Tekninen lautakunta Sivu 1 / 46. Espoon kaupunginpuutarha, Vantinpuisto 11, Espoo / Vanttila

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 46 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-19:55 Paikka Espoon kaupunginpuutarha, Vantinpuisto 11, Espoo / Vanttila Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos Fred Granberg Isto Havu Jari Ihonen Pirkko Kuusela Ritva Snabb Marjo Matikka Jaakko Mauriala Marketta Ruutiainen Tea Saarniala, saapui klo / 69 Toni Seppänen, saapui klo / 69 Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Esa Rauhala Tuomas Frösén Petteri Aumala Petri Vainio Toni Korjus Johanna Nyberg Jyrki Myllärniemi Jonas Papathemelis Timo Virtanen kaupunkitekniikan johtaja katupäällikkö kaupungingeodeetti lakimies investointipäällikkö, poistui klo / 71 infrapalvelupäällikkö liikenteenhallintapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 46 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Christian Ekroos pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä torstaina teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 46 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 67 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 68 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Teknisen lautakunnan vuoden 2016 seurantaraportti I 6 (kh/kv-asia) 70 4 Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja 8 taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta (kh-asia) 71 Valtuustokysymys, joka koskee glyfosaatin käytön 10 lopettamista Espoon kaupungilla 72 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Selvitys aluepysäköintikiellon poistamisesta Espoon 17 alueella Kynäniekanpihan katusuunnitelman hyväksyminen Harjutien ja Kärpässienipolun katusuunnitelmien 22 hyväksyminen Vermonrinteen ja Sikurimyllyntien katusuunnitelmien 25 hyväksyminen Vantinmäentie välillä Vantinportti-Satulamaakarintie 28 katusuunnitelman hyväksyminen Saunaniemi III -kaava-alueen katujen Heimolantie, 31 Heimolanrinne, Saunaranta, Saunarinne, Saunarannankuja, Kylmänlähteenkallio, Heimolanpolku, Saunarannanpolku, Aurin-kokellonpolku ja Bastvikinniityn osa, katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen Saunaniemi III ja IV -kaava-alueiden katujen Makasiinitie 35 ja Makasiinitien haara, Rahtitörmä, Pakaasiranta, Pakaasipolku, Tapulimäki, Tapulipolku, Kätkökuja ja Kätköpaikantie katusuun-nitelmien hyväksyminen 80 Tiedoksi merkittävää Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 41

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Christian Ekroos.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Tekninen lautakunta Sivu 6 / / Teknisen lautakunnan vuoden 2016 seurantaraportti I (kh/kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan seurantaraportin Teknisen lautakunnan seurantaraportti I liitteineen. Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Teknisen lautakunnan seurantaraportti I Kunnallisteknisten hankkeiden toteutumistilanne 7/ Kaupunkitekniikan keskuksen vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutuminen 07/2016 Valtuuston hyväksymä vuoden 2016 talousarvio sekä taloussuunnitelma edellyttää, että lautakunnat ja johtokunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit (31.7. ja tilanteesta) kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Heinäkuun lopun tilanteesta laaditaan laajempi seurantaraportti joka sisältää analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Teknisen lautakunnan seurantaraportti heinäkuun lopun tilanteesta sisältää katsauksen talousarvion ennustetusta toteumasta sekä käyttötalouden että investointien osalta ja raportin liitteenä on kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanneraportti. Kaupunginhallitus käsittelee heinäkuun seurantaraporttia ja valtuusto Teknisen lautakunnan (pl. ulkopuoliset työt ja rakentamisen sisäiset palvelut) tulojen ja menojen toteutuminen Teknisen lautakunnan tulot ovat muutetun talousarvion mukaan 37,9 milj. euroa, josta 31,3 milj. euroa (83 %) ovat ulkoisia toimintatuloja ja 1,2 milj. euroa (3 %) sisäisiä toimintatuloja ja loput 5,5 milj. euroa (15 %) ostettujen palveluiden investointeihin kohdistamisen siirtokirjauksia. Toteuma heinäkuun lopussa on 13,4 milj. euroa, josta 11,7 milj. euroa ovat ulkoisia

