Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmä

Transkriptio

1

2 Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmä Lempäälän sivistyslautakunta

3 Sisällys 1. JOHDANTO OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEITA JA MÄÄRITTELYÄ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TAULUKKO ALAKOULUN OHJAUKSESTA OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO ALAKOULUISSA Rehtori Luokanopettaja Huoltaja Erityisopettaja/Erityisluokanopettaja Terveydenhoitaja Muu henkilökunta (siistijät, keittäjät, talonmiehet ym.)...10 LIITTEET Ohjaussuunnitelma visuaalisesti Koululaisen uni Koululaisen ravitsemus Milloin alakouluikäisestä pitää huolestua Kun läksyt ovat tekemättä toistuvasti Lukutekniikoita Vaikeuksia matematiikassa Mitä tehdä kun matematiikka tökkii? Läksyn lukeminen Oppilaan oma lukukortti Tutustutaan koulun ammatteihin Minusta tulee isona ammattikortit Työhakemuksen pohja ammattikorteille...36 Suomen lainsäädäntö Meistä tulee isona - juliste Itsearviointilomakemalli...39

4 17. Joskus tarvitsee elämän pohtimiseen apua Oppimistyylianalyysi / alakoulun ohjaus-koulutus Auditiivinen, kinesteettinen ja visuaalinen oppimistyyli Visuaalisen ja auditiivisen kanavan tehtävä /alakoulun ohjaus-koulutus Kysymyspohja ohjauskeskustelua varten Lempäälän 6. luokkalaisten työelämään tutustuminen...56

5 1. JOHDANTO Tähän kansioon on koottu lyhyesti teoriaa ohjauksesta sekä ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja ovat koonneet lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää tietoa. Opinto-ohjaaja on koonnut työelämään ja opiskeluun liittyvää tietoutta. Kansiosta kannattaa tutkia erityisesti alakoulun ohjaukseen liittyvä taulukko. Taulukon avulla voi miettiä, kuinka omassa työssään alakoulun luokanopettajana toteuttaa ohjausta. Opettajat voivat taulukon avulla miettiä omia hyviä käytänteitään ja laittaa niitä jakoon muille opettajille. Erityisen tärkeää on alakoulun aikana käydä läpi oppimisen strategioita ja tukea kutakin oppilasta löytämään oma tapa oppia. Myönteiset kokemukset oppimisesta luovat perustaa itsetunnon kehittymiselle ja positiiviselle minäkäsitykselle. Erilaisilla ohjelmilla (KiVa Koulu, Askeleittain, Friends ym.) on tärkeä osa sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja vahvistamisessa. Ohjaus kuuluu kaikille koulussa ja käsittää hyvin laajan kokonaisuuden. Toivon, että luokanopettaja kokoaisi tähän kansioon jatkossa alakoulun ohjaukseen liittyvää materiaalia. Päivi Palmu, opinto-ohjaaja, Vesilahden yläaste Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen kehittämisryhmän jäsen 2. OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEITA JA MÄÄRITTELYÄ Ohjauksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Oppilaanohjauksella oppilasta autetaan ymmärtämään ja selventämään omaa elämäntilannettaan ja tuetaan oppilasta tulevaisuuden jäsentämisessä. Ohjaukseen liittyy oppilaskeskeisyys, tuen, huolenpidon, lohdun ja toivon tarjoaminen. Ohjaustyö on luottamuksellista ja virallista. Ohjauksessa on aina huomioitava oppilaan ikä. Oppilaanohjaus varsinaisena oppiaineena on tuntijaossa vasta yläkoulussa ja myöhemmin toisen asteen oppilaitosten kurssitarjonnassa niin pakollisena kurssina kuin syventävinä opintoina. Alakoulussa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ohjaustoiminta on sijoitettu yleisiin tavoitteisiin, opetuksen toteuttamiseen, opetuksen keskeisiin sisältöihin ja eri aihekokonaisuuksiin. Alakouluilla tavoitteet ovat oppimisen ja opiskelun ohjauksessa sekä samalla henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Koulun ensimmäisillä luokilla luotu vahva pohja opiskelulle ja oppilaan itsetunnolle, yhdessä huoltajan kanssa, vaikuttaa positiivisesti läpi koko peruskoulun. Ohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimaan oppimista, sosiaalista kypsymistä sekä antaa tarvittavia välineitä elämänsuunnitteluun. Ohjauksessa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja heikkoudet. Sen avulla pyritään myös kannustamaan oppilaita avoimeen ja rohkeaan itsensä kehittämiseen. Alakoulussa oppilaanohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Luokanopettajalla on mainiot mahdollisuudet oppilaan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen, sillä hän kohtaa oppilaat päivittäin, yleensä useamman vuoden ajan. Oppilaantuntemus helpottaa ohjausta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 5

6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaanohjaus on kuvattu koko koulun yhteisenä tehtävänä. Rehtorilla, opettajilla sekä muulla koulun henkilöstöllä on oma roolinsa oppilaiden kasvun ja kehityksen sekä oppimisprosessin tukijoina. Ohjaustoiminnalle on asetettu vaativat tavoitteet. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä. Ohjaustoiminnan tuella oppilaat oppivat tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Yleisellä tasolla oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä oppilaiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on koulun kaikkien toimijoiden rooli ja työpanos keskeinen. Erityisen tärkeä vastuu on luokanopettajalla, joka huolehtii oman vuosiluokkansa oppilaiden hyvinvoinnista, opintojen etenemisen seurannasta ja tukee heitä opintopolun eri vaiheissa ja tilanteissa. Kielten opettajat, tuntiopettajat ja avustajat tekevät tiivistä yhteistyötä luokanopettajan kanssa. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaiden koulupäivä sisältää runsaasti ohjaustilanteita, jotka liittyvät esim. kaverisuhteisiin, pukeutumiseen ja ruokailuun. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin. Ensimmäiset kouluvuodet ovat tärkeitä äidinkielen ja matematiikan perustaitojen oppimisessa. Jos oppilaalla havaitaan pulmia oppimisessa, yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Vuosiluokkien 3-6 aikana oppilaanohjaus ohjaa oppilasta yhä itsenäisempään ja vastuullisempaan käyttäytymiseen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Tiedonhankinnan valmiuksia kehitetään sekä aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Koulussa opitaan kantamaan vastuuta ja toimimaan yhdessä. Oppiaineiden lisääntyessä ja iän karttuessa oppilaat tutustuvat erilaisiin opiskelustrategioihin ja heitä ohjataan kokeisiin valmistautumisessa. Oppilaiden kanssa käydään edelleen keskusteluja yöunen tarpeellisuudesta, aamupalan ja ravinteikkaan ruoan merkityksestä jaksamiselle ja oppimiselle. Vuosiluokat 5-6 ovat monelle oppilaalle jo vanhaa rutiinia. Oppimisvalmiuksien vahvistaminen, vastuu omasta opiskelusta ja kypsyys siirtyä seuraavaksi yläkouluun sisältyvät tämän ikäkauden ohjaustavoitteisiin. Murrosikäkin alkaa jo joissakin oppilaissa tuntua ja näkyä. Uusia oppiaineita tulee 5. luokalta lähtien: biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia sekä historia. Tässä kohtaa voidaan oppilaan kanssa syventää erilaisten oppimisstrategioiden käyttöä ja pyrkiä löytämään kullekin oppilaalle hänen tapansa oppia. Yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Useassa alakoulussa vanhempainvartti on vakiintunut käytäntö. Lisäksi luokka- ja koulukohtaiset vanhempainillat ja tiedottaminen ovat tavallisia yhteistyömuotoja. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä mm. koulunkäyntitaitojen ohjaamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyöllä opettajien ja muiden ammattiosaajien kuten erityisopettajien, koulupsykologin, koulukuraattorin, koulunkäyntiavustajan ja terveydenhoitajan kanssa tuetaan oppilaan ohjausta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 6

7 Koululaisen opintopolun nivelvaiheissa esiopetuksesta peruskouluun ja alakoulusta yläkouluun tehdään yhteistyötä oppilaiden, opettajien, vanhempien, oppilaanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken. Esikoululaiset vierailevat alakoululla tutustumassa kouluun hyvissä ajoin ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua ja näiden lasten vanhemmille järjestetään siirtovanhempainilta. Tässä illassa ovat mukana vanhempien lisäksi esikoulun opettajat, koulun rehtori, ensimmäisen luokan opettajat ja erityisopettaja. Kuudesluokkalaiset käyvät yläkoululla tutustumassa koulutiloihin ja koulun toimintaan oppilaanohjaajien ja tukioppilaiden johdolla. Yläkoulun opettajat pitävät kuudesluokkalaisten vanhemmille vanhempainillan, jossa annetaan tietoja yläkoulussa opiskelusta. 3. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaanohjaus on koko perusopetuksen ajan jatkuva oppimisen tukikeino. Ohjaus on kaikkien oppilaan opettajien tehtävä. Ohjauksen tarkoitus on tukea, auttaa ja ohjata oppilasta niin, että oppilas selviytyy mahdollisimman hyvin opinnoistaan ja pystyy tekemään parhaalla tavalla soveltuvat jatkokoulutus ja uravalintaratkaisut. Ohjauksen keskeisiä tavoitteita on tukea oppilaan hyvää oppimista ja kasvua, toimia yhteistyössä vanhempien, eri opettajien ja muun ammattihenkilöstön kesken sekä antaa vanhemmille ja oppilaalle tietoa oppimispolusta, opiskelun jatkumosta ja eri valintamahdollisuuksista. Tiedottaminen koulun työtavoista, ohjauksesta ja muusta tuesta perheille on keskeinen osa koulun ohjaustoimintaa. Ohjauksen tavoitteena on myös ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja ohjata oppilasta oikealle polulle jatkokoulutusta ja työelämää ajatellen. Alakoulussa ohjaus painottuu opiskelutaitojen kehittämiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Oppilas saa myös tietoa työelämästä, opiskelumahdollisuuksista, eri valintojen merkityksestä ja yhteiskunnasta yleensä. Koulussa tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua kaikkien opettajien toimesta. Oma luokanopettaja on lapselle ja perheelle kuitenkin ensisijainen yhteistyökumppani. Alakoulun ohjauskansio Sivu 7

8 4. TAULUKKO ALAKOULUN OHJAUKSESTA Kokosin oheiseen taulukkoon ohjauksen keskeisiä sisältöjä eri vuosiluokilla. Lisäksi kirjasin, millaisten materiaalien avulla kutakin sisältöä voisi koulussa käsitellä tai tukea. Pysähdy miettimään, miten sinä omassa työssäsi opettajana toteutat ohjauksen eri osaalueita. Luokat TYÖSKENTELY- JA OPIS- KELUTAIDOT Luodaan luokan pelisäännöt ja ohjataan niiden noudattamiseen. Opetetaan työskentely- ja opiskelutaitoja. ITSEARVIOINTI JA ITSETUNTEMUS Vahvistetaan identiteettiä ja itsetuntoa. Ohjataan itsearviointiin. SOSIAALINEN KASVAMI- NEN Ohjataan toimimaan luokkayhteisön jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon. PÄÄTÖKSENTEKO- VALMIUDET Harjoitellaan pienimuotoista päätöksentekoa luokkatilanteessa. Ohjataan A1-kielen valinnassa. AMMATIT JA TYÖELÄMÄ Tutustutaan koulun ammatteihin Vahvistetaan luokan ja koulun pelisääntöjen noudattamista. Vahvistetaan ja opetetaan työskentelyja opiskelutaitoja, erityisesti vieraissa kielissä. Opetetaan tieto- ja viestintätekniikkaa Opetetaan uusien alkavien oppiaineiden opiskelutaitoja. Vahvistetaan tieto- ja viestintätaitoja. Tutustutaan huoltajien ammatteihin. Esitellään lisäksi erilaisia ammatteja. Tutustutaan tulevaan yläkouluun. Materiaalit 1. Lomake luokan pelisääntöjä varten. 2. Toiminnanohjauksen ja työskentelyn avuksi tarkistuslistoja ja toiminnan- ohjauskortit.3. Lukuläksyn lukeminen.4. matematiikan sanalliset tehtävät Vahvistetaan identiteettiä ja itsetuntoa. Ohjataan itsearviointiin. Tuetaan lasta tuntemaan itsensä ja vahvistetaan itseluottamusta. Ohjataan asettamaan oppimistavoitteita ja suorittamaan itsearviointia. Itsearviointilomakkeet Ohjataan toimimaan erilaisten ryhmien vastuullisena jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon. Vahvistetaan erilaisissa ryhmissä toimimista, toisten huomioimista sekä kannustetaan ottamaan vastuuta myös koulun pienemmistä oppilaista. Ryhmäyttämistehtäviä. Tässä lisäksi hyödynnettävä, jos koululla jo on Friends, Askeleittain, KiVa Koulu, ym. ohjelmien tehtäviä. Harjoitellaan päätöksenteko- ja valintatilanteita. Ohjataan A2-kielen valinnassa. Harjoitellaan päätöksenja valinnantekoa sekä vastuunottamista omista valinnoista. Oppilaskuntatoiminta tukee tätä osa-aluetta. Tutustutaan lähialueen ammatteihin. Koulun ammatit. Tehtävä huoltajien ammattiin tutustumista varten. Ammattikortit. Alakoulun ohjauskansio Sivu 8

9 5. OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO ALAKOULUISSA Ohjaus alakouluissa toteutetaan perusopetuksen yhteydessä oppiaineisiin sisältyvänä kokonaisuutena. Ohjaus koostuu rehtorin, luokanopettajien, huoltajien, erityisopettajan, erityisluokanopettajan, terveydenhoitajan ja muun henkilökunnan antamasta ohjauksesta. Ohjaus toteutuu eriteltynä seuraavasti: 5.1. Rehtori - Luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että kaikilla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti. - Osallistuu ohjauksen suunnitteluun. - Varmistaa, että opetussuunnitelmassa taattava oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu. - Järjestää huoltajailtoja tarvittaessa ja tiedottaa koulun yhteisistä asioista huoltajille. - Osallistuu yhdessä luokanopettajan ja huoltajien kanssa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen. - Johtaa oppilashuoltoryhmän työskentelyä sekä tiedottaa ryhmän työstä opettajille. - Rehtori varmistaa yhdessä 6. luokan opettajan kanssa perusopetuksen nivelvaiheessa tarvittavan tiedon siirtymisen yläkoululle yhdessä yläkoulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa. - Mahdollistaa koulun ja kodin välisen yhteistyön järjestämisen. - Tukee koulukiusaamiseen puuttumista Luokanopettaja - On päävastuussa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta alakoulussa. - Antaa yksilö- ja ryhmäohjausta painottuen ryhmäohjaukseen. - Osallistuu tarvittaessa koulun oppilashuoltoryhmään. - Seuraa, ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä rehtorin, muiden opettajien ja oppilashuoltoryhmän jäsenien kanssa. - Tekee yhteistyötä huoltajien kanssa säännöllisesti. - Huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta huoltajille ja oppilaille. - Ohjaa ja tukee oppilasta eri nivelvaiheissa (esiopetus - 1.lk ja 6.lk - 7.lk) - Huolehtii jokapäiväisestä koulunkäynnin sujumisesta ja yhteishengen luomisesta luokassa. - Puuttuu luokassa ilmeneviin ongelmiin ja vie asian tarvittaessa eteenpäin. - Kontrolloi ja selvittää oppilaan poissaolot. - Huolehtii opiskelutekniikoiden esittelystä ja ohjaamisesta sekä monipuolisesta opetuksesta. - Testaa ja arvioi säännöllisesti oppilaiden opintomenestystä ja osaamista sanallisesti sekä arvosanoin. - Tekee ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä oppimiseen liittyvissä ongelmissa. - Toteuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimissuunnitelmaa. - Tekee tarvittaessa pedagogisen arvion sekä tarvittaessa toteuttaa HOJKS:aa yksilöllisten oppiaineiden osalta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 9

