Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta PL Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö Dnro 20/040/2009

Transkriptio

1 Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta PL Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö Dnro 20/040/2009 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta valmistelevan työryhmän ehdotuksista Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuora, kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto perusopetuksen uudistamisesta. Nuora kiittää työryhmää perusopetuksen tavoitteiden määrittämisessä tehdystä hyvästä työstä. Tavoitteissa on laajaa näkemystä, kuten tässä ajassa tarvitaan. Esitys 1. Nuora esittää kansalaisen taitojen toteutumisen tueksi, että peruskouluissa tulee olla lakisääteisesti oppilaskunta. Perusopetuslain 47 a esitetään siirrettäväksi pääluvun 4 "Opetus" alle ja kuulumaan seuraavasti: Oppilaskunta Edellä 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla koululla on sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa sekä toteuttaa perusopetuksen yleisiä tavoitteita erityisesti kansalaisen taitojen osalta. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaskunnan toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Oppilaskunta voi olla useamman koulun tai toimintayksikön yhteinen. Esitys 2. Nuora esittää lisättäväksi lukuun ensimmäisen kappaleen loppuun seuraavan lauseen: Oppiainekokonaisuuden tavoitteisiin kuuluu käytännön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen ja toteuttaminen koulussa mm. oppilaskuntatoiminnan kautta. Perustelut esityksiin 1, 2: Työryhmän kuvaamat Kansalaisen taidot ovat Nuoran mielestä keskeisiä valmiuksia, joita perusopetuksella laajasti ottaen tulee tavoitella. Kansalaisen taitojen jäsennys on looginen kokonaisuus. Nuoran huolena on se, miten nämä taidot välittyvät opetussuunnitelmien kautta käytäntöön. Käynnissä oleva keskustelu äänestysiän laskemisesta tarkoittaa sitä, että jo perusopetuksen aikana tulee panostaa lasten ja nuorten vaikuttamisen ja vastuunkantamisen valmiuksiin. Tämä tarkoittaa niin sisällöllistä osaamista kuin ylipäätään demokratiaosaamista. Esitys ei Nuoran käsityksen mukaan tue oppilaiden osallisuutta ja demokratiakasvatusta riittävästi. Esimerkiksi yhteiskuntaopin opetus on kohdennettu yläluokille. 1

2 Nuora näkee, että oppilaskuntatoiminta tukee perusopetuksen tavoitteita erityisen hyvin. Toiminta tulee sen takia lakisääteistää ja tarjota siihen riittävästi aikaa. Nuoran näkemyksen mukaan on mahdollista ottaa oppilaskuntoiminta huomioon myös tuntijaossa. Esitys 3. Nuora esittää Lakiin perusopetuslain muuttamisesta seuraavaa lisäystä 14 Tuntijako ja opetussuunnitelma, 2 momentin loppuun seuraava lause: Opetussuunnitelman perusteissa tarkennetaan oppiainekokonaisuuksittain ja oppiaineittain kansalaisen taitojen tavoitteet. Esitys 4. Nuora esittää, että esityksen niissä luvuissa, jotka koskevat oppiainekokonaisuuksien yhteisiä tavoitteita, toteuttamista ja kokonaisuuteen kuuluvien oppiaineiden tuntijakoa, muutetaan lauseet "Oppiainekokonaisuuden yhteisissä tavoitteissa painottuvat kansalaisen taidoista erityisesti..." muotoon "Oppiainekokonaisuuden yhteisissä tavoitteissa toteutuvat kansalaisen taidoista erityisesti..." Perustelut esityksiin 3, 4: Nuora näkee oleellisena sen, miten perusopetuksen yleiset tavoitteet viime kädessä välittyvät opetukseen. Muutosesityksillä halutaan varmistaa, että tavoitteet välittyvät opetussuunnitelmien kautta koulujen arkeen, niin oppiaineisiin kuin laajemminkin koulun työskentelyyn. Oppilas ei opi vain oppitunneilla vaan koko koulussa oloajan. Oleellista Nuoran käsityksen mukaan on se, miten muutos uudenlaiseen kouluun ja koko oppimisympäristöön saadaan viedyksi läpi. Ehdotuksessa oli näkemyksemme mukaan liian vähäisellä huomiolla koulu- ja oppimisympäristön kuvaus sekä uudet opetusmenetelmät. Esityksessä oli mainintoja siitä, missä oppiaineissa on helppoa rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä. Nuoran näkemyksen mukaan koulun pitäisi kaiken kaikkiaan toimia yhteisönä, jossa oppilaat, koulun moniammatillinen henkilökunta ja vanhemmat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja lähiyhteisön kanssa perusopetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä ei koske vain joitain yksittäisiä oppiaineita, vaan on ajattelutapa. Ympäröivät yhteisöt tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia oppia. Siihen tulisi kaikissa oppiaineissa kiinnittää huomioita, unohtamatta eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Työryhmän esittämän laajaan muutoksen avaimena Nuora näkee opetusmenetelmien ja -välineiden sekä oppimisympäristöjen monipuolistamisen. Koulun tulee avautua vuorovaikutukseen lähiyhteisön kanssa. Nuora kiinnittää huomiota myös koulun koko henkilökunnan ammattitaitoon. Uudella tavalla määritellyt tavoitteet edellyttävät henkilökunnalta valmiuksia tukea oppilaiden kasvua kokonaisvaltaisesti sekä edistää heidän hyvinvointiaan, havaita mahdollisia ongelmia ja tukea niiden hoitamiseen. Oppilaanohjauksen rooli kokonaisuudessa on tavoitteiden kannalta myös hyvin kriittinen ja sitä tulee uudistuksessa tukea. Kaiken kaikkiaan tavoitteet edellyttävät henkilökunnan jatko- ja lisäkoulutukseen panostamista. Samalla opettajankoulutusta tulee kehittää vastaamaan laajoja tavoitteita. Tämä näkökulma oli esityksessä esillä. Työryhmä esittää, että muutoksen läpivientiin varataan riittävästi aikaa. Lisäksi on välttämätöntä, että siihen varataan tarvittavat resurssit, esim. edellä mainittu täydennyskoulutus. 2

