Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat

Transkriptio

1 Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti

2

3 Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito tutkimusohjelma Työraportti TIEHALLINTO Helsinki 2004

4 ISSN XXXX-XXXX TIEH XXXXXXX Verkkojulkaisu pdf ( ISSN XXXX-XXXX TIEH XXXXXXX-V TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Veli Pekka Lämsä. Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon julkaisuja XX/200X, xx s.+liitt. x s. ISSN XXXX-XXXX, TIEH XXXXXXX. Asiasanat: ajettavuus, palvelutaso, raskaat ajoneuvot, vähäliikenteiset tiet, ylläpito Aiheluokka: 32, 33, 70 TIIVISTELMÄ Tässä selvitystyössä keskitytään päällystettyjen vähäliikenteisten teiden palvelutasoon kuljetusalan ammattilaisten näkökulmasta. Pääasiallisena tavoitteena on selvittää kuinka merkittävä haittatekijä reunapainumat ovat raskaan kaluston ajotuntuman kannalta. Vähäliikenteisten teiden kuntotilaan reunapainumilla on oma osuutensa, sillä Tiehallinnon kuntorekisterin mukaisesti ko. tiestölle tyypillisillä PAB-V teillä reunapainumaa esiintyy % :lla tieverkosta ja SOP teillä lähes joka neljännellä 100 m tieosalla (otos; yhdystiet KVL ajon/vrk). Vähäliikenteisillä teillä tarkoitetaan tässä selvityksessä yhdysteitä sekä sellaisia seututeitä, joiden liikennemäärä on alle 200 ajon/vrk. Päällystettyjä vähäliikenteisistä teistä on hieman yli km, mikä käsittää noin 32 % kaikista yleisistä teistä. Ammattiautoilijoiden mielipiteiden kartoitus perustuu lokakuussa 2004 toteutettuun kyselyyn, missä he saivat omiin kokemuksiinsa perustuen arvioida raskaan liikenteen kokemia haittoja ja ajotuntumaan vaikuttavia tekijöitä alemmalla tieverkolla. Kysely suunnattiin erityisesti vähäliikenteisillä teillä liikennöiville pääasiassa maitoa, turvetta ja puutavaraa kuljettaville yrityksille, (mm. Pohjolan maito, Vapo, Turveruukki ja Stora Enso) sekä kunnossapitokaluston kuljettajille (Tieliikelaitos) ja linja-autoliikenteen yrittäjille. Kyselyssä käsiteltiin kunnossapidon aihepiiriä kokonaisuudessaan, jotta tuloksia voidaan suhteuttaa laajemmin alemman tieverkon ylläpitoa silmällä pitäen. Talvisaikaan kuljetusalan ammattilaiset kokevat vallitsevat olosuhteet sekä hoitotoimenpiteiden ajoituksen ja kohdistamisen merkittävimmiksi raskaan kaluston ajotuntumaan vaikuttaviksi tekijöiksi myös vähäliikenteisillä teillä. Keskeisin tekijöistä on liukkaus ja sen torjunta. Kun talvikunnossapitoa ei oteta huomioon, yleisellä tasolla merkittävimpänä vähäliikenteisten teiden ongelmana on huonoksi koettu päällysteen pintakunto ts. reikäisyys sekä erilaiset pykälällä olevat poikki- ja pituushalkeamat. Kuljettajien arvioissa tien kapeus ja mutkaisuus sekä heittojen, reunapainumien ja muiden sivukaltevuuden puutteiden merkitys on kuitenkin lähes samaa suuruusluokkaa. Reunapainumat vaikeuttavat raskaalla kalustolla liikennöintiä ensisijaisesti aiheuttamalla ajoneuvon voimakasta kallistelua ts. sivusuuntaista heijaamista. Kuljettajien kommenttien mukaisesti kahden kolmasosan mielestä tällainen kallistelu on varsin/ erittäin yleistä vähäliikenteisillä teillä. Muita heijaamista aiheuttavia tekijöitä ovat liian jyrkkä sivukaltevuus ja pehmeä / huonokuntoinen tien reunaosa, joiden useissa tapauksissa voidaan käsittää tarkoittavan samaa kuin reunapainuma. Toinen merkittäväksi luonnehdittu tapa, millä reunapainumat aiheuttavat haittaa on äkillisten korjausliikkeiden tarve ohjaamisessa. Raskas kalusto joutuu "väistelemään" reunapainumia vastaavalla tavalla kuin heittoja, reikiä ja muita yllättäviä tien pinnan epätasaisuuksia. Näillä perusteilla reunapainumia (ja muita sivukaltevuuspuutteita) tulee tarkastella paitsi tien kunnon mittarina ja ajomukavuustekijänä, myös merkittävänä liikenneturvallisuuteen vaikuttavana tekijänä.

6 ALKUSANAT Tiehallinnossa käynnistettiin loppuvuonna 2002 "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" -tutkimusohjelma (S14). Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita, nykyistä edullisempia sekä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja vähäliikenteisten teiden ylläpitoon ja sen yksittäisiin keskeisiin kysymyksiin. Tarpeen mukaan osaprojektien pohjalta laaditaan myös ohjeita ja suosituksia käytännön töiden toteuttamiseen sekä menettelytapojen kehittämiseen. Kyseisen tutkimusohjelman osaprojekti on nimeltään Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito ja siinä käsitellään mm. tässä selvityksessä tarkasteltuja asioita raskaan kaluston ajotuntumaan vaikuttavista tekijöistä tienkäyttäjän näkökulma huomioon ottaen. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluvat Lasse Weckström Janne Lintilä Kari Lehtonen Kalevi Luiro Pertti Virtala Tuomas Toivonen Aarno Valkeisenmäki Jouko Belt Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja) Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Lapin tiepiiri Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / keskushallinto Tieliikelaitos Oulun yliopisto (sihteeri) Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön on osallistunut Veli Pekka Lämsä. Oulussa Marraskuu 2004

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Vastausten jakautuminen Ajotuntumaan vaikuttavat tekijät yleisesti Ajotuntuma vähäliikenteisillä teillä 12 3 YHTEENVETO 18

8

9 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Lokakuussa 2004 toteutettiin raskasta kalustoa kuljettaville ammattiautoilijoille suunnattu kysely (postitse/ sähköpostilla), missä he saivat omiin kokemuksiinsa perustuen arvioida raskaan liikenteen kokemia haittoja ja ajotuntumaan vaikuttavia tekijöitä vähäliikenteisellä päällystetyllä tiestöllä. Pääasiallisena tavoitteena oli selvittää reunapainumien merkitystä vähäliikenteisten teiden palvelutasoon tienkäyttäjän näkökulmasta, hyödynnettäviksi ylläpidon ja hankinnan kehittämisessä. Reunapainumilla voidaan olettaa olevan merkittävä osuus alemman tieverkon kuntotilassa jo sillä perusteella, että Tiehallinnon kuntorekisterin mukaisesti ko. tieverkon osalle tyypillisillä PAB-V teillä reunapainumaa esiintyy % :lla tieverkosta ja SOP teillä lähes joka neljännellä 100 m tieosalla (otos; yhdystiet KVL ajon/vrk). Vähäliikenteisillä AB ja PAB-B teillä vastaava osuus on alle 10 % [Tiehallinto, sisäisiä julkaisuja 33/2004]. Kuljetusalan ammattilaisille esitetyt kysymykset käsittelivät kunnossapidon aihepiiriä kokonaisuudessaan, jolloin heidän henkilökohtaisia näkökantojaan voidaan suhteuttaa laajemmin alemman tieverkon ylläpitoa silmällä pitäen. Kysymysten luonteesta johtuen oli myös oletettavaa, että omin sanoin esitettyinä vastausten kirjo on laaja, minkä vuoksi ne voivat laajemminkin sisältää kiinnostavaa tietoutta asiakaslähtöisestä näkökulmasta mm. kunnossapidon nykytilasta ja raskaalla kalustolla liikkuvien tienkäyttäjien mielipiteistä.