10 5.3. Huoltaja - On päävastuussa oppilaan kasvatuksesta. - Huolehtii oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta. - On yhteydessä kouluun. - Osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun järjestämiin huoltajailtoihin ja tapahtumiin Erityisopettaja/Erityisluokanopettaja - Antaa erityistä ja tehostettua tukea oppilaille, joilla on tuen tarvetta. - Antaa samanaikaisopetusta luokanopettajan kanssa yleisopetuksen ryhmässä. - Tukee ja ohjaa luokanopettajaa tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa. - Laatii oppimissuunnitelmia, pedagogisia selvityksiä ja HOJKS:ia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja luokanopettajan kanssa. - Seuraa erityisopetukseen siirretyn oppilaan opiskelutilannetta ja antaa henkilökohtaista ohjausta ja tarvittaessa opetusta. - Osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän työhön Terveydenhoitaja - On vastuussa oppilaan kasvun ja kehityksen seurannasta sekä terveyden edistämisestä. - Valvoo koulun ja kouluympäristön terveydellisiä oloja ja toimii kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijana. - Vastaa akuuttien sairauksien ensiavusta, neuvonnasta sekä hoitoon ohjaamisesta. - Toimii opettajien ja muun henkilökunnan ensiapuvalmiuksien asiantuntijana. - Ennaltaehkäisee sairauksia ja vastaa rokotustoiminnasta. - Toimii oppilashuoltoryhmässä alansa asiantuntijana Muu henkilökunta (siistijät, keittäjät, talonmiehet ym.) - Tukee ja toteuttaa koulun kasvatustoimintaa ( tapakasvatus) - Tiedottaa havaitsemistaan oppilaiden käyttäytymiseen liittyvistä epäkohdista. - Vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön onnistumisesta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 10

11 LIITTEET 1. Ohjaussuunnitelma visuaalisesti Alakoulun ohjauskansio Sivu 11

12 2. Koululaisen uni Koululaisen unen tarve on keskimäärin noin tuntia yössä. Lapsi tarvitsee riittävästi unta kasvaakseen ja kehittyäkseen. Unta tarvitaan myös oppimiseen, koska unen aikana asioiden mieleen painaminen paranee ja nukkuessa aivot palautuvat valveillaolon virikepaljoudesta. Koululaisella väsymys tulee esiin heikentyneinä oppimissuorituksina, keskittymiskyvyn häiriöinä, ärtyneisyytenä ja rauhattomuutena sekä tunteiden ailahtelevuutena. Päiväväsymys saattaa lisätä tapaturma-alttiutta ja väsyneellä lapsella voi ilmetä myös päänsärkyä ja huimausta. Lapsen uni-valverytmi ei ole tavallisesti kohdallaan, jos hän kärsii unettomuudesta tai väsymyksestä. Unen tuloa ja sen laatua parantaa nukkuma-aikojen säännöllisyys. Koululainen ei osaa itse arvioida illalla valvomisen aiheuttamaa seuraavan päivän väsymystä. Vanhempien tehtävänä onkin sopia nukkumaanmenoajasta lapsen kanssa ja huolehtia ajan noudattamisesta. Lapselle kannattaa ilmoittaa etukäteen nukkumaanmenon lähestymisestä, jotta hän voi lopetella leikkinsä rauhassa ja varautua iltatoimiin. Kiireetön iltapala-aika ja jutteleminen ovat turvallisia hetkiä, ja niiden aikana kannattaa keskustella lapsen mielessä olevista asioista. On hyvä, jos perheenjäsenten vuorokausirytmit ovat sopusoinnussa siten, että yhdessäololle jää aikaa ennen nukkumaanmenoa. Lapsen unen saantia helpottavat samankaltaiset, samassa järjestyksessä ja samaan aikaan toteutuvat iltatoimet. Jos lapsi nukahtaa 15 minuutissa ja nukkuu levollisesti unentarvetta vastaavan ajan, uni on hyvää. Aamulla hyvin nukkunut lapsi on virkeä ja valmis päivän toimintoihin. Jos lapsi ei jaksa aamuisin nousta sängystä, saattaa se olla merkki kasaantumassa olevasta univelasta. Tällöin lapsen unen määrää lisäämällä voidaan seurata helpottaako tilanne. Tavallisesti lapsi omaksuu viikossa uuden nukkumisrytmin tuntiessaan olonsa turvalliseksi nukkumaanmenohetkellä. Jos koululainen kokee maanantaiaamujen herätykset vaikeina, kannattaa viikonloppuisinkin noudattaa samanlaista päivärytmiä kuin viikolla. Poikkeukset nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa muodostuvat juhlahetkiksi esimerkiksi yökylässä ollessa, kun arki on säännöllistä. Päivi Hätönen, terveydenhoitaja LÄHTEET: Erkki Kronholm, Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu , päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Saarenpää-Heikkilä, LL, erikoislääkäri. Alakoulun ohjauskansio Sivu 12

13 3. Koululaisen ravitsemus Nykytiedon mukaan säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta suositeltavaa. Säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen samoihin aikoihin ja yhtä monta kertaa. Säännölliseen ateriarytmiin kannattaa totutella jo lapsena, sillä nuorena opitut tavat luovat pohjan tasapainoiselle ja kohtuulliselle syömiselle myös aikuisiässä. Lapset eivät pysty syömään yhtä suuria annoksia kuin aikuiset eivätkä myöskään pysty käyttämään hyväkseen elimistön energiavarastoja yhtä tehokkaasti. Sen vuoksi energian tulisi jakautua pää- ja väliaterioiden, aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, kesken tasaisemmin kuin aikuisilla. Ruokavalion terveellisyyden ratkaisevat jokapäiväiset valinnat. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää täysjyväviljavalmisteita, perunaa, kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja. Siihen kuuluu myös maitovalmisteita, mieluiten rasvattomia tai vähärasvaisia sekä kalaa, vähärasvaista lihaa ja kananmunia. Myös kasviöljyt ja niitä sisältävät levitteet kuuluvat suositeltavaan ruokavalioon. Runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden päivittäistä käyttöä tulee vähentää. Lautasmallista on apua tasapainoisen aterian koostamisessa. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla tai lämpimällä kasvislisäkkeellä. Neljännes lautasesta on perunaa, riisiä tai pastaa ja loppu neljännes jää liha-, kana-, muna- tai kalaruoalle. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu leipää, jonka päällä on pehmeää kasvirasvalevitettä. Annos marjoja tai hedelmä jälkiruokana täydentävät aterian. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monissa tapauksissa samalla tavoin kuin hyvä ruokavalio ja se vaikuttaa myös ravinnon tarpeeseen. Molempien terveysvaikutukset täydentävät toisiaan eikä niitä ole syytä pitää toistensa vaihtoehtoina. Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään 60 minuuttia liikuntaa päivittäin. Tähän kuuluu sekä kevyttä että kuormittavaa liikuntaa ja se voidaan jakaa lyhyemmiksi jaksoiksi päivän ajalle. Fyysisen aktiivisuuden tulisi olla mahdollisimman monipuolista, jotta kaikki fyysisen kunnon osatekijät kehittyisivät. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lasten normaalille kasvulle sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnolle, lihasvoimalle, notkeudelle ja motorisille taidoille. Lisäksi liikunta kasvuiässä vahvistaa luita ja tukikudoksia, jolloin aikuisiässä luiden tiheys on mahdollisimman suuri. Liikunta on myös tärkeä tekijä lasten ja nuorten painonhallinnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti päivittäin, ainakin viisi annosta eli yhteensä n. 400 g. Vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita viljavalmisteita, kuten puuroa tai mysliä, on suositeltavaa syödä päivittäin. Maitovalmisteista kannattaa käyttää rasvattomia ja vähärasvaisia (1 % rasvaa), joita suositellaan nautittavaksi noin puoli litraa päivässä. Rasvatonta maitoa tai piimää on hyvä nauttia päivittäin ruokajuomana. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja valita vähemmän sokeria sisältävät valmisteet. Ruokavaliota voidaan täydentää 2 3 viipaleella vähärasvaista (20 %) ja vähäsuolaista (0,7 %) juustoa. Rasvaisia juustoja, kermoja, Alakoulun ohjauskansio Sivu 13

14 jäätelöä, myös kasvirasvajäätelöä, sekä vanukkaita ja vaahdotettavia kasvirasvavalmisteita tulisi nauttia harvoin. Maitovalmisteiden sisältämä rasva on pääasiassa kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa nousee helposti liian suureksi. Kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Liha ja kala on hyvä kypsentää ilman rasvaa, kermaa ja leivitystä. Peruna on monipuolinen ruoka-aine ja sitä suositellaan syötäväksi keitettynä, soseena tai uunissa kypsennettynä ilman rasvalisäystä. Rasvassa paistettuja perunoita, erilaisia kermaperunoita, ranskanperunoita sekä perunalastuja ja muita vastaavia tuotteita suositellaan syötäväksi harvoin. Päivittäisessä ruokavaliossa leivälle on hyvä laittaa kasviöljypohjaista rasiamargariinia tai levitettä. Salaatteihin kannattaa lisätä pieni annos öljypohjaista kastiketta. Ruoanvalmistukseen ja leivontaan suositellaan kasviöljyä, rasiamargariineja, pehmeitä kasvirasvalevitteitä tai juoksevia kasviöljyvalmisteita. Rypsiöljy on erityisen suositeltavaa monipuolisen rasvahappokoostumuksensa vuoksi. Sokerin ja paljon sokeria sisältävien elintarvikkeiden runsasta käyttöä tulee välttää, esim. makeiset, suklaa, maustetut jogurtit, vanukkaat, hillot ja makeat leivonnaiset. Juomista runsassokerisia ovat useimmat mehut ja virvoitusjuomat. Janojuomaksi soveltuu parhaiten vesi. Jos ruokaan käytetään suolaa sisältäviä aineksia, kuten makkaraa, juustoa tai marinoituja liha- ja kalavalmisteita, suolaa ei yleensä tarvitse erikseen lisätä. Runsassuolaisia elintarvikkeita suositellaan syötäväksi vain harvoin. Erityisesti liharuoista, makkaroista, lihaleikkeleistä ja leivistä saadaan runsaasti suolaa. Lisäksi erilaiset mausteseokset, liemivalmisteet sekä maustekastikkeet, kuten soijakastike, sinappi ja ketsuppi, sisältävät paljon suolaa. Erittäin runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita ovat esim. suolapähkinät, popcornit, sillit, eräät juustot, kestomakkarat, kylmäsavustettu kala ja liha sekä eräät säilötyt kasvikset, kuten oliivit ja suolakurkut. Päivi Hätönen, terveydenhoitaja LÄHDE: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki. Edita Prima Oy. Hätönen, P., Savioja, J Kouluruoka on tavallista, joskus epämiellyttävää ja joskus hyvää" Kolmas- neljäsluokkalaisten ajatuksia kouluruokailusta. Opinnäytetyö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Alakoulun ohjauskansio Sivu 14

15 4. Milloin alakouluikäisestä pitää huolestua 1. Lapsi laiminlyö koulunkäynnin, koulunkäynti ei kiinnosta tai koulumenestys on heikko (ja syynä ei ole oppimisvaikeudet). 2. Lasta kiusataan, hän kiusaa muita tai hänellä on ristiriitoja muiden oppilaiden ja opettajien kanssa. 3. Lapsi on levoton, häiritsee tunnilla tai hänellä on keskittymisvaikeuksia. 4. Lapsi on arka, syrjäänvetäytyvä tai aggressiivinen. 5. Lapsella on psykosomaattisia oireita. Lapsi valittaa jatkuvasti esim. maha- tai pääkipua. 6. Lapsi pelkää tulla kouluun. 7. Lapsen kotona on vaikeaa: ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa, omaa tai vanhempien päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, avioero, muu perhekriisi, perheväkivaltaa, kuolemantapaus tms. 8. Lapsella on muissa ihmissuhteissa kupruja. 9. Lapsen vapaa-aikaan liittyvät asiat huolestuttavat. Huolien ilmetessä vanhemmat voivat ottaa yhteyttä: Luokanopettajaan: Terveydenhoitajaan: Koulukuraattoriin: Koulupsykologiin: Lasten, nuorten- ja perheiden sairaanhoitajaan: Lastensuojelun sosiaalityöntekijään: Natalia Peltola, koulukuraattori Alakoulun ohjauskansio Sivu 15

16 5. Kun läksyt ovat tekemättä toistuvasti Koulussa: sopimus oppilaan ja perheen kanssa läksyjen määrästä sekä tekoajasta ja - tavasta perheen tukemisvalmiuksien huomioonottaminen opettajan kontrolli varmistus läksynä olevan asian tuttuudesta annetaan läksyt kirjallisena esim. reissuvihkoon Kotona: sovittu aika ja paikka läksyjen teolle ärsykkeiden poistaminen tauotus tarvittaessa tuen tarve alussa autetaan enemmän apu saatavilla pyrkimys kuitenkin itsenäisyyteen Tärkeää on, että lapsi näkee vanhempien ja opettajan tekevän säännöllistä yhteistyötä. Liisa Rahunen, erityisopettaja Alakoulun ohjauskansio Sivu 16

