Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi
|
|
- Olavi Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25
2
3 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 TIEHALLINTO Helsinki 25
4 ISSN X TIEH 4463 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4463-V TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde
5 Veli Pekka Lämsä. Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Helsinki 25. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/25, 31 s. + liitt. 3 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: ajettavuus, palvelutaso, tien kunto, tienkäyttäjät, vähäliikenteiset tiet, ylläpito Aiheluokka: 32, 33, 7 TIIVISTELMÄ Lähes 9 %:lla 25 6 km pituisesta vähäliikenteisestä päällystetystä tieverkosta liikennemäärä on alle 1 ajon/vrk eli varsin vähäinen, mediaanin jäädessä alle 3 ajon/vrk. Ko. tieverkon osalle on tyypillistä, että vaurioita on sitä enemmän mitä alhaisempi on liikennemäärä. Tämä tosiseikka asettaa ylläpidon ohjaukselle erilaiset lähtökohdat kuin vilkasliikenteisellä tieverkolla, missä ylläpitotoimenpiteet määräytyvät hyvin pitkälle urasyvyyden perusteella. Vähäliikenteisen tieverkon kuntotilan kehittymisen tarkastelussa onkin mielekästä hyödyntää sekä pituus- ja poikkisuuntaista epätasaisuutta että päällysteen pintakuntoa kuvaavia mittareita. Pituussuuntainen epätasaisuus on sekä ajomukavuuden että liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä tekijä. IRI:n informatiivisuus on koettu puutteelliseksi yksittäisten heittojen erittelemisen osalta. Tasaisuudelle onkin kehitteillä tarkemmin heiton sijainnin ja suuruusluokan ilmaiseva tunnusluku, mikä perustuu lyhyelle jaksolle määritettyyn arvoon (esim. 1 m IRI). Tunnusluvulle on jo esitetty alustavat raja-arvot; suurempi kuvaamaan heittokohtia, jotka yksittäisinä ovat potentiaalisia korjauskohteita ja alempi kuvaamaan tilannetta, missä sallitaan tietty määrä haitallisia heittoja. Poikkisuuntainen epätasaisuus heikentää tienkäyttäjän näkökulmasta liikenneturvallisuutta, varsinkin ohitus- ja väistötilanteissa. Poikkisuuntainen epätasaisuus havaitaan deformoitumisena (leveneminen, reunapainumat, urautuminen), millä perusteella sitä voidaan käyttää rakenteellisen kunnon kehittymisen mittarina. PTM mittaustiedoista määritetään useita poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnuslukuja. Alemman tieverkon ylläpidon tarpeiden kannalta potentiaalisimmaksi tunnusluvuksi on osoittautunut harjanne. Harjanteelle alustavat raja-arvot on määritelty vähäliikenteisimmän tiestön osalta lineaarisesti muuttuviksi siten, että KVL pienentyessä kasvava raja-arvo sallii suuremman epätasaisuuden. Päällystevaurioista tienkäyttäjän palvelutason kannalta haitallisimpia ovat reiät, huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat ja reunapainumat. Perinteinen vauriosumma kuvaa heikosti ajomukavuutta. Ajomukavuustutkimukseen ja kuntorekisteriin perustuen on kehitetty paremmin tienkäyttäjän kokeman ajotuntuman huomioon ottava vauriosumman tunnusluku VSt. Sen alustavat raja-arvot on määritelty VS jakaumaa ja kuntotavoiterajoja mukaillen, jolloin VS ja VSt rajojen ylitykset asettuivat lähellä toisiaan. SOP ja PAB-V tieverkolla muutokset nykyiseen ovat selvimpiä. Noin 6 % VSt raja-arvot ylittävistä tieosista ylittää myös VS kuntotavoiterajan ja 4 % on "uusilla" 1-metrisillä. Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi tulisi perustaa pituussuuntaisen ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden (IRI ja Harjanne) sekä tienkäyttäjän kokemaa palvelutasoa korostavan vauriosumman (VSt) tunnuslukuihin. Lisäksi tieverkolta tulisi kartoittaa haittaa aiheuttavat yksittäiset heitot. Tämän selvityksen tuloksia arvioitaessa ja hyödynnettäessä on tärkeää huomioida, että tunnuslukujen jakaumat ja alustavat raja-arvot soveltuvat sellaisenaan vain vähäliikenteiselle tieverkolle, eivätkä tulokset ole suoraan käyttökelpoisia koko päällystetyllä tieverkolla.
6 ALKUSANAT Tiehallinnossa käynnistettiin loppuvuonna 22 "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" -tutkimusohjelma S14. Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita, nykyistä edullisempia sekä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja vähäliikenteisten teiden ylläpitoon ja sen yksittäisiin keskeisiin kysymyksiin. Tarpeen mukaan osaprojektien pohjalta laaditaan myös ohjeita ja suosituksia käytännön töiden toteuttamiseen sekä menettelytapojen kehittämiseen. Kyseisen tutkimusohjelman osaprojekti on nimeltään Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito ja siinä käsitellään mm. tässä selvityksessä tarkasteltuja asioita liittyen heikkokuntoisuuden arviointiin pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden PTM tunnuslukujen sekä nykyistä paremmin tienkäyttäjän näkökulmaa huomioon ottavan vauriosumman avulla. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluvat Lasse Weckström Janne Lintilä Kari Lehtonen Kalevi Luiro Pertti Virtala Tuomas Toivonen Aarno Valkeisenmäki Jouko Belt Tiehallinto / Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja) Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Lapin tiepiiri Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / keskushallinto Tieliikelaitos Oulun yliopisto (sihteeri) Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön ovat osallistuneet Veli Pekka Lämsä ja Jouko Belt. Oulussa kesäkuussa 25
7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 PITUUSSUUNTAINEN EPÄTASAISUUS 11 3 VAURIOSUMMA Vauriosumma ja painokertoimet VSt ja ajomukavuustutkimus VSt alustavat raja-arvot VS ja VSt väliset erot Vauriosumman valtakunnallinen jakaantuminen 21 4 POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS Poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnusluvut Harjanteen alustavat raja-arvot Harjanne suhteessa reunapainumiin Harjanteen valtakunnallinen jakaantuminen 28 5 YHTEENVETO 29 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET
8
9 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tässä raportissa käsitellään vähäliikenteisten päällystettyjen teiden heikkokuntoisuuden arviointia pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden PTM tunnuslukujen sekä vauriosumman avulla. Raportin tuloksia tarkasteltaessa on oleellista ottaa huomioon, että tässä yhteydessä esitetyt tunnuslukujen jakaumat ja alustavat raja-arvot pätevät vain vähäliikenteisellä tieverkolla, eivätkä tulokset siten ole suoraan verrannolliset koko päällystetylle tieverkolle. Vähäliikenteiset tiet käsittävät määrittelynsä mukaisesti kaikki yhdystiet sekä sellaiset vähäliikenteiset seututiet, missä KVL on alle 2 ajon/vrk. Tierekisteristä määritettynä keskimääräinen (mediaani) liikennemäärä ko. tieverkon osalla on hieman alle 3 ajon/vrk, kun soratiestö jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Vuoden 23 tilanteessa vähäliikenteisten teiden päällystepituus on Tiehallinnon tilastojen [Yleiset tiet ] mukaan ollut reilu 25 6 km. Liikennemäärittäin tarkasteltuna päällystepituus on huomattavan suuri aina KVL 1 ajon/vrk saakka, minkä "rajapyykin" jälkeen päällystepituus vähenee selkeästi (kuva 1). Yli 22 5 km eli lähes 9 %:lla liikennemäärä on välillä - 1 ajon/vrk. Päällystepituus (m) % 13 % 12 % 11 % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Päällystepituus (km) cum-% Kuva 1. Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden pituus ja kumulatiivinen %-osuus KVL-luokiteltuna. [Yleiset tiet ] Kokonaisuudessaan ko. tieverkon osan liikennemäärä on, nimityksensäkin mukaisesti, varsin alhainen, esimerkiksi KVL 15 ajon/vrk ylittyy noin 7 %:lla (alle 18 tie-km) ja KVL 3 ajon/vrk vain hieman yli 2 %:lla (noin 6 tie-km) päällystepituudesta. Tienkäyttäjän kokeman ajomukavuuden eli palvelutason kannalta tärkeä tekijä on pituussuuntainen epätasaisuus, mitä kuvataan yleisesti IRI-arvolla. Perinteisesti on käytetty 1 m:lle määritettyä IRI-arvoa. Suuret yksittäiset heitot heikentävät palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Suuret heitot eivät välttämättä näy selvästi 1 m IRI-arvoissa. Tiellä, jossa on yksi suuri heitto muun osan tietä ollessa tasainen, saattaa olla sama 1 m IRI-arvo kuin tiellä, missä on useita pieniä heittoja. Em. syistä
10 1 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi JOHDANTO johtuen yksittäisiä heittoja kannattaisi tarkastella 1 m lyhyemmille matkoille määritettyjen IRI-arvojen perusteella. Poikkisuuntainen epätasaisuus heikentää liikenneturvallisuutta varsinkin ohitus- ja väistötilanteissa. Se vaikeuttaa mm. merkittävästi polanteen poistoa höyläämällä. Leveistä teistä poiketen kapeilla teillä ura-arvot eivät välttämättä kuvaa hyvin poikkisuuntaista epätasaisuutta. RST-palvelutasomittausautolla määritetään myös muita poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnuslukuja, kuten poikittainen epätasaisuus PE- TA ja ajourien välinen harjanteen korkeus, jotka kuvaavat kapeilla teillä poikkisuuntaista epätasaisuutta paremmin kuin ura-arvot. Tienkäyttäjän kannalta reiät, huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat ja reunapainumat haittaavat eniten eli alentavat palvelutasoa. Perinteinen vauriosumma kuvaa heikosti ajomukavuutta, mistä syystä tulisi pyrkiä muodostamaan uusi vauriosumma, mikä ottaa aikaisempaa paremmin huomioon ajomukavuuden.