10 10 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA 2 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA 2.1 Vastausten jakautuminen Kysely suunnattiin erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla liikennöiville pääasiassa maitoa, turvetta ja puutavaraa kuljettaville yrityksille, (mm. Pohjolan maito, Vapo, Turveruukki ja Stora Enso) sekä kunnossapitokaluston kuljettajille (Tieliikelaitos) ja linja-autoliikenteen yrittäjille. Yritysten osoitetietojen mukainen sijaintipaikka oli Oulun ja Lapin tiepiirien alueilla. Lähetettyjen kyselylomakkeiden yhteismäärä oli 137 kpl. Kyselylomakkeen malli on esitetty liitteessä 1. Kyselylomakkeiden palautusprosentti oli 38 %, joista kolme neljäsosaa oli perävaunullisia yhdistelmäajoneuvoja sekä neljännes kuorma- ja linja-autoja. Palautettujen lomakkeiden määrä oli suhteellisen vähäinen (52 kpl) ja vastaukset perustuivat mielipiteisiin, minkä vuoksi niistä yhteen kootut tulokset eivät ole tilastollisesti valideja vaan pelkästään yhteenveto autoilijoiden mielipiteistä. Suurimpina yksittäisinä vastaajaryhminä olivat maito- ja turvekuljetusten suorittajat (kuva 1). Koko Suomen alemmalla tieverkolla liikennöintiä ajatellen vastaukset painottuivat hieman turhan paljon täysperävaunullisiin ajoneuvoihin, ja yritystoiminnan sektorilta vähäiseksi jäivät mm. tietyt maatalouden (vilja-, eläin-, turkis- ja puutarhatuotanto) kuljetukset sekä PK-yritysten ja matkailupalvelujen kuljetukset. Lisäksi puuttuivat erilaiset energiahuoltoon ja yksilötason palveluihin liittyvät kuljetukset, kuten kirjasto- ja kauppa-autot, jätteenkuljetukset ja pelastustoimi. Sinänsä kuljetettavalla tavaralla ei ole merkitystä ajotuntuman kannalta, koska kalusto on hyvin saman tyyppistä (pituista ja painoista) eri kuljetuslajeilla tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. turve 19.2 % maito 23.1 % raakapuu 15.4 % teollisuus 7.7 % Kuva 1. kunnossapito 17.3 % matkustajaliikenne 11.5 % Vastausten jakautuminen kuljetettavan tavaran mukaan. vähittäistavara 5.8 % Kuljettajien vastaukset ovat hyvin yleistettävissä koko Suomen tieverkolle siitä huolimatta, että kysely oli pelkästään osoitetietojen perusteella arvoimalla suunnattu Lapin ja Oulun tiepiirien alueille. Kuljetusyritysten liikennöinti ei useinkaan rajoitu pelkästään tiettyyn alueeseen, vaan kuljetukset suuntautuvat usein "halki Suomen", joten ammattiautoilijoilla "raskaan sarjan tienkäyttäjinä" voidaan olettaa olevan myös laajempaa käsitystä raskaan kaluston ajotuntumaan vaikuttavista tekijöistä,

11 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 11 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA vaikkakin kysymysasettelu oli toteutettu vähäliikenteisillä teillä liikennöinnin pohjalta. 2.2 Ajotuntumaan vaikuttavat tekijät yleisesti Kyselyn ensimmäisessä vaiheessa raskaan liikenteen kuljettajat arvioivat kysymyslomakkeella lueteltujen ajotuntumaa heikentävien tekijöiden keskinäistä merkittävyyttä vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä numeroimalla ne ensisijaisesta vähäisimpään kesä- ja talviolosuhteissa. Kesäolosuhteissa haitallisimmaksi tekijäksi osoittautui päällysteen pintakunto noin 30 % osuudella vastauksista (kuva 2). Toiseksi haitallisimpia noin 20 % osuudella ovat vähäliikenteisille teille hyvin tyypilliset geometriatekijät (kapeus, mutkaisuus, jyrkät luiskat) sekä reunapainumat/ sivukaltevuuspuutteet. Seuraavana haitta-asteikolla ovat heitot, vain hieman edellisiä pienemmällä osuudella. 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % heikko kunnossapito kapeus, mutkaisuus, jyrkät luiskat reunapainumat, sivukaltevuus heitot pintakunto muu liikenne 1muu syy 1+2 Kuva 2. Kesäolosuhteissa eniten raskaan liikenteen ajotuntumaa heikentävät tekijät vähäliikenteisillä teillä (1 = ensisijainen, 1+2 ensi tai toissijainen haittatekijä). Aikaisemmin keväällä 2004, roudan sulamisvaiheessa, tehdyssä routaheittotutkimuksessa [Tiehallinto, sisäisiä julkaisuja 32/2004] lähes 70 % raskaan liikenteen kuljettajista arvotti yksittäiset heitot suurimmaksi ajomukavuutta heikentäväksi tekijäksi, pintavaurioiden osuuden jäädessä alle 30 %:n ja muiden tekijöiden noin 5 %:iin. Routaheittotutkimuksessa kohteiksi tarkasti yksilöidyt heittoja sisältävät tieosuudet ja ajankohta ovat mitä ilmeisimmin osaltaan vaikuttaneet ajomukavuutta eniten heikentävän tekijän määrittelyyn. Talviolosuhteissa kolme eniten haittaa aiheuttavaa tekijää liittyvät läheisesti talvikunnossapitoon. Yhteisesti ne vastaavat noin 80 % osuutta raskaan liikenteen kokemasta haitasta (kuva 3). Selvästi suurimmaksi haitaksi koetaan liukkaus ja sen torjunnan puute. Seuraavina haitta-asteikolla ovat tien pinnan uraisuus/ polanne sekä lumisuus/ aurauksen puute. Tien kapeudesta/ mutkaisuudesta sekä reunapainumista/ sivukaltevuuspuutteista aiheutuvan haitan osuus jää noin 5-10 % haarukkaan.

