ROVANIEMI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus KÄSITTELY: kaupunginhallitus kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto KH:N KOKOUKSEN MUKAINEN VERSIO 1

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN MUUTOSTEKIJÄT PALVELUVERKKO ALUETALOUS YHDYSKUNTARAKENTAMINEN ILMASTONMUUTOS JULKINEN TALOUS KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT TUOTANT0 OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO OSASTON TOIMINTA JA TALOUS SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA TULOSLASKELMA PERUSKUNTA INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNTA LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSPALVELUT TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS RAHOITUS TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILALIIKELAITOS

3 5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS KOKO KAUPUNGIN TALOUS KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ MUUT

4 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen kaupungin ensimmäinen talousarvio ja taloussuunnitelma laadittiin vuosiksi Tämä uuden kaupungin ensimmäinen suunnittelukausi päättyy vuoden 2010 lopussa. Tavoitteeksi asetetut väestö ja työpaikkaennusteet ovat toteutuneet ja ylittyneet. Kaupungin talous on tasapainottunut kahden ensimmäisen tappiollisen vuoden jälkeen. Tällä hetkellä talouden tilanne on tyydyttävä. Vuoden 2011 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa leimaavat talouden epävarmuustekijät. Vaikka Suomen talouden elpyminen on alkanut vuoden 2010 aikana, Rovaniemen kaupungin talouden suunnittelussa on otettava huomioon monia epävarmuustekijöitä. Aikaisempina vuosina kaupungin taloustilannetta ovat parantaneet omien toimintojen tehostamisen ohella merkittävällä tavalla valtionosuuksien reipas kasvu ja valtion elvytystoimenpiteet sekä kaupungin omat veronkorotukset. Olemme muutoksen edessä. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja lähivuosina sen on tasapainotettava taloutensa. Valtion toimenpiteet tulevina vuosina tulevat kiristämään kunnallistaloutta. Myös kansainvälisessä taloudessa on edelleen epävarmuustekijöitä. Näihin talouden epävarmuustekijöihin kaupungin tulee varautua omaa talouttaan vahvistamalla. Myönteinen väestö ja työpaikkakehitys pidetään yllä kaavoittamalla nopealla tahdilla monipuolisia asunto ja liiketontteja ottaen huomioon väestörakenteen tuoma muutos asuntokysyntään. Tonttien luovutuksessa on seurattava markkinahintojen kehitystä ja turvattava maankäyttösopimuksilla riittävä tulorahoitus kunnallistekniikan rakentamiselle. Ennen kaikkea kaavoja on oltava aina varastossa päivän kysyntää selvästi enemmän. Rovaniemen sijainti ja kaupungin maaomaisuus ovat sen vahvuuksia ja niiden tuomia mahdollisuuksia ei tule hukata. Rovaniemen kaupungin vuoden 2011 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma perustuvat siihen, että ensi vuoden lopussa vuosien yhteenlaskettu tulos on positiivinen ja talous vahvistuu koko suunnittelukauden ajan. Verotulot kasvavat ensi vuonna 2,4 % ja valtionosuudet 1,8 % ja koko verorahoitus 2,2 %. Taloussuunnitelmaehdotus on valtuuston asettamien tavoitteiden mukainen. Toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun, vuosikate kattaa poistot ja tulevina vuosina myös nettoinvestoinnit. Velkamäärä ei kasva merkittävästi. Ehdotus vuoden 2011 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi perustuvat nykyisiin veroprosentteihin kaikissa veromuodoissa. Suunnitelman mukainen kehitys vaarantuu heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on painopisteen siirtäminen kiinteistä muuttuviin kuluihin ja palkkamenojen hallinta sekä tuottavuutta parantavat toimenpiteet. Kaupunkistrategian mukaan nykyisen henkilöstön palvelussuhdeturva voi toteutua jatkossakin edellyttäen, että henkilöstö sitoutuu kehittämään toimintaa, omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä on valmis siirtymään uusiin tehtäviin. Rovaniemen kaupunki on valtioneuvoston käynnistämässä mukana kahdenkymmenen suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Kaupunkilaisten maksamien verovarojen nykyistä tehokkaampi käyttö tuottavuutta parantamalla on asukkaiden hyvinvoinnin tae. Suunnittelukauden toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen edellyttää valtuuston hyväksymien tuottavuusohjelman linjausten mukaisten käytännön toimenpiteiden käynnistämistä välittömästi Palvelujen järjestämisessä on hintojen nousu eliminoitava tuottavuuden kasvulla. Tuottavuuden kasvu ei ole mahdollista, ellei nykyistä palvelurakennetta muuteta. Se edellyttää mm. suurten hallinnonalojen palvelu ja toimitilaverkkoa on uudistettava. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tulee korostua ensisijaisesti asukkaiden tarpeet ja palvelujen laatu. Lisäksi on edistettävä alueellisten palveluyritysten syntymistä ja kehittymistä sekä toimivia palvelumarkkinoita ja myös hyödynnettävä palvelumarkkinat täysitehoisesti tappiollisista toiminnoista luopumalla. Alkaneella vuosikymmenellä kuntien yhteistyö kasvaa. Rovaniemi verkostoituu ja lisää yhteistyötä jatkossa merkittävästi mm. yhteistyöorganisaatioihin liittymällä ja niitä perustamalla. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 4

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 VÄESTÖN MUUTOSTEKIJÄT Rovaniemen väestökehitys Henkilöä Kuvio 1 Rovaniemen väestönkehitys (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen väestömäärä on lähestynyt yhdistymisen jälkeen asukkaan rajaa. Raja onkin ylitetty vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. 5

6 Kuvio 2 Rovaniemen väestöennuste (Lähde: Tilastokeskus) Ennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Väestömuutos ennusteen mukaan eräissä keskisuurissa kaupungeissa Porvoo Hyvinkää Rovaniemi Vaasa Kotka Pori Mikkeli 2,5 1,8 3,4 14,1 15, , Prosenttia Kuvio 3 Väestöennuste eräiden keskisuurien kaupunkien kehityksestä (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi asemoituu väestöennusteen mukaan kasvavien kaupunkien joukkoon. Ennuste pohjautuu vuonna 2009 vallitsevaan kehitykseen, jolloin syntyvyys koko maassa oli hyvin korkea. 6

7 Rovaniemen väestöennuste ikäluokittain Henkilöä Vuosi Kuvio 4 Väestöennuste Rovaniemi kolmessa ikäryhmässä (Lähde: Tilastokeskus) Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä Työikäisten määrä puolestaan vähenee hieman. Vastaava huoltosuhteen kannalta haastava kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Ikärakenteen muutos on erittäin merkittävä kuntien toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. Ikääntymisen haasteen vaatimat ratkaisut olisi tehtävä pian, jotta voidaan esimerkiksi turvata laadukas hoito vanhuksille. (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Useissa kunnissa väestön ikääntyminen ja yksipuolinen elinkeinorakenne aiheuttavat erityisiä haasteita. Rovaniemellä kyseiset ongelmat liittyvät erityisesti laajan maaseutualueen rakennemuutokseen. Kaikki toimintaympäristökatsauksessa esitettävät väestöennusteet on laadittu Tilastokeskuksen toimesta vuonna Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. 7

8 Rovaniemen väestörakenne Henkilöä Naiset Miehet Rovaniemen väestörakenne Henkilöä Naiset Miehet Kuvio 5 Rovaniemen ikärakenne ikäluokittain vuonna 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Kuvio 6 Rovaniemen ikärakenne ikäluokittain vuonna 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen ikäpyramidin leveimmän kohdan muodostavat vuotiaat ja vuotiaat. Pyramidin juuri ja keskiosa ovat kapeita. Tämä on huomionarvoista esimerkiksi huoltosuhteen kehityksen kannalta. Eläkeikäinen väestönosa tosin on selvästi pienempi kuin nuoremmat ikäluokat, erityisesti mikäli tarkastelu aloitetaan 65 vuotta täyttäneistä. Suuret ikäluokat näkyvät vuonna 2020 väestöpyramidissa vuoden ikäisten ryhmässä. Ikärakenteen muutos näkyy mm. siinä, että v ennusteen mukaan ikäryhmät ja ovat suurempia kuin useat nuoremmat ikäryhmät. Huomionarvoista kuitenkin on, että ikäpyramidin juuri on vuonna 2020 hieman leveämpi ja paksumpi kuin vuonna Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Asukasmäärän kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. 8

9 Väestöennuste Rovaniemi 15 v. ja 65 v Henkilöä v. 65 v Kuvio 7 Väestöennuste Rovaniemi 15 ja 65 vuotta täyttävät (Lähde: Tilastokeskus) Vuoden 2010 aikana 65 vuotta täyttävien määrä ylittää 15 vuotta täyttävien määrän Rovaniemellä. Sama asetelma pysyy ennusteen mukaan lähelle vuotta vuoden ikäiset määritellään yleisesti työikäiseen väestöön kuuluvaksi. Kuviota voidaan siten tulkita niin, että jatkossa Rovaniemen työmarkkinoilta poistuu henkilöitä enemmän kuin tulee tilalle. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä Rovaniemellä tosin on 56,6 vuotta. Tämä on noin vuotta matalampi kuin koko maassa (57,8 vuotta). (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Väestön ikärakenteen muutos koskettaa myös kuntatyönantajaa. Vuoteen 2030 mennessä yli 60% nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Rovaniemen kaupungissa tämä osuus on keskimääräistä suurempi, n. 70 % (Kevan raportti 2/2009). Ammattiryhmittäin katsottuna eläköityminen koskettaa Rovaniemellä erityisesti kiinteistöpalveluita sekä ruokapalveluita, joissa yli 30% henkilöstöstä tulee eläkeikään jo 2015 mennessä. Työikäisen väestön osuuden pienentyessä myös kuntatyönantaja tulee olemaan suurien rekrytointihaasteiden edessä erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden järjestämisessä. Kasvukeskuksena Rovaniemelläkin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessakin. Kaupungin työntekijöiden osuus työikäisestä väestöstä ei voi suhteellisesti kasvaa, jotta myös avoimet työmarkkinat kehittyvät. Kaupungin oman toiminnan tuottavuutta on pystyttävä merkittävästi parantamaan, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan talouden realiteettien puitteissa. 9

10 Kuvio 8 Väestöennuste 0 6, 7 15 ja vuoden ikäisten määrästä Rovaniemellä (Lähde: Tilastokeskus) Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa Rovaniemellä. Ala asteikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2025 saakka. Yläasteikäisten ja perusasteelta valmistuneiden ikäluokkien koko pienenee lähitulevaisuudessa. 10

11 Kuvio 9 Rovaniemen väestömuutokset (Lähde: Tilastokeskus) Syntyvyys koko maassa oli vuotta 2009 korkeampi viimeksi vuonna Myös Rovaniemen väestönlisäys perustuu korkeaan syntyvyyteen sekä osaltaan maahanmuuttoon. Vuonna 2007 väestölisäyksen merkittävin osatekijä oli kotimainen muuttovoitto. Vuosina 2008 ja 2009 yhdistyneen Rovaniemen vetovoima on riittänyt pitämään kotimaisen muuttotaseen tasapainotilassa, mutta merkittävää muuttovoittoa muista kunnista ei ole saavutettu. Esimerkiksi vuonna 2009 kuntien välinen nettomuutto oli lievästi tappiollista. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuo erityisesti alle 20 vuotiaiden ikäryhmä. Kuntien välistä muuttotappiota kertyy puolestaan erityisesti vuoden ikäisten ryhmästä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää todennäköisesti se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 11

12 Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla Ratantaus tilastoalue Ylikylän tilastoalue I kaupunginosan tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Rantaviirin tilastoalue Saarenkylän tilastoalue Kaukon tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Muurolan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Nie sin tilastoalue Lohinivan tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Meltauksen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Karinrakan tilastoalue Henkilöä Kuvio 10 Rovaniemen tilastoalueiden väestökehitys Väestön määrän lisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty Rovaniemen maaseutukylien väestön kehitys uuden kaupungin ajalta. 12

13 Kylä Muutos Norvajärvi Napapiiri Someroharju Syväsenvaara Saarenkolmio Tikanperä Nivavaara Koulurinne Häkinvaara Saarenkylä Ylipää Vaarala Vitikanpää Nivankylä Ylikylä Vennivaara Kylväjäntie Alakorkalo Kauko Niesi Tiainen Ylinampa Alanampa Perunkajärvi Misi Vikajärvi Vika Olkkajärvi Lohiniva Porokari Jääskö Perttaus Tolonen Meltaus Marrasjärvi Patokoski Marraskoski Tapionkylä Sinettä

14 Mäntyjärvi Sonka Lehtojärvi Hirvas Rautiosaari Pisa Muurola Leipee Petäjäskoski Jaatila Taipale Välijoki Narkaus Siikakämä Pajulampi Pirttikoski Autti Juotasniemi Pekkala Vanttauskoski Vanttausjärvi Viirinkylä Tennilä Oikarainen Yhteensä Taulukko 1 Rovaniemen maaseutukylien väestökehitys (Lähde: Tilastokeskus) Kylien asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana. Huomattavaa kuitenkin on, että väestön määrä on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevissa kylissä ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäänpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. 14

15 2.2 PALVELUVERKKO Alla olevissa kartoissa 1 ja 2 on esitetty Rovaniemen peruskoulu ja päiväkotiverkko. Pinta alaltaan laaja alaisessa kunnassa palveluverkon ylläpito on monien palveluiden osalta haasteellista. Kartta 1 Rovaniemen peruskoulut ja päiväkodit 15

16 Kartta 2 Rovaniemen keskustan koulut ja päiväkodit 16

17 2.3 ALUETALOUS Vuosikate 2009 euroa/ asukas Euroa , Pori Mikkeli Vaasa Kuopio Rovaniemi Hämeenlinna Kouvola Kotka Lappeenranta Kuvio 11 Vuosikatteet/asukas v eräissä vertailukaupungeissa Lainamäärä 2009 euroa/ asukas Euroa Kotka Mikkeli Hämeenlinna Lappeenranta Pori Kuopio Vaasa Kouvola Rovaniemi Kuvio 12 Lainamäärät/asukas v eräissä vertailukaupungeissa 17

18 Verotulot + valtionosuudet/ asukas 2009 ja kunnallisveroprosentti 2010 Verotulot + valtionosuudet Veroprosentti Euroa , ,8 19,6 19,4 19, ,8 18,6 18,4 18,2 18 % Vaasa Pori Kouvola Kotka Mikkeli Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Lappeenranta Kuvio 13 Verotulot ja valtionosuudet/asukas v eräissä vertailukaupungeissa Rovaniemi työttömyys Työttömiä Työllisyysaste % 14,2 12,4 12,3 13,9 Kuvio 14 Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Työttömyys on lisääntynyt vuoden 2009 aikana ja on palannut vuoden 2006 tasolle. Merkittävä syy työttömyyden lisääntymiseen on yleinen talouden matalasuhdanne. Rovaniemen elinkeinorakenne ei ole samalla tavalla suhdanneherkkä kuin tietyillä teollisuuspaikkakunnilla. Tästä huolimatta muutos näkyy selvästi esimerkiksi rakennusalalla. 18

19 Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys Rovaniemi Henkillöä Pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömyys Kuvio 15 Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys Rovaniemellä (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Nuorisotyöttömyys (alle 25 vuoden ikäiset) on lisääntynyt selvästi vuoden 2009 aikana. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2009 aikana selvästi pienempää kuin vuoden 2006 aikana. Nuorisotyöttömyyden ehkäisy on tässä tilanteessa tärkeää, jotta voidaan vähentää nuorten syrjäytymisvaaraa ja myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvua jatkossa. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat Prosenttia Koko maa 13,5 12,3 11,9 Rovaniemi 18,6 17,2 18,2 Kuvio 16 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat Rovaniemi ja koko maa (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) 19

20 Toimeentulotukea saaneiden nuorien määrä on Rovaniemellä selvästi maan keskiarvoa suurempi. Rovaniemen pienituloisuusaste oli vuonna ,2 %. Tämä on selvästi yli koko maan kuntien keskiarvon 14,9 %. Pienituloisuus ilmaisee, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu niihin kotitalouksiin, joiden tulot ovat alle 60 % suomalaisten kotitalouksien käytössä olevista tuloista. Toimeentulotukea Rovaniemellä sai vuonna ,7 % asukkaista, kun koko maan vastaava luku on 6,4 %. Lapsiperheistä toimeentulotukea Rovaniemellä sai vuonna ,6 %, koko maan lapsiperheistä toimeentulotukea sai 8,1 %. (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Yritysten määrä on kasvanut Rovaniemellä ainakin vielä vuoden 2008 aikana, jolloin taloudellinen taantuma alkoi. Vuoden 2008 aikana Rovaniemen yrityskanta saavutti 3000 yrityksen rajan, yrityksiä oli Vuonna 2007 yrityksiä oli 2938 ja vuonna 2006 yrityskannan koko oli puolestaan (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon tasainen kasvu kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vuoden 2009 tammi toukokuussa liikevaihto supistui lähes 10 %. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui 3,2 % 2009 vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Erityisesti rakentamisen sekä ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyksen liikevaihdot supistuivat rajusti vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Rakentamisessa vuosimuutos oli 26,5 % ja ohjelmapalvelutoiminnassa sekä virkistyksessä 23,7 %. (Lähde: Lapin liitto) Kuvio 17 Rovaniemen työpaikat 2008 työnantajasektorin mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemellä on maan keskiarvoa vähemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. Julkinen sektori on sitä vastoin suuri työnantaja. 20

21 Kuvio 18 Rovaniemen työpaikkaprofiili Rovaniemen työpaikkaprofiilissa näkyvät muun muassa vesivoimalaitosten ja varuskunnan sijainti alueella. Myös kiinteistöala ja rakentaminen sekä korkeaan osaamiseen kuten tieteelliseen työhön liittyvä toiminta ovat vuoden 2008 tarkastelussa keskimääräistä korostuneemmassa asemassa. Majoitus ja ravitsemistoiminta on yhdistetty muihin rinnasteisiin toimintoihin, eikä nouse selvästi esille. Teollisuuden työpaikkojen osuus on erityisen pieni. 21

22 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN kpl Asuinhuoneistot yhteensä erilliset pientalot rivi ja ketjutalot asuinkerrostalot Kuvio 19 Rovaniemellä valmistuneet asunnot (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen strategia) Rovaniemi 37,5 m² / asukas 41,0 41,8 m² / asukas 37,5 m² / asukas ei tietoa Taulukko 2 Asumisväljyys vuonna 2007 ja ennuste vuodelle 2015 Asumisväljyyden arvioidaan ennusteen mukaan kasvavan Rovaniemellä. 22

23 Ahtaasti asuvat asuntokunnat ,6 9,5 9,3 Prosenttia 9 9,4 8,9 9,1 Koko maa Rovaniemi 8,5 8, Kuvio 20 Ahtaasti asuvat asuntokunnat Rovaniemi ja koko maa (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Ahtaasti asumisen määritelmä täyttyy, mikäli asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun mukaan. Ahtaasti asuvien osuus on Rovaniemellä vähentynyt selvästi tarkasteluvälillä Sama kehitys on toistunut koko maassa, missä ahtaasti asuvia on kuitenkin hieman enemmän kuin Rovaniemellä. Asuntokysyntä v Omakoti ja rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä 2015 Yhteensä Keskimäärin vuodessa Taulukko 3 Asuntokysyntä Rovaniemellä talotyypin mukaan vuosina (Lähde: Rovaniemen talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2015) Ennakoitavissa on, että asuntokysyntä kasvaa erityisesti ydinkeskustan alueella. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 110 asuntoa vuodessa. Kysyntä kohdentuu erityisesti tällä alueella erityisesti kerrostaloasuntoihin. (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen strategia) 23

24 2.5 ILMASTONMUUTOS Ennusteiden mukaan ilmasto tulee lämpenemään lähivuosikymmeninä riippumatta siitä, onnistutaanko kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. Toisaalta velvoitteet hillitä päästöjä voivat itsessään aiheuttaa suurempia sopeutumistarpeita eri tahoille, kuin varsinainen ilmastonmuutos. Jatkossa kuntien toimintaa ilmastonmuutokseen liittyen ohjataan yhä enemmän EU:n ja valtion taholta tulevien velvoitteiden avulla. (Lähde: Clim ATIC hankkeen raportti. Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin sopeutuminen Rovaniemellä.) Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kunnat voivat vähentää kasvihuonekaasuja vaikuttamalla energiantuotantoon ja säästöön, yhdyskuntarakenteeseen, liikennetarpeisiin sekä jätteiden käsittelyyn. Ilmastonmuutokseen tulee myös sopeutua maankäytön ja rakentamisen keinoin sekä riskikartoituksin ja yhdyskuntien toimintavarmuus turvaamalla. Kymmenet kunnat ovat ottaneet ilmastohaasteen vastaan ja työssä on jo saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi energiansäästössä. Kunnilla on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävät vaikutusmahdollisuudet energianlähteiden valinnan kautta. Puun ja tuulienergian avulla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Useissa taajamissa voidaan myös lisätä kauko tai aluelämmön käyttöä. Kulutuksen ja päästöjen kannalta edullinen lämmön ja sähkön yhteistuotanto tulee kannattavaksi yhä pienemmissä kokoluokissa. Energiansäästötoimista ja uusiutuvan energian käytöstä seuraa positiivisia vaikutuksia myös paikalliselle työllisyydelle ja omavaraisuudelle. Jotta kunta voi arvioida säästötoimien vaikutuksia tai mahdollisuuksia, on tunnettava kulutus. Kulutuksen seuranta on järkevän energiankäytön perusta. Hankinnat ja rakennusten suunnittelu ovat merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen kannalta, koska ne sanelevat kulutuksen ja päästöt. Omalla hankintapolitiikallaan kunta voi edistää ympäristövaikutuksiltaan edullisten tuotteiden ja palveluiden yleistymistä. Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä riippuvuus henkilöautoista on lisääntymässä. Tähän voidaan vastata rakentamalla asuntoja taajamiin, kyliin sekä joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Suunnittelun avulla luodaan edellytykset jalan tai pyörällä liikkumiselle ja joukkoliikenteelle. Nykyaikainen tieto ja viestintätekniikka mahdollistaa matkustamistarpeiden vähentämisen. Kuntien tulee myös varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Erilaisten sään ääri ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän ja voivan vaarantaa yhdyskuntien toimintaa. Ensimmäinen toimenpide varautumisessa on riskien kartoitus. Järjestelmien ja toimintojen mitoitukset, ohjeet ja kapasiteetit on saatettava ajan tasalle. Asemakaavatasolla vaikutetaan siihen, että ilmastonmuutos huomioidaan uusien alueiden suunnittelussa. (Lähde: Kuntaliitto) Clim ATIC hankkeessa on laadittu selvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Rovaniemen kaupungissa. Selvityksen tietomateriaali on saatu asiantuntijapaneeleista, kirjallisuuskatsauksista ja Rovaniemen kunnallisvaaliehdokkaiden sekä kylä ja asukasyhdistysten edustajien haastatteluista. Ilmastonmuutokseen liittyvät ennusteet on raportissa tiivistetty kuuteen kohtaan: Tämän vuosisadan lopulla Lapin talvet ovat noin 5 astetta ja kesät 2 3 astetta lämpimämpiä. Pakkaspäivien määrä vähenee Lapissa noin viidellä päivällä per vuosikymmen. Lapin lumikausi lyhenee keskimäärin noin viikon viidessätoista vuodessa. Rovaniemellä mustat joulut yleistyvät, vuosisadan lopulla arviolta joka neljäs joulu on lumeton. Talvisin sadekuuroja enemmän jäätä ja liukkautta. Rovaniemen talvi on vajaan 80 vuoden päästä samanlainen kuin Tampereen talvet 1900 luvun lopussa. Matkailun osalta suurimmat vaikutukset kohdistuvat joulumatkailuun, koska lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa selvästi. Ilmastomallien mukaan Rovaniemi säilyttää joulun jälkeisen talven lumivarmuutensa. Tämä vahvistaa Rovaniemen kilpailuetua Etelä Suomen ja Keski Euroopan talvimatkailukohteisiin nähden. Rovaniemen kesämatkailun edellytysten arvioidaan 24

25 myös parantuvan. Kauko ja lentomatkailun suosion väheneminen on kuitenkin eräs mahdollinen uhkatekijä Rovaniemen matkailulle. Energiasektoria tarkasteltaessa lisääntyvä sademäärä antanee lisää potentiaalia Rovaniemen seudun vesivoimatuotannolle. Kuntien on sopeuduttava EU:n ja valtion asettamiin velvoitteisiin koskien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä. EU:n ja Suomen jätehuoltopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi kaatopaikoille vietävän jätteen määrää on vähennettävä. Ilmastonmuutoksen eteneminen merkitsee riskien kasvamista jokien yhtymäkohdassa sijaitsevan Rovaniemen kannalta. Tämä on otettava huomioon alueen yhdyskuntasuunnittelussa. Tehokkaimpia keinoja ehkäistä tulvahaittoja ovat uudisrakentamisen kielto tulvariskialueille ja viheralueiden rakentaminen taajamatulvien puskureiksi. (Lähde: Clim ATIC hankkeen raportti. Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin sopeutuminen Rovaniemellä.) 25