11 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 11 PITUUSSUUNTAINEN EPÄTASAISUUS 2 PITUUSSUUNTAINEN EPÄTASAISUUS Tien pituussuuntaista epätasaisuutta kuvaavia tunnuslukuja PTM mittaustiedoissa ovat IRI (tasaisuus), jonka käyttämisestä päällystettyjen teiden ylläpidon ohjauksessa on kokemuksia suhteellisen pitkältä ajanjaksolta sekä uudet RMS tunnusluvut. Kokemukset RMS arvoista ovat erilaisiin yksittäisiin tutkimuksiin liittyviä ja siten verrattain vähäisiä, eikä RMS käyttökelpoisuudesta ylläpidon ohjelmoinnin työkaluna ole varmuutta. Periaatteessa RMS arvot käyttäytyvät kuitenkin hyvin samaan tapaan pituussuuntaisen epätasaisuuden suhteen kuin IRI arvot ja esimerkiksi RMS2 ja RMS3 (RMS1-3, missä laajuudeltaan 1 3 m epätasaisuudet ja RMS3-1, missä laajuudeltaan 3 1 m epätasaisuudet) on tarkasteluissa todettu omaavan tiettyä potentiaalia tämän suhteen. Tasaisuuden (IRI) kuntotavoiterajat on asetettu vallitsevasta ohjenopeudesta riippuvaksi ja alhaisimmilla liikennemäärillä -15 ajon/vrk lineaarisesti muuttuviksi (kuva 2). Vähäliikenteisille teille sallitaan suuremmat pituussuuntaiset epätasaisuudet kuin päätiestöllä / vilkasliikenteisillä teillä. Tierekisterin perusteella 3 %:lla vähäliikenteistä teistä ohjenopeus on 3-6 km/h ja yli kahdella kolmasosalla 7-8 km/h. 8 IRI (mm/m) %-pisteen käyrä KVL suhteen -6 km/h 7-8 km /h KVL (ajon/vrk) Kuva 2. Vähäliikenteisille teille tyypillinen IRI jakauma KVL suhteen. Katkoviivalla esitetty nopeusluokkien -6 ja 7-8 km/h mukaiset kuntotavoiterajat (aineisto; PTM 23 ja 24). Vuosien 23 ja 24 PTM mittauksiin perustuen tasaisuuden kuntotavoiterajan ylittää 3.8 % vähäliikenteisistä teistä (kuva 3). PAB-V ja SOP teillä rajan ylittävien 1 m tieosien lukumäärä ja suhteellinen osuus on yhtä suuri, lähes 4 %, vaikka PAB-V teiden pituus on 4-5 -kertainen SOP teihin verrattuna. Vain hieman yli 2 % kuntotavoiterajan ylittävistä vähäliikenteisistä teistä on AB tai PAB-B päällysteisiä.
12 12 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi PITUUSSUUNTAINEN EPÄTASAISUUS %-osuus 4.5 % 4. % 3.5 % 3. % 2.5 % 2. % 1.5 % 1. %.5 %. %.6 % % kaikista vähäliikenteisistä teistä.3 % 1.5 % 1.4 % 3.8 % AB PAB-B PAB-V SOP yht. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % SOP; 37.3 % PAB-B; 6.9 % 1 PAB-V; 39.4 % AB; 16.4 % Kuva 3. IRI kuntotavoiterajojen ylitykset vähäliikenteisillä teillä (aineisto; PTM 23 ja 24). Kuntotietorekisterin 1 m tieosa formaatin mukaisen IRI:n informatiivisuus on koettu ongelmalliseksi ylläpidon ohjauksen kannalta. Sadalle metrille "keskimääräisenä" arvona esitettävä tasaisuusarvo voi ääriesimerkein muodostua jopa yksittäisestä poikkeuksellisen suuresta epätasaisuudesta tai arvo voi "kertyä" 1 m matkalla olevista suhteellisen vähän ajomukavuutta haittaavista epätasaisuuksista. Kuntotietorekisteriin onkin ehdotettu lisättäväksi uusi tasaisuuden tunnusluku (tai tunnuslukuja), millä ilmaistaan asetettavan raja-arvon ylittävien yksittäisten heittojen määrä 1 m tieosalla [Routaheittotutkimus, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/24]. Tunnusluvun tulee perustua lyhyelle jaksolle määritettyyn tasaisuuden parametriin (esim. 1 m IRI), heiton sijainnin ja suuruuden varmistamiseksi. Ehdotuksen mukaisesti yksittäisille heitoille asetetaan kaksi erillistä raja-arvoa; suurempi kuvaamaan heittokohtia, jotka yksittäisinäkin olisivat potentiaalisia korjauskohteita ja alhaisempi kuvaamaan tilannetta, missä tieverkolle sallitaan tietty pienehkö määrä kyseisen suuruisia heittoja. Lähtökohtaisesti yksittäisten heittojen alustaviksi raja-arvoiksi on esitetty seuraavanlaisia arvoja: Yksittäinen suuri heitto 1 m:llä : 1m IRI > 14 mm/m Haitallisia heittoja / 1 m : 3 kpl heittoja 1m IRI > 1 mm/m Sopivien raja-arvojen valinta edellyttää tunnusluvun vaihteluvälin ja jakauman tilastollista tarkastelua tieverkolla ts. kattavaa otosta mitattuja arvoja. Kesän PTM-mittauksien perusteella ei voida luotettavasti selvittää talvikaudella tieverkolla esiintyviä yksittäisiä haitallisia heittoja. Niiden määrää ja sijaintia on järkevää kartoittaa tiemestareille ja muille kunnossapitäjille suunnatuilla haastatteluilla ja kyselyillä.
13 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 13 VAURIOSUMMA 3 VAURIOSUMMA 3.1 Vauriosumma ja painokertoimet Aikaisemmin tämän projektin yhteydessä ajomukavuustutkimuksessa [Päällystevauriot ja ajotuntuma, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/24] todettiin nykyisin käytössä oleva vauriosumma lähinnä tekniseksi tunnusluvuksi, joka ottaa heikosti huomioon tienkäyttäjän palvelutason. Johtopäätösten lähtökohtana olivat ajan saatossa vauriosumman käyttökelpoisuudesta (subjektiivinen inventointimenettely, täysin automatisoitu mittaus tavoiteasettelun tasolla) muodostuneiden käsitysten lisäksi 18 koekohteen PVI kuntotiedot ja tavallisten tienkäyttäjien henkilökohtaiset arviot kohteiden vaurioituneisuudesta ja ajomukavuudesta, joihin perustuen samassa yhteydessä arvioitiin, minkälaisia muutoksia parempi ajomukavuuden huomioon ottaminen edellyttää vauriosumman määrittämisen periaatteisiin. Vauriosumman ja sen sisältämien eri vauriotyyppien painokertoimien tarkasteluja laajennettiin ottamalla käsittelyn kohteeksi vähäliikenteisten teiden (seututiet KVL -2 ajon /vrk ja yhdystiet) kuntotietorekisterin tiedot. Kumulatiivisena esitettävä vauriosumman VS jakauma havainnollistaa hyvin, missä suhteessa tunnusluku muodostuu eri vauriotyypeistä (kuva 4). Mediaanin eli 5 %-pisteen kohdalla keskimääräinen VS on alhainen ja lähes puolet VS:n arvosta määräytyy kapeiden pituushalkeamien perusteella, seuraavaksi merkittävimpien vaurioiden, verkkohalkeamien ja kapeiden poikkihalkeamien, osuuden ollessa kummallakin noin 15 %. REUNAPAINUMA 1 PURKAUMA 1 REIKÄ 1 VERKKOHALK 1 L_PITUUSH JA L_SAUM AH 1 /.5 K_PITUUSH JA K_SAUM AH.3 /.1 L_POIKKIHALK 5 K_POIKKIHALK Vauriosumma VS %-piste Kuva 4. Eri vauriotyyppien osuus vauriosummasta VS. Pahimmin vaurioituneilla tieosuuksilla (kuten 9 %-piste ja sitä suuremmat), jotka VS suuruuden perusteella ovat potentiaalisimpia korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden kohteita, VS:n arvosta 6-7 % määräytyy verkkohalkeamien ja noin 12 % reunapainumien perusteella. Reunapainumia lukuun ottamatta tienkäyttäjän kokeman palvelutason kannalta tärkeimpien tekijöiden, kuten reikien ja erilaisten leveiden halkeamien, osuus VS arvosta on lähes olematon.