12 12 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % lumen auraus liukkaus uraisuus, polanne kapeus, mutkaisuus, jyrkät luiskat reunapainumat, sivukaltevuus heitot muu liikenne Kuva 3. Talviolosuhteissa eniten raskaan liikenteen ajotuntumaa heikentävät tekijät vähäliikenteisillä teillä (1 = ensisijainen, 1+2 ensi tai toissijainen haittatekijä). 2.3 Ajotuntuma vähäliikenteisillä teillä Seuraaviin 8 kysymykseen ammattiautoilijoiden tuli vastata omin sanoin. Kysymykset käsittelivät pääasiassa sitä, millaiset vähäliikenteisen päällystetyn tien kunnosta, liikenteellisistä tekijöistä tai muista seikoista johtuvat tekijät vaikuttavat heidän kokemustensa perusteella raskaan ajoneuvon ajotuntumaan sekä yleisemmin sitä, miten vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpitoa tulisi kehittää heidän näkökulmastaan katsottuna. Vastauksista kootuissa kuvissa esitetään lukumääräinen yhteenveto autoilijoiden henkilökohtaisista mielipiteistä. Raskaan liikenteen kuljettajilta kysyttiin, millaiset tien kunnosta johtuvat tai liikenteelliset seikat voivat aiheuttaa ajonopeuden pudottamistarpeen vähäliikenteisillä teillä. Vastausten mukaisesti tien kunnosta johtuen useimmiten syynä ovat (routa)heitot (kuva 4). Seuraavaksi merkittävimpänä nopeuden pudottamisen syynä on päällysteen huono pintakunto, vastaajien sanoin tien pinta tai päällyste on huonokuntoinen ja siinä on (teräväreunaisia) reikiä, koloja, kuoppia, monttuja ja/tai halkeamia. Talviolosuhteissa vauhdin hiljentämisen syinä ovat uraisuus/ polanne, lumisuus sekä varsinkin liukkaus. Liikenteellistä tekijöistä ajonopeuden pudottamisen syinä ovat yleisimmin kohtaamistilanteet ja vastaantuleva liikenne sekä muusta hitaasta liikenteestä johtuvat ohitushaitat (kuva 5). Hidas ajoneuvo kuvataan vastauksissa hyvin tyypillisesti "valottomaksi, vilkuttomaksi ja/tai ylileveäksi" maatalouskoneeksi. Myös näkemäpuutteita koetaan vähäliikenteisten teiden varsilla (mm. tienvarren vesakot, risteysalueet) olevan haitaksi asti.

13 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 13 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Uraisuus, polanne Lumisuus / auraus Liukkaus ja sen torjunta Irtokivet ja -murske Reunapainumat, jyrkkä sivukaltevuus Urat Sivuojien kunto Kapeat sillat Kapeus Pehmeä tien reuna Heitot Mutkaisuus Huono pintakunto (reiät, halkeamat tms.) Vastauksia (kpl) Kuva 4. Tien kunnosta raskaan liikenteen ajonopeuden pudottamistarpeeseen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Eläimet (mm. hirvet, porot) Ohitushaitat, muu hidas liikenne Asutus Kevyt liikenne Kohtaamispaikkojen puute Suuri raskaan liik. määrä Ryhmittymiskaistojen puute Tien kapeus ja mutkaisuus Vastaantuleva liikenne, kohtaamistilanteet Näkemäpuutteet Äkilliset kohtaamistilanteet Vastauksia (kpl) Kuva 5. Liikenteellisistä syistä raskaan liikenteen ajonopeuden pudottamistarpeeseen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Kuljettajilta kysyttiin, mitkä tien kunnosta johtuvat tai liikenteelliset tekijät tyypillisimmin vaikuttavat raskaan ajoneuvon hallittavuuteen mm. äkillisten korjausliikkeiden muodossa vähäliikenteisillä teillä. Selvityksen perusteella eniten hallittavuuteen vaikuttava yksittäinen tekijä on tien pintakunto, minkä jälkeen tulevat reunapainumat ja heitot (kuva 6). Suhteellisen suuren huomion vastauksissa saa myös jyrkkä (eli poikkeuksellisen suuri) sivukaltevuus. Pimeys Lumisuus / auraus Uraisuus, polanne Tien kuperuus Liukkaus ja sen torjunta Jyrkkä sivukaltevuus Irtokivet ja -murske Mutkaisuus Kapeus Pehmeä / huono tien reuna Heitot Huono pintakunto (reiät, halkeamat tms.) Reunapainumat Urat Vastauksia (kpl) Kuva 6. Tien kunnosta raskaan ajoneuvon hallittavuuteen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla.