26 2.6 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä aleni kahdeksan prosenttia. Suomen vienti supistui 25 prosenttia kansainvälisen taantuman seurauksena samoin tuonti. Maailmantalous alkoi kuitenkin toipua massiivisten elvytystoimien seurauksena jopa arvioitua nopeammin ja tämä näkyi myös Suomen viennissä. Kasvun suhteen ollaan toiveikkaita. Ennusteita on tarkistettu pitkin vuotta ylöspäin. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 kasvusta ovat kolmen prosentin molemmin puolin. Vuoden 2011 kasvussa liikutaan noin kolmen prosentin tasossa. On kuitenkin muistettava, että ensi vuoden tuotannon taso on edelleenkin pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Ongelmana on vaisu tuottavuuskehitys. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvio oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin Valtionvarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 noin 1,5 prosenttia. Maltilliset palkkaratkaisut pienentävät kotimaisia kustannuspaineita. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan noin kaksi prosenttia. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin neljä prosenttia. Tänä vuonna kasvuksi arvioidaan 2,6 prosenttia. Tulevan vuoden osalta neuvottelut ovat osittain vielä kesken. Valtionvarainministeriön arviot liikkuvat 2,8 prosentin tasossa, tosin pienempiäkin lukuja on esitetty. Työllisyys säilyi hyvänä vuoden 2008 loppuun. Käänne tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, ja työllisyys heikkeni voimakkaasti vuoden kuluessa. Heikko kehitys jatkui vuonna 2010, ei kuitenkaan niin pahana kuin pelättiin. Työttömyysasteen arvioidaan tänä vuonna nousevan 10 prosentin tasolle. Vuonna 2011 työttömyysasteen arvioidaan paranevan kahdeksan prosentin tasolle. KUNTATALOUS Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2009 edelleen kovaa tahtia eli noin neljä prosenttia. Menojen kasvu hidastui kuitenkin edellisen vuoden kahdeksan prosentin tasosta muun muassa maltillisen palkkakehityksen ja kunnissa aloitettujen säästötalkoiden johdosta. Tavaroiden ja palveluiden ostot kasvoivat yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee 3 3,5 prosentin tasoon. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vain vähän. Palvelujen ostot ovat kuitenkin edelleen kasvaneet erittäin nopeasti. Kunta alan helmikuussa saavutettu neuvottelutulos vuosien virka ja työehtosopimuksista nostaa palkkakustannuksia noin prosentin verran. Korotukset tehdään tänä vuonna. Kunta alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan vuonna 2010 noin kolme prosenttia. Palkkasumman arvioidaan kuitenkin nousevan vain 2,5 prosenttia, koska palkansaajia on vähemmän. Vuonna 2011 palkkasumma noussee 2,5 prosenttia. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa vain vähäisiä muutoksia vuonna Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuonna Sairausvakuutusmaksu oli vuonna ,0 prosenttia, vuonna ,23 prosenttia ja vuonna 2011 arviolta 2,11 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2010 palkkasummasta riippuen 0,75 2,95 prosenttia palkkasummasta ja tulee nousemaan vuonna 2011 nykyisestä keskimääräisestä 2,8 prosentin tasosta 3,1 prosenttiin. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL maksu on vuosina 2009 ja 2010 ollut 23,6 prosenttia. Maksun arvioidaan pysyvän ennallaan vuosina Opettajien VEL maksu alenee nykyisestä 21,8 prosentin tasosta 0,2 prosenttiyksikköä. Verotulojen kehitys Kuntien verotulot kasvoivat vuosian keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 kasvu jäi lähelle nollaa ja tilitykset kasvoivat vain puoli prosenttia. Tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulotason lisäys ja kuntaryhmän jako osuuden kohottaminen. Jako osuutta nosti 26

27 pääomatulojen voimakas supistuminen. Yhteisöveron osuus supistui huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna vaikka ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka tulojen kasvuvauhti kiihtyykin edelliseen vuoteen verrattuna 2 3 prosenttia, kaventaa vähennysten korottaminen veropohjaa. Vähennykset lisääntyvät pääasiassa perusvähennyksen muutosten johdosta. Myös viime vuonna käyttöön otettu työtulovähennyksen lisäys pienentää kunnallisveron tilityksiä. Kuntien tuloveroprosenttien nosto keskimäärin 0,4 prosenttiyksiköllä on kasvattanut kunnallisveroa koko maassa yli 300 miljoonaa euroa. kaiken kaikkiaan kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna 2 prosenttia viime vuotta enemmän. Tänä vuonna yhteisöveroa kunnille tilitetään 1,4 miljardia euroa ja ensi vuonna summa kasvaa noin 15 prosenttia. Epävarmuus arvioissa on kuitenkin erittäin suuri. Kiinteistöverojen tilitykset nousivat vuonna 2010 lähinnä kiinteistöveroprosenttien noston johdosta. Vuonna 2011 tilitysten arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6 prosentin indeksikorotus. Lisäksi valtionosuuksissa kompensoidaan kunnille työtulovähennyksen kasvattamisen ja eläketulon verotuksen kevennyksen aiheuttamat verotulojen vähennykset. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Kuntaliitto ) Muuttuja (% muutos) Tuotanto 8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma 1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,0 Työllisyys 2,9 0,5 1,3 1,3 Inflaatio 0,0 1,5 2,5 2,0 (% yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/ BKT 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,0 56,1 55,2 44,1 Rahoitusjäämä/BKT 2,7 3,3 1,4 0,8 Julkinen velka/bkt 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3 kk, % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 3,7 3,3 4,0 4,5 27

28 3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: VASTUULLISUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme ja kulttuuriamme ja ympäristöämme. PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät päämäärät ovat ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. 28

29 MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta ja palvelukeskus. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I II III IV ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Asiakas ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Rovaniemen kaupungin toiminta ja palvelut perustuvat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutarpeisiin, joita selvitetään mm. arviointi ja ennakointitiedon, tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevia poikkileikkaavia tavoitteita ovat kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden päätöksenteossa varhainen ja avoin yhteistyö, ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta palveluita järjestettäessä terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutuminen kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan erityisryhmät, kuten opiskelijat, maahanmuuttajat ja vammaiset erityisryhmien tarpeet huomioidaan palveluiden järjestämisessä ja asuinympäristön suunnittelussa 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Kaupungin palveluhankintaa ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Ylikunnallista yhteistyötä syvennetään. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 29

30 Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kaavoitusohjelman mukaisesti alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Alue ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja rakennetun infrastruktuurin käyttöastetta nostetaan. Alueiden vetovoimaisuutta vahvistetaan kaavoituksessa osoittamalla kunkin alueen vetovoimatekijät. Rovaniemen keskusta tiivistyy, kaupunkirakenne eheytyy ja kaupunkikuva modernisoituu. Keskustan toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet määritellään keskustan osayleiskaavassa. Maaseudun palveluja ja elinvoimaisuutta edistetään erityisesti palvelukylissä ja palvelukyläverkostolla palvelualueineen tuetaan myös kyliä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta. Palvelukylien tonttitarjonnasta huolehditaan siten, että jokaisessa palvelukylässä on kaavoitettuja kaupungin tontteja tai rakennuspaikkoja tarjolla. Palvelukyläalueiden tonttimarkkinointi toteutetaan osana kaupungin muuta tonttimarkkinointia niin, että palvelukyläalueilla olevat kaikki kaupungin tontit ja rakennuspaikat laitetaan tonttipörssiin ja ilmoitetaan lehti ilmoituksilla maaseutualueilta tontteja ja rakennuspaikkoja tarjolle. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on, että a) Rovaniemi on yli asukkaan kaupunki vuonna 2013 b) Kaupungin työllisyysaste on vähintään 62 % vuonna 2013 c) Taloudellinen huoltosuhde on alle 1,4 vuonna 2013 d) Kaupungin järjestämät lakisääteiset palvelut ovat vähintään lain edellyttämällä tasolla e) Kaupungin tonttitarjonta vastaa asunto, liike ja teollisuusrakentamisen kysyntään väestö ja työpaikkatavoitteiden toteuttamiseksi Asukkaiden hyvinvoinnin seuraamiseksi suoritetaan asukaskyselyjä eri väestöryhmissä. Kyselyjen tulokset esitellään valtuustolle hyvinvoinnin yleisen kehityksen ja palvelutason arvioinnin perustaksi. Lapset, nuoret ja perheet Perheille, lapsille ja nuorille turvataan hyvä ja yhdenvertainen asumis, kasvu, oppimis ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Ennalta ehkäisevällä työotteella, varhaisella avoimella ja moniammatillisella yhteistyöllä estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Kaupunki tukee toimenpiteillään opiskelijoiden hakeutumista Rovaniemelle ja viihtymistä täällä. Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Elinkeino ja yritystoiminnan edistämisellä sekä monipuolisella palvelutarjonnalla lisätään kaupungin vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana. Kaupunki tukee niitä toimenpiteitä, joiden avulla ennakoidaan ja turvataan koulutetun työvoiman saantia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Työikäisten hyvinvointia edistetään laadukkailla palveluilla, joissa huomioidaan terveyden edistämisen näkökulma. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Ikäihmiset Kaupunki edistää ikäihmisten elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa ja tätä tukevaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi tavoitteena on lisätä ikäihmisten liikuntaharrastusta ja muita ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutuksen muotoja. Ikäihmisille kohdennetuissa palvelussa tuetaan ensisijaisesti kotona asumista ja tarvittaessa tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. 30

31 1. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Arviointikohde Tavoitetaso Mittari/tietolähde Lapset, nuoret ja perheet: Lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Terveydentila ja terveystottumukset paranevat Hyvinvointikatsauksen mittarit Kouluterveyskyselyn tulokset (v.2010 ja v.2012) Nuorten työmarkkinatilanne Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta on enintään 3,5 % v Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Työikäisten terveydentila Ikäihmiset: Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten toimintakyky Asuminen ja maankäyttö Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntatekniset palvelut Kaavoitusohjelma Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä vähenee prosenttiyksikön vuodessa Pitkäaikaissairastavuus vähenee Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin 90 % asuu kotona Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntateknisten palvelujen taso on hyvä (vähintään 3, kun asteikko on 1 5) Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä Kansantautien summaindeksi Hyvinvointikatsauksen mittarit Kotona asuvat yli 75 v. vastaavasta ikäluokasta Asukaskysely kaudella Kaavoitusohjelman toteutuminen/ kaavoituskatsaus 31