17 6. Lukutekniikoita Tässä olisi muutamia vinkkejä opiskeluun. Niitä kannattaa kokeilla ja miettiä mikä tuntuu itselle parhaalta. Näitä kaikkia osa-alueita voi myös harjoitella. Uuden kappaleen lukeminen 1. Lue ensin otsikot. 2. Katso kuvat ja mieti miten ne liittyvät otsikoihin. 3. Lue teksti läpi. 4. Lue teksti toiseen kertaan läpi ja alleviivaa tärkeät asiat. Teksteissä on paljon asiaa. Niissä olevia kaikkia tietoja ei voi mitenkään muistaa eikä aina kannatakaan opetella ulkoa. Teksteistä voi etsiä tukisanoja. Ne alleviivataan tai ne ympyröidään tekstistä. Myös ajatuskartan teko on hyödyllistä, jos lukijan vahvuutena on visuaalinen hahmottaminen. Luetusta tekstistä voi tehdä myös tiivistelmän, johon kirjoittaa omin sanoin yhteenvedon. Yhteenvedon voi tehdä joka kappaleesta (etsi olennaisin tieto ja paina mieleesi tekstin pääasiat). Tekstien asiat voi myös muotoilla itselleen ymmärrettävämmiksi. 1. Lue kappale. 2. Kysy itseltäsi kysymyksiä pääasiasta ja yksityiskohdista. 3. Pue pääasia lauseeksi eli tee vastaukset kysymyksiisi omin sanoin. 4. Opettele vastaukset. Ennakointi Pohdi odotuksia tekstin sisällöstä, aktivoi aikaisemmat tietosi aiheesta, muodosta mielessäsi kysymyksiä, joihin odotat tekstin vastaavan. Selventäminen Etsi tekstistä vaikeat käsitteet ja selvitä niiden merkitys ennen kuin jatkat lukemista. Takaisin palaaminen 1. Pysähdy tarvittaessa. 2. Kysy itseltäsi kysymyksiä tekstiin liittyen (mistä kerrotaan, mitä yritetään saavuttaa, tärkeimmät vuosiluvut ym. pikkutieto jne.). 3. Opi huomaamaan, mihin kysymyksiin et osaa vastata. 4. Opettele palaamaan tekstiin systemaattisesti. Vesilahdessa Liisa Rahunen, EO, KM Alakoulun ohjauskansio Sivu 17

18 7. Vaikeuksia matematiikassa Vaikeudet matematiikassa voivat olla käsitteisiin liittyviä ongelmia lukujonotaidot kymmenylitys kertotaulut sanalliset tehtävät matemaattinen päättely mittaaminen, aika Vaikeudet näkyvät esimerkiksi laskemisen hitautena sormien käyttönä lukusuoran tuottamisen apuna samanlaisina virheinä kertotaulujen muistamattomuutena mittayksiköiden ymmärtämisen ja käsittelyn hankaluutena kielteisenä asenteena matematiikkaa kohtaan kasvavana vaikeutena seurata matematiikkaa samassa tahdissa muun luokan kanssa Mitä opettaja voi tehdä? puutu havaitsemiisi oppimisvaikeuksiin heti harkitse tarkkaan, mihin taitoihin opetus kannattaa painottaa opeta ongelmanratkaisua ja uusia strategioita lisää yhteistä pohdintaa ja ajattelun näkyväksi tekemistä varmista että perusasiat osataan, ennen uuden opettamista anna aikaa oppimiseen mallinna kertausta ja toistoa havainnollista ja visuaalista pitkään työskentelyä lukualueella 0-20 Alakoulun ohjauskansio Sivu 18

19 8. Mitä tehdä kun matematiikka tökkii? Lukujonon harjoittelua - lukujonon luetteluharjoituksia - pelit ja tehtävät, joissa tarvitaan lukujonoa - laulut, leikit, lorut, joissa lukuja luetellaan suoraan - leikit ja kilpailut, joissa pisteitä, askeleita, esineitä tms. lasketaan - korttipelit, lautapelit, kalenterit, yhdistä pisteet ja paljasta kuva - erilaiset mittarit Kertotaulun harjoittelua - yhteenlaskun avulla selvennys - ajatuksellinen hyppiminen lukujonossa (4,8,12,16, ) - pelit - kertotaulut esillä luokassa toistojen kautta visuaalinen oppiminen Sanalliset tehtävät 1. Lue. 2. Mieti, mitä sait selville? 3. Kuvittele/Piirrä. 4. Mieti mitä kysytään? 5. Mikä laskutoimitus on kyseessä? 6. Muodosta lauseke ja laske se. 7. Kirjoita vastaus. Alakoulun ohjauskansio Sivu 19

20 Matematiikan sanallisen tehtävän ratkaiseminen Taikurilla on 12 jänistä. Niistä karkaa 7. Kuinka monta jänistä taikurille jää? Lue tehtävä huolellisesti. Alleviivaa kysymys Kuinka monta jänistä taikurille jää? Piirrä kuva laskutehtävästä. Mikä laskutoimitus sopii tilanteeseen? + -. : Ympyröi -! Kirjoita lauseke 12-7 Laske lasku huolellisesti 12-7=5 Lue vielä kysymys. Onko tulos järkevä? Merkitse vastaus Vastaus: Taikurille jää 5 jänistä. Alakoulun ohjauskansio Sivu 20

21 9. Läksyn lukeminen Aloita näin: Lue otsikot Tutki kuvat ja kuvatekstit Lue tiivistelmä Mieti, mitä tiedät asiasta etukäteen Jatka eteenpäin: Lue tekstin kappaleet ainakin kaksi kertaa Mieti, mikä on tekstin pääasia Lopuksi: Kertaa vielä tärkeimmät asiat Pohdi, mitä opit Merkitse rasti ruutuun, kun homma on hoidettu! ma ti ke to pe Koulussa: 1. Merkitse läksyt. 2. Varmista, että läksykirjat ovat repussasi. Kotona: 1. Lue läksyt ohjeen mukaan. 2. Pakkaa kirjat reppuun jo illalla. Alakoulun ohjauskansio Sivu 21

22 10. Oppilaan oma lukukortti OPPILAAN OMA LUKUKORTTI (Mukaeltu Takala & Konttu, 2006 (toim): luki-vaikeudesta lukitaitoon ja työkirja: Oma oppimisvalmentaja. Kuntoutussäätiö) ENNEN LUKEMISTA sammutan kaikki tekniset apuvälineet otan hyvän asennon silmäilen tekstin ja sisällysluettelon ja ennakoin tekstisisällön pohdin, mitä tiedän aiheesta LUKEMISEN AIKANA pidän ajatukseni tekstissä kokoajan ja yritän ymmärtää lukemaani pysähdyn välillä miettimään, olenko ymmärtänyt kaiken alleviivaan tekstin pääkohdat teen muistiinpanoja tekstistä toistan lukemaani tekstiä ääneen tauotan lukemista LUKEMISEN JÄLKEEN mietin ymmärsinkö kaiken lukemani, jäikö joku kohta epäselväksi? epäselvän kohdan luen vielä uudestaan mietin, mitä kaikkea muistan tekstistä mietin, mitkä ovat tekstin olennaisimmat ja tärkeimmät osat teen tekstistä käsitekartan tai lyhyen yhteenvedon lopuksi käyn muistiinpanot ja alleviivaukset vielä läpi ja mietin, osaisinko kertoa tekstin sisällön niiden avulla Alakoulun ohjauskansio Sivu 22

23 11. Tutustutaan koulun ammatteihin. Lue oppilaille vihjeet yksi kerrallaan. Oppilaat arvaavat, mikä ammatti voisi olla kyseessä. Arvaa kuka? Hänen työhuoneessaan on kirjoituspöytä, tietokone ja monenlaisia papereita. Hän auttaa rehtoria ja opettajia monenlaisissa asioissa. Hän joutuu vastaamaan usein puhelimeen. Monissa kouluissa hänen tehtävänään on tulostaa oppilaiden todistukset. KANSLISTI Hänen taskussaan on paljon avaimia. Hän tuntee koulun jokaisen sopen. Hän osaa käyttää monenlaisia työkaluja ja tekee paljon korjaushommia. Talvella hän tarttuu usein lumilapioon. VAHTIMESTARI Tapaat hänet koulussa joka päivä. Hänellä on usein melkoinen jauhopeukalo. Hän auttaa meitä jaksamaan pitkän koulupäivän. Hänen työvälineitään ovat esimerkiksi raastimet, paistinlastat ja vatkaimet. KEITTÄJÄ Tämän henkilön tapaat päivän aikana usein. Hän on mielissään, jos puhdistat ylimääräiset lumet vaatteistasi ennen sisälle tuloa. Hän on hyvä metsästämään villakoiria. Luokan liitutaulun hän osaa taikoa hohtavan puhtaaksi. SIISTIJÄ Tämä henkilö ei tee opetustyötä, mutta hän tapaa monia oppilaita päivän aikana. Hän osaa toimia oikein monenlaisissa hätätilanteissa. Hän on opiskellut sairaanhoito-oppilaitoksessa. Hän käyttää työssään vaakaa, mittanauhaa ja neulaa. TERVEYDENHOITAJA Alakoulun ohjauskansio Sivu 23

24 Tämä henkilö on opiskellut pitkään yliopistossa. Hän ei ole koululla joka päivä. Hän pukeutuu usein valkoisiin vaatteisiin. Hän tietää paljon sairauksista ja hänellä on lupa kirjoittaa reseptejä. KOULULÄÄKÄRI Tämän henkilön tapaat koulussa joka päivä. Hänen työpäivänsä ei ole koskaan samanlainen. Hän on opiskellut yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on hakeutunut ammattiin, koska hän pitää lapsista ja opettamisesta. LUOKANOPETTAJA Tämä henkilö on usein aikaisemmalta ammatiltaan luokanopettaja. Hänellä on omatyöhuone, jossa on tietokone ja paljon papereita. Kesän aikana hän tekee lukujärjestykset koko koululle. Hän on opettajien esimies. REHTORI Hän tekee opetustyötä. Hänen tunneillaan on tavallista vähemmän oppilaita. Jos sinulta on vielä ärrä kateissa, tämä henkilö voi auttaa sinua etsinnöissä. Hän on erikoistunut oppimisvaikeuksiin. ERITYISOPETTAJA Hän ei ole koululla joka päivä. Hän ei ole opettaja, mutta tietää paljon oppimisesta. Hän ei ole lääkäri, mutta tekee paljon tutkimuksia. Voit kertoa hänelle huolistasi luottamuksellisesti. KOULUPSYKOLOGI Hän on opiskellut pitkään yliopistossa. Hän tekee tarkkaa käsityötä. Hänen huoneestaan kuuluu koneiden ääniä. Hammaspeikot pelkäävät häntä. HAMMASLÄÄKÄRI Alakoulun ohjauskansio Sivu 24

25 Alakoulun ohjauskansio Sivu 25

26 12. Minusta tulee isona ammattikortit Oppilas käy korttien avulla eri ammatteja läpi. Kortteihin on koottu ammatteja, jotka ovat melko konkreettisia ja helppoja hahmottaa. Oppilas lukee kortista ammatin ja rengastaa kiinnostustaan vastaavan hymynaaman. Näin hän käy kaikki kortit läpi. Hän voi etsiä ammatinkuvauksia netistä tai luokassa voidaan keskustella eri ammateista. Itseä kiinnostavat ammatit kootaan erilliselle koontikortille. Näistä ammateista valitaan kolme kiinnostavinta ammattia tarkemman tutkiskelun pohjaksi. Luokassa voidaan muodostaa ryhmiä tai työpareja, jotka miettivät mitä taitoja valituissa ammateissa tarvitaan ja millaista koulutusta valittuihin ammatteihin vaaditaan. Lopuksi kaikki oppilaat kirjoittavat ohjatun työhakemuksen omaan toiveammattiin. Opettaja lukee työhakemukset ja kokoaa, mihin ammatteihin oli hakijoita. Tehtävän lopuksi voidaan koota kaikkien omat toiveammatit taululle erilliseen meistä tulee isona -julisteeseen. Kortteja voidaan käyttää myös äidinkielen kirjoitusten pohjana. Oppilaat voivat valita itselleen yhden ammattikortin, josta kirjoittavat lyhyen tarinan. Kuvaamataidon tunnilla kortteja voi käyttää apuna virittäydyttäessä unelmatyö-tehtävään. Korttien avulla voi olla teemaviikkoja. Pidetään jotakin ammattikorttia viikon ajan esillä ja pohditaan sillä viikolla siihen ammattiin liittyviä asioita. Voidaan katsoa -sivustolta myös ammattiin liittyviä videoita. Korttien avulla voidaan myös muodostaa pareja. Jokainen saa nostaa itselleen yhden kortin. Oppilaan tulee etsiä toinen saman alan työntekijä ammattiin liittyvien kysymysten avulla. Korttia ei saa näyttää toiselle. Oppilas kiertää luokassa ja esittää kysymyksiä, joilla yrittää selvittää, mitä kukin tekee työkseen. Oppilas ei voi kysyä suoraan, oletko esim. autonkuljettaja, vaan esimerkiksi mikä on tärkein työvälineesi? Päivi Palmu, opinto-ohjaaja Alakoulun ohjauskansio Sivu 26

27 Alakoulun ohjauskansio Sivu 27

28 Alakoulun ohjauskansio Sivu 28

29 Alakoulun ohjauskansio Sivu 29

30 Alakoulun ohjauskansio Sivu 30

31 Alakoulun ohjauskansio Sivu 31

32 Alakoulun ohjauskansio Sivu 32

33 Alakoulun ohjauskansio Sivu 33

34 Alakoulun ohjauskansio Sivu 34

35 Alakoulun ohjauskansio Sivu 35

36 13. Työhakemuksen pohja ammattikorteille TYÖHAKEMUS Nimi: Osoite: Puhelinnumero: HAEN TYÖTÄ Luin Sanomalehdestä teillä avoimena olevasta työpaikasta. Minun nimeni on. Käyn koulua. Harrastan. Vapaa-aikanani. Koulussa pärjään hyvin ja. Olen luonteeltani ja. Perheeseeni kuuluu. Ystävieni mielestä olen ja. Käyttäydyn koulussa. Tietokoneella osaan. Kielitaitoni on. Minä sopisin kyseiseen tehtävään, koska olen. Minulle on tärkeää elämässä. Haluaisin tulevaisuudessa. Lopuksi haluaisin sanoa. Tulen mielelläni käymään, jotta voitte tutustua minuun paremmin. Päivämäärä.. Ystävällisin terveisin, Allekirjoitus Nimen selvennys Alakoulun ohjauskansio Sivu 36

37 14. Meistä tulee isona - juliste Alakoulun ohjauskansio Sivu 37 Päivi Palmu, opinto-ohjaaja

38 15. Perusopetuksen oppilaanohjaukseen liittyvä Suomen lainsäädäntö Suomen perustuslaki 1999/731 Kuntalaki 1995/365 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 Henkilötietolaki 1999/523 Perusopetuslaki 1998/628 Perusopetusasetus 1998/852 Lukiolaki 1998/629 Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/63 Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta 2008/30 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2008/812 Lastensuojelulaki 2007/417 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoidenvastaanotosta 1999/493 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 1991/1161 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519 Kansanterveyslaki 1972/66 Työsopimuslaki 2001/55 Työturvallisuuslaki 2002/738 Terveydensuojelulaki 1994/763 Työterveyshuoltolaki 2001/1383 Alakoulun ohjauskansio Sivu 38