3 Esitys 5. Nuora esittää, että perusopetuslain 22 Oppilaan arviointi lisätään uusi momentti 2: Erityisesti valinnaisaineissa oppilaan opintosuoritusten toteutuminen voidaan arvioida myös muun kuin koulussa annetun opetuksen perusteella. Perustelut esitykseen 5: Nuora kiinnittää huomiota siihen, että peruskoulun oppilaat oppivat myös koulun ja varsinaisen perusopetuksen ulkopuolella. Työryhmä ei esityksessään juurikaan ota kantaa siihen, miten tämä oppiminen voisi näkyä esimerkiksi oppilaan arvioinnissa tai opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisessa yksittäisen oppilaan osalta. Nuora näkee tämän nonformaalin oppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohittaminen vakavana puutteena muuten niin hyvin kuvatussa esityksessä. Esitys 6. Nuora esittää, että malli oppiainekokonaisuuksia ylittävästä teemallisesta opetuksesta tulee opetussuunnitelmatyössä kuvata esityksessä kuvattua tarkemmin. Perustelut esitykseen 6: Tulevaisuuden osaaminen pohjautuu hyvään yleissivistykseen sekä hyvään tiedonhankintaosaamiseen ja tiedon hallintaan. Perusopetuksessa on keskeistä kysymys siitä, mihin opetuksen ja koko peruskoulun tulisi antaa valmiudet. Työryhmän esityksessä on tätä asiaa lähdetty avaamaan sivistyksen kautta mm. kansalaisen taitojen määrittelyllä. Tietoaineksen eheyttäminen on nostettu prioriteettilistan kärkipäähän. Molemmat ovat Nuoran käsityksen mukaan hyviä lähtökohtia. Nuora haluaa nostaa esille sen, että myös oppiainekokonaisuuksien välille tulee rakentaa yhteyksiä, jotta tuetaan lasten innovaatiomahdollisuuksia. Yksinkertaisimmillaan tämä voisi olla vaikkapa luontoliikuntaa alaluokilla ja yläluokilla luonnonvarojen kestävän käytön kolmen korin ymmärtämistä (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen). Esitys 7. Nuora esittää, että taito- ja taideaineiden opetusta ei vähennetä yläkoulun puolella nykyisestä. Perustelut esitykseen 7: Nuora katsoo, että nimenomaan yläluokilla tulee panostaa ammattitaitoiseen taito- ja taideaineiden opetukseen, jotta myös ne nuoret, voiden vahvuudet ovat muualla kuin teoreettisessa oppimisessa, voivat kehittää omia valmiuksiaan ja saada myös itsetunnolleen vahvistusta. Tämä on merkityksellistä syrjäytymiskehityksen estämiseksi. Esitys 8 Nuora esittää, että valinnaisuuden toteuttamisen kustannus- ym. vaikutukset tulee selvittää erityisesti pienten koulujen kannalta ennen kuin tehdään kouluja velvoittavia päätöksiä. Perustelut 8: Nuora kiinnittää huomiota siihen, vaikuttaako uudistuksessa esitetyn valinnaisuuden tukeminen pienten koulujen lakkauttamisiin, mikäli niillä ei ole mahdollisuuksia tarjota opetussuunnitelman edellyttämää valinnaista opetusta. Nuoran mielestä pienten koululaisten koulupäivä ei saa pidentyä sen takia, että kouluja jouduttaisiin yhdistämään, jotta opetusta voidaan antaa opetussuunnitelmien mukaisesti. Oppilaiden eriarvoistuminen ei saa olla uudistuksen lopputuloksena. 3