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 46 toimintatuloja (87 %) ja 0,7 milj. euroa sisäisiä toimintatuloja (5 %), loput 1 milj. euroa (7 %) ovat ostettujen palveluiden siirtokirjauksia investointeihin. Tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Muutetun talousarvion mukaan Teknisen lautakunnan menot ovat 56,8 milj. euroa, josta ulkoiset toimintamenot ovat 46,8 milj. euroa (82 %) ja sisäiset toimintamenot 10 milj. euroa (18 %). Heinäkuun loppuun mennessä menoista on toteutunut yhteensä 32,4 milj. euroa, josta ulkoisia toimintamenoja oli toteutunut 26 milj. euroa (80 %) ja sisäisiä toimintamenoja 6,4 milj. euroa (20 % ). Menojen ennustetaan toteutuvan 0,9 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Teknisen lautakunnan seurantaraportti on liitteenä. Teknisen lautakunnan investointien toteutuminen Teknisen lautakunnan muutetun talousarvion 2016 investoinnit ovat yhteensä noin 92 milj. euroa. Heinäkuun lopussa investointeja oli toteutunut 45 milj. euroa (49 %). Investointien ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisena. Toteutettavien hankkeiden tilanne on esitetty liitteessä Kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanne 7/2016. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Petri Vainio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta. Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Teknisen lautakunnan investointiesitys kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuosille Investointiosan kokonaismenot määritellään investointitarpeiden, voimassa olevan suunnitelman sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien ja - rakenteen pohjalta. Kaupunginhallitus on antanut kehysohjeen yhteydessä myös alustavan investointien kokonaiskehyksen. Päätöksen mukaisesti tavoitteena kehyksen valmistelussa on keskimäärin 280 milj. euron nettoinvestointitaso, josta kunnallisteknisten investointien osuus on keskimäärin 121,5 milj. euroa. Investointitaso on asetettu kaupungin nettoinvestoinneille vuosille Tulosyksiköt ovat tehneet mennessä kunnallistekniikan rakentamisesitykset kaupunkitekniikan keskukselle. Esitykset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa. Esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on tehty kehysohjeen mukaisesti ja se sisältää kiinteiden rakenteiden ja laitteiden lisäksi esitykset kaupunkitekniikan keskuksen koneet ja kalusto -määrärahaksi (omaisuuslaji 954) sekä vastaukset kaupunkitekniikan keskuksen vastuulla oleviin valtuutettujen raha-asia-aloitteisiin (aloitteet 1/Ruoho, 4/Hopsu ja 6/Karimäki). Lauta- ja johtokuntien investointiesitykset on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee määrärahakehystä Valtuusto päättää määrärahakehyksestä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 46 Kaupunginjohtaja antaa esityksensä investointiohjelmaksi Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2016 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Tekninen lautakunta päättää investointien käyttösuunnitelmasta Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Tekninen lautakunta Sivu 10 / / Valtuustokysymys, joka koskee glyfosaatin käytön lopettamista Espoon kaupungilla Valmistelijat / lisätiedot: Merja Pöyhiä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Karimäen ym jättämään valtuustokysymykseen ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti Marjo Matikan kannattamana, että lautakunta palauttaisi asian uudelleen valmisteluun. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Tekninen lautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Valtuutettu Johanna Karimäki ja 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään glyfosaatin käytön kieltämisestä Espoon kaupungin toiminnassa. Valtuustokysymys on sisällöltään seuraavanlainen: Valtuustokysymys: Glyfosaatin käytön lopettaminen Espoon kaupungilla Joitakin vuosia sitten kaiken kasvillisuuden ruskeaksi tappavaa torjuntaaine Round-Upia ruiskutettiin Espoon puistoissa, jopa leikkipaikoissa puiden ympärille. Kaupungin ja ostopalveluyritysten toimesta ainetta käytettiin melko surutta niin, että puiden ympärillä oli rinkula kuollutta ruskeaa nurmea. Tästä annettuun palautteeseen Tekniselle keskukselle toimialalta vastattiin, että kaupunki olisi valmis luopumaan glysofaatista ja kieltämään sen käytön ostopalveluyrityksiltäkin, joilta tilataan kaupungin viherpalveluja. Euroopan parlamentissa on virinnyt prosessi asettaa kieltoja glyfosaatille, erityisesti kieltää sen käyttö puistoissa, leikkipaikoilla sekä kieltää se

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 46 kaikessa harrastelijakäytössä. On olemassa viitteitä aineen kertymisestä elimistöön ja viitteitä sen karsinogeenisistä eli syöpää aiheuttavista ominaisuuksista. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat todenneet, että glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden käyttäytymistä kylmässä ilmanalassa ei tunneta. Siksi torjunta-aineeseen olisi Espoossa suhtauduttava erittäin kriittisesti. Varsinkin kun WHO:n alainen syöpätutkimuselin IARC arvioi glyfosaatin ominaisuuksia (aineen vaarallisuutta, hazard based assessment). Se on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpävaaralliseksi. Euroopan parlamentti on ottanut kriittisen kannan glyfosaatin käytölle, mutta toistaiseksi komissio ei ole esittänyt aineen käytön kieltämistä. Aineen käytöstä on syytä luopua kokonaan, vaikka sen sanotaan olevan tarpeellinen viljelyssä, jossa käytetään suorakylvöä. Kuitenkin muut menetelmät, jopa täysin luonnonmukainen luomu-tuotanto, ovat mahdollisia ja kannatettavia. Maailman kemikalisoituminen on erittäin suuri uhka ihmisen terveydelle, lisääntymisterverveydelle ja ympäristölle. Rikkakasvien torjunta on mahdollista ilman glyfosaattia, esimerkiksi mekaanisesti. Eikä puiden ympärillä oleva, glyfosaatista (Round-up) johtuva ruskea kuollut alue edes näytä hyvältä. Kasvavat ruohontupsut eivät ole häiriöksi. Espoon kaupungilla ei pitäisi olla mitään tarvetta käyttää glyfosaattia, vaan käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä viherpalveluissa. Valitettavasti aineen käytöstä ei viimeisten vuosien tietojen mukaan ole kaupungilla kuitenkaan täysin luovuttu. Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme: Mitä Espoossa tehdään, jotta glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjunnassa kaupungin teknisessä toimessa ja ostopalveluissa lopetetaan? Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupunkitekniikan keskus käyttää hyvin hallitusti glyfosaattia (esim. Round-Upia) mm. jättiputkikasvustojen tuhoamisessa. Leikkipaikoilla ei torjunta-aineita käytetä. Mahdollisuuksien mukaan rikkakasveihin käytetään myös etikka- ja pelargonihappoa, se tosin ei aina riitä tai tehoa. Tänä vuonna kokeiltiin myös uutta maissisokerikuumavaahtokäsittelyä, mutta sitä ei voi käyttää kaikkialla (kone ei mahdu). Myöskään ei ole tiedossa, kuinka lähelle sitä voi levittää esim. pensasalustoille, etteivät pensaat kuole. Tässä linkki tuotteeseen: Euroopan Unioni antoi glyfosaateille käyttöluvan seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Suomessa viher- ja puistoala käyttää ainetta yhden promillen verran kokonaiskäytöstä. Tiettävästi viljelyssä aineella mm. tuleennutetaan viljaa. Espoon kaupungin oma viherylläpito käyttää glyfosaattia vuosittain litraa, urakoitsijoiden käyttämistä määristä ei sen sijaan ole tietoa. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) verkkosivujen mukaan Suomessa on vuonna 2013 käytetty glyfosaattia yhteensä 550 tonnia, josta siis suurin osa käytetään maanviljelyssä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 46 Mikäli Espoon kaupungilla torjunta-aineista luovuttaisiin kokonaan, tarvittaisiin n. 100 henkilöä kesäksi (väh. 15 viikkoa) nykyisten lisäksi kitkemään alueita ja he tarvitsisivat sosiaalitiloja, autoja, varusteita ja välineitä sekä heidät täytyisi kouluttaa (mm. tieturvakortti tarvitaan katualueella työskentelyyn). Välillä resurssien rajallisuudesta johtuen osa alueista jää hoitamatta, mutta siitä monet käyttäjät (esim. pujolle allergiset) eivät pidä. Kaupungin viherammattilaiset ovat kouluttautuneet tehtäviinsä ja pyrkivät aina tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Glyfosaatin maltillinen ja vastuullinen käyttö rajattuihin kohteisiin on edelleen perusteltua. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Tekninen lautakunta Sivu 13 / / Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Valmistelijat / lisätiedot: Petteri Aumala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä poisti selostusosan kohdasta 1 e) lauseen Pysäköintimaksu on myös hyväksyttävää maksaa työnantajan toimesta. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Valtuutettu Johanna Värmälä ja 40 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, joka koskee kotihoidon parkkipaikkoja j a- lupia. Valtuustokysymyksessä tuotiin ilmi huoli siitä, että kotihoidon työaikaa kuluu hukkaan pysäköintipaikkaa etsiessä ja työntekijöille on jossain tapauksessa määrätty pysäköintivirhemaksu, jonka he joutuvat itse maksamaan. Vastaavanlainen valtuustokysymys on esitetty vuonna 2007 ( / 9), jolloin lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalle antoivat Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta sekä Espoon kihlakunnan poliisilaitos. Lausunnonantajien näkemyksien mukaan tieliikennelainsäädäntö ei mahdollista pysäköintilupien myöntämistä kotihoidolle, mikäli pysäköintiluvilla tarkoitetaan mahdollisuutta poiketa pysäköintiä koskevista määräyksistä, rajoituksista tai kielloista. Tieliikennelainsäädäntö tuntee tällä hetkellä kahdenlaisia poikkeamia pysäköintiä koskevista rajoituksista tai kielloista.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 46 Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa poikkeamaan pysäköinnin maksullisuudesta, aikarajoituksesta tai liikennemerkillä osoitetusta pysäköintikiellosta (TLL 28 b ). Lähtökohtaisesti vammaisen pysäköintilupa on voimassa ainoastaan katu- ja tiealueilla, ei yksityisillä tonteilla ilman tontinomistajan lupaa. Tienpidossa käytettävillä ajoneuvoilla, tiettyjen viranomaisten virkatehtävissä käytettävillä ajoneuvoilla sekä liikenteenvalvontaa tai pysäköinninvalvontaa suorittavien viranomaisten käytössä olevilla ajoneuvoilla on oikeus pysäköidä liikennemerkein osoitettujen pysäköinti- ja pysäköintikieltojen vastaisesti sekä poiketa tieliikennelainsäädännössä asetetuista muista pysäyttämis- ja pysäköintikielloista. Eduskunnassa on vireillä lakialoite kotisairaanhoitoa antavan laitoksen pysäköintiluvan mahdollistamiseksi (LA 24/2015 Gutzenina ym.). Valtuustokysymykseen vastaaminen on edellyttänyt teknisen lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtaja on antanut näkemyksensä valtuustokysymyksen kohtaan