39 16. Itsearviointilomakemalli ITSEARVIOINTI Luokat 1-2 Oppilas: Luokka: Lukuvuosi: Rastita arviosi mukainen vaihtoehto. Oppilas vastaa ylempiin laatikoihin, opettaja alempiin. KÄYTTÄYTYMINEN Noudatan koulun sääntöjä lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Olen reilu kaveri, en ärsytä enkä kiusaa Olen ystävällinen kaikille Noudatan hyviä ruokailutapoja TYÖSKENTELY Annan toisille työrauhan lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Osaan työskennellä ja toimia ohjeen mukaan Osaan työskennellä kaikkien kanssa Keskityn minulle annettuihin tehtäviin enkä puuhaa muuta Jaksan kuunnella ja seurata opetusta Huolehdin kotitehtävistäni Teen siistiä ja huolellista työtä Alakoulun ohjauskansio Sivu 39

40 KOULUVIIHTYVYYS Käyn mielelläni koulua lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Saan tarpeeksi aikuisten huomiota koulussa Saan koulussa apua oppimisen pulmissa Minulla on kavereita koulussa Minua kiusataan koulussa Minä kiusaan koulussa ei ei kyllä kyllä ITSETUNTEMUS Missä asioissa olen hyvä koulussa? Ympyröi! Mitkä asiat tuottavat sinulle vaikeuksia koulussa? Merkitse rasti! Kirjoittaminen Lukeminen Matematiikka Musiikki Liikunta Luonnontieto Kuvataide Käsityö Yhdessä toimiminen Jokin muu, piirrä tai kirjoita: Päiväys Luokanopettaja Nähnyt Huoltajan allekirjoitus ITSEARVIOINTI Luokat 3-6 Alakoulun ohjauskansio Sivu 40

41 Oppilas: Luokka: Lukuvuosi: Rastita arviosi mukainen vaihtoehto. Oppilas vastaa ylempiin laatikoihin, opettaja alempiin. KÄYTTÄYTYMINEN Noudatan koulun sääntöjä lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Olen kohtelias kaikille Autan muita Olen luotettava TYÖSKENTELY Annan toisille työrauhan Osaan työskennellä itsenäisesti Osaan työskennellä kaikkien kanssa Osallistun aktiivisesti tuntityöskentelyyn Huolehdin kotitehtävistäni Huolehdin tavaroistani Teen siistiä ja huolellista työtä KOULUHYVINVOINTI Käyn mielelläni koulua Koulumatkani on turvallinen Minulla on kavereita koulussa Tunnen oloni koulussa turvalliseksi Saan tarpeeksi aikuisten huomiota koulussa Tulen hyvin toimeen koulun aikuisten kanssa Voin oppitunneilla rauhassa keskittyä oppimiseen Minua kiusataan koulussa Minä kiusaan koulussa ei ei kyllä kyllä Alakoulun ohjauskansio Sivu 41

42 OPPIMINEN Miten opin parhaiten? Rastita kaksi sinulle parhaiten sopivaa oppimistapaa. katselemalla lukemalla kuuntelemalla itse tekemällä ja kokeilemalla keskustelemalla tehtäviä tekemällä Vastaa kysymyksiin: Missä asioissa olen hyvä? Mitkä asiat tuottavat minulle vaikeuksia koulussa? Missä asioissa kaipaan apua koulun aikuisilta? Mitä haluaisin oppia? Mitä harrastan? Missä ammateissa haluaisin toimia aikuisena? Päiväys Luokanopettaja Nähnyt Huoltajan allekirjoitus (Mukaeltu malli Kokemäen kaupungin itsearviointilomakkeesta Ohjausuunnitelma, Kokemäen kaupunki 2010)) Alakoulun ohjauskansio Sivu 42

43 17. Joskus tarvitsee elämän pohtimiseen apua Tutustu seuraaviin nettisivuihin. Sivuilta löydät tietoa kasvamiseen ja kehittymiseen liittyvistä asioista. Käy itsenäisesti läpi sivut ja kirjaa lyhyesti osoitteen perään, mihin asioihin saa apua kyseiseltä sivulta. Tutustu, tutki ja lue rauhassa sivuja. Tee joka sivulla jokin tehtävä tai lue joku juttu tai artikkeli. Osoite: Aihe, teema, sisältö: Alakoulun ohjauskansio Sivu 43 Päivi Palmu, opinto-ohjaaja

44 18. Oppimistyylianalyysi / alakoulun ohjaus-koulutus Nimi: Koulu ja luokka: Ympyröi jokaisesta kysymyksestä se vaihtoehto, joka eniten kuvaa opiskelutottumuksiasi. Kun keskityn, työskentelen tai opiskelen, haluan ympäristön olevan 1. a) täysin hiljainen b) hieman meluisa. Keskityn paremmin, kun TV tai radio ovat taustalla auki. c) melko hiljainen, mutta vähäiset äänet taustalla eivät häiritse minua. 2. a) kirkkaasti valaistu b) himmeästi valaistu c) valaistuksella ei ole merkitystä keskittymiseni kannalta. Kun teen tehtäviä kotona tai koulussa 3. a) haluan tehdä tehtävän loppuun saakka, ennen kuin voin aloittaa uutta tehtävää b) pidän taukoja ja teen välillä muita asioita tai tehtäviä c) molemmat vaihtoehdot (a ja b) tuntuvat sopivan opiskelutottumuksiini. 4. a) kenenkään ei tarvitse muistuttaa minua tehtävien teosta b) opettaja tai vanhemmat muistuttavat minua usein tehtävien teosta c) muistan yleensä tehdä tehtäviä ilman muistutusta, mutta joskus muut joutuvat muistuttamaan minua. 5. a) pidän siitä, että luokassa on selvät säännöt ja toimintatavat, joita aina noudatetaan b) pidän siitä, että toimintatapoja ja työskentelymuotoja vaihdellaan silloin tällöin c) molemmat edellisistä tuntuvat sopivan tai olevan merkityksettömiä minulle. 6. a) en voi syödä tai juoda samanaikaisesti, sillä silloin en voi keskittyä b) syön, juon tai napostelen jotakin, sillä silloin pystyn keskittymään tekemääni tehtävään paremmin c) syöminen ja juominen eivät häiritse eivätkä toisaalta auta minua keskittymään paremmin. Alakoulun ohjauskansio Sivu 44

45 Kun olen koulussa 7. a) noudatan annettuja ohjeita ja sääntöjä tarkasti b) teen usein vastoin sääntöjä, sillä haluan tehdä asiat omalla tavallani c) yleensä noudatan ohjeita ja sääntöjä, mutta silloin tällöin haluan tehdä asioita omalla tavallani, vaikka se olisi sääntöjen vastaista. Kokeissa ja testeissä 8. a) yleensä jännitän b) yleensä en jännitä c) joskus jännitän, joskus en. Työskentelen ja opiskelen parhaiten silloin, kun 9. a) työskentelen yksin b) työskentelen parin kanssa tai ryhmässä c) yksilö- ja ryhmätyöskentely sopivat minulle yhtä hyvin. Kun opettaja kysyy kysymyksen 10. a) minun on ensin hieman pohdiskeltava vastausta kysymykseen, ennen kuin haluan vastata b) vastaan heti opettajan kysymykseen c) yleensä mietin ensin, mutta silloin tällöin saatan vastata kysymykseen heti. 11. Kuinka muistat ja ymmärrät, eli opit opetetun asian parhaiten? Merkitse numeroin 1-4 seuraavat vaihtoehdot siten, että 1 = tällä tavoin opin parhaiten 2 = tällä tavoin opin toiseksi parhaiten jne.. kuuntelemalla, kun opettaja selittää asian. katsomalla opettajan taululle piirtämiä ja kirjoittamia asioita tai katsomalla esim. kuvia tai televisiota. tekemällä itse tehtäviä. kokeilemalla käytännössä sen, mitä opettaja opettaa. Alakoulun ohjauskansio Sivu 45

