Arviointia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 Arviointia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kehittämiskohteiden edistyminen. Tämä on väliraportti lasten ja nuorten hyvin vointisuunnitelman toteutumisen edistymisestä. Erityisenä tarkastelun kohteena on tarkastella toimenpiteiden toteutumista. Väliraportin liitteenä ovat helmikuussa 2016 pidetyn suunnitelman toteutumiseen liittyvän keskusteluillan kirjaukset. Lisäksi erilliseen liitteeseen on koottu palautteita ja mittareita, jotka antavat viitteitä siitä, miten toimet vaikuttaneet. Suunnitelman ohjaavat periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi suunnitelmassa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi nostettiin1) osallisuuden toteutuminen, 2) tuen vieminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden vahvistamiseksi, 3) toimivien ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen sekä 4) varhaisen avoimen yhteistyön eettisten periaatteiden toteutuminen. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Osallisuus Toimivat palvelut Ajatuksena on ollut että edellä mainitut ohjaavat periaatteet ovat kaikkien suunnitelmaan nostettujen kehittämiskohteiden eteenpäin viemisen taustalla. Kehittämiskohteet Kehittämiskohteiksi suunnitelmaan nostettiin kuulemistilaisuuksien ja seurantatiedon pohjalta seuraavat teemat. 1. Lasten ja nuorten harrastaminen 2. Kouluruokailun kehittäminen 3. Ennaltaehkäisevien ja varhaisentuen palvelujen kehittäminen 1

2 4. Kannustavat kohtaamiset 5. Lasten ja vanhempien eroauttaminen 6. Ryhmään kuuluminen yhteisön merkitys 1. Lasten ja nuorten harrastaminen Suunnitelmaan kirjattiin seuraavat lasten ja nuorten harrastamisen osalta seuraavat tavoitteet Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Omaehtoisen liikunnan lisääminen Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen Toimenpiteiksi suunnitelmaan on kirjattu seuraavat asiat. Liikkuva koulu -hankkeen *) edistäminen Nurmijärvellä Välituntiliikunnan lisääminen - supervälitunti *) Päiväkotien liikuntaedellytysten parantaminen Harrasteliikuntatoiminnan kehittäminen Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, koulujen pihojen ja muiden liikkumista lisäävien paikkojen kehittäminen (esim. skeittipuistot) Kerhotoiminnan kehittäminen koulussa Seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukeminen Tietopaketti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Liikkuva koulu hankkeen edistäminen-nurmijärvellä Liikkuva koulu -hanke on oppilaiden hyvinvointia ja viihtymistä koulussa edistävä valtakunnallinen hanke (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (likes), Opetushallitus) Vuonna 2014, kun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin, oli liikkuva koulu hankkeessa mukana Nurmijärveltä kaksi koulua. Keväällä koulua oli rekisteröitynyt liikkuvaksi kouluksi ja tehnyt omasta toiminnastaan arviointia. Lisäksi on 9 henkilöä osallistunut Liikkuva Koulu-seminaareihin. 2

3 Lukuvuodeksi Nurmijärven kunta sai OKM:ltä(opetustus ja kulttuuri ministeriö) Liikkuva-koulu hankeavustusta e. Hankkeelle on palkattu osaaikainen koordinaattori, joka tekee yhteistyötä liikuntasuunnittelijan kanssa. Tavoitteena on linkittää kolmas sektori toimintaan mukaan. Välituntiliikunnan lisääminen - supervälitunti Supervälitunti on ohjattu puolen tunnin mittainen liikunnallinen välitunti kaikille koulun oppilaille. Toiminalla halutaan innostaa lapsia liikkumaan yhdessä ekaluokkalaisesta kuudesluokkalaiseen. Toiveena on, että lapset jatkaisivat omatoimisesti muillakin välitunneilla supervälkällä tehtyjä pelejä ja leikkejä Supervälitunti - toimintaa on toteutettu kouluilla viimeisten vuosien aikana. Toimintaa on toteutettu yhteistyössä liikuntatoimen, koulujen ja Nurmijärven seurakunnan kesken. Tavoitteena on ollut käydä usealla koululla aloittamassa supervälkkä - toimintaa ja innostaa kouluja ja opettajia jatkamaan sitä. Toiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia välkkäri - ohjaajille ja/tai oppilaskunnan edustