttää naurettavalta, mutta mitä sitten? Ilon tuottaminen toisille tuo iloa itsellekin. Itsensä voittaminen tekemällä jotain itselleen epätyypillistä tuo voimaa ja draivia! Missä ikinä näetkin portaat, riennä kokeilemaan niitä. Tyyli on vapaa, mutta tehokkainta porraskävely on, kun astut joka askelmalle koko jalalla. Muista pitää kaiteesta kiinni ja vaihtele askeltamistapaa. Voit harppoa kaksi askelmaa kerrallaan, nostella joka askelmalla polviasi hiukan korkeammalle, kävellä välillä portaat sivuttain ja huimapäisimmät voivat kokeilla ylöspäin mennessä yhden askelman tasahyppyä. Ei ihan helppoa! Istumatyön vaaroista on toitotettu kyllästymiseen asti. Kuka sanoo, että toimistohommissa on pakko aina vaan istuskella? Kun puhelin soi, nouse heti ylös ja kävele ympäriinsä tai seiso vaihtaen rytmikkäästi painoa jalalta toiselle. Kipaise välillä ulos tai avaa ikkuna ja vietä lyhyt haaveiluhetki ikkunasta ulos nojautuen ja raitista ulkoilmaa haistellen. Istuessa nostele jalkojasi yhtä aikaa suoraan eteenpäin, jännitä lantion seutu, mutta rentouta hartiat ja niska tai pyörittele nilkkoja, venyttele varovasti niskaa ja käsivarsia. Loistavia taukojumppaohjeita löytyy pilvin pimein netistä, valitse erilainen vaikka jokaiselle päivälle! Hyvä tasapaino on erinomainen kaatumistapaturmien ehkäisykeino. Seiso ruokaa laittaessasi tai televisiota katsoessasi yhdellä jalalla. Hampaita harjatessa seiso jalat peräkkäin suoraan eteenpäin osoittaen (toisen jalan kantapää toisen jalan varpaita vasten), polvet hiukan koukussa ja massunseutu tiukkana. Yritä pysyä asennossa vähintään puoli minuuttia tukea ottamatta. Hytky kotona jumppapallolla, hypi pihalla hyppynarua vaihtoaskelin tai tasapainoile mökillä vaikka maassa olevan kakkosnelosen päällä. Tositaiturit ihastuttavat tyylipuhtailla vaaka-asennoilla, turvallisuus muistaen. Jos hermo on kireällä, stressi puristaa vanteena pään ympärillä ja tekee mieli mäjäyttää ensimmäistä vastaantulijaa, ei sentään nyrkillä, mutta ilkeällä sanan säilällä, on vanha konsti kymmeneen laskemisesta oiva apu. Tälle laskemiselle on trendikkäästi annettu uusi nimi aivobic, mutta kyse on pohjimmiltaan keskittymisestä ja mielen hallinnasta. Jos kymmeneen laskeminen ei riitä haasteeksi, kokeile erilaisia askelluksia, laske mielessäsi vaikkapa luvusta 99 alaspäin aina kolme kerrallaan, kunnes pääset nollaan tai kehittele omia vaativampia sarjoja. Aivot tarvitsevat jumppaa siinä missä kehokin! Vielä yksi vinkki: tee turistikierros kotipaikkakunnallasi. Katso ympärillesi vieraan silmin, havainnoi kauneutta, yksityiskohtia, ihmisiä; ota mielen valokuvia. Käy museossa, näyttelyssä, kirjastossa, kahvilassa. Mieti, miten voisit markkinoida kotipaikkaasi turistille ja huomaat, kuinka upeita ja mieleenpainuvia asioita ympärilläsi jatkuvasti on ja tapahtuu. Ja samalla tulit liikkuneeksi ihan huomaamatta! 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Turmitta-hankkeen tuottama kaavio turvallisuuden monista kytköksistä. Jos kaavion ulkokehältä poistaa yhdenkin laatikon, liiketaloudellinen tuotos kärsii. Osa bisnestä Monelle on yllätys, miten monia väyliä pitkin turvallisuus vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen. Turvallisuutta pidetään useimmiten arvona sinänsä. Tarkempi arvoanalyysi olisi kuitenkin hyödyllistä. Liiketaloudelliset vaikutukset on hyvä tiedostaa esimerkiksi silloin kun turvallisuustoimintaan jaetaan yrityksessä rahaa ja tekijöitä, sanoo erikoistutkija Teemu Reiman VTT:ltä. Päätöksentekoa helpottaa, jos tukena on malli ja menetelmiä, joilla turvallisuuden liiketaloudellisia yhteyksiä voi tarkastella. Turvallisuuden liiketaloudellista arvoa on tehty näkyväksi VTT:n, TTL:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kolmivuotisessa, 2013 päättyneessä Turmitta-hankkeessa. Siinä syntyi useita ajattelua avartavia työkaluja esimerkiksi yritysjohdolle. Menetelmien avulla yritykset voivat ennakoida investointien ja palvelujen turvallisuusvaikutuksia sekä hahmotella tapoja, joilla turvallisuus tai turvattomuus vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. 3