Miten kaupunki voi edistää kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen saamista? Teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan kaupungilla ei ole kaavoitusta lukuun ottamatta oikeutta velvoittaa kiinteistönomistajaa sallimaan kotihoidon ajoneuvojen pysäköintiä yksityisellä kiinteistöllä. Kaupunki valvoo pysäköintiä yksityisillä kiinteistöillä vain, jos kiinteistö on tehnyt siitä sopimuksen kaupungin kanssa. Täten mahdollisia vaihtoehtoja pysäköintipaikan saamiseksi ovat seuraavat: Yksityisellä kiinteistöllä tapahtuva kotihoidon pysäköinti a) Kiinteistö varaa kotihoidolle nimikkopaikan, jolloin autopaikka olisi varmasti kotihoidon käytettävissä. Sama paikka voisi haluttaessa palvella myös muuta kiinteistönhoitoa ja -huoltoa. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on hinta, koska autopaikat ovat kalliita. Autopaikan investointi on plus vastike, jota ainakaan kotihoito tai hoidon tarvitsija tuskin voi ottaa maksaakseen. Lyhytaikaiseen pysäköintiin osoitettava paikka voitaisiin osoittaa myös huonosti pysyvään pysäköintiin soveltuvalta kiinteistön osalta, kunhan se ei ole pelastustie. b) Kiinteistö antaa kotihoidolle mahdollisuuden käyttää tiettyjä paikkoja, jos ne ovat vapaana. Kaikki autopaikat eivät ole koko ajan varattuna. Erityisesti virka-aikaan asukkaita on paljon töissä. Myös kiinteistön inva-paikat saattavat olla käyttämättömiä. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että järjestely vaatii kiinteistöltä vaivaa. c) Kaupunki vaatii asemakaavassa kotihoidolle omaa autopaikkaa. Yleensä kiinteistön omistaja tai haltija tietää itse oman tarpeensa paremmin kuin virkamies. Jos kotihoidolle ei ole tarvetta, niin

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Tekninen lautakunta Sivu 15 / 46 autopaikan tulisi olla muussa käytössä. Kysymyksessä 3 käsitellään tätä aihetta. Katualueella tapahtuva kotihoidon pysäköinti d) Kaupunki osoittaisi yleiseltä katu- tai pysäköintialueelta paikan. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että julkisten (ja mahdollisesti tulevaisuudessa maksuttomien) paikkojen nimeäminen tietylle ryhmälle johtaisi kyseisten pysäköintipaikkojen vajaakäyttöön, kun taas viereisillä pysäköintipaikoilla ongelmana on paikkojen riittämättömyys tiettyinä kellonaikoina. Julkisten pysäköintipaikkojen kuuluu olla kaikkien käytössä. Lisäksi kotihoidolle varattu autopaikka saattaa olla hyvinkin kaukana kohteesta, jossa kotihoitoa suoritetaan. e) Kaupungin kadunvarsipysäköinti muutetaan maksulliseksi ja kotihoidolle myönnetään poikkeus maksullisuudesta. Tämä vaihtoehto ei lisää katualueen pysäköintipaikkoja, mutta pysäköintipaikkojen kierto lisääntyy ja siten vapaata kadunvarsipysäköintitilaa löytyy helpoimmin. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että erivapaus katualueella tapahtuvan pysäköinnin maksullisuudesta tulisi yhdenvertaisuuden vuoksi saattaa samanlaisissa tai vastaavassa tehtävissä toimiville riippumatta siitä, onko toimija julkinen vai yksityinen. Poikkeamat pysäköinnin yleisestä maksuvelvollisuudesta tietylle käyttäjäryhmälle aiheuttaa vaatimuksia myöntää poikkeamia yleisestä maksuvelvollisuudesta myös muille käyttäjäryhmille. Tekninen lautakunta toteaa johtopäätöksenä kotihoidon autopaikan järjestämisen olevan nyt ja sen pitäisi jatkossakin olla kiinteistön vastuulla (vaihtoehto a tai b). Kotihoito voisi viestiä tarpeestaan kiinteistölle ja ehdottaa niin kutsuttua vuorottaispysäköintiä (b) vapailla paikoilla. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa näkemyksenään seuraavaa: Pysäköinnin valvonta on ohjeistanut kotihoitoa lähettämään taloyhtiölle pyynnön että ne jättäisivät yhden nimetyn parkkipaikan kotihoidon autoille (ja yhden kiinteistöhuollon autoille). Näin on toimittu ja jonkin verran pysäköintipaikkoja on taloyhtiöiltä saatu. Kotihoidossa asian neuvottelu ja organisointi tuhansien taloyhtiöiden kanssa osana normaalia esimiestyötä ei ole mahdollista. Vanhusten palvelujen toimesta keskitetysti taloyhtiöiden isännöitsijöille lähetetään kirje, jossa ehdotetaan vuorottaispysäköinti- tai muuta pysäköintimahdollisuutta kotihoidon autoille taloyhtiöiden parkkipaikoille. Kaupungin tulee edistää lainmuutosta, jonka perusteella kotihoidon tunnuksilla varustetulle autolle myönnetään maksuton pysäköintioikeus samoin perustein kuin huoltoajoa suorittaville ajoneuvoille. Espoon kaupunki hakee myös uudenlaisia liikkumisratkaisuja kotihoidon henkilökunnalle asiakaskäyntien suorittamiseen. Espoon kaupunki on haastanut yrityksiä kehittämään kotihoidon työntekijöiden liikkumista

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 46 palveluna. Tavoitteena on löytää nykyistä tapaa turvallisempi, tehokkaampi ja työntekijäystävällisempi liikkumisratkaisu. 2. Kuinka kaupunki toimii parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidon työntekijöille niissä tilanteissa, joissa kotihoidon asiakas ei voi tai kykene itse neuvottelemaan taloyhtiön ja/tai huoltoyhtiön kanssa parkkipaikan saamiseksi? Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa näkemyksenään seuraavaa: Kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen järjestäminen ei ole asiakkaan vastuulla oleva asia. 3. Onko kotihoidon parkkipaikka-asia syytä ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa? Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtajan näkemys on: asemakaavassa ei ole syytä määrätä tontilta erikseen tilaa toiminnolle, joka on kuitenkin hyvin tapauskohtaista eikä säännöllistä. Kaavamääräyksiä pyritään muutenkin vähentämään ja yksinkertaistamaan. Kiinteistön omistaja ja käyttäjät pystyvät parhaiten ratkaisemaan alueensa erilaista käyttöä koskevat asiat, kuten erityisryhmien pysäköintipaikan merkitsemisen. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Tekninen lautakunta Sivu 17 / / Selvitys aluepysäköintikiellon poistamisesta Espoon alueella Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Nyberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen selvityksen aluepysäköintikiellon poistamisesta Espoon alueella vastauksena valtuuston asiaa koskevaan pöytäkirjamerkintään. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Selvitys aluepysäköintikiellon poistamisesta Espoon alueella Selvitys aluepysäköintikiellon poistamisesta Espoon alueella Hyväksyessään vuoden 2016 talousarvion valtuusto päätti pöytäkirjamerkinnöistä, joissa oli seuraava aluepysäköintikieltoa koskeva kirjaus: Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti toteutuksen kokonaistaloudellisuuteen. Suunnitelma tuodaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan päätettäväksi. Työn taustana oli myös vuonna 2015 valmistunut pysäköinnin kehittämisohjelma, jota käsitellään parhaillaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Vuoden 2016 alussa Kaupunkitekniikan keskus laati selvityksen aluepysäköintikiellon poistamisesta ja sen seurauksista. Lisäksi työssä tarkasteltiin vaihtoehtoisia korvaavia järjestelmiä ja niiden vaikutuksia. Tarkastelu tehtiin Matinkylän ja Espoonlahden alueille, tulokset laajennettiin koskemaan koko Espoota. Mikäli aluepysäköintikieltoalueet korvataan katukohtaisilla Pysäköiminen kielletty-liikennemerkeillä, kasvaa pysäköintikieltomerkkien määrä yli 20- kertaiseksi. Tämä tarkoittaisi noin 1,3 miljoonan euron investointikustannuksia ja hoitokustannukset kasvaisivat noin euroa/vuosi. Tämä vaikuttaisi myös kaupunkikuvaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Tekninen lautakunta Sivu 18 / 46 Alueellisen pysäköintikiellon korvaaminen katukohtaisilla pysäköintikielloilla ei tuo lisää kadunvarsipysäköintipaikkoja vanhoissa tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Uudemmilla asuinalueilla lisäpaikkoja saattaisi syntyä. Uusia paikkoja lisätään nykyisinkin asukkaiden pyynnöstä siellä, missä se on mahdollista. Muut vaihtoehtoiset korvaavat järjestelmät ovat mm. suurimpien pysäköintikieltoalueiden pilkkomista pienempiin alueisiin tai pysäköintikieltoalueiden pilkkominen katuluokan mukaan siten, että pää- ja kokoojakaduilla käytetään Pysäköiminen kielletty-liikennemerkkiä ja pysäköintikieltoalue alkaa siirryttäessä alemmalle katuverkolle. Selvityksessä nousi myös esille vaihtoehtoisia ratkaisuja pysäköintialueen havainnollistamiseksi, muistuttamiseksi ja toistamiseksi alueen sisällä. Jatkotoimenpiteeksi Kaupunkitekniikan keskus ehdottaa, että Espoo ei luovu aluepysäköintikiellosta, mutta vaihtoehtoisia korvaavia järjestelmiä aluepysäköintikieltoalueiden pilkkomisesta tai selkeyttämisestä selvitetään tarkemmin. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Tekninen lautakunta Sivu 19 / / Kynäniekanpihan katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Marjamaa, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue / Suunnitelman nimi Piirustus nro SUURPELTO I, MUUTOS/ Kynäniekanpiha 5758/948 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Suunnitelmaselostus 7 Katusuunnitelma 5758/948 8 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning Oheismateriaali Selostus - Kustannusarvio Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Kynäniekanpihan (Skribentgården) katusuunnitelmaehdotus koskee Kynäniekanpihan kevyen liikenteen katu- ja torialueen rakentamista Henttaalla. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Tekninen lautakunta Sivu 20 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Kynäniekanpiha on Suurpellon keskusta-alueelle sijoittuva uusi kevyelle liikenteelle osoitettu katu- ja torialue. Kynäniekanpihan katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin euroa (alv 0 %), josta vesihuoltotöiden osuus on n euroa. Kynäniekanpihan vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on arviolta noin Katualueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa talvikaudella Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on laadittu kevään 2016 aikana. Katusuunnitelmaluonnosta ei ole esitelty asukastilaisuudessa, koska kyseisellä katualueella ei ole olemassa olevia naapureita ja korttelin maaalue oli pääosin Espoon kaupungin