14 14 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi VAURIOSUMMA Ajomukavuustutkimuksen raportoinnissa esitetyn tienkäyttäjien arvioihin perustuvan vauriosumman yhtälön VS tienkäyttäjä mukaiset tunnusluvun arvot vastaavan kumulatiivisen jakauman perusteella eivät myöskään osoittautuneet kovin onnistuneiksi. Yhtälö arvottaa kyllä verkkohalkeamat nykyistä menettelyä vähäisemmäksi, mutta kapeat pituushalkeamat tulevat siinä aivan liian merkityksellisiksi, ja tavoitteena olleiden ajotuntumaa heikentävien vaurioiden merkityksen kohottaminen jää vieläkin liian vähäiseksi. Ts. kyseisen yhtälön käyttökelpoisuus ei kuntorekisterille suoritetuissa laskelmissa osoittautunut juurikaan informatiivisemmaksi kuin nykyisin käytössä olevan VS yhtälön, millä perusteella sen hyödyntämiselle ei löytynyt tarvittavia edellytyksiä. Verkkohalkeamien ja kapeiden pituushalkeamien määräävä asema vauriosumman arvossa on oletettavaa, kun eri vauriotyyppien painokertoimet pidetään suhteellisen lähellä toisiaan, koska kuntorekisterin tilastojen mukaisesti ne ovat kaikista yleisimmin tieosuuksilla esiintyvät (ja tällä perusteella usein myös osuudelta ensimmäisenä inventoitavat) vauriotyypit. Kuntorekisterin PVI tiedoille suoritettavia laskelmia jatkettiin kokeilu ja haarukointi periaatteen pohjalta, muutellen vaurioiden keskinäisiä suhteita entistä radikaalimmin, vähentäen verkkohalkeamien ja kapeiden pituushalkeamien merkitystä ja korostaen tienkäyttäjän palvelutason kannalta merkityksellisiä vaurioita. Tavoitteena oli löytää eri vauriotyypeille sellaiset painokertoimet, että vauriosumman kumulatiivisen jakauman perusteella eniten vaurioita sisältävillä tieosuuksilla (eli suurimmilla jakauman arvoilla) eri vauriotyyppien osuudet ovat suhteellisen samaa kokoluokkaa vauriosumman arvosta, erityisesti korostamatta mitään yksittäistä vauriotyyppiä. Kuntorekisterin laskelmien "lopputuotteena" vauriosumman yhtälöön VSt määriteltiin painokertoimet (taulukko 1). Yhtälössä merkittävimpinä muutoksina edellisiin versioihin on verkkohalkeamien sekä kapeiden pituus- ja saumahalkeamien kertoimien pienentäminen arvoon.5 sekä toisaalta reikien kertoimien kasvattaminen 1:een ja leveiden poikkihalkeamien kertoimen kasvattaminen 16:sta. Taulukko 1. Vauriotyyppi VS vauriotyyppien kertoimet tarkastelun eri vaiheissa. VS (nykyinen) VStienkäyttäjä (ajotuntuma - kyselyn perusteella) VSt (kyselyn ja kuntorekisteri tarkastelujen perusteella) Reunapainuma Purkauma 1 Reikä Verkkohalkeamat Kapeat pituushalkeamat Leveät pituushalkeamat Kapeat saumahalkeamat.1 3 / (28).5 Leveät saumahalkeamat.5 2 / (8.5) 2 Kapeat poikkihalkeamat Leveät poikkihalkeamat Purkaumaa ei sisällytetty myöskään VSt yhtälöön. Jos purkauma syystä tai toisesta halutaan sisällyttää yhtälöön, sen painokerroin tulee asettaa hyvin alhaiseksi (korkeintaan verkkohalkeamien tasolle). Purkaumaa esiintyy usein paikallisesti, suurina m 2 -määrinä, minkä vuoksi ko. tieosuuksien vauriosumma voi kohota perusteettomasti erittäin suureksi.
15 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 15 VAURIOSUMMA Yhtälöä VSt käyttäen vauriotyyppien osuus pahimmin vaurioituneilla tieosuuksilla (kumulatiivisen jakauman loppupää) muodostuu suhteellisen tasapainoiseksi (kuva 5). Ainoastaan poikkihalkeamien merkitys jää hieman muita alhaisemmaksi, mikä johtuu siitä, että poikkihalkeamien lukumäärä 1 m tieosuutta kohti ei juurikaan suurene jakauman "pahinta" päätä kohden (ts. vaihteluväli on pieni; 99 %:lla aineistosta leveitä poikkihalkeamia maksimissaan 3 kpl ja kapeita poikkihalkeamia max 9 kpl 1 m tieosuutta kohti). Tämän vuoksi ei ole järkevää kasvattaa (leveiden) poikkihalkeamien painokerrointa suhteettoman suureksi, koska ei ole tarkoituksenmukaista kohottaa yhden vauriotyypin merkitystä liian dominoivaksi koko jakauman alueella. REUNAPAINUMA 2 REIKÄ 1 VERKKOHALK.5 L_PITUUSH JA L_SAUM AH 2 K_PITUUSH JA K_SAUM AH.5 L_P OIKKIHALK 16 K_POIKKIHALK Vauriosumma VSt %-piste Kuva 5. Eri vauriotyyppien osuus asiakaslähtöisyyttä painottavasta vauriosummasta VSt. 3.2 VSt ja ajomukavuustutkimus VSt-yhtälöllä saatava vauriosumman tunnusluku ei sekään kaikissa tapauksissa ole aivan ongelmaton, mikä johtaa juurensa päällystevaurioiden inventoinnin periaatteisiin. Tilannetta havainnollistaa ajomukavuustutkimuksen 18 kohteen PVI tuloksista määritettyjen VSt arvojen ja vastaavien tienkäyttäjäarvioiden (568 kpl arviota kohteiden vaurioiden määrästä ja vakavuudesta) keskinäinen vertailu. Vertailussa kuvan 6 vaaka-akselilla esitettyjen ajomukavuuskyselyn mukaisten mielipiteiden vastinpareina on suurimman vauriomäärän sisältävälle 1 m tieosalle (max 1 m) ja 8 %- pisteen kohdalla olevaa vauriomäärää vastaavalle 1 m tieosalle määritetyt VSt arvot. Kohteiden VSt vauriosumma vastaa kohtuudella autoilijoiden arvioita, arvioiden "tilastollinen tarkkuus" huomioon ottaen, lukuun ottamatta kolmea joukosta erottuvaa kohdetta. Kaksi kohteista (nrot 4 ja 5) on vastausten painotettuna keskiarvona arvioitu vaurioiden määrän/vakavuuden perusteella puoleenväliin "vähän" tai "jonkin verran" ajomukavuutta haittaavia vaurioita sisältäviksi kohteiksi ja PVI tietojen mukaan kohteilla on suhteellisen paljon pituussuuntaisia halkeamia ja verkkohalkeamaa.
16 16 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi VAURIOSUMMA Kohteilla tien pinta on vaurioiden määrästä huolimatta tasainen, eivätkä halkeamat ole juurikaan porrastuneita ja ajomukavuutta haittaavia. 7 6 max 1 m perusteella kohde nro 5 Vauriosumma VSt kohde nro 4 kohde nro %-pisteen perusteella 45 Vauriosumma VSt kohde nro 5 kohde nro 4 kohde nro Vauriot (1 =ei lainkaan, 2= vähän, 3 jonkin verran, 4=paljon, 5=erittäin paljon) Kuva 6. VSt:n ja päällystettyjen teiden ajotuntuma -kyselyn tulosten välinen vertailu. Kolmas joukosta erottuva kohde (nro 9) on arvioitu "paljon" tai "erittäin paljon" ajomukavuutta haittaavia vaurioita sisältäväksi ja PVI tietojen mukaan myös tällä kohteella on suhteellisen paljon pituussuuntaisia halkeamia ja verkkohalkeamaa sekä jonkin verran reikiä. Ajomukavuusarvioiden ja kohteiden yleiskuvauksen mukaisesti (taulukko 2) kohteiden pintakunto poikkeaa toisistaan huomattavissa määrin. Tulosten poikkeavuuksiin on kaksi pääasiallista syytä. Kohteiden 4 ja 5 kohdalla korostuu se päällystevaurioiden inventointiin liittyvä epäkohta, että menettelyssä vaurioiden vakavuutta ei pystytä ottamaan riittävän tarkasti huomioon, mikä koskee lähinnä pituussuuntaisia ja verkkohalkeamia. Ts. kohteilta inventoitu kohtuullisen suuri halkeamamäärä ei "korreloi" suuren ajomukavuutta haittaavan vaurioitumisasteen kanssa. Kohteella 9 puolestaan oli hyvin paljon heikkokuntoisia paikkauksia (ja irtosoraa), joita ei tilastoida inventointimenettelyssä, mikä yhdessä muiden kohteen vaurioiden kanssa aiheutti tienkäyttäjän palvelutason heikentymisen jopa siinä laajuudessa, että ajonopeutta oli useissa kohdin hiljennettävä ilmeisen ajoneuvon rikkoontumisvaaran vuoksi.