4 Hankkeeseen osallistui myös yrityksiä, ja esimerkiksi Inspecta, Golder Associates, 3T Ratkaisut, Granite, SK-Protect kehittivät uusia tuotteita asiakkaidensa turvallisuustarpeisiin. TURVATTOMUUS ON KALLISTA Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että turvallisuuden laiminlyönnit tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa selvityksessä on laskettu, että työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat vuodessa 41 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista, työtapaturmista, hoitokustannuksista. Lisäksi vaikutukset ulottuvat tuotantoprosessissa laatuun ja luotettavuuteen ja niiden kautta brändiin ja myyntituottoihin. Toiminta-aluejohtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta on arvioinut, että turvallisuuden liiketaloudelliset hyötyvaikutukset ovat moninkertaiset panostuksiin verrattuna. Reiman sanoo, että Turmitta-hankkeessa turvallisuus nähdään yrityksen tulevien tuottojen takaajana. Turvallisuus on aineetonta pääomaa, kuten osaaminen, asiakassuhteet tai suunnittelu. Aineeton arvo edustaa tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle, hän mainitsee. TURVALLISUUS NÄYTTÄYTYY POSITIIVISINA ASIOINA Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pirkko-Liisa Rasa korostaa, että turvallisuuden uudet mittarit ovat positiivisia asioita. Enää ei olla pelkästään negatiivisten asioiden, kuten tapaturmalukujen, varassa. Mitä ovat turvallisuuden positiiviset ilmentymät? Turmittahankkeessa turvallisuuspääomaa kuvataan rakenne-, suhde- ja henkilöpääoman avulla. Niistä jokainen sisältää lukuisia turvallisuuden mittariksi soveltuvia indikaattoreita. Turvallisuus edistää työn sujuvuutta. Turvallisuuden huomioiminen edellyttää toiminnan järjestelmällistä kehittämistä, ja tästä on hyötyä koko yritykselle Rasa kertoo, että esimerkiksi suhteissa yhteistyökumppaneihin turvallisuuspainotukset voivat näkyä alihankkijoita valittaessa tai koulutettaessa. Henkilöpääomaa ovat muun muassa henkilöstön turvallisuusasenteet ja pätevyys. Niitä kuvaavat vaaratilanneilmoitusten määrä, koulutukseen osallistuneiden osuus, turvallisuusilmapiirikyselyjen tulokset tai turvallisuusasioiden esillä olo johdon kokouskäytännöissä. Turvallisuusrakenteista ja turvallisuusjohtamisen tasosta puolestaan kertovat esimerkiksi riskinarviointien määrä ja laatu, turvallisuusaloitejärjestelmät, toimintaohjeiden ajantasaisuus, työlupakäytännöt, palkitsemiskäytännöt ja tulevien muutosten ennakointi. Rasan mukaan nämä kaikki asiat kertovat organisaation kyvykkyydestä. Jos niistä poistaa jonkin osa-alueen, vaikutukset tuntuvat tulevaisuuden liiketaloudellisessa tuotoksessa. KOKO HINTAA ON VAIKEA LASKEA Pirkko-Liisa Rasa ja Teemu Reiman myöntävät, että turvallisuuden tarkka rahallinen arvo on vaikea määrittää. Onnettomuuskustannusten ja ennalta ehkäisevien toimien lisäksi on huomioitava yrityksen turvallisuustaso, tilanne, turvallisuuskulttuuri ja kyky saada investointi tuottamaan. Laskelmia ja arviointeja varten tarvitaan paljon tietoa, jota