omistamaa. Kynäniekanpihan ohessa asemakaavan muutoksessa muodostuneeseen viereiseen liikekortteliin suunniteltava ja rakentuva hanke on ollut asemakaavan muutoksen laatimisesta alkaen säännöllisesti tietoinen ja vuorovaikutuksessa Kynäniekanpihan suunnitteluun liittyen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Tekninen lautakunta Sivu 21 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille (Suurpellon asukasyhdistys Suurpelto-seura) ensin kirjeitse. Nähtävilläpidosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa MUISTUTUKSET Kynäniekanpihan katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 22 / / Harjutien ja Kärpässienipolun katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Paavo Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelmien nimet Piirustus nro SVEINS Harjutie 6833/001,002 Kärpässienipolku 6833/003 2) antaa vastaukset suunnitelmista tehtyihin muistutuksiin liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Suunnitelmaselostus 10 Katusuunnitelmat 6833/ Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 12 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Muistutukset - Kustannusarviot

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 23 / 46 Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Harjutie (Åsvägen) ja Kärpässienipolku (Flugsvampsstigen) katusuunnitelmat koskevat tonttikatujen rakentamista Sveinsin asemakaava -alueella. Suunnitelmista jätettiin 9 muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Harjutie on paikallisliikennettä palveleva tonttikatu, Kärpässienipolku on kevyenliikenteen väylä. Rakentamisen kustannusarvio on euroa (alv 0 %), josta vesihuollon osuus on euroa (alv 0 %). Ylläpidon kustannusten muutos euroa/vuosi. Harjutien rakentaminen sisältyy alustavasti vuoden 2017 rakentamisohjelmaan. Kärpässienipolku ei ohjelmissa. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Suunnitelma on tehty vuoden aikana. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin asukkaille teknisessä keskuksessa. Tilaisuudessa oli 20 asukasta. Suurin huolenaihe oli liian vähäiset kadunvarsipaikat.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 24 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisesti kuulutuksilla ja kirjeitse asianosaisille. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin 9 muistutusta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 25 / / Vermonrinteen ja Sikurimyllyntien katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Maiju Kivioja-Korhonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro VERMO Vermonrinne 6991/001 Sikurimyllyntie 6991/002 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehdystä muistutuksesta liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotuksessa olevan asemakaava-alueen nimen. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 13 Suunnitelmaselostus 14 Katusuunnitelmat 6991/ Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Ei julkinen 16 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Julkinen - Muistutus - Kustannusarviot

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 26 / 46 Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Vermo, kaava-alueen katusuunnitelmaehdotukset koskevat Vermonrinteen ja Sikurimyllyntien (Vermobranten, Cikoriekvarnsvägen) rakentamista Espoon Vermossa. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin yksi muistutus. Lisäksi saapui myöhässä yksi palaute, johon on vastattu asukkaalle suoraan sähköpostitse. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Vermonrinne on olemassa oleva pientaloalueen tonttikatu. Kadun länsiosa on moottoriajoneuvoliikenteen osalta päättyvä, kevyelle liikenteelle Vermonrinteen länsipäästä on yhteys länsipuoliselle Perkkaantielle puistoraitin kautta. Kadun itäpuolisko muodostaa katulenkin, joka liittyy molemmista päistään Ravitiehen. Vermontien itäpuoliskoon liittyvän Vermonkujan varteen on suunnitteilla päiväkoti. Sikurimyllyntie on päättyvä pientaloalueen lyhyt tonttikatu. Katu liittyy eteläpäästään Vermonrinteeseen. Katujen alustavat rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat: katu vesihuolto yhteensä Vermonrinne: Sikurimyllyntie: Kaikki yhteensä: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 27 / SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuoden 2016 aikana. Luonnosesittelytilaisuus pidettiin , mukana oli 19 henkilöä ja keskustelua syntyi alueen asemakaavan mukaisista liikennejärjestelyistä, katuleveyksistä ja kevyen liikenteen väylien tarpeellisuudesta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 1 muistutus. Muistutuksen lyhennelmä ja vastine on liitteenä. Lisäksi saapui myöhässä 1 palaute, johon on vastattu asukkaalle suoraan sähköpostitse. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 28 / / Vantinmäentie välillä Vantinportti-Satulamaakarintie katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Raimesalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro STORBASSINMUTKA/ Vantinmäentie välillä Vantinportti - Satulamaakarintie 7035/001 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehtyyn muistutukseen liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 17 Suunnitelmaselostus 18 Katusuunnitelma 7035/ Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Ei julkinen 20 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksen lyhennelmä ja vastine - Julkinen - Muistutus - Kustannusarvio