46 Tulkintaohjeita opettajalle 1. Tarkista vastaukset seuraavasti kirjaimilla merkiten: a) vastaus = A eli analyyttinen b) vastaus = H eli holistinen c) vastaus = J eli joustava 2. Laske kirjainten määrä. Jos A vastauksia on eniten, on kyseessä analyyttinen tiedonkäsittelijä (yksityiskohtien kautta oppiva), eniten H vastauksia on holistisella tiedonkäsittelijällä (kokonaisuuksien kautta oppiva) ja eniten J vastauksia on joustavilla oppijoilla (oppii sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien kautta). Mikäli J-tyypillä on selvästi enemmän A-vastauksia verrattuna H-vastauksiin, hän on joustava analyyttinen J/A. Mikäli H vastauksia on A vastauksia enemmän, kyseessä on joustava holistinen J/H. Huom! vai 5-10 % oppilaista edustaa selkeästi ääripäitä! 3. Valitse sopiva oppimistyyliryhmä seuraavasti: Kahtiajako analyyttiset holistiset Joustavien kohdalla tarkastele erityisesti vastauksia kysymyksiin 1, 4, 5 ja 9: yleensä analyyttiset pitävät hiljaisesta työskentelystä, holistisia taustahäly ei häiritse yleensä analyyttiset ovat itseohjautuvia, kun holistisia pitää muistutella tehtävien tekemisestä yleensä analyyttiset pitävät säännöistä ja rutiineista, holistiset kaipaavat vaihtelua yleensä analyyttiset haluavat työskennellä yksin, jos saavat valita, holistiset pitävät pari- ja ryhmätöistä Huom! Joustavilla oppilailla on helppo tasata ryhmien kokoa! Tämä analyysi on tehty työvälineeksi opettajille oppimistyylin nopeaa selvittämistä varten. Analyysi pohjautuu Barbara Prashnigin oppimistyyliteoriaan sekä tutkija Sanna Hartikaisen tekemään oppimistyylianalyysiin, mutta ei ole mitenkään tieteellisesti testattu! Oppimistyylianalyysin on muokannut Päivi Ikonen (lähteet: Barbara Prashnig 1996, Sanna Hartikainen 2006) Alakoulun ohjauskansio Sivu 46

47 19. Auditiivinen, kinesteettinen ja visuaalinen oppimistyyli Auditiivinen oppiminen Auditiivisella oppimisella tarkoitetaan kuulohavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella henkilöllä korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Auditiivisella oppijalla on tarkat korvat ja hän tallentaa havaintonsa kuulokuvien muotoon. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Auditiivisesti orientoitunut pitää siitä, että esimerkiksi luennolla asiat kerrotaan hänelle. Lisäksi hän usein rakastaa myös omaa ääntään. Auditiivinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat kuulostavat. Auditiivisesti suuntautunut ei elehdi, vaan selittää paljon ja järjestelmällisesti. Hän etenee hitaasti, koska hän puhuu mielessään asiat ja toistaa myös toisen puheen. Kommunikoidessaan hän kääntää mielellään päätään siten, että kuulee paremmin. Auditiivinen ihminen oppii sanallisten ohjeiden avulla ja toistaa (puhuu) asiat mielessään. Rytmi ja musiikki saattavat helpottaa oppimista. Auditiivisesti suuntautunut nauttii vuoropuhelusta ja selittämisestä. Hän esimerkiksi etsii sanallisia selityksiä ongelmaratkaisuille. Seuraavassa muutamia niksejä, joita auditiivisesti suuntautunut voi käyttää avukseen opiskellessaan: Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, se häiritsee kuuntelemista. Sanele itse nauhalle, mitä haluat oppia. Kuuntele nauhoitustasi. Tee lyhyt yhteenveto vielä kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. Opiskellessasi yritä minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet. Kinesteettinen oppiminen Kinesteettisellä oppimisella tarkoitetaan tuntohavaintoon perustuvaa oppimista. Kinesteettinen oppija oppii tunnustellen ja kokemuksen kautta parhaiten. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai liike tuntuu. Esimerkiksi miltä vaatteet tuntuvat hänen päällään tai millaiselta tuoli tuntuu istua. Opiskelutilanteessa esimerkiksi tenttiin lukiessa tämä tarkoittaa, että ympäristön pitäisi tuntua mukavalta. Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hänen käyttämänsä kieli on myös hyvin konkreettista: Minusta tuntuu ja Tämä vaikuttaa. Kinesteettinen ihminen kiinnittää huomion luennolla esimerkiksi siihen, miten luennoitsija kertoo asioista; kokeeko hän oppimisen aikana hyviä fiilinkejä. Opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui, millainen tunnelma siihen liittyi. Alakoulun ohjauskansio Sivu 47

48 Kinesteettiset ihmiset ovat fyysisesti suuntautuneita. Lukiessaan he saattavat käyttää esimerkiksi sormea tai kirjainmerkkiä apunaan. Seuraavassa vielä muutamia niksejä, joita kinesteettisesti suuntautunut oppija voi käyttää avukseen opiskellessaan: Tee muistiinpanoja pahvilapuille ja sivujen marginaaliin. Hyödynnä havaintoesityksiä. Vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa. Visuaalinen oppiminen Visuaalisella oppimistyylillä tarkoitetaan näköhavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella oppijalla korostuu näköaistin ja näkemisen merkitys. Hän kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa. Kun visuaalinen oppija puhuu esimerkiksi kokemuksistaan, hän näkee ne kuvina ja käyttää puheensa tukena näkemiseen liittyviä ilmaisuja. Hänen tyypillisesti käyttämiä verbejä ovat esimerkiksi nähdä, näyttää, tarkentaa, erottaa, maalailla, selventää, kirkastaa. Esimerkiksi luennolla ollessaan visuaalisesti suuntautunut ihminen toivoo, että hänelle näytettäisiin asiat joko todellisina tai havainnollistavina kuvina tai ne kuvailtaisiin sanoin. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat näyttävät: koti on siisti, työpöytä järjestyksessä ja vaatetus huoliteltua ja hyvännäköistä. Visuaalinen ihminen elehtii usein käsillään paljon, koska hän samalla ikään kuin piirtää esittämäänsä asiaa. Hän on järjestelmällinen ja haluaa, että asiat etenevät sujuvasti ja jos asiat eivät etene ripeästi, hän saattaa tulla jopa kärsimättömäksi. Kommunikoidessaan hän pitää katsekontaktia toiseen. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän pitää kuvauksista ja pysähtyy usein näkemään mielessään opetettavaa asiaa. Hän on usein hyvä keskittymään ja hänellä on vilkas mielikuvitus. Opetustilanteessa visuaalisella ihmisellä tarkkaavaisuus suuntautuu usein kalvoihin ja hyvin tehtyihin monisteisiin. Seuraavassa vielä muutamia niksejä, joita visuaalisesti suuntautunut oppija voi käyttää avukseen opiskellessaan: Käytä muistiinpanoissa apuna kaavioita sekä alleviivauksia ja muita merkintöjä. Piirrä omia kuvia, jotka helpottavat assosiaatioiden syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi sinulle saattaa usein soveltua ns. mind map. Käytä muistiinpanoihin ja piirroksiin suuria paperiarkkeja, vaikkapa A3-kokoisia. Voit käyttää muistiinpanoissasi välillä tikkukirjaimiakin, joilla voit korostaa asian tärkeyttä. Lukiessasi esimerkiksi tenttiin, voit kiinnitellä tekemiäsi muistiinpanoja ympäri kotiasi, jolloin ne ovat aina näkyvillä. Alakoulun ohjauskansio Sivu 48