17 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 17 VAURIOSUMMA Taulukko 2. Nro Tie / tieosa / /3 Kohteiden 4,5 ja 9 yleiskuvaus. Nimi Kohteen kuvaus (pituus, m) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) /1 Leppioja (Tyrnävä) Kapea, sileäpintainen tie. Kohteella hieman urapaikkausta, reunapainumaa ja leveää pituushalkeamaa. (1 m) Tasainen ja hyväkuntoinen, mutta hyvin kapea tie. Kohteella vähäistä haittaa pituushalkeamista. (1 m) Erittäin heikkokuntoinen, karkeapintainen osuus, erittäin paljon paikkauksia (reikäsarjoja), heittoja, irtosoraa, kaiken tyyppisiä halkeamia. Pakko hiljentää ajaessa. (1 m) 3.3 VSt alustavat raja-arvot Päällystettyjen teiden ylläpidon ohjauksessa käytettävät vauriosumman VS kuntotavoiterajat on määritelty vakioarvoksi 6 yksikköä 1 m tieosalle KVL ollessa yli 15 ajon/vrk ja lineaarisesti 6:stä 16:en muuttuvaksi liikennemäärän ollessa välillä -15 ajon/vrk. Alemmalla tieverkolla em. määrittely tarkoittaa sitä, että kuntotavoiteraja asettuu liikennemäärällä 15 ajon/vrk hieman yli VS 85 %-pisteen kohtaa, ts. lähes 15 % vähäliikenteisten teiden 1 m tieosista ylittää toimenpiderajan (kuva 7). Liikennemäärän lähestyessä teoreettista ajon/vrk määrää, kuntotavoiteraja asettuu hieman alle VS 9 %-pisteen kohtaa, ts. noin 1 % tieosista ylittää toimenpiderajan. Kuntotietorekisterin kesän 24 tilanteessa 8.6 % vähäliikenteistä teistä ylittää kyseisen VS kuntotavoiterajan. Vauriosumma VS %-pisteen käyrä VS kuntotavoiteraja 16-kvl/15, kun kvl -15 6, kun kvl > KVL Kuva 7. Vauriosumma VS ja kuntotavoiterajat vähäliikenteisillä teillä. VS kuntotavoiterajoihin perustuvat vastaavat alustavasti määritellyt raja-arvot tienkäyttäjän palvelutasoa painottavalle vauriosummalle VSt ovat : VSt raja-arvo = 21 - KVL/12.5, kun KVL on -15 ajon/vrk ja VSt raja-arvo = 9, kun KVL on yli 15 ajon/vrk.
18 18 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi VAURIOSUMMA VSt alustavat raja-arvot on valittu siten, että rajan ylittävien 1 m tieosuuksien määrä pysyy samalla tasolla kuin VS tapauksessa (kuva 8). Raja sallii suuremman vauriomäärän vähäisillä liikennemäärillä vastaavaan tapaan kuin VS kuntotavoiterajoilla eli se muuttuu lineaarisesti KVL välillä -15 ajon/vrk ja saa vakioarvon yli 15 liikennemäärillä. Vauriosumma VSt %-pisteen käyrä VSt alustavat raja-arvot 21-kvl/12.5, kun kvl -15 9, kun kvl > KVL Kuva 8. VSt:lle alustavasti määritetyt raja-arvot (aineisto; vähäliikenteiset tiet). Raja-arvon ylittävien 1 metristen osuus KVL ja 15 ajon/vrk kohdalla saattaa vaikuttaa korkealta, mutta on otettava huomioon, että lineaarinen raja-arvo ei täysin vastaa vauriosumman kehittymistä liikennemäärän suhteen, vaan raja "oikaisee" jakaumaan nähden KVL-pisteiden ja 15 ajon/vrk välillä. Esimerkiksi välillä 35-1 ajon/vrk rajan ylityksien osuus edellä esitetyn kuvan 8 perusteella on 7-8 %. Toinen syy kohtuullisen suureen raja-arvon ylitysten määrään lienee tarkasteluaineiston valinnassa; vähäliikenteisillä teillä vaurioiden määrä on yleisesti suurempi kuin koko Suomen yleisellä tiestöllä, joille kuntotavoiterajat on määritelty. Koska tässä yhteydessä esitetyt alustavat raja-arvot on valittu liikennemäärän ja vauriojakauman suhteen vastaavaksi kuin nykyisessä systematiikassa, myös toimenpiteiden suuntautuminen tieverkolle KVL suhteen on vastaavaa, ts. VSt menettely ei painota toimenpiteitä sen kummemmin vähiten liikennöidylle tieverkon osalle kuin nykyisin käytössä oleva menettelykään. Viime kädessä raja-arvojen valinta riippuu Tiehallinnon suhtautumisesta vähäliikenteisten teiden ylläpidon asemaan koko tieverkolla. Jos alustavien raja-arvojen mukaiset ylläpito- ja kunnostustoimenpiteet painottuvat ylläpidon ja hoidon ammattilaisten mielestä liiaksi vähäliikenteisimmille teille, raja-arvoja on muutettava. Rajojen "säätämiseen" on kaksi periaatteellista tapaa; toisessa nostetaan vain teoreettista KVL ajon/vrk rajaa ja toisessa nostetaan koko raja-arvokäyrän tasoa hieman kautta linjan. Tarvittaessa voidaan kaikkein vähäliikenteisimmälle tiestölle (esim. -2 ajon/vrk) käyttää esitettyä lievempää heikkokuntoisuuden määritysperustetta.
19 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 19 VAURIOSUMMA 3.4 VS ja VSt väliset erot Teknisen vauriosumman VS kuntotavoiterajojen ja tienkäyttäjän näkökulmaa korostavan vauriosumman VSt alustavien raja-arvojen ylittävien 1-metristen osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Koko vähäliikenteisen tieverkon noin 25 päällystetyn tie-km tasolla 8.4 % tieosuuksista ylittää VSt rajan, mikä on.2 %-yksikköä vähemmän kuin VS:lla (kuva 9). Alhaisten liikennemäärien otoksissa (KVL -35 ja KVL -15 ajon/vrk) VSt rajan ylitysten osuuden väheneminen VS verrattuna on.5 %-yksikköä. Vähäl. kvl -35 Vähäl. kvl -15 Vähäliikenteiset tiet VS VSt % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % 14 % Kuva 9. VS ja VSt raja-arvojen ylitykset. Päällystetyypeittäin tehdyn tarkastelun perusteella suurimmat muutokset tapahtuvat SOP ja PAB-V päällysteisellä tieverkon osalla (kuva 1). Hieman yli 13 % SOP teistä ylittää tienkäyttäjän näkökulmaa korostavan VSt:n raja-arvon, kun VS rajan ylityksiä on noin 7 % eli SOP osuus kasvaa, kilometreinä ilmaistuna noin 17 km. PAB-V tiestöstä noin 9 % ylittää VSt rajan, kun VS rajan ylityksiä on yli 11 % eli PAB-V osuus alenee, kilometreinä ilmaistuna noin 32 km. AB ja PAB-B teillä muutoksia voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäisinä; VSt ylityksien osuuden suureneminen jää AB teillä alle 2 %-yksikön (noin 6 km:iin) ja PAB-B teillä vajaaseen %-yksikkö (noin 2 km:iin). SOP PAB-V PAB-B AB Vähäliikenteiset tiet VS VSt % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % 14 % SOP PAB-V PAB-B AB Vähäliikenteiset tiet; kvl -15 VS VSt % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % 14 % SOP PAB-V PAB-B AB Vähäliikenteiset tiet; kvl -35 VS VSt % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % 14 % Kuva 1. VS ja VSt raja-arvojen ylitykset päällystetyypeittäin.