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 29 / 46 Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Vantinmäentie välillä Vantinportti - Satulamaakarintie (Fantbacken mellan Fantsporten - Sadelmakarbacken) katusuunnitelmaehdotus koskee uuden kadun rakentamista Vanttilassa. Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutus ei aiheuta muutoksia katusuunnitelmaan. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Vantinmäentie on uusi rakennettava alueensa kokoojakatu. Katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin (alv 0 %), josta HSY:n osuus noin (alv 0 %). Kadun vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat arviolta Katuosuus sisältyy vuoden 2017 rakentamisohjelmaan. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty vuoden 2016 aikana. Suunnittelun aikaisia kannanottoja ei ollut. Katusuunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin Esittelytilaisuudessa kävi kolme asukasta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 30 / NÄHTÄVILLÄ OLO Suunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtävillä olosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutus ei aiheuta muutoksia katusuunnitelmaan. Katusuunnitelmasta tehdyn muistutuksen sisältö ja vastine ovat liitteenä. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 31 / / Saunaniemi III -kaava-alueen katujen Heimolantie, Heimolanrinne, Saunaranta, Saunarinne, Saunarannankuja, Kylmänlähteenkallio, Heimolanpolku, Saunarannanpolku, Aurinkokellonpolku ja Bastvikinniityn osa, katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Salminen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1. hyväksyy seuraavat katu- ja puistosuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro SAUNANIEMI III Heimolantie 6835/036 Heimolanrinne 6835/037 Saunaranta 6835/038 Saunarinne 6835/039 Saunarannankuja 6835/040 Kylmänlähteenkallio 6835/043 Heimolanpolku plv 0-61,5 6835/044 Saunarannanpolku 6835/045 Aurinkokellonpolku plv 0-56 ja Bastvikinniityn osa 6835/ antaa vastauksen suunnitelmista tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 21 Suunnitelmaselostus

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 32 / Katusuunnitelmat 6835/ , 6835/ Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 24 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning Oheismateriaali - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Muistutukset - Kustannusarviot Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Saunaniemi III (Bastunäset III) kaava-alueen katusuunnitelmaehdotukset koskevat Heimolantie (Heimolavägen), Heimolanrinne (Heimolabrinken), Saunaranta (Bastustranden), Saunarinne (Bastubranten), Saunarannankuja (Bastustrandsgränden), Kylmänlähteenkallio (Kallkällsberget), Heimolanpolku (Heimolastigen), Saunarannanpolku (Bastustrandsstigen), Aurinkokellonpolku (Solursstigen) ja Bastvikinniityn osa (Bastviksängen) rakentamista. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin neljä muistutusta. Lisäksi yksi muistutus saapui nähtävillä olo ajan jälkeen. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Heimolantie, Heimolanrinne, Saunaranta, Saunarinne ja Saunarannankuja ovat pientaloalueen päättyviä tonttikatuja. Nykytilanteessa Heimolantielle kuljetaan Heimolanrinteen ja Heimolanpolun kautta. Kaavan toteutuksen myötä Heimolantien eteläosa liittyy aiemmin rakennettuun Heimolantien pohjoisosaan, jota kautta kadut liittyvät katuverkkoon. Kylmänlähteenkallio, Heimolanpolku,

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 33 / 46 Saunarannanpolku ja Aurinkokellonpolku ovat kevyenliikenteen väyliä. Bastvikinniityn osa on puistoalue Aurinkokellonpolun ja korttelin välissä. Rantaraitti on linjattu kulkemaan kaava-alueen katuverkon kautta (Heimolantie-Heimolanrinne-Heimolanpolku). Katujen alustavat rakennuskustannukset, vesihuollon osuudet ja katujen vuosittaisten ylläpitokustannusten muutokset on esitetty alla olevassa taulukossa: Rakennuskustannus Vesihuollon osuus Ylläpitokustannusten muutos/vuosi Heimolantie Heimolanrinne Saunaranta Saunarinne Saunarannankuja Kylmänlähteenkallio Heimolanpolku plv 0-61, Saunarannanpolku Aurinkokellonpolku plv 0-56 ja Bastvikinniityn osa Yhteensä Katusuunnitelmien suunnitelmaselostukset ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuosien aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuudessa kävi 28 asukasta. Eniten keskustelua käytiin Heimolanrinteen leveydestä ja erillisen jk/pp:n tarpeellisuudesta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin neljä muistutusta. Lisäksi yksi muistutus saapui nähtävilläolo ajan jälkeen ( ).

