SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE. Vastaanottaja Soinin kunta. Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostusluonnos

Transkriptio

1 Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostusluonnos Päivämäärä Työnumero SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE

2 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Päivi Märjenjärvi, Anne Koskela Liisa Märijärvi-Vanhanen Asemakaavan selostusluonnos Viite

3 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 2 SISÄLTÖ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus 4 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 9 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 14

4 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus 16 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1. Luontoarvojen tarkistus 2016 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 1992 Erityissuojelua vaativat vesistöt. Työryhmän mietintö 63/1992 YM 2003 Luonto- ja maisemaselvitys 2003, Suunnittelukeskus Oy 2003 Rakennusinventointi 2003, Suunnittelukeskus Oy 2016 Luontoarvojen tarkistus, Ramboll Finland Oy

5 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 4 Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee virkistys-, maatalous- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat osakorttelit 5 ja 61 sekä korttelit ja niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee noin 0,5 1 km Soinin keskustasta etelään ja käsittää kaksi osa-aluetta, joista toinen sijoittuu Lauttopuron varteen ja toinen Lauttotien varren peltoalueelle. Kaavoitettavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 3,9 ha. Kuva Alueen sijainti (peruskartan lähde: MML 10/2015) Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Pihlaanmäen alue. Tavoitteena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavan virkistys- (VL) ja maatalousalueita (MT) asumiseen.

6 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Soinin kunnanvaltuusto on päättänyt joulukuussa 2013 asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa kuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) sekä erillispientalojen korttelialueita (AO). Lisäksi alueelle on osoitettu lähivirkistys- (VL) ja katualueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

7 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Soinin keskustan eteläpuolella ja käsittää kaksi osa-aluetta, joista toinen sijoittuu Sepäntien, Tinurintien ja Antinkujan väliselle alueelle Lauttopuron molemmin puolin ja toinen Lauttotien varren peltoalueelle. Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML 04/2012) Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueet ovat pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen pohjoisosassa Lauttopuron rannassa on puustoa. Puron lähellä sijaitsee saven- ja mudanottopaikka. Puron molemmin puolin sijaitsevan suunnittelualueen maasto viettää puroa kohden ja korkeudet vaihtelevat noin välillä +188,0 +191,0 m. Lauttotien varressa maasto viettää loivasti länteen päin ja korkeudet vaihtelevat noin välillä +194,0 +200,0 m. Korkeimmillaan maasto on Lauttotien alueen itäosassa. Pintavedet Pohjoisemman suunnittelualueen poikki virtaa Lauttopuro, joka laskee pohjoiseen. Lauttopuroon laskeva Lauttosenjärvi on noin 190 metrin etäisyydellä alueen eteläpuolella. Etelä-

8 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 7 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon tulvakorkeuksista ja alimmista rakentamiskorkeuksista alueella kerran 100 vuodessa esiintyville tulville. Lausunnon mukaan kaavoitettavan alueen alin rakentamiskorkeus määräytyy Lauttosenjärven vedenkorkeuden mukaan, sillä ELY-keskuksella ei ole käytettävissä havaintoja Lauttopuron varrelta. Lauttosenjärven kunnostussuunnitelmassa on mitattu järven HW-korkeus vuodelta 1988, +187,70 m (N60). Lausunnon mukaan alin suositeltava rakentamiskorkeus Lauttopuron alueella on N60-tasossa +188,50 m, jonka yläpuolelle tulisi kastuessaan vaurioituvat rakenteet sijoittaa. Erityissuojelua vaativat vesistöt Kuninkaanjoen vesistö on Ympäristöministeriön työryhmän mietinnön 63/1992 mukaan erityissuojelua vaativa vesistö. Alue on kasvillisuus- ja linnustokohde. Kuninkaanjoki on Ähtävänjoen vesistöalueen latvapuro. Arvokkain osa on Kuninkaanlammen Hallapuron liittymäkohta. Suojelutarpeen perustana ovat maisema-arvot, tyypiltään harvinainen, kanjonimainen jokiuoma, jonka rannat ovat lähes luonnontilaiset. Purotaimen on esiintynyt joessa. Tavoitteena on sopiva veden laatu purotaimenkannan säilyttämiseksi. Suojelutarpeeseen kuuluu koko joki valumaalueineen. Vesistöä kuormittavat Soinin kunnan jätevedet. Luonto- ja maisemaselvitys 2003 Osayleiskaavan luontoselvityksen (2003) mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Luontoarvojen tarkistus 2016 Ramboll Finland Oy on tarkistanut alueen luontoarvot kesällä Selvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontokohteita tai uhanalaisia lajeja. Selvityksessä suositellaan kuitenkin tulvavaikutteisen Lauttopuron ja sen varren alueen säilyttämistä VL-alueena, sillä se on piristävä lisä peltoalueen monimuotoisuuteen kaloineen ja majavineen. Liite 1. Luontoarvojen tarkistus Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueet sijoittuvat Soinin keskustan eteläpuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualueet sijoittuvat rakennetun ympäristön keskelle. Suunnittelualueilla ei ole rakennuksia. Lähiympäristössä on omakotitaloja. Luonto- ja maisemaselvitys 2003 Kirkonseudun osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen (2003) mukaan alueet sijoittuvat maisemansuojelun kannalta tärkeään alueeseen, Saurun kulttuurimaisemaan (pientaloasutus, tilakeskukset, viljellyt pellot, hevoslaitumet). Rakennusinventointi 2003 Osayleiskaavaa varten laaditun rakennusinventoinnin (2003) mukaan suunnittelualueen ulkopuolella Lauttotien länsipuolella sijaitseva Pihlaanmäen talo pihapiireineen (kohde 32) on maisemallisin perustein paikallisesti merkittävä rakennusinventointikohde. Muinaisjäännökset Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Palvelut Suunnittelualueet sijoittuvat keskustan palveluiden läheisyyteen. Alueen läheisyydessä sijaitsee seurakunnan leirikeskus. Asuminen Suunnittelualueet rajautuvat asuntoalueisiin. Virkistys Suunnittelualueiden lähellä on Lauttosen virkistysalue. Järven rannassa on uimaranta ja sen yhteydessä mm. beach volley -kenttä ja frisbeegolfrata. Puron länsipuolella on myös tennis-