20 2 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi VAURIOSUMMA Päällystetyyppeihin luokittelu voidaan esittää myös osuuksina kaikista rajan ylittävistä 1 m tieosista (kuva 11). SOP teiden osuus kaikista rajan ylittävistä tieosuuksista kaksinkertaistuu noin 18 %:iin (KVL -35 yli 25 %:iin). PAB-V teiden osuus kaikista rajan ylityksistä alenee 13 %-yksikköä 62 %:iin (KVL -35 lähes 15 %- yksikköä 68 %:iin). AB ja PAB-B osuudet kasvavat hieman. Vähäl. kvl -35 Vähäl. kvl % 7.7 % 82.4 % 78. % Vähäliikenteiset tiet 8.2 % 8.2 % 74.7 % Vähäl. kvl -35 Vähäl. kvl % 9.1 % Vähäliikenteiset tiet 13.3 % 9.4 % 8.9 % % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % SOP 11.5 % 9.4 % 67.8 % 65.9 % 61.6 % 26.7 % 18.9 % 17.5 % VS AB PAB-B PAB-V % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % SOP Kuva 11. Päällystetyyppien %-osuudet VS ja VSt raja-arvojen ylityksistä. VSt AB PAB-B PAB-V Tienkäyttäjän palvelutasoa painottava vauriosumman tunnusluku VSt korostaa siis hieman enemmän SOP teitä tekniseen vauriosummaan VS verrattuna, siitä huolimatta, että VSt raja-arvojen määrittelyssä liikennemäärä on otettu huomioon samaan tapaan kuin VS kuntotavoiterajoilla, mistä osoituksena on alhaisilla liikennemäärillä lineaarisesti muuttuva raja-arvo. Heikkokuntoisten 1 m tieosien määrä (= pituus) vähäliikenteisellä tieverkolla on käytännössä sama tunnusluvuilla VSt ja VS, kuten edellä kuvan 9 yhteydessä on esitetty. Heikkokuntoisten, raja-arvot ylittävien 1 m tieosien sijainti kuitenkin muuttuu tietyiltä osin. Noin 6 % heikkokuntoisista 1 m tieosista on samoja kummallakin menetelmällä, mutta noin 4 % VSt alustavien raja-arvojen ylityksistä on eri 1 m:llä kuin VS tunnusluvulla (kuva 12). Päällystetyypeittäin VSt rajan ylittävistä 1 metrisistä on AB teillä noin 55 %, PAB-B teillä 45 %, PAB-V teillä 3 % ja SOP teillä 6 % eri 1 metrisiä kuin VS kuntotavoiterajan ylityksistä. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 39 % 61 % Yht. Uudet heikkokuntoiset 1 m:set. Heikkokuntoisten 1 m sijainti ei muutu. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 54 % 45 % 46 % 55 % 61 % 29 % 39 % 71 % AB PAB-B PAB-V SOP Kuva 12. VS ja VSt raja-arvojen ylityskohtien keskinäinen sijainti.
21 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 21 VAURIOSUMMA Tiepiireittäin tarkasteltuna ero VS ja VSt rajan ylitysten sijainnin osalta on vähäisin VOL alueen tiepiireissä ja suurin Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Turun tiepiireissä (kuva 13). 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Uudet heikkokuntoiset 1 m:set. 1 % % U T KaS H SK KeS V O L Kuva 13. "Uusilla" 1 metrisillä sijaitsevien VSt raja-arvojen ylitysten osuus tiepiireittäin. 3.5 Vauriosumman valtakunnallinen jakaantuminen Nykyisin käytössä olevan vauriosumman tunnusluvun VS perusteella heikkokuntoisimpien tieosien (kuten kuvassa 14 esitetyt 9 ja 95 %-pisteet) vaurioituneisuus on selvimmin koko maan käsittävää tilannetta korkeampi Oulun (noin 1.4 -kertainen) ja Lapin (noin 1.2 -kertainen) tiepiirin vähäliikenteisillä teillä. Vastaava VS on puolestaan selvimmin koko maan tasoa pienempi (noin.7.8 -kertainen) Kaakkois- Suomen ja Hämeen tiepiireissä. Mediaanin (5 %-piste) perusteella Hämeen ja Lapin alueella tilanne on koko maahan verrattuna juuri päinvastainen, mikä on taas yksi esimerkki mediaanin/keskiarvon käyttämisen heikkouksista vaurioituneisuuden kuvaamisessa. 5 % 9 % yli 95% VS VSt % 9 % yli 95% Suhde keskimääräiseen U T KaS H SK KeS V O L. U T KaS H SK KeS V O L Kuva 14. Vauriosumman tunnuslukujen VS ja VSt jakaantuminen tiepiireittäin vähäliikenteisillä teillä (lähtöaineisto; Kuntotietorekisteri, uusimpien mittausten tiedot kesä 24).
22 22 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi VAURIOSUMMA Ajomukavuutta tienkäyttäjän näkökulmasta painottavaa vauriosumman tunnuslukua VSt käyttäen vaurioituneisuus suhteessa koko maan tilanteeseen alenee selvimmin Vaasan ja Lapin tiepiirien vähäliikenteisillä teillä sekä vastaavasti lisääntyy selvimmin Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen alueella. Oulun tiepiirin vaurioituneisuus poikkeaa edelleen eniten koko maan tasosta. Kokonaisuudessaan tiepiirien väliset erot tasoittuvat VSt käyttäen nykyiseen vauriosumman verrattuna. Päällystetyypeittäin tarkasteltuna tiepiirien välinen ero on huomattavasti suurempaa kuin edellä esitetyssä yhteistarkastelussa PAB-B ja SOP päällysteiden osalta (liite 1). Näiltä osin erojen merkittävyyden kannalta tulee kuitenkin ottaa huomioon päällystepituuksien vaihtelu tiepiireittäin. Esimerkiksi SOP päällysteiden osalta Vaasan, Lapin ja Keski-Suomen alueilla ero koko maan tasoon on suuri, mutta ko. tiepiireissä päällystepituus on vähäinen, luokkaa 6-1 km.
23 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 23 POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS 4 POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS 4.1 Poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnusluvut Tien poikkisuuntaista epätasaisuutta kuvaavia tunnuslukuja PTM mittaustiedoissa ovat urasyvyyden, vesiuran, maksimi poikkeaman, harjanteen korkeuden ja poikittaisen epätasaisuuden eri parametrit. Ylläpidon ohjauksessa tunnusluvuista nykyisellään hyödynnetään urasyvyyttä (URAmax, kaistan poikkileikkauksen suurimman urasyvyyden keskiarvo 1 m tieosalla). Kokemusten perusteella URAmax soveltuu parhaiten käytettäväksi päätiestöllä ja muilla vilkasliikenteisillä teillä, missä urat ovat pääasiallisin toimenpiteiden syy. Alemman tieverkon vähäliikenteisillä teillä uraisuuden tunnusluku ei kuvaa kuntotilan kehittymistä tyydyttävällä tavalla, eivätkä siten nouse määrääväksi kuntokriteeriksi. Vesiura on lähinnä liikenneturvallisuutta kuvaava parametri ja jakaumatarkastelun perusteella sen vaihteluväli vähäliikenteisillä teillä jää suhteellisen alhaiseksi, sillä esim. heikkokuntoisimman 5 % kohdalla vesiura on suurimmillaankin (eli iäkkäimmillä teillä) luokkaa mm. Maksimi poikkeaman soveltaminen kuntomuuttujana on ongelmallista, koska jakaumatarkastelu osoitti, että se normaalitilanteessa saa sekä positiivisia että negatiivisia arvoja, eikä kunnon kehittymisellä havaittu olevan luotettavaa trendiä päällysteen iän suhteen. Poikittainen epätasaisuus -tunnusluvun osalta parametrin suuruusluokka ja vaihteluväli on vähäliikenteisten teiden ongelmakenttää ajatellen järkevää suuruusluokkaa, mutta parametrille ei muodostu selkeää kehityssuuntaa päällysteen iän suhteen, mikä asettaa sen käytettävyyden heikon ennustettavuuden vuoksi epäilyksen alaiseksi (kuva 15). POIK _EPTAS_ka (mm) Arvo %-pisteen kohdalla 99% 98% 96% 94% 92% 9% 8% 7% 6% 5% Päällysteen ikä (vuotta) Kuva 15. PTM parametrin poikittainen epätasaisuus_ka jakauma päällysteen iän suhteen (aineisto; PTM 23 ja 24, vähäliikenteiset tiet).
24 24 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS Poikittaisen epätasaisuuden jakauman arvot pysyvät lähes samalla tasolla koko 2 vuoden tarkastelujakson ajan ts. ikääntyminen ei juurikaan vaikuta tunnusluvun suuruuteen. Samalla vähäliikenteisten teiden aineistolla (PTM 23 ja 24, yli 16 km) tehty jakaumatarkastelu osoittaa, että harjanne parametrin (harjanne_ka = kaistan poikkileikkauksen max ajourien välisen harjanteen korkeuden keskiarvo 1 m tieosalla) kehittyminen ajan suhteen on varsin säännöllistä ja vaihteluväli mielekästä suuruusluokkaa (kuva 16). Harjanteen kasvunopeus on jakaumista arvioiden noin.3.5 mm/vuosi. 4 4 HARJANNE_ka (mm) Arvo %-pisteen kohdalla Päällysteen ikä (vuotta) 99% 32 98% 96% 28 94% 92% 24 9% 2 8% 7% 16 6% 5% 12 Kuva 16. PTM parametrin harjanne_ka jakauma päällysteen iän suhteen (aineisto; PTM 23 ja 24, vähäliikenteiset tiet) Näillä perusteilla harjanne -parametrilla voidaan olettaa olevan potentiaalia tunnusluvuksi sekä kuntotilan kehittymisen että sen ennustettavuuden suhteen, varsinkin vähäliikenteistä tieverkkoa koskien, missä poikkileikkauksen deformoitumisen (mm. tien levenemisen, reunojen painumisen, sitomattoman rakenteen urautumisen) on todennettu olevan tyypillisin rakenteen vaurioitumismekanismi. 4.2 Harjanteen alustavat raja-arvot Päällystetyypeittäin tarkasteltuna harjanteen korkeus on selvästi suurin SOP tiestöllä (kuva 17). Mediaanin kohdalla harjanne_ka SOP teillä on 1.7 -kertainen ja heikkokuntoisimman 1 % kohdalla (9 %-piste) 1.5 -kertainen vastaaviin vähäliikenteisten teiden arvoihin verrattuna. PAB-V teiden jakauma noudattaa vähäliikenteisten teiden jakaumaa. Heikkokuntoisuuden / kunnon tavoitetason raja-arvon arvioinnin lähtökohdaksi määritettynä keskimääräinen harjanteen korkeus 17 mm ylittyy noin 1 % ja korkeus 21 mm noin 5 % vähäliikenteisten teiden 1 m tieosista.
25 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 25 POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS SOP Kaikki vähäliikenteiset tiet PAB-V PAB-B AB 21 mm 17 mm HARJANNE_ka (mm) %-piste Kuva 17. PTM parametrin harjanne_ka jakauma päällystetyypeittäin (aineisto; PTM 23 ja 24, vähäliikenteiset tiet). 8 4 Vakio raja-arvo ei kuitenkaan ole paras mahdollinen kunnon tavoitetason kriteeri, vaan alustavasti suosituksena on, että raja määritellään liikennemäärän mukaisesti muuttuvaksi, ainakin vähäliikenteisimmän tiestön osalta. Poikkisuuntainen epätasaisuus (kuten pituussuuntainen epätasaisuus ja erilaiset päällystevauriot) lisääntyvät voimakkaasti KVL vähentyessä, minkä seurauksena hyvin huomattava osa vakio raja-arvon ylityksistä tapahtuu pienillä, max muutaman sadan luokkaa olevilla liikennemäärillä. Kun raja-arvo asetetaan (suurinkaan piirtein) noudattelemaan KVL ryhmittäin tunnusluvun jakaumaa, asetetun tavoitetason ylitykset saadaan määriteltyä tasaisemmin liikennemäärän suhteen. Liikennemäärän pienentyessä kasvava rajaarvo sallii siis suuremman epätasaisuuden alhaisen liikennemäärän tieverkolla. Parametrin harjanne_ka alustavien raja-arvojen arvioinnissa lähtökohtaisesti rajaarvoksi oletettiin vakioarvo 16 mm lukuun ottamatta alhaisimpien liikennemäärien tiestöä (kuva 18). Vakio 16 mm raja asettuu harjanne_ka parametrin jakauman suhteen siten, että luokkaa 1 ajon/vrk suuremmilla liikennemäärillä noin 5 % tiestöstä ylittää rajan. Vähäliikenteisimmälle tieverkon osalle raja-arvo asetettiin lineaarisesti liikennemäärän suhteen muuttuvaksi. Vaihtoehtoisesti erilaisista määrityksistä nostettiin esiin tapaukset, missä raja muuttuu lineaariseksi liikennemäärillä 5, 8 ja 15 ajon/vrk seuraavasti: KVL -15; raja = 31 - KVL/1, KVL yli 15; raja= 16 mm KVL -8; raja = 26 - KVL/8, KVL yli 8; raja= 16 mm KVL -5; raja = 26 - KVL/5, KVL yli 5; raja= 16 mm Vaihtoehdoista ehkä parhaiten KVL suhteen määritettyjen jakaumakäyrien muotoa noudattelee raja, missä raja-arvo muuttuu lineaariseksi KVL 5 ajon/vrk kohdalla. KVL 15 kohdalla muuttuva vaihtoehto on ongelmallinen siinä mielessä, että liikennemäärillä 2-1 ajon/vrk raja ylittyy vain poikkeustapauksissa.
26 26 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS Harjanne_ka (mm) kvl/8 26-kvl/5 31-kvl/1 %-pisteen käyrä KVL suhteen kvl (ajon/vrk) Kuva 18. Harjanne_ka alustavia raja-arvon vaihtoehtoja (aineisto; PTM 23 ja 24, vähäliikenteiset tiet). Vaihtoehdolla, missä raja on lineaarinen välillä KVL -5, raja-arvon ylittävien 1-metristen osuus on 4.9 % ja osuus kasvaa hieman vähäliikenteisimmällä tieverkon osalla eli se nousee 5.3 %:iin, kun otoksena on liikennemäärä max 35 ajon/vrk (kuva 19). Lineaarisen rajan sijoittuessa välille KVL -8, raja-arvon ylityksien osuus on noin 1 %-yksikön edellistä alhaisempi. Kolmannella vaihtoehdolla ylitysten osuus jää 1-2 % väliin. Vähäl. kvl -35 Vähäl. kvl -15 Vähäliikenteiset tiet 31-kvl/1 26-kvl/8 26-kvl/5 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % Kuva 19. Harjanne_ka alustavien raja-arvovaihtoehtojen ylitykset. Päällystetyypeittäin tarkasteltuna suurin raja-arvon ylittävien suhteellinen osuus on SOP teillä (kuva 2). Esimerkiksi vaihtoehdolla, missä raja on lineaarinen välillä KVL -5, SOP teistä lähes 14 % ylittää raja-arvon, kun ylittäjien osuus PAB-V teillä on noin 4 % sekä PAB-B ja AB teillä noin 3 %, kun aineistona on vähäliikenteiset tiet. SOP tiestön pituus on kuitenkin sen verran vähäinen, että kappalemääräisesti määritettynä rajan ylittävien 1-metristen lkm on PAB-V teillä jonkin verran (tällä aineistolla noin 2 %) suurempi kuin SOP teillä.
27 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 27 POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS SOP PAB-V PAB-B AB 31-kvl/1 26-kvl/8 26-kvl/5 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % 14 % 16 % Kuva 2. Harjanne_ka alustavien raja-arvovaihtoehtojen ylitykset päällystetyypeittäin. Viime kädessä harjanne tunnusluvun raja-arvojen valinta riippuu Tiehallinnon suhtautumisesta vähäliikenteisten teiden ylläpidon asemaan koko tieverkolla. Sen arviointi, painottuvatko alustavien raja-arvojen mukaiset ylläpito- ja kunnostustoimenpiteet liiaksi kaikista vähäliikenteisimmälle tieverkon osalle (esim. -2 ajon/vrk), on vaikeaa, koska tunnusluvun käytöstä ei ole kokemuksia. Tilanne alemmalla tieverkolla on kuitenkin sellainen, että SOP teillä on huomattavan paljon harjanne tunnusluvun(kin) perusteella heikkokuntoisia osuuksia ja SOP teiden liikennemäärät ovat yleensä vähäisiä. Toimenpiteitä voidaan suunnata "säätämällä" tässä yhteydessä esitettyjä alustavia raja-arvoja (vastaavaan tapaan kuin VSt yhteydessä esitettiin) tai sallimalla tietylle tiestön osalle, kuten SOP teille, suuremmat poikittaisen epätasaisuuden arvot. Tien käyttäjän kannalta erilaiset raja-arvot SOP ja muulle tiestölle ovat merkityksettömiä, koska heille päällystetyypit eivät erotu toisistaan. 4.3 Harjanne suhteessa reunapainumiin Harjanteen korkeuden kehittyminen ja reunapainumapituuden muutokset ovat, tietokanta-aineiston luokitteluun perustuen, hyvin samantapaisia (kuva 21). Keskimääräinen (ja 9 %-pisteeseen määritetty) harjanteen korkeus on sitä suurempi mitä enemmän reunapainumaa otoksessa on. Yksittäisillä tieosuuksilla tilanne ei luonnollisestikaan ole näin yksioikoinen, vaan poikkeamaa esiintyy aina. Harjanne_ka mediaani (mm) yli 8 Reunapainuma (m) Harjanne_ka 9 %-piste (mm) KVL -2 KVL KVL KVL yli yli 8 Reunapainuma (m) Kuva 21. Harjanne_ka kehittyminen reunapainumien suhteen (aineisto; PTM 23 ja 24 sekä niitä vastaavat PVI tulokset, vähäliikenteiset tiet).