kootaan eri lähteistä, kuten työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, palkkalaskennasta, henkilöstöosastolta, vakuutusyhtiöistä. Se ei ole helppoa ainakaan ensimmäisellä kerralla. Tiedon käsittelyyn yrityksessä tarvitaan myös analyysimallia. Turmitta-hankkeessa on kehitetty turvallisuusinvestointien kannattavuusmalli, jonka avulla voidaan saada taustatietoa investointipäätöksen pohjaksi. Tätä voi käyttää yhtenä keinona, mutta päätöksenteon tueksi on usein hyödyllistä käyttää useampia malleja, kuten turvallisuuden pääomamallia, joka tuo esille hieman erilaisia puolia turvallisuuden arvosta, Reiman sanoo. Työtapaturmakustannusten kokonaiskustannusten arviointi on haastavaa varsinkin välillisten kustannusten, kuten ilmapiiri- tai imagovaikutusten, osalta. Reiman toteaa, että tärkeintä onkin se, että näitä kytkentöjä ylipäätään mietitään. Pienikin tapaturma voi tulla hyvin kalliiksi. Ja toisaalta vältetty tapaturma voi säästää paljon. Korostamme ajattelutavan muutosta. Turvallisuus ei ole irrallinen osanen, vaan kuuluu kiinteästi yrityksen perustehtävään. Turmitta-hankkeessa on luotu pohjaa tälle ajattelulle. Alue on laaja, ja toivottavasti jatkossa saadaan vielä lisää konkreettisempia työvälineitä, hän sanoo. 4

5 ARVIOINNIN AVUKSI Työturvallisuusinvestointien kannattavuusmalli ROA (Return On total Assets, toteuttanut Jari Paranko Tampereen teknillisestä yliopistosta) Balanced Scorecard näkökulma turvallisuuteen (havainnollistaa, mitä strateginen tavoite merkitsee käytännön työssä, millä toteutumista mitataan ja miten tavoite muuttuu numeroiksi) Parannetun turvallisuuden taloudellisten vaikutusten nelikenttä (välittömät ja välilliset tekijät pitkällä ja lyhyellä aikavälillä). Puumalli (esimerkit työn kehittämiseen tarvittavista työvälineistä ja työn suunnittelusta). Turvallisuuden yrityskohtainen hyötytarkastelu (henkilöstön, yrityksen, omistajien ja viranomaisten suhteen) Työtapaturmien kokonaiskustannusten arviointi (tapaturman hinnasta sekä epäsuorien ja suorien tapaturmakustannusten suhteesta esimerkkejä eri tutkimuksista) Lisää Turmitta-hankkeesta internetissä: Kytköksiä laatuun Neste Oil Oyj:n HSEQ-toimintojen johtaja Harri Järvelin toteaa, että Turmitta-hanke auttoi entistä paremmin huomaamaan turvallisuuden ja laadun yhteyksiä. Sekä turvallisuudessa että laatutyössä on kysymys oikein tekemisestä. Silloin kun tehdään jokin työ oikein, asettuvat laatu ja turvallisuus automaattisesti kohdalleen. Nyt on aiempaa helpompi ymmärtää turvallisen toiminnan hyödyt ja toisaalta laiminlyöntien aiheuttamat kulut. Oli myös hyvä saada vertailupohjaa näille asioille. Neste Oilissa painotetaan entistä enemmän ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä. Hanke vahvisti uskoa siihen, että se on taloudellisesti kannattavaa ja hyvä keino säästää resursseja. Järvelin kertoo, että Turmitta-hanke on ollut yksi osa turvallisuuden kehittämistä yhtiössä. Vuoden 2013 syksyllä Neste Oilissa aloitettiin tehokampanja jonkin verran nousseiden tapaturmalukujen takia. Turvallisuussatsauksia on tehty paljon ja tulokset näyttävät tämän vuoden alkupuolella hyviltä. Rekisteröidyt tapaturmat ovat puolittuneet. Turvallisuusinvestointien tarpeellisuutta ja sitä kautta myös kannattavuutta Neste Oilissa arvioidaan riskiluokituksen avulla. Prosessiturvallisuuden yhteydessä investointien kannattavuus on helpompi laskea rahassa kuin henkilöpuolella. Syynä on usein sekin, että henkilövahingoista, kuten liukastumisista, nyrjähdyksistä ja venähdyksistä ei usein seuraa tuotannon