9 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 8 kenttä. Lauttopuron rannassa on polkuja ja 18 km pitkä Motti-Milian hiihtoreitti kulkee Lauttosenjärven ranta-alueen poikki. Liikenne Suunnittelualueista toinen sijoittuu Sepäntien, Tinurintien ja Antinkujan väliselle alueelle ja toinen Lauttotien varteen. Tekninen huolto Alueet ovat vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Alueiden poikki kulkee 20 kv sähkölinjoja, jotka on suunniteltu siirrettäväksi teiden viereen maakaapelina. Kuva 3. Tekniset verkostot Maanomistus Suunnittelualueet ovat kunnan omistuksessa lukuun ottamatta pientä peltoalueen kulmaa Antinkujan varressa.

10 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Soinin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa toukokuussa 2005 vahvistettu maakuntakaava. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava (kuva 5). Kuva 5. Ote osayleiskaavasta KV

11 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 10 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaavayhdistelmä. Kuva 6. Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestyksen on Soinin kunnanvaltuusto hyväksynyt Kaavoituspäätös Kunnanvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ajantasainen.

12 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta osoittaa alueelle lisää omakotitontteja. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Soinin kunnanvaltuusto päätti asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Kaavoitustyö aloitettiin syksyllä 2015 Ramboll Finland Oy:ssä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, maanomistajat, Soinin kunnan asukkaat, kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta ja muut lautakunnat, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos, Museovirasto, Elenia Oy, Sonera Oyj, Kuninkaanjoen kalastuskunta, Kuuskaista, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille kunnanvaltuuston kaavoituspäätöksen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on mahdollistaa asumisen laajentaminen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka liittyy kuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeseen. Suunnittelualue sisältyy Soinin Kuninkaanpuiston alueelle osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Alue sisältyy myös Soinin Kuninkaanjoen erityissuojelua vaativaan vesistöalueeseen: Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valumaalue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Alueen poikki on lisäksi merkitty Soinin Vuorenmaalta Ähtärin Moksunniemeen ulottuva ohjeellinen ulkoilureitti, jonka suunnittelumääräyksen mukaan: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa.

13 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE 12 Osayleiskaava Osayleiskaavassa Lauttotien varteen on osoitettu pientalovaltaista aluetta (AP) ja Lauttopuron ympäristöön lähivirkistysaluetta (VL). Alueiden poikki on merkitty osayleiskaavassa ohjeellisia ulkoilureittejä. Lauttotien varren suunnittelualueen läheisyydessä tien toisella puolella sijaitseva Pihlaanmäen talo pihapiireineen (kohde 32) on merkitty osayleiskaavassa kyläkuvallisesti tärkeäksi rakennukseksi (sk). Korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu virkistys- (VL) ja maatalousalueita (MT) sekä katualueita. Lähiympäristöön on osoitettu erillispientalojen (AO) korttelialueita. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Lauttopuron varren suunnittelualueella sijaitsee suurtulvatilanteessa tulville alttiita rannanosia. Tämän vuoksi rakentamisen tulisi sijoittua tulvakorkeuden yläpuolelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden perusteella kaavaluonnos, joka on päivätty. Luonnoksessa alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) sekä erillispientalojen (AO) korttelialueita. Puron ympäristö on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnot saatiin