28 28 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi POIKKISUUNTAINEN EPÄTASAISUUS Liikennemäärällä ei ole huomattavaa vaikutusta harjanteen korkeuden kehittymiseen suhteessa reunapainumapituuden lisääntymiseen (käyrien "kulmakertoimeen"), mutta harjanne -parametrin taso on sitä korkeammalla, mitä vähäliikenteisemmistä teistä on kyse, vastaavasti kuten tilastollinen reunapainumien määrä lisääntyy liikennemäärän vähentyessä. Myös päällysteen iän vaikutus noudattaa samantapaista trendiä kuin liikennemäärä. 4.4 Harjanteen valtakunnallinen jakaantuminen Parametrin harjanne_ka perusteella poikkisuuntainen epätasaisuus vähäliikenteisellä tieverkolla ei eroa kovinkaan huomattavasti toisistaan tiepiirien välillä (kuva 22). Heikkokuntoisimpien tieosien perusteella (9 ja 95 %-pisteet) poikkisuuntainen epätasaisuus on selvimmin koko maan tilannetta suurempaa Savo-Karjalan ja Oulun tiepiireissä, mutta näissäkin tapauksissa ero on vain hieman yli 1 %. Vastaavasti poikkisuuntainen epätasaisuus on vähäisintä Keski-Suomen tiepiirin alueella, missä ero koko maan tilanteeseen verrattuna on jo yli 2 %. Mediaanin (5 %-piste) perusteella piirien väliset erot ovat vieläkin vähäisempiä. Harjanne_ka (mm) %-piste 95 %-piste 5 %-piste U T KaS H SK KeS V O L Yht Kuva 22. Harjanne_ka jakaantuminen tiepiireittäin vähäliikenteisillä teillä (aineisto; PTM 23 ja 24). Päällystetyypeittäin (AB, PAB-B, PAB-V, SOP) poikkisuuntaisen epätasaisuuden jakaantumista tiepiirien vähäliikenteisillä teillä voi, niin halutessaan, tarkastella liitteen 2 kuvien perusteella. Kestopäällysteillä AB ja PAB-B heikkokuntoisimman tieverkon osalta tiepiirien erot koko maan tasoon verrattuna ovat suurimmillaankin vain hieman yli 1 % suuntaan tai toiseen, mitä voidaan pitää vielä vähäisenä poikkeamana. PAB-V teillä poikkisuuntainen epätasaisuus on luokkaa 15 % koko maan tilannetta suurempi Savo-Karjalan ja Lapin tiepiireissä sekä luokkaa 15-2 % alhaisempi Hämeen, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta erot ovat vielä vähäisiä. SOP teillä tiepiirien poikkeamat koko maahan verrattuna ovat suurimmillaan yli ±3 %, mitä voitaisiin pitää jo merkitsevänä, mutta otoskoko jää muutamien piirien alueella niin vähäiseksi (SOP teitä yleensäkin vähän), että tuloksista ei kannata vetää sen pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä.
29 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi 29 YHTEENVETO 5 YHTEENVETO Vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon (seututiet KVL < 2 ajon/vrk sekä yhdystiet) pituus on reilu 25 6 km ja lähes 9 %:lla (yli 22 5 km) siitä liikennemäärä on alle 1 ajon/vrk eli varsin vähäinen. Vähäliikenteisten teiden erityispiirteisiin kuuluu, että tieverkko on sitä vaurioituneempaa mitä alhaisempi liikennemäärä on, mikä asettaa ylläpidon ohjaukselle erilaiset lähtökohdat kuin vilkasliikenteiselle tieverkon osalle, missä päällysteiden ylläpitotoimenpiteet määräytyvät hyvin pitkälle liikennemäärän kasvun kanssa korreloivan urasyvyyden perusteella. Vähäliikenteisen tieverkon kuntotilan kehittymistä on järkevää tarkastella kolmelta eri kantilta : pituussuuntainen epätasaisuus poikkisuuntainen epätasaisuus päällysteen pintakunto Pituus- ja poikkisuuntainen epätasaisuuden tunnusluvut perustuvat automatisoidusti mitattavaan PTM-tietoon, minkä toistettavuus on hyvällä tasolla. Päällysteen pintakunnon arviointimenettely (PVI) ja sen tuloksista laskennallisesti määritetyt kuntoparametrit perustuvat vielä tällä hetkellä subjektiiviseen, heikkolaatuiseen inventointimenettelyyn. Tavoitteena on kuitenkin esitetty automatisoidusti suoritettavan mittauksen aloittaminen vuoden 26 aikana. PVI-mittausten automatisointia odotellessa on hyvä muodostaa käsitys siitä, että automatisoidun menettelyn tuottamat tulokset ovat täysin uusia tunnuslukuja, jotka tarvitsevat oman luokittelunsa ja rajaarvonsa, eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia nykyisten PVI tunnuslukujen kanssa, vaikkakin uuden systematiikan käyttöönottovaiheessa uusia ja vanhoja menetelmiä tullaan varmasti tarkastelemaan rinnan, ainakin tulosten skaalausta silmällä pitäen. Kun otetaan vielä huomioon nykyinen noin 3 vuoden inventointikierto, uuden automatisoidun inventoinnin on realistista olettaa olevan, kaiken mennessä hyvin, jokapäiväisessä, koko tieverkon kattavassa käytössä 3-5 vuoden kuluessa menettelyn aloittamisajankohdasta. Pituussuuntainen epätasaisuus on sekä ajomukavuuden että liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä tekijä. Sitä kuvataan yleisesti 1 m määritetyllä IRI-arvolla, mutta sen informatiivisuus on koettu ongelmalliseksi ylläpidon ohjauksen kannalta, lähinnä yksittäisten heittojen erittelemisen vaikeuden vuoksi. Tasaisuudelle onkin kehitteillä uusi tunnusluku, mikä perustuisi lyhyelle jaksolle määritettyyn parametriin (esim. 1 m IRI), heiton sijainnin ja suuruusluokan varmistamiseksi. Siinä yksittäisille heitoille asetetaan kaksi erillistä raja-arvoa; suurempi kuvaamaan heittokohtia, jotka yksittäisinäkin olisivat potentiaalisia korjauskohteita ja alhaisempi kuvaamaan tilannetta, missä tieverkolle sallitaan tietty määrä haitallisia heittoja. Tunnusluvulle on esitetty alustavat raja-arvot, joiden soveltuvuutta tulee uudelleen arvioida viimeistään ensimmäisen mittausjakson tulosten perusteella. Poikkisuuntainen epätasaisuus havaitaan poikkileikkauksen deformoitumisena (mm. tien levenemisenä, reunojen painumisena, sitomattoman rakenteen urautumisena), millä perusteella sitä voidaan käyttää rakenteellisen kunnon kehittymisen mittarina. Tienkäyttäjän näkökulmasta poikkisuuntainen epätasaisuus heikentää liikenneturvallisuutta, varsinkin ohitus- ja väistötilanteissa.
30 3 Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi YHTEENVETO PTM mittaustiedoista määritettävien poikkisuuntaisen epätasaisuuden tunnuslukujen joukko on varsin moninainen. Alemman tieverkon ylläpidon tarpeiden kannalta potentiaalisimmaksi tunnusluvuksi on tämän selvitystyön yhteydessä osoittautunut harjanteen korkeus (Harjanne_ka). Harjanne parametrin alustavat raja-arvot on määritelty vähäliikenteisimmän tiestön osalta lineaarisesti muuttuviksi siten, että KVL pienentyessä kasvava raja-arvo sallii suuremman epätasaisuuden alhaisen liikennemäärän tieverkolla. Päällystevaurioista tienkäyttäjän palvelutason kannalta haitallisimpia ovat reiät, huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat ja reunapainumat. Perinteisen vauriosumman VS on todettu kuvaavan heikosti ajomukavuutta, mm. vauriotyypeistä verkkohalkeamat selittävät VS:n lähes kokonaan. Ajomukavuustutkimukseen ja kuntorekisteriaineistolle suoritettujen laskentojen perusteella on kehitetty uusi, paremmin tienkäyttäjän kokeman ajotuntuman huomioon ottava vauriosumman tunnusluku VSt. Tien pinnan vaurioiden painokertoimet VSt yhtälössä on määritelty siten, että eniten vaurioita sisältävillä tieosuuksilla (eli suurimmilla jakauman arvoilla) eri vauriotyyppien osuudet ovat suhteellisen samaa kokoluokkaa, erityisesti korostamatta mitään yksittäistä vauriotyyppiä. VSt alustavien raja-arvojen arviointi on puolestaan toteutettu nykyisen vauriosumman VS jakaumaa ja kuntotavoiterajoja mahdollisimman hyvin mukaillen, jolloin raja mm. on alhaisilla liikennemäärillä lineaarisesti KVL suhteen muuttuva. Valittujen raja-arvojen mukaisesti VS ja VSt raja-arvojen ylittävien 1-metristen osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan, 8.4 % ja 8.2 % vähäliikenteisellä tieverkolla. Päällystetyypeittäin muutokset nykyiseen ovat suurimpia SOP ja PAB-V tiestöllä. SOP osuus kasvaa 7%:sta 13 %:iin (noin 17 km) ja PAB-V osuus alenee 11 %:sta 9 %:iin (noin 32 km). AB ja PAB-B teillä muutoksia voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäisinä. Noin 6 % VSt raja-arvot ylittävistä tieosista ylittää myös VS kuntotavoiterajan ja 4 % on "uusilla" 1-metrisillä. Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi tulisi perustaa pituussuuntaisen epätasaisuuden (IRI), poikkisuuntaisen epätasaisuuden (Harjanne) ja tienkäyttäjän kokemaa palvelutasoa korostavan vauriosumman (VSt) tunnuslukuihin. Lisäksi tieverkolta tulisi kartoittaa haittaa aiheuttavat yksittäiset heitot. Arvioitaessa tiestön tilaa verkkotasolla %-pisteen käyttö kuvaa tilannetta selkeästi paremmin kuin keskiarvomääritykset tai mediaani. Tunnuslukujen jakaumia tarkasteltaessa ja alustavien raja-arvojen soveltuvuutta arvioitaessa on oleellista ottaa huomioon, että raportissa esitetyt tulokset pätevät sellaisenaan vain vähäliikenteisellä tieverkolla, eivätkä tulokset siten ole suoraan verrannolliset koko päällystetylle tieverkolle. Päätiestön ja muun vilkasliikenteisen tiestön sisällyttäminen otokseen voi muuttaa alustavien raja-arvojen ylittävien 1- metristen %-osuuksia huomattavastikin, aineiston luonteen muuttuessa radikaalisti.