menetyksiä. Sairauspoissaolojen, sijaisten, hoitokustannusten ynnä muiden kulujen yhteen laskeminen on hankalaa. TAPATURMA VAIKUTTAA KOKO ORGANISAATIOON Järvelin toteaa, että tapaturmien kokonaiskustannusten laskemista aiotaan parantaa. Olemme tähän asti arvioineet kustannukset varmaankin alakanttiin. Esimerkiksi tapausten muulle organisaatiolle aiheuttamat vaikutukset tulisi huomioida paremmin. Helppoa se ei aina ole. Viime vuonna usean lähekkäin sattuneen tapaturman jälkeen Porvoon jalostamolla keskeytettiin kaikki rakennus- ja korjaustyöt ja 5

6 Neste Oil Porvoon jalostamo. Kuva: Ismo Henttonen, Neste Oil mietittiin porukalla, miten työt tulisi tehdä, että kaikki pääsisivät terveinä kotiin. Yhtiössä painotetaan myönteisten turvallisuusmittareiden käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi turvallisuuden havainnointi ja sitä kevyempi huomio-menetelmä. Läheltä piti -ilmoitukset on saatu kaksinkertaistumaan. Lisäksi esimiehet saavat turvallisuuskeskustelujen oheen muita käytännön mittareita, joilla arvioidaan turvallisuusjohtamista. Haluamme varmistaa, että turvallisuuskeskustelut käydään ja että ne ovat laadukkaita. Ennen kaikkea kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme, että työt tulisi tehtyä turvallisesti, hän sanoo. INVESTOINNIN HYÖTY KIINNI MYÖS ASENTEISTA Golder Associates Oy kehitti Turmitta-hankkeessa VTT:n ja TTY:n tukemana tuotevalikoimaansa mittarin, jolla voidaan selvittää henkilöstön näkemystä yrityksen turvallisuustoiminnan tasosta. Samalla saadaan käsitys siitä, miten tärkeänä henkilöstö turvallisuustoimintaa pitää. Auditointihaastatteluissa kysytään ihmisten omaa kokemusta. Niissä nousee esiin erityisesti työn sujuvuuteen liittyviä asioita, kertoo projektipäällikkö Tiina Lius. Hän sanoo, että henkilöstön asenteet, kokemus ja sitoutuminen vaikuttavat vahvasti siihen, miten hyvin turvallisuusinvestoinneista ja -koulutuksista saadaan hyöty irti. Lius mainitsee, että puute työolosuhteissa voi haitata esimerkiksi valmiutta ottaa vastaan koulutusta. Kun olosuhteet korjataan, myös asenne koulutusta kohtaan voi muuttua myönteisemmäksi. Myös yrityskaupoissa uusi omistaja saa auditointihaastattelun avulla selville, miten hyvin uusi yrityksen osa pystyy omaksumaan yhteisen turvallisuuskäytännön ja -kulttuurin. Mittaria voidaan käyttää urakoitsijoiden turvallisuustason mittaamiseen. Yritykset selvittävät lisäksi urakoitsijaohjauksensa tehoa. Tarvittavat muutokset eivät välttämättä koske vain omaa viestintää urakoitsijan suuntaan, vaan myös sitä, että tilaaja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja toimintamalleja omassa organisaatiossaan. - Kyse on siitä, että välitämme toisistamme ja teemme kaikkemme että työt tulisi tehtyä turvallisesti. 6

7 Piku laskee tapaturmakustannukset Työterveyslaitoksen nettisivuilla on kokeiltavissa testausvaiheessa oleva työtapaturmakustannuslaskuri Piku. Siinä on huomioitu myös tapaturman välilliset kustannukset, kuten poissaolon lisäkustannukset, tuotannon tai palvelun häiriöt sekä imagotappiot. Piilokulujen määrä voi nousta moninkertaiseksi verrattuna tapaturman suoriin kustannuksiin. Laskurilla tarkastellaan työtapaturman työpaikalle aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Laskuriin syötetään vain työpaikan maksamat kustannukset ja saamat korvaukset sekä säästyneet palkkakustannukset ja arvio muista työpaikalle koituvista kuluista. Nettipohjainen lomake on tehty mahdollisimman helpoksi. Kustannuslajit valittiin huolella, sillä listaa ei haluttu liian pitkäksi, kertoo projektipäällikkö Susanna