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 34 / 46 Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Katujen rakentaminen ei ole työohjelmassa.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 35 / / Saunaniemi III ja IV -kaava-alueiden katujen Makasiinitie ja Makasiinitien haara, Rahtitörmä, Pakaasiranta, Pakaasipolku, Tapulimäki, Tapulipolku, Kätkökuja ja Kätköpaikantie katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Salminen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1. hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro SAUNANIEMI III, SAUNANIEMI IV/ Makasiinitie plv / 029 Makasiinitie plv ja Makasiinitien haara 6835 / 030 Rahtitörmä 6835 / 031 Tapulimäki 6835 / 032 Pakaasiranta 6835 / 033 Kätkökuja 6835 / 034 Kätköpaikantie 6835 / 035 Pakaasipolku 6835 / 041 Tapulipolku 6835 / 042A 2. antaa vastauksen suunnitelmista tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 36 / 46 Liite Oheismateriaali Selostus 25 Suunnitelmaselostus 26 Katusuunnitelmat 6835/ , 6835/ A 27 Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 28 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Muistutukset - Kustannusarviot Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Saunaniemi III ja IV (Bastunäset III och IV) -kaava-alueiden katusuunnitelmaehdotukset koskevat Makasiinitie (Magasinsvägen) ja Makasiinitien haara (Magasinsvägens vägskäl), Rahtitörmä (Fraktbrinken), Pakaasiranta (Bagagestranden), Pakaasipolku (Bagagestigen), Tapulimäki (Stapelbacken), Tapulipolku (Stapelstigen), Kätkökuja (Gömgränden) ja Kätköpaikantie (Gömställsvägen) rakentamista. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin kaksi muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Makasiinitie on pientaloalueen paikallinen kokoojakatu, Rahtitörmä, Pakaasiranta ja Tapulimäki ovat päättyviä tonttikatuja, Kätkökuja ja Kätköpaikantie ovat osalta matkaa olemassa olevia nykytilanteessa päättyviä tonttikatuja Saunaniemessä. Kaavan toteutuksen myötä nykyistä Kätkökuja -katua jatketaan ja sen jatke liittyy Kätköpaikantiehen.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 37 / 46 Tonttikaduilla on yhteys Makasiinitien kautta katuverkkoon. Pakaasipolku ja Tapulipolku ovat uusia kevyen liikenteen väyliä. Rantaraitti on linjattu kulkemaan kaava-alueen katuverkon kautta (Pakaasipolku-Rahtitörmä- Makasiinitie-Tapulimäki-Tapulipolku). Katujen alustavat rakennuskustannukset, vesihuollon osuudet ja katujen vuosittaisten ylläpitokustannusten muutokset: Rakennuskustannus Vesihuollon osuus Ylläpitokustannusten muutos/vuosi Makasiinitie ja Makasiinitien haara Rahtitörmä Tapulimäki Pakaasiranta Kätkökuja Kätköpaikantie Pakaasipolku Tapulipolku Yhteensä Katusuunnitelmien suunnitelmaselostukset ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuosien aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuudessa kävi 18 asukasta. Keskustelua käytiin mm. vilkkaasta liikenteestä Makasiinitien suojellulla katuosuudella ja sen aiheuttamista ongelmista kesäaikaan. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen Tapulipolun linjausta on muutettu plv ja lisätty kevyenliikenteen kaide osalle Tapulipolkua. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin kaksi muistutusta.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 38 / 46 Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Katujen rakentaminen ei ole työohjelmassa.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Tekninen lautakunta Sivu 39 / Tiedoksi merkittävää Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi 1) merkittävimmät infrahankintapäätökset kesä-heinäkuussa 2016: a. Hannuksenpelto II urakka, joka sisältää mm. Marsbyntien rakentamisen välillä Martinsillantie-Hannuksenpelto, Martinsillantien rakentamisen Marsbyntien liittymän kohdalla sekä Hannuksenpellon rakentamisen Kaitaantieltä Hannuksentien liittymäalueelle. Urakan hinta on euroa ja hankkeesta laadittu kustannusarvio on euroa (hinnat alv. 0). Urakka valmistuu mennessä ja urakoitsijana toimii Skanska Infra Oy. b. Säterinniitynkentän rakentaminen (mm. jalkapallokenttä, lähiliikunta- ja pysäköintialue ja raitteja). Urakkahinta on euroa ja hankkeesta laadittu kustannusarvio on euroa. Urakka valmistuu vuonna 2017 ja urakoitsijana toimii Jäämestarit Oy. c. Matasaaren sillan rakentaminen. Urakkahinta euroa ja hankkeesta laadittu kustannusarvio on euroa. Urakka valmistuu mennessä ja urakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Group Oy. 2) Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen , joka koskee valitusta katupäällikön päätöksestä Odilammen meluvallin puistosuunnitelman hyväksymisestä. Hallinto-oikeus ei tutkinut Vihdintien parantamiseen liittyvää täytäntöönpanon keskeyttämisvaatimusta ja hylkäsi täytäntöönpanon keskeyttämisvaatimuksen puistosuunnitelman osalta. Puistosuunnitelmaa koskevaan valitukseen hallinto-oikeus antaa päätöksen myöhemmin. 3) katsauksen Kehä I:n parantamishankeen tilanteeseen Keilaniemessä. Käsittely Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen kolmannen kohdan.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Tekninen lautakunta Sivu 40 / 46 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Tekninen lautakunta Sivu 41 / Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Valmistelija/lisätietoja: Anne Ranta, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä: kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta a) merkitsee tiedoksi päätökset, jotka teknisen lautakunnan puheenjohtaja on päättänyt jättää siirtämättä lautakunnan käsiteltäväksi: 1. Rakennuspäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 7 2. Rakennuspäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 8 3. Tuotantopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 3 4. Kaupunkitekniikan johtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 5 6. Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 3 7. Tuotantopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 4 8. Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 6 9. Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungingeodeetin päätöspöytäkirja Kiinteistöasiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 4 b) ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 12. Infrapalvelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Rakennuspäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Kaupunkitekniikan johtajan päätöspöytäkirja Hankintaasiat 32.