4 Lopuksi Nuora esittää joitain yksittäisiä kommentteja tai muutosesityksiä seuraavasti: Nuora keskusteli siitä, onko draama oma oppiaine vai tuleeko sen olla enemmän menetelmä. Ylipäätään uusien opetusmenetelmiä tulee joka tapauksessa kehittää ja markkinoida, jotta uudet, hyvät tavoitteet eivät jäisi toteutumatta. Draama voi mahdollistaa oppiaineet ylittävää opetusta ja on osallistavaa. Positiivista on toki se, jos draama oppiaineena lisää tällaista työtapaa kouluissa. Harkittavaksi se tulee nostaa, mikäli draaman opetus erillisenä oppiaineena nostaa oleellisesti kustannuksia. Tällöin se soveltuu menetelmäksi. Etiikkaa esitetään kaikille yhteiseksi oppiaineeksi riippumatta oppilaan uskonnollisesta taustasta. Nuoran käsityksen mukaan tällä tavoin edistettäisiin uskontojen välistä vuoropuhelua ja oppilaiden toinen toisensa kunnioittamista parhaiten. Mediakasvatus oli kuvattu hyvin teknologialähtöisesti. Lasten ja nuorten kannalta tärkeintä olisi kuitenkin tiedonhankinta ja medialukutaidon vahvistaminen. Oppiainekokonaisuus Yksilö, yritys ja yhteiskunta esitetään korjattavaksi muotoon Yksilö, yhteisöt ja yhteiskunta. Sen sijaan, että yritys mainitaan oppiainekokonaisuuden nimessä, tulee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tuoda vahvemmin esiin oppiainekokonaisuuden sisällöissä. Oman uskonnon opetukseen vaadittava 10 hengen määrä on korkea. Vaikka tämä opetuksenjärjestäjälle tuo helpotusta, kuten esityksessä todettiin, aiheuttaa se oppilaiden kohdalla eriarvoisuutta. Nuora esittää, että pysytään entisessä 3 oppilaan rajassa. Lopuksi Työryhmän esitys on kokonaisuudessaan ajassa kiinni oleva, jopa edelläkävijä. Työryhmän teksti on ongelmatietoista ja samalla ideaaliakin visiointia Yleiset tavoitteet ovat peruskoulua eteenpäin vieviä. Työryhmän esityksessä oli hyvin tuotu esille tietoaineksen fragmentoituminen. Esityksessä on myös pohdittu oppilaan omaa tarvetta ja kykyä rakentaa vastuullisia ratkaisuja yleistiedon ja yhteiskuntavastuun suunnassa. Paljon jää kuitenkin opetussuunnitelmien ja lopulta koulujen vastuulle siinä, miten oppilaiden kehitystasot ja -erot otetaan käytännössä huomioon. Milloin esimerkiksi eettiset kysymykset voidaan jättää oppilaan omakohtaisiksi ratkaisuiksi? Samoin voidaan nostaa yleisesti sosiaaliset taidot esille. Miten tukea "sosiaalisen huolen" syntyä? Muun muassa nämä kysymykset ovat keskeisiä tulevaisuuden peruskoulussa. Nuora näkee, että tarvitaan pitkäjänteistä näkyä ja yli hallituskausien ulottuvaa suunnitelmaa siitä, miten koko formaalia koulutusjärjestelmää kehitetään perusopetusuudistuksen viitoittamalla tiellä. 4

5 LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Työryhmän esityksen asettamat yleiset tavoitteet ovat erinomaisia. Nuora on huolissaan tavoitteiden jalkautumisesta opetussuunnitelmiin. Tätä tukemaan on konkreettisia esityksiä. Oppilaskunnat on tehtävä lakisääteisiksi myös perusopetuksen puolella. Koulun on avauduttava ulkopuoliseen yhteisöön. Koulun henkilökunnan osaamiseen on panostettava uudistuksessa. Oppiainekokonaisuuksien välille on luotava yhteyksiä. Valinnaisuuden lisääntyminen ei saa lisätä oppilaiden eriarvoisuutta. Lisätietoja Liisa Sahi pääsihteeri Liite: Peruskoulu2020 -teesit 5