Mattila Työterveyslaitoksesta. Laskuri sopii motivoimaan tapaturmien torjuntatyötä. Sitä voi käyttää myös ennakkolaskelmien apuna, kun yrityksessä mietitään satsausta turvallisuusratkaisuun. Laskurissa on tietokanta, johon kertyy tietoa kustannuksista sitä mukaa kun työpaikat käyttävät laskuria. Silloin saadaan keskiarvohinta tapaturmille. Keskiarvot lasketaan kolmesta luokasta, joita ovat alle neljän päivän poissaoloon, 4 30 päivän poissaoloon ja yli 30 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat. Kustannustietoja kerätään rekisteriin toimialoittain ja yrityskoon mukaan, mikä mahdollistaa keskiarvojen laskemisen myös toimialoittain ja erikokoisille yrityksille, jotta oman työpaikan kustannuksia voi verrata esimerkiksi toimialan keskiarvoon. Laskuri on tehty sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Laskuri valmistuu syksyllä 2014 kokeilu- ja korjausvaiheen jälkeen. PIKU LASKURI Kuva: Pirkko-Liisa Rasa, Työterveyslaitos 7

8 Vahva tahtotila tuottaa tuloksia Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi jälleen työturvallisuuden tasoluokituksia työpaikoille, joissa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Vuoden 2013 tasoluokituksen sai yhteensä 42 työpaikkaa. Yli puolet luokituksen saaneista saa parhaan kunniamaininnan, eli tason I - Maailman kärjessä. Tasoluokituskunniakirjat jaettiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa Jyväskylässä. Kuva: Vuokko Puro Tänä vuonna tasoluokitetuissa oli enemmän nollan tapaturman tavoitteen saavuttaneita työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 16. Nollatavoitteen saavuttaneiden joukossa on työpaikkoja, joissa nollaan tapaturmaan on päästy jo monta vuotta peräkkäin. Kunniamainintojen saajien joukossa on myös monia todella hyvää kehitystä edustavia yrityksiä, joissa tapaturmataajuutta on pystytty pudottamaan merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tulokset puhuvat puolestaan. Nolla tapaturmaa ei ole vain ylevä päämäärä, vaan monella työpaikalla konkreettinen tulos määrätietoisesta työstä työturvallisuuden parantamiseksi, sanoo foorumin johtaja Mika Liuhamo. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että työturvallisuus on kehittynyt positiivisesti jäsentyöpaikoilla jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko foorumin olemassaolon ajan. Suuri muutos on tapahtunut yleisessä asenneilmastossa, nolla tapaturmaa alkaa olla työpaikoilla jo yleisesti hyväksytty ajattelutapa. Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovat menestyksellisesti edistäneet työpaikkansa työturvallisuutta. Tasoluokituksen tarkoituksena on toimia työpaikkojen apuna turvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaa työpaikkoja kohti nollaa tapaturmaa. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa. 8

9 Tasoluokitus myönnettiin seuraaville työpaikoille TASO I MAAILMAN KÄRJESSÄ!23 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ALSTOM Finland Oy, Thermal Services Bilfi nger Industrial Services Finland Oy CP Kelco Oy Digita Oy Eaton Power Quality Oy Eka Synthomer Oy Ekokem Suomi Forchem Oy Helsingin kaupunki, tarkastusvirasto Hydac Oy J. M. Huber Finland Oy Kemira Oyj Harjavalta Kemira Oyj Pori MeramaTec Oy Neste Jacobs Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Posiva Oy Skanska rakennuskone Oy Skanska talonrakennus Oy, Pohjanmaa Skanska talonrakennus Oy, Pohjoinen alueyksikkö Skanska talonrakennus Oy, Pohjois-Suomen tulosyksikkö Steris Finn-Aqua Työterveyslaitos TASO II KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ!12 