Päällystevauriot ja ajotuntuma
Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot ja ajotuntuma Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 33/2004 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot
LisätiedotPalvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa
Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia
LisätiedotHeikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti
Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 45/2005 Veli
LisätiedotPäällystetyn tiestön mitattu kunto
TIEHALLINTO Veli Pekka Lämsä Päällystetyn tiestön mitattu kunto Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-846-7 TIEH 3200728 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua
LisätiedotKunnostusmenetelmän valinnan problematiikka
Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 38/2005 Vaurioitumisnopeus Harkittava soratieksi
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotSorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
LisätiedotAlempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus
Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 25 Teuvo
LisätiedotSiirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi
Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti
LisätiedotSeppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
LisätiedotVeli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004
Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/24 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten
LisätiedotVOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen
VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.
Lisätiedoter, Päällystetyn tiestön mitattu kunto TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka
er, TI EHALLI NIO Lämsä Veli-Pekka Päällystetyn tiestön mitattu kunto Veli-Pekka Lämsä Paallystetyn tiestön mitattu kunto U. U Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871
LisätiedotVÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA
S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotRAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI
RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ alustava selvitys RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI 1.1. 5 Veli Pekka Lämsä Jouko Belt SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY 3 TARKASTELUN TULOKSET 7 3.1
LisätiedotVeli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005
Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen
LisätiedotHEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT
Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon strateginen projekti S14 Esiselvitys HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT (moniongelmaisten
LisätiedotOulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004
Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 TIEHALLINTO
LisätiedotRaskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat
Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotCoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.!
CoÖ IO'i Kevyen liikenteen vaurioinventointi 7';7 TIEHALLINTO Kirjasto TIEHALLINTO Helsinki 2005 VNPNTUNt! Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi 2(29) SISÄLTÖ VAURIOINVENTOINTI3 11 Inventoitavat
LisätiedotI II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001
Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala
LisätiedotMiksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma
Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Kun tien liikennemäärä on pieni ja alemman tieverkon kuntoon kohdennettava rahoitus rajallista, voidaan päällystetty tie joutua muuttamaan soratieksi.
LisätiedotPalvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ
Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007
Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871
LisätiedotMelua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
LisätiedotVähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys
Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/2008 gg Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006
Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinto Helsinki 26 ISBN 951-83-699-3 ISSN 1457-9871 TIEH
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2004 Tiehallinnon selvityksiä 34/2005
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 24 Tiehallinnon selvityksiä 34/25 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotYKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA
7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3
LisätiedotVÄHÄLIIKENTEISTEN PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNNOSSAPITOSELVITYS
Pia Penttilä VÄHÄLIIKENTEISTEN PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNNOSSAPITOSELVITYS Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Tekniikka ja liikenne 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennuttamisen YAMK TIIVISTELMÄ Tekijä Pia Penttilä
LisätiedotVOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä
VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos
LisätiedotGenimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
LisätiedotKoerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön
1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2003
Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23 Tiehallinnon selvityksiä 4/24 Juho Meriläinen, Ulf Lindström, Mikko Inkala Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 23
LisätiedotVOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen
: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...
LisätiedotPäällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana
Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa
LisätiedotVÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI
1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotTiehallinnon selvityksiä 1/2002
Tiehallinnon selvityksiä 1/22 Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Tiehallinto Helsinki 22 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-857-2 TIEH 32735 Edita Oy
LisätiedotInfratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut
Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotKOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotLiittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
LisätiedotTieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j
1 Tieomaisuuden ytenäinen kuntoluokitus VOH 1.7j 5 4 3 2 1 2 Projektin tavoitteet 1 Kunnon ytenäinen palvelutasoluokitus (32/2004) Ytenäisen palvelutasoluokituksen jalkautus 2 Päällystettyjen teiden kunto
LisätiedotELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY-keskuksen talvihoitoinfo 6.11.2018 Varsinais-Suomi Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Sääolosuhteet muuttuneet etenkin rannikolla Varsinaiset talvikelit tulevat myöhemmin ja kestävät lyhyemmän aikaa
LisätiedotLiikennemerkkien kuntoluokitus
Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotVäyläomaisuuden ylläpidon hallinta
Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotLÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot
Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotKevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008
Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointiohje 2008 Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Kannen kuva: Kalervo Mattila, Ramboll Finland
LisätiedotELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY keskuksen talvihoitoinfo 9.11.2018 Satakunta Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Talvikelit haastavat Viime talvikausien sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat tienpidolle ja liikenteelle.
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotKantavuustunnusluvun kehittäminen
Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä 6/2007 Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä Tiehallinto
LisätiedotEsimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu
GeoGebran LASKENTATAULUKKO Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi aurinkoisina kesinä hyvissä kasvuolosuhteissa Suomessakin
LisätiedotAPVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
LisätiedotRakenteen parantamisen suunnittelu
Rakenteen parantamisen suunnittelu Julkaisun nimi 1 Rakenteen parantamisen suunnittelu Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 2 Julkaisun nimi ISBN 951-803-554-7 TIEH 2100035-05 Verkkojulkaisu
LisätiedotOutlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu
Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä
LisätiedotKUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka
Lisätiedot'VP. Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit TI EHALLI NTO. Harri Spoof, Sami Petäjä
'VP TI EHALLI NTO Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit Harri Spoof, Sami Petäjä Kevytpäällysteisten tierakenteiden kunnon kehittymisen ennustemallit
LisätiedotTiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu
Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotKoko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet
LisätiedotJouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Asiasanat: Aiheluokka: TIIVISTELMÄ
Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä, Esko Ehrola : Kevytpäällysteisten teiden rakenteen parantamisen mitoitusmenettely. Helsinki 2001. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 85/2001. 64 s. + liitt. 6 s., ISBN
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedotl off, mm kuormauksen aikana
4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
Lisätiedotf(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n))
Määritelmä: on O(g(n)), jos on olemassa vakioarvot n 0 > 0 ja c > 0 siten, että c g(n) kun n > n 0 O eli iso-o tai ordo ilmaisee asymptoottisen ylärajan resurssivaatimusten kasvun suuruusluokalle Samankaltaisia
LisätiedotTIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI
](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotLaittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotUudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotSoratieksi palauttamisen vaikutukset tienpitäjän ja tienkäyttäjän näkökulmista
Antti Meriläinen ja Annamari Ruonakoski Soratieksi palauttamisen vaikutukset tienpitäjän ja tienkäyttäjän näkökulmista Tiehallinnon selvityksiä 39/2007 Antti Meriläinen ja Annamari Ruonakoski Soratieksi
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotTarvetta hankintaoppaalle?
28.9.2011 Tarvetta hankintaoppaalle? Melua vaimentavia päällysteitä on tutkittu jo kohta 10 vuotta. HILJAprojekti valmistui 01/2004. Tällä hetkellä kehitystyössä lähinnä mukana olleilla tilaajilla on verkollaan
LisätiedotPäällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019
Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat Väyläviraston julkaisuja 16/2019 Väyläviraston julkaisuja Sisällysluettelo 16/2019 Esipuhe 3 Kuivatuksen kunnossapito on tärkeä osa päällysteiden
LisätiedotVISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch
VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston
LisätiedotTienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY
Lapin ELY.. Sisällys Johdanto Tyytyväisyys tienhoitoon Liikennetiedotus Tietyömaat Yksityishenkilöiden taustatiedot Raskaan liikenteen taustatiedot Trendikuviot 8- Johdanto Johdanto Tässä raportissa esitellään
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
LisätiedotHirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 2/2007
Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 26 Tiehallinnon tilastoja 2/27 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 26 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 26 Tiehallinnon tilastoja 2/27 Tiehallinto
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
231 VÄISTÄMISVELVOLLISUUS RISTEYKSESSÄ Mitat (mm): d suuri 1 350 normaali 900 pieni 600 Yleistä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka
Lisätiedot