32 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Kaupunki vahvistaa omalla toiminnallaan alueen elinvoimaa sekä edistää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Rovaniemi pitää alueellista kilpailukykyään yllä huolehtimalla asuin ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta elinkeinoelämää ja muutakin toimintaa palvelevasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta, kuten esim. kulttuuri ja liikuntapalveluista. Rovaniemi on vahva osaaja ja suunnannäyttäjä mm. koko maakuntaa palvelevien kulttuuri ja osaamispalveluiden järjestäjänä. Rovaniemellä on monia mahdollisuuksia menestyä. Tämä edellyttää aitoa kansainvälistä yhteistyötä eri maiden alueiden, kaupunkien, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välillä. Tämän vuoksi kaupunki osallistuu valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin niin kaupungin omien toimintojen kuin yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämiseksi. Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää. Alueelle tulee saada sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä niin että yritysten lukumäärä kasvaa. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, ICT turva, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Kehittämiskohteita ovat: Innovaatiojärjestelmän toteuttaminen vuoteen 2012 mennessä. Alueen kansainvälistyminen läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. ICT turva alan klusterin rakentumista tuetaan mm. osallistumalla alan professuurin rahoittamiseen. Maankäytöllisenä tavoitteena on vastata yritysten tonttitarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Yritysten sijoittumista tuetaan myös liikennejärjestelyin. Huolta pidetään siitä, että kaupungilla on tarjota vetovoimainen ja arvonsa säilyttävä toimintaympäristö myös yritysten tarpeisiin. 32

33 ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 2. YRITYSTEN JA ROVANIEMEN ALUEEN KILPAILUKYVYN JA ELINVOIMAN VAH VISTAMINEN Arviointikohde Tavoitetaso Mittari/tietolähde innovaatio Yritysten toiminta Tekesin rahoituksen määrä yrityksille ja organisaatioille kasvaa 10 % vuosittain verrattuna vuoden 2009 tasoon Teke rahoitus /ELY tilastot Yritysten kansainvälistyminen Yritysten viennin arvo kasvaa vuoteen 2013 mennessä keskim. 5 % vuosittain (v arvio = 140 m ) Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain (v arvio = kv yöpymistä) Viennin arvo / tullin tilastot Yritystoiminta Yritysten nettomäärä kasvaa keskimäärin 4 % vuosittain kaikkien toimialojen liikevaihto kasvaa vuosittain nopeammin kuin Suomessa keskimäärin Yritysten nettomäärä/ Lapin suhdannekatsaus ja Patentti ja rekisterihallituksen tilastot Liikevaihdon määrän kasvu / Lapin suhdannekatsaus ja tilastokeskus Teollisuus ja liiketonttien luovutus Teollisuus ja liiketonttien hakemisesta luovuttamiseen kuluva aika on max. 3 kk Tonttihakemuksen käsittelyaika Kuntaimago Rovaniemi sijoittuu imagoltaan 10 parhaan kunnan joukkoon yli asukkaan kuntajoukossa kuntaima Taloustutkimuksen gotutkimus Työllisyystilanne Työttömyysaste on enintään 10 %. v.2013 Työllisyysaste on 61,9 %:iin vuoteen 2013 mennessä (v = 60,1 %) Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen suhdeluku pienenee (lähtötilanne Rovaniemellä heinäkuu 2009 = 7,9) Työttömyysaste/ ELY tilastot Työllisyysaste/ ELY tilastot ELY tilastot 33

34 II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rovaniemen kaupungin taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä. Rovaniemen kaupungin talouden tavoitteena on pitää talous vähintään kuntalain mukaisesti tasapainossa ja sen lisäksi kattaa vuosina syntyneet alijäämät vuoteen 2013 mennessä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatetta voidaan parantaa esim. toiminta ja myyntituloja lisäämällä ja toimintamenoja pienentämällä. Tavoitteena on, että suunnittelukauden nettoinvestoinnit eivät merkittävästi ylitä vuosikatetta ja kaupungin lainamäärä ei suunnittelukaudella kasva oleellisesti. Tuottamattomasta ja kaupungille tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Kaupungin talouden tavoitteet ovat seuraavat: a) Tilikausien yhteenlaskettu tulos on positiivinen. b) Verorahoitteisten uusinvestointien taso suunnittelukaudella ei ylitä vuosikatetta ja vuosikatteen ylittäville investoinneille tulee olla ulkoinen tulorahoitus. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit rahoitetaan vuosikatteen lisäksi tarvittaessa tulo ja lainarahoituksella. c) Kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva tilanteesta merkittävästi. d) Yhtiöiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulee kattaa tulorahoituksellaan poistot ja omat investointinsa. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien investoinnit voivat olla enintään jäljelle jäävän vuosikatteen suuruiset. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit voidaan toteuttaa tarvittaessa tulo ja lainarahoituksella. 3. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari/tietolähde Toimintamenojen = nettomenot Suunnittelukaudella euromääräisesti alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Investointirasitus Omarahoitus suunnittelukaudella yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit TP 2009 oli 99,4 % Lainarasitus Kokonaislainamäärä voi kasvaa enintään taloussuunnitelmassa arvioidun määrän Kokonaislainamäärä TP ,5 milj.euroa TP ,4 milj.euroa 34