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" Fermion Oy Gasum Oy Golder Associates Oy Kemira Chemicals Oy Konecranes Finland Oy NCC Rakennus Oy, Jyväskylä NCC Rakennus Oy, Lounais Suomi PerkinElmer Wallac Oy Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Sandvik Mining and Construction Oy, Turun tehdas Savonlinna Works Oy Stora Enso Oyj, Metsä TASO III SUUNTANA MAAILMAN KÄRKI!7 TUNNUSTUKSEN SAANUTTA" ISS Palvelut, Pohjanmaan alue Lassila & Tikanoja Oyj LVI-Dahl Oy Paroc Group Skanska Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Vexve Oy 9

10 Kevätseminaarissa nähtiin ja kuultiin Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari kokosi yhteen noin 150 turvallisuusmielistä osallistujaa Jyväskylän Paviljonkiin. Tämän kevään seminaarissa opimme esimerkiksi, että resilienssi (suom. toimintakyky, palautumiskyky, joustavuus) kaipaa esimerkkejä työpaikalla ja että turvallisuus on organisaation ominaisuus, sen aineetonta pääomaa ja että ihmisten kohtaaminen ja viestintä tapahtuu parhaiten kasvokkain. Seminaarissa todettiin myös, että turvallisuus on helppo ja yksinkertainen asia joka koskee kaikkia ja että arvot ovat ihmisen taipumus valita tiettyjä päämääriä, kyky tehdä epämukaviakin asioita. Opimme myös, että näkökulman vaihtaminen voi muuttaa tilanteen tappion uhasta voiton mahdollisuudeksi ja että muutostilanteessa työpaikalla tarvitaan yrittäjähenkeä. Kuulimme, että luottamus syntyy tekemisestä, ei puhumisesta. Sen lisäksi pohdimme johtamisen mysteeriä: voiko ihmistä motivoida? Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille, vierailuja isännöineille työpaikoille ja seminaarissa esiintyneille. Tapaamme seminaarin merkeissä jälleen ensi keväänä! Sivun kuvat: Vuokko Puro, Maija-Leena Merivirta 10

11 Maija-Leena Merivirta, asiantuntija Työterveyslaitos Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarin osallistujat viettivät seminaaripuheenvuorojen lomassa jälleen yhteisen tuumaustunnin. Tällä kertaa keskusteltiin siitä, miten työsuojelu saataisiin osaksi työpaikan arkea. Seuraavaan on koottu yhteen tämän tunnin aikana esiin nousseita mietteitä työpaikkojen työsuojelun nykytilanteesta sekä niistä hyvistä käytännöistä, joiden avulla työsuojelua voidaan viedä koko työpaikan yhteiseksi asiaksi ja osaksi kaikkea toimintaa. Työpaikan edustajat merkitsivät rastin siihen kohtaan, jossa ajattelivat oman työpaikkansa tällä hetkellä olevan. Rasteja saatiin niin kumpaankin ääripäähän kuin janan keskivaiheillekin. MISSÄ MENNÄÄN? Moni työpaikan edustaja totesi, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Matka sinne ottaa oman aikansa, koska se on tehtävä pienin askelin. Osalla työpaikoista työsuojeluasioista huolehtiminen on edelleen pelkästään työsuojeluorganisaation hartioilla ja henkilöityy heihin. Joillakin työpaikoilla taas todettiin, että oma henkilöstö on jo saatu mukaan kokonaisvaltaiseen työsuojelun huomioimiseen ja nyt keskitytään työsuojelun kannalta haasteellisina koettuihin urakoitsijoihin. Niiden lisäksi työsuojeluajattelua halutaan viedä kausityövoimaan, kuten kesäharjoittelijoihin sekä pyrkiä vaikuttamaan työmatkoilla tai vapaa-ajalla tapahtuviin tapaturmiin. Eroja tunnistettiin eri toimialojen, toimipaikkojen ja henkilöstöryhmien välillä. Esimerkiksi todettiin, että tuotantotyöntekijät ymmärtävät työturvallisuuden tärkeyden paremmin kuin toimihenkilöt, koska heidän päivittäisessä työssään riskit ovat ilmeisemmät. Nykyajan työelämän normaalitila, eli jatkuva muutos, näkyy luonnollisesti myös työsuojelutyössä. Taloudelliset paineet tunnistettiin myös yhdeksi työsuojeluun vaikuttavaksi asiaksi, koska ne vaikuttavat esimerkiksi työpaikalla tehtäviin investointeihin. 11

