Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Viite Lausuntopyyntö OKM Dnro 63/040/2011/

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Viite Lausuntopyyntö OKM Dnro 63/040/2011/ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotuksista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) on mielenkiinnolla tutustunut otsikossa mainitun työryhmän ehdotuksiin. Alueen hyvinvoinnin edistämisestä, oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden sekä turvallisuuden toteutumisesta vastaavana viranomaisena Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto kiinnittää osaltaan huomiota seuraaviin työryhmän ehdotuksiin: Ohjausjärjestelmä Valtioneuvoston asetuksella perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta on huomattava koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaa ohjaava vaikutus. Kun opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmatyötä, antaa keskusvirasto (Opetushallitus), on hyvä, että opetussuunnitelmatyön pohjana olevat perusopetuksen tavoitteet ja opetukseen käytettävä aika määritellään riittävän tarkasti, selkeästi ja yksiselitteisesti parlamentaarista vastuuta korostavassa prosessissa. Kun varsinaiset opetussuunnitelmat käsitellään ja hyväksytään kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien toimesta kansanvaltaisessa ja demokraattisessa prosessissa, on opetussuunnitelmajärjestelmän yleisen hyväksyttävyyden (legitimiteetin) kannalta tärkeää, että myös opetussuunnitelmatyön valtakunnallinen ohjaus tapahtuu parlamentaarisen vastuun piirissä. Tämä parlamentaarinen ohjausvaikutus tulisi vielä erikseen varmistaa. Samoin tulisi riittävillä taloudellisilla ja henkisillä voimavaroilla varmistaa, että opetussuunnitelmaprosessi tulisi olemaan suunnitelman etulinjan toteuttajia osallistava ja sitouttava. Käytännössä se edellyttää kunnollista panostamista mm. kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen.

2 Kommentit ja esitykset LSSAVI:n mielestä asetusehdotuksen sisältö on pääosin hyvä. Mm. yhdenvertaisuuden, tulevaisuuteen kasvattamisen ja opiskelumotivaation näkökulmasta siinä on myös ongelmallisia kohtia. Tasa-arvopyrkimyksen näkökulmasta hyvä ratkaisu olisi vapaaehtoisen kielenopetuksen järjestämisen tukeminen ylimääräisellä valtionavustuksella. Nykyään perusopetuksen oppilaat saavat erilaisen määrän opetusta sen mukaan, miten kunnat ovat käyttäneet valinnanvapauttaan annettavan opetuksen määrien suhteen. Useat kunnat ovat säästösyistä vähentäneet oppilaiden tuntimäärän mahdollisimman pieneksi. Määriteltäessä uuden tuntijaon vähimmäistuntimäärä nykyiselle samalle tasolle jatketaan tätä epätasa-arvoa ylläpitävää käytäntöä. Asetusluonnoksessa määritellyt opetuksen tavoitteet ovat yhteiskunnassa pitkälle hyväksyttyjä ja legitiimejä. Esimerkiksi oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan kannustaminen ovat hyviä painotuksia. Onnistunut on myös esimerkiksi vaatimus ottaa erityisesti huomioon sukupuolten ja kehityksen erot, kun otetaan huomioon, että suomalaisten tyttöjen ja poikien väliset erot oppimisessa ovat PISA-tutkimusten mukaan maailman suurimmat. Silti tulisi vieläkin rohkeammin korostaa oppilaita itseään aktivoivien, toiminnallisten opetusmenetelmien käytön merkitystä ja velvoittavuutta. Poikien lisäksi siitä hyötyisivät myös tytöt. Eräs toiminnallisuutta ja tulevaisuusorientoitunutta ajattelua tukeva tavoite olisi vaatimus työelämäyhteistyön kehittämisestä ja työelämätietouden lisäämisestä jo perusopetuksessa, mikä tavoitemäärittelyistä nyt puuttuu. Tämä tavoitteen toteutuminen antaisi nuorille aktiivisen osallistumisen kokemusten lisäksi työelämässä ja tulevaisuudessa laajemminkin tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteina korostetaan myös oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumista, maailmankuvan avartumista ja syventymistä. Kun opetussuunnitelmaprosessin seuraavassa vaiheessa Opetushallitus valmistelee etulinjan opetussuunnitelmatyötä ohjaavat

3 opetussuunnitelman perusteet, tulisi nämä tavoitteet tulkita siten, että asiakirjasta ei tulisi liian oppiainefragmentoitunutta. Oppiainelähtöisesti ylimitoitetut sisältövaatimukset rajoittavat opetusmenetelmien kokonaisvaltaista ja oppilaiden aktivoimiseen ja toiminnallisuuteen tähtäävää kehittämistä ja esim. edellä mainitun työelämäyhteistyön kehittämistä. Myös tavoitteen, jonka mukaan opetus ja kasvatus tukevat oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen ja kulttuuriryhmien välistä kunnioittamista ja luottamusta, tulisi johtaa opetussuunnitelmaprosessin seuraavissa vaiheissa ja itse opetuksessa sellaiseen tulkintaan, että ulkomaalaistaustaiset koululaiset ja heidän perheensä ja yhteisönsä nähtäisiin työperäisen maahanmuuton lisäksi nykyistä enemmän resurssina myös kansainvälisyyskasvatuksen, eettisen kasvatuksen ja kulttuurikasvatuksen näkökulmasta. Tältä osin olisi toivonut selkeämpiä tavoitemuotoiluja. Opetussuunnitelmaratkaisut täytyy ottaa huolellisesti huomioon opettajatarpeen määrällisissä ja laadullisissa analyyseissä ja yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Taito- ja taideaineiden merkityksen ja aseman korostamisen täytyy näkyä myös opettajankoulutuksen määrissä ja laadussa. Mm. kenttäharjoittelun poistaminen opettajien peruskoulutuksesta (ainakin Jyväskylän yliopistossa) herättää huolen opettajien valmiuksista toimia erilaisissa oppimisympäristöissä tässä tarkasteltavan asetusluonnoksen edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirastot ovat toteuttaneet opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla Osaava-ohjelmaa, jossa on tähdätty pysyvien yhteistyörakenteiden luomiseen ja vakiinnuttamiseen kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksessa ja koulujen kehittämisessä. Aloitetun perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamisen kannalta uusi ilmiö onkin juuri entistä kehittyneempi alueellinen yhteistyö koulutuksen kehittämisessä. LSSAVI Osaava.-ohjelman valtionapuviranomaisena toivoo, että julkisen talouden niukkuuden oloissakin Osaava-ohjelman tavoitteiden mukaista kehittämistyötä pidettäisiin arvokkaana niin, että se takaisi myös uuden perusopetuksen opetussuunnitelmakierroksen tuloksellisen toteuttamisen.

4 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan Ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön valmistelema vastaava lausunto toimitetaan erikseen. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Opetustoimen ryhmän esimies Tuomo Laitila

5 AVI/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/2010 5/5