14 14 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Talvisaikaan dominoivia tekijöitä ovat sään ja liikenneolosuhteiden muutokset sekä niiden seurauksena haasteelliseksi muodostuva talvikunnossapito (liukkaudentorjunta, uraisuus, polanne, lumen auraus), minkä havaitsi myös ammattiautoilijoiden vastauksista, joissa em. tekijöiden lisäksi ainoana rakenteellisena haittatekijänä mainitaan tien kuperuus. Liikenteellistä tekijöistä äkillisten korjausliikkeiden aiheuttajina ovat saatujen vastausten perusteella yleisimmin kohtaamistilanteet ja vastaantuleva liikenne sekä muiden tiellä liikkujien yllättävä liikennekäyttäytyminen (kuva 7). Oma liian suuri tilannenopeus Toisten yllättävä liikennekäyttäytyminen "Kännykkään" puhujat Näkemäpuutteet Kevyt liikenne Eläimet (mm. hirvet, porot) Vastaantuleva liikenne, kohtaamistilanteet Ohitushaitat, muu hidas liikenne Vastauksia (kpl) Kuva 7. Liikenteellisistä syistä raskaan ajoneuvon hallittavuuteen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Kuljettajat vastasivat myös kysymykseen, mitkä tien kunnosta johtuvat tai liikenteelliset tekijät yleisimmin aiheuttavat ajoneuvon kallistelua ts. heijaamista sivusuunnassa. Vastaukset jakaantuvat siten, että suurimmaksi syyksi heijaamiseen tulevat jyrkkä sivukaltevuus ja reunapainumat (kuva 8). Seuraavaksi merkittävimmäksi syyksi osoittautuu tien reunan pehmeys/ huono kunto. Uraisuus, polanne Lumisuus / auraus Liukkaus ja sen torjunta Irtokivet ja -murske Uraisuus Jyrkät luiskat Kapeus Päällysteen reuna pykälällä Mutkaisuus Reunapainumat Sivukaltevuus väärään suuntaan Huono pintakunto (reiät, Heitot, routavauriot Jyrkkä sivukaltevuus Pehmeä / huono tien reuna Vastauksia (kpl) Kuva 8. Tien kunnosta raskaan ajoneuvon kallisteluun (sivusuuntaiseen heijaamiseen) vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Kuljettajilta kysyttiin lisäksi, kuinka yleistä kallistelu on vähäliikenteisillä teillä. Vastauksissa ajoneuvon tällainen käytös todetaan yleiseksi, kahden kolmasosan mielestä jopa varsin/ erittäin yleiseksi. Liikenteellistä tekijöistä kuljettajien mielestä useimmiten heijausta aiheuttaa kohtaamistilanteet ja vastaantuleva liikenne.

15 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 15 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Ammattiautoilijat saivat myös esittää oman mielipiteensä seikoista, jotka he yleisimmin kokevat olevan syynä ns. "läheltä piti" ja vaaratilanteisiin raskaan liikenteen kannalta ja muun ajoneuvoliikenteen kannalta (kuva 9). Vastaajat eivät sen kummemmin erotelleet raskasta ja muuta liikennettä ja onkin oletettavaa, että vastaukset painottuvat autoilijoiden omien kokemusten mukaisesti raskaan liikenteen näkökulmaan asiasta. Äkilliset sään muutokset P-paikkojen auraamattomuus Pöllyävä lumi Lumisuus / auraus Liukkaus ja sen torjunta Kevyt liikenne Heitot Puutteellinen vilkun käyttö Urat Heikko kunnossapito Muiden liian suuri tilannenopeus Ohitushaitat, muu hidas liikenne Eläimet (mm. hirvet, porot) Reunapainumat, jyrkkä sivukaltevuus Pehmeä tien reuna Kuormansidonta Liian lähellä ajaminen, turvaväli Maatalouskoneet (ylileveät, valottomat) HA röyhkeät ohitukset tai kiilailut Tien kapeus/ mutkaisuus Vastaantuleva liikenne, kohtaamiset Näkemäesteet Eteentulo kolmion takaa, pihoista yms. Yllättävät pysähtymiset tai kääntymiset Vastauksia (kpl) Kuva 9. "Läheltä piti" ja vaaratilanteiden syntymiseen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Suurin osa vastauksista jakaantuu suhteellisen tasaisesti muiden tiellä liikkujien poikkeuksellisen, usein jopa varomattoman liikennekäyttäytymisen, näkemäesteiden (mm. tienvarren vesakot, risteysalueet) ja tien kapeuden/ mutkaisuuden kesken. Talviolosuhteissa merkittävimpänä vaaratilanteiden aiheuttajana ovat liukkaus ja sen torjunnassa esiintyvät puutteet. Autoilijoiden tuli vielä arvioida, mistä päällystettyjen vähäliikenteisten teiden kunnosta johtuvista syistä heidän käsityksensä mukaan syntyy liikennöijälle ylimääräisiä kustannuksia kalustorikkojen, polttoainekulujen, aikataulutekijöiden tms. muodossa. Merkittävimpiä lisäkustannusten aiheuttajia ovat kuljetusalan ammattilaisten mielestä heitot, routavauriot ja tien huono pintakunto, joista aiheutuu tekniikkaongelmia, kuten jousituksen ja rungon osien rikkoontumista sekä rengasrikkoja (kuva 10). Mäkisyys vaikuttaa ajokustannuksiin lähinnä polttoainetalouden muodossa.