12 Omistajasuhteiden vaihdokset, organisaatiomuutokset sekä työpaikkojen johdossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös työsuojeluun, niin hyvässä kuin pahassakin. Tärkeää olisi tunnistaa ne asiat, jotka työpaikalla edelleen menevät turvallisuuden edelle ja vaikuttaa niihin. On myös hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan sitä, miten aidosti työsuojelu on mukana jokaisen työssä ja miten ymmärrystä sen sisältymisestä työn tekemiseen saataisiin lisättyä. On tärkeää miettiä, miten jokainen voi omalta osaltaan ottaa vastuuta työpaikan turvallisesta arjesta. Keskustelun voi saada työpaikalla alkuun vaikkapa tällä tuumaustunnilla käytetyn janan avulla. MITEN ETEENPÄIN? Keskeistä on päästä pelisääntöjen noudattamisesta kohti pelisääntöjen luomista yhdessä, jolloin työsuojelusta tulee yhteinen, koko työpaikan asia. Hyväksi tavoitteeksi todettiin tilanne, jossa turvallisuus on niin hyvin sisäistetty ja osa kaikkea työtä, että siitä ei tarvitse erikseen enää puhua. Johdon sitoutuminen turvallisuuteen nähtiin erittäin keskeisenä asiana kun pyritään tavoitetilaan, jossa työsuojelu on koko työpaikan yhteinen asia. Johdon sitoutumisen täytyy olla muutakin kuin juhlapuheissa esitettyjä lauseita, koska johto päättää ja antaa resurssit turvalliseen toimintaan. Sen keskeisiksi tehtäviksi työsuojelun edistämisessä nähtiin myös muun muassa oman esimerkin näyttäminen, aktiivinen viestintä ja näkyminen työpaikan arjessa sekä osallistuminen turvallisuustyöhön esimerkiksi safety walkien tai auditointien kautta. Johdon lisäksi esimiesten sitoutuminen turvallisuuteen nousi esiin monissa keskusteluissa. Esimiesten tietoisuus työturvallisuudesta ja omasta vastuuasemastaan on erittäin tärkeää. Osa heidän tehtäväänsä arjessa on työsuojelun arkipäiväistäminen ja sen tuo- minen osaksi kaikkea työtä. Esimiehen tehtävänä on pitää esillä turvallisuusasioita päivittäin ja ottaa työntekijät mukaan työpaikan tekemiseen turvalliseksi. Työsuojeluorganisaation tehtävänä on toimia työsuojelun agentteina, jotka osoittavat hyödyn joka siihen panostamisesta saadaan. Työsuojelupäälliköt, -asiantuntijat ja -valtuutetut toimivat ikään kuin valmentajina. Tärkeää on toimia asiantuntijoina niin esimiehille kuin työntekijöillekin, mutta ei tehdä asioita heidän puolestaan. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa pidettiin myös todella tärkeänä. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää esimerkiksi kohdennettujen työpaikkaselvitysten kautta ja parantaa viestien uskottavuutta käyttämällä heitä ulkopuolisina asiantuntijoina, joiden sanaa kuunnellaan. Turvallisuudesta pitäisi saada työpaikalla osa ammattitaitoa, joka on työntekijöille ylpeyden aihe. Keskeisessä asemassa tässä työssä on työyhteisön yhdessä tekeminen. Työntekijöiden osallistuminen työn suunnitteluun sekä sääntöjen ja ohjeiden laatimiseen lisää sitoutumista. Työtehtävien suunnittelu ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nähtiin hyvänä keinona saada työsuojeluasioiden huomioiminen osaksi työntekijöiden arkea. Keskusteluissa todettiin myös, että turvallisten työtapojen ja asenteen opettamisen pitäisi alkaa jo ammattiopinnoissa, jotta ne saataisiin työntekijöiden selkärankaan saakka. Työsuojelua pitäisi lähestyä työpaikoilla välittämisen kautta. Jokaisen tulisi välittää itsestään sekä työkavereistaan niin paljon, että on mukana tekemässä työpaikasta turvallista. Innostamista