14 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueelle muodostuu kaksi rivitalotonttia ja kahdeksan erillispientalotonttia, jotka kaikki ovat ennestään rakentamattomia. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan asukkaita noin 80, jos mitoitusperusteena käytetään 3,5 asukasta / asunto. 5.2 Palvelut Alueet sijoittuvat Soinin keskustaan. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakentaminen huomioimalla samalla maisema ja alin rakentamiskorkeus tulvien kannalta. Korttelialueiden reunoille merkityillä säilytettävillä/istutettavilla alueen osilla on mahdollista säilyttää alueen puustoista ilmettä. Puron varsi on säilytetty pääosin virkistysalueena. 5.4 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen korttelialueita (AO) sekä lähivirkistys- (VL) ja katualueita Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AR Kortteli 222 on varattu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Korttelin 222 tonteilla 1 ja 2 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi kellarin tasolla saa rakentaa kerrosalaan luettavia tiloja ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Korttelin 222 tehokkuusluku on e = Korttelialueen reunoille katualueita vasten on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua vasten. Korttelin 222 tontin 1 reunaan Lauttotietä vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1,5 ap/asunto. Erillispientalojen korttelialue AO Kortteli 5 tontti 5, korttelin 61 tontit 4 6 sekä korttelit 220, 221 ja 223 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelissa 220 sekä korttelin 5 tontilla 5 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Korttelissa 223 sekä korttelin 61 tonteilla 4 6 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi kellarin tasolla saa rakentaa kerrosalaan luettavia tiloja ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Korttelin 221 tonteilla 1 ja 2 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi ullakon tasolla saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. AO-tonttien rakennusalalle on merkitty 250 krsm² rakennusoikeutta. Korttelialueiden reunoille katualuetta ja muita toimintoja vasten on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. Korttelin 5 tontin 5 pohjoiskulmaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärille (j) ja tontin eteläosan poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v) ja viemärille (j). Korttelin 61 tonttien 4 ja 5 reunaan Lauttotietä vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto.

15 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE Muut alueet Lähivirkistysalue VL Lauttopuron alueelle ja sen lähiympäristöön sekä Lauttotien asuntoalueiden väliselle alueelle on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Alueiden poikki on merkitty ohjeellisia ulkoilureittejä yhdistämään alueita toisiinsa. Lauttopuron virkistysalueen poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v) ja länsireunaan viemärille (j). Katualue Lauttotieltä on osoitettu alueelle uusi katu, Sarkatie. Lauttotien katualuetta on levennetty. Antinkujaa on jatkettu ja Tinurintietä on levennetty kääntymispaikan osoittamiseksi. 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen tukeutuu alueelle toteutuneeseen nykyiseen maankäytölliseen kehitykseen. Lähiympäristössä on omakotitaloja. Asemakaavaratkaisu noudattaa yleiskaavan päälinjoja. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Asuminen Kaava lisää toteutuessaan asumisen mahdollisuuksia keskustan palvelujen läheisyydessä. Kaavamuutoksen myötä asukasmäärä alueella kasvaa noin 80 asukkaalla. Palvelut Alue tukeutuu noin 0,5 1 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Soinin keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, joihin on alueelta hyvät yhteydet. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää jonkin verran liikennettä alueella. Tekninen huolto Alueet ovat vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa on annettu tulvien kannalta alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus rakennuksille. Tulvat tulisi lisäksi huomioida kunnallistekniikan ja katujen rakentamisessa. 5.6 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Alueen käyttö maatalouteen loppuu. Kaavassa on annettu rakennustapaa ja kasvillisuutta koskevia määräyksiä. Luonnonolot Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Viheralueiden avulla sekä tonteille varatuilla istutettavilla reunavyöhykkeillä pyritään turvaamaan asumiseen osoitettujen alueiden mahdollisuus viihtyisään ympäristöön. Puro ja sen lähiympäristö on osoitettu virkistysalueeksi. Perustamisolosuhteet ja alimmat tulvien kannalta hyväksyttävät rakentamiskorkeudet huomioidaan rakennuslupien yhteydessä. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin.

16 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä sekä pintavesien huomioimista, ks. kohta Korttelialueet. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Rakennustapa Kortteleissa rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5 1:2,5. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien, kattokaltevuuksien sekä värisävyjen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuksen yhtenäinen suora seinänpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu vastaava pysyvä rakennelma, saa olla enintään 25 metriä. Uudisrakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kasvillisuus Rakennusten sijoittelussa rakennuspaikalle tulee olemassa oleva puusto säilyttää mahdollisimman hyvin. Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, leikki- tai liikennealueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Avoimilla alueilla rakennuspaikan kaavatien puoleiselle sivulle on istutettava puustoa tai pensasaitaa. Korkeusasema Rakennusten on korkeusaseman suhteen noudatettava maaston muodot huomioivaa yhtenäistä linjaa. Liian korkeiden kivijalkojen välttämiseksi rakennus on porrastettava rinteen suunnassa. Kastuessaan vaurioituvia rakenteita ei saa sijoittaa korkeustason +188,50 m (N60) alapuolelle. 5.8 Nimistö Uusi katu on nimeltään Sarkatie. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan. Antinkujaa on jatkettu.

17 SOININ KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIHLAANMÄEN ALUE ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. Seinäjoella Ramboll Alue- ja kaupunkisuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Johtava asiantuntija Anne Koskela Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Kampusranta 9 C Seinäjoki