16 16 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Rospuuttokeli Lumisuus / auraus Liukkaus ja sen torjunta Päällysteen läpi tulevat teräsverkot Irtokivet ja -murske Liian ahtaat risteykset Reunapainumat Mutkaisuus Eläimet (mm. hirvet, porot) Urat Mäkisyys Heitot, routavauriot Huono pintakunto (reiät, halkeamat tms.) Vastauksia (kpl) Kuva 10. Ylimääräisten liikennöintikustannusten syntymiseen vaikuttavat tekijät alemmalla tieverkolla. Seuraavaksi ammattiautoilijoiden tuli esittää oma arvio siitä, miten raskaan kaluston liikennöintiä tyypillisimmin haittaavat tekijät poikkeavat toisistaan päätiestöllä ja vähäliikenteisillä teillä. Autoilijoiden sanoin yleisellä tasolla vähäliikenteiset tiet ovat kapeita, mutkaisia ja usein mäkisiä, minkä seurauksena ajonopeutta joutuu vaihtelemaan enemmän kuin pääteillä. Lisäksi korjaustoimenpiteet ja kunnossapito yleensäkin hoidetaan vähäliikenteisillä teillä myöhemmässä vaiheessa kuin päätiestöllä. Päätiet ovat yleisesti parempikuntoisia ja niiden kunnossapitoon suhtaudutaan vakavammin kuin alemmalla tieverkolla. Raskaan kaluston kuljettajat saivat myös esittää oman mielipiteensä siitä, mitkä olisivat ensisijaisia ja pikaista toteuttamista vaativia toimenpiteitä vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä liikennöinnin parantamiseksi. Kuljettajien mielestä ensisijaisin kohentamista vaativa toimenpide on kunnossapidon tehostaminen talvisaikaan (kuva 11). Tehostamisella tarkoitetaan mm. toimenpiteiden aloittamisen aikaistamista, yökunnossapidon tehostamista ja polanteen poistamistoimenpiteiden "uudelleen aloittamista", koska tiehöylän työjäljen näkeminen on vastausten perusteella ainakin vähäliikenteisillä teillä käynyt perin harvinaiseksi. Lisää katuvaloja ja heijastinpakko Aurausviitat kaikille osuuksille LA-pysäkkien oikea sijoitus Tienrungon korjaukset Näkemäesteiden poisto Kesäkunnossapidon tehostus Vähäliikenteiset tiet sorateiksi Sivuojien kunnostus Halkeamien korjaus Tien leventäminen / oikaisu Korjaaminen koko tien leveydeltä Talvikunnossapidon tehostus Reunapainumien korjaus Heittojen ja rumpujen korjaus Päällystys / pinnan korjaus Vastauksia (kpl) Kuva 11. Ensisijaiset ja pikaisesti toteutettavat toimenpiteet vähäliikenteisten teiden liikennöitävyyden parantamiseksi.

17 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 17 RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMA Tärkeysjärjestyksessä seuraavaksi merkityksellisiä kohteita alemmalla tieverkolla ovat (routa)heittojen ja rumpujen korjaukset sekä uudelleenpäällystystoimenpiteet pintakunnon parantamiseksi. Listauksessa erottuvat myös teiden leventäminen / oikaisut ja reunapainumien korjaus. Lopuksi autoilijoilta kysyttiin kuinka kattavana he pitävät nykyistä kohtaamis-, lepoja kuormaamispaikkojen tarjontaa vähäliikenteisillä teillä sekä sitä, miten tilannetta tulisi muuttaa liikennöinnin parantamiseksi. Kohtaamispaikkojen osalta noin 40 % mielestä niiden tarjonta on heidän kuljetustarpeitaan silmällä pitäen riittävää, kun noin 20 % pitää tarjontaa heikkona (kuva 12). Osa kuljettajista arvosteli kohtaamispaikkojen mittojen olevan nykyistä kalustoa silmällä pitäen riittämättömiä sekä kehotti parantamaan kohtaamispaikkojen kunnossapitoa talvisin. Leventäminen / suurentaminen Heikko kunnossapito (talvi) Tarjonta heikko Lisäystä Jonkin verran lisäystä Riittävästi Vastauksia (kpl) Kuva 12. Kohtaamispaikkojen tarjonta alemmalla tieverkolla. Lepo- ja kuormaamispaikkojen osalta lähes 40 % vastaajista pitää niiden tarjontaa tarpeisiinsa nähden riittävänä ja noin 30 % pitää tarjontaa heikkona (kuva 13). Hyvin yleisesti mielipiteissä arvostellaan sitä, että niitä vähäisiäkään olemassa olevia lepoja kuormaamispaikkoja ei pidetä talvisin auki tai niiden kunnossapito talvella on heikkoa, millä kommenteilla mitä luultavimmin tarkoitetaan samaa asiaa. Leventäminen / suurentaminen Eivät auki talvella Heikko kunnossapito (talvi) Tarjonta heikko Lisäystä Jonkin verran lisäystä Riittävästi Vastauksia (kpl) Kuva 13. Lepo- ja kuormaamispaikkojen tarjonta alemmalla tieverkolla.

18 18 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat YHTEENVETO 3 YHTEENVETO Talvisaikaan kuljetusalan ammattilaiset kokevat vallitsevat olosuhteet sekä hoitotoimenpiteiden ajoituksen ja kohdistamisen merkittävimmiksi raskaan kaluston ajotuntumaan vaikuttaviksi tekijöiksi myös vähäliikenteisillä teillä. Tärkein näistä tekijöistä on liukkaus ja sen torjunta. Kun talvikunnossapitoa ei oteta huomioon, yleisellä tasolla merkittävimpänä vähäliikenteisten teiden ongelmana raskaan kaluston ajotuntuman kannalta on huonoksi koettu päällysteen pintakunto. Kuitenkin vähäliikenteisten teiden kapeuden ja mutkaisuuden sekä heittojen, reunapainumien ja muiden sivukaltevuuden puutteiden merkitys on lähes samaa suuruusluokkaa. Ammattiautoilijat kokevat talvihoidon ja tien kuntoon liittyvien seikkojen lisäksi myös muun ajoneuvoliikenteen aiheuttavan merkittävästi vaaratilanteita. Tiehallinnon mahdollisuudet vastata ammattiautoilijoiden odotuksiin koskien vähäliikenteisten teiden kuntoa ja liukkauden torjuntaa talvella ovat hyvin rajalliset. Talvihoidin tehostaminen ja tiestön kunnon saattaminen odotusten mukaisiksi edellyttävät merkittävää lisäpanostusta vähäliikenteisiin teihin. Selitystyön pääasiallisena kohteena olivat reunapainumat. Ammattiautoilijoiden kommentteja mukaillen eniten reunapainumat vaikeuttavat raskaan kaluston liikennöintiä aiheuttamalla ajoneuvon voimakasta kallistelua ts. sivusuuntaista heijaamista. Muita heijaamista aiheuttavia tekijöitä ovat liian jyrkkä sivukaltevuus ja pehmeä / huonokuntoinen tien reunaosa, joiden useissa tapauksissa voidaan käsittää tarkoittavan samaa kuin reunapainuma. Kuljettajilta kysyttiin myös kuinka yleistä tällainen kallistelu on vähäliikenteisillä teillä ja kahden kolmasosan mielestä se on varsin/ erittäin yleistä. Toinen merkittäväksi luonnehdittava tapa, miten reunapainumat haittaavat raskaan kaluston ajotuntumaa on äkillisten korjausliikkeiden tarve ohjaamisessa. Raskas kalusto joutuu "väistelemään" reunapainumia vastaavalla tavalla kuin heittoja, reikiä ja muita yllättäviä tien pinnan epätasaisuuksia.

19 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat 19 KIRJALLISUUSLUETTELO Lämsä, VP., Belt, J. Päällystevauriot ja ajotuntuma. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/2004, 35 s.+liitt. 4 s. ISSN X, TIEH Lämsä, VP., Belt, J. Routaheittotutkimus. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2004, 34 s. + liitt. 4 s. ISSN X, TIEH

20 20 Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat LIITTEET Liite 1. Kyselylomake: KYSELY RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUN- TUMAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ.