ja positiivisen näkökulman esiin tuomista sekä kannustamista pidettiin toimintatapoina, joita kannattaa kehittää. Myös tunteisiin vaikuttaminen ja sitä kautta motivoiminen nousi esiin. Keskusteluissa uskottiin, että hyvien työpaikkojen panostukset ja niiden näyttämä esimerkki tarttuu muihin yrityksiin ja saa vähitellen aikaan muutosta kaikkien työpaikkojen toimintakulttuurissa. KAIKKI RYHMÄTÖISSÄ MUISTIIN KIRJOITETUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT ON KOOTTU YHTEEN JA NE JULKAISTAAN NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN EKSTRANETISSÄ KESÄKUUSSA. KÄY TUTUSTUMASSA! 12

13 Syksyn 2014 teemakoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoille on tarjolla syksyllä 2014 yhteensä 8 teemakoulutusta. Nämä koulutustilaisuudet löytyvät Työterveyslaitoksen sähköisestä koulutuskalenterista, jossa on kunkin koulutuksen tarkempi kuvaus ja linkki ilmoittautumiseen. Kurssimaksuun tulevan 10 % alennuksen saat merkitsemällä ilmoittautumislomakkeeseen että työpaikkasi on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen. Riskien arviointi työpaikalla ke to , Helsinki, ti ke Kuopio ja ke to , Oulu Koulutuksessa opitaan riskien arviointiprosessi ja harjoitellaan vaarojen tunnistamista ja terveysriskien suuruuden arviointia. Suuruuden arviointi antaa perustan riskienhallintatoimien tehokkaaseen kohdentamiseen. Opetusmenetelminä ovat asiantuntijaluennot ja pienryhmätyöskentely. Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä to , Helsinki Tavoitteena on perehtyä turvallisuustuokioihin ja -kierroksiin sekä työturvallisuustehtäviin osallistavina toimintatapoina, joilla voidaan edistää työturvallisuutta ja kehittää turvallisuusilmapiiriä työpaikalla. Henkilönsuojainten valinta ja käyttö ti Helsinki Koulutuksessa käsitellään suojaimia koskevaa lainsäädäntöä, riskinarviointia ja sen pohjalta tehtävää suojainten valintaa ja käyttöä sekä tutustutaan erilaisiin suojaimiin. Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta ma , Tampere Osallistuja perehtyy tunnistamaan tapaturmien ja vaaratilanteiden taustalla olevia tekijöitä tapaturmatutkimusmallin avulla ja löytämään tätä kautta tapaturmiin ja vaaratilanteisiin tehokkaita torjuntaratkaisuja. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla ke to , Helsinki Osallistuja perehtyy työpaikan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuuteen ja hankkii valmiudet arvioida kemikaalien käsittelyn asianmukaisuutta työpaikalla. Työturvallisuuskoulutusta esimiehille ke to , Helsinki Tavoitteena on parantaa esimiesten työturvallisuustietämystä ja -näkemystä, jotta he voivat menestyksellisesti suunnitella ja toteuttaa esimiehen työturvallisuustehtäviä omalla vastuualueellaan. Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautuminen Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin kautta osoitteessa 13

14 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Icopal Oy Finncatering Oy Moventas Gears Oy Ahlstrom Tampere Oy, Tampereen tehdas Vapo Oy Nobina Finland Oy Sandvik Mining and Construction Finland Oy Sachtleben Pigments Oy Caruna Oy Lindab Ab Warkaus Works Oy Valio Oy Joensuun tehdas Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna Päivän teemana on Selvästi parempi kesä! Katso lisätietoa päivän teemasta ja ohjelmasta netistä tai Facebookista Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta 14

15 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi JAKELU: 1545 JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 KANNEN KUVA: Pgadler/Freeimages ISSN