21 LIITE 1. R A K E N T A M I S T E K N O L O G I A N T U T K I M U S R Y H M Ä S14 VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN TALOUDELLINEN YLLÄPITO KYSELY RASKAAN LIIKENTEEN AJOTUNTUMAAN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Lokakuu 2004 Arvoisa vastaanottaja! Teemme selvitystä raskaan liikenteen kokemista haitoista ja ajotuntumaan vaikuttavista tekijöistä vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä (lähinnä 5-numeroiset tiet, ei päätiet). Tämä ammattiautoilijoille suunnattu kysely on osa selvitystyötä ja sen avulla voitte osaltanne olla mukana vaikuttamassa ylläpidon ja alemman tieverkon kunnon kehittymiseen. Tiehallinnon näkökulmasta tavoitteena on normien ja ohjeistuksen parantaminen sekä kunnostuskohteiden valinnan kehittäminen. Toivomuksena olisi, että osallistuisitte selvitykseen täyttämällä oheisen lomakkeen kokemustenne mukaisesti. Antamanne vastaukset ovat selvityksemme kannalta erittäin tärkeitä. Vastauksenne ovat luottamuksellisia, eikä niistä voi päätellä kenenkään henkilöllisyyttä. Toivomme teidän palauttavan kyselyn oheisessa palautuskuoressa viikkojen aikana, kuitenkin viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Halutessanne voitte ottaa yhteyttä kyselyyn liittyvissä kysymyksissä Jouko Beltiin arkisin klo 8:00 16:00 ( ; sähköposti jouko.belt@oulu.fi ) Oulun yliopistossa. Yhteistyöstä ja vaivannäöstä kiittäen Jouko Belt Projektipäällikkö Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä... HUOM! VASTATKAA KYSYMYKSIIN VÄHÄLIIKENTEISELLÄ PÄÄLLYSTETYLLÄ TIEVERKOLLA LIIKENNÖIMISEN NÄKÖKULMASTA (vastauksia voi jatkaa paperin kääntöpuolelle). 1. Mikä seuraavista lähinnä kuvaa ammattiautoiluanne? (ympyröikää yksi kohta) Ajoneuvotyyppi a) linja-auto b) kuorma-auto c) kuorma-auto täysperävaunullinen d) muu raskas ajoneuvo, mikä Yksilöi tarkemmin kuljetusten luonnetta a) raakapuu b) turve c) maa-aines kuljetus d) maito kuljetus e) teollisuuden kuljetus f) vähittäistavara kuljetus g) matkustajaliikenne h) muu kuljetus, mikä.. 2. Numeroikaa seuraavista ensisijaisesta vähäisimpään (1-8) ajotuntumaa heikentävät tekijät talviolosuhteissa. puutteellinen lumen auraus puutteellinen liukkauden torjunta uraisuus, lumen ja jään muodostama epätasaisuus kapeus, mutkaisuus, jyrkät luiskat reunapainumat, jyrkkä sivukaltevuus heitot muu ajoneuvoliikenne muu, mikä

22 3. Numeroikaa seuraavista ensisijaisesta vähäisimpään (1-7) ajotuntumaa heikentävät tekijät kesäolosuhteissa. kesäkunnossapidon laatu kapeus, mutkaisuus, jyrkät luiskat reunapainumat, jyrkkä sivukaltevuus tien pinnan kunto muu ajoneuvoliikenne muu, mikä heitot 4. Millaiset a) tien kunnosta johtuvat, b) liikenteelliset seikat voivat aiheuttaa ajonopeuden pudottamistarpeen vähäliikenteisillä teillä? 5. Mitkä a) tien kunnosta johtuvat, b) liikenteelliset tekijät tyypillisimmin vaikuttavat ajoneuvon hallittavuuteen mm. äkillisten korjausliikkeiden muodossa vähäliikenteisillä teillä? 6. Mitkä tien kunnosta johtuvat, b) liikenteelliset tekijät yleisimmin aiheuttavat ajoneuvon kallistelua ts. heijaamista sivusuunnassa ja kuinka yleisenä ongelmana pidätte tällaista vähäliikenteisillä teillä? 7. Minkä seikkojen koette olevan yleisimmin syynä ns. "läheltä piti" ja vaaratilanteisiin a) raskaan liikenteen kannalta b) muun ajoneuvoliikenteen kannalta? 8. Mistä päällystettyjen vähäliikenteisten teiden kunnosta johtuvista syistä käsityksenne mukaan syntyy liikennöijälle ylimääräisiä kustannuksia kalustorikkojen, polttoainekulujen, aikataulutekijöiden tms. muodossa? 9. Miten raskaan kaluston liikennöintiä tyypillisimmin haittaavat tekijät poikkeavat toisistaan päätiestöllä ja vähäliikenteisillä teillä? 10. Mitkä olisivat mielestänne ensisijaisia ja pikaista toteuttamista vaativia toimenpiteitä vähäliikenteisten päällystettyjen teillä liikennöinnin parantamiseksi? 11. Kuinka kattavana näette nykyisen kohtaamis-, lepo- ja kuormaamispaikkojen tarjonnan vähäliikenteisillä teillä. Miten tilannetta tulisi muuttaa liikennöinnin parantamiseksi. Kommentoikaa vapaasti aihepiiriä tai muuta raskaaseen liikenteeseen tai vähäliikenteiseen tieverkkoon liittyviä asioita sivun takapuolelle. KIITOS ARVOKKAASTA PALAUTTEESTANNE!

23 ISSN XXXX-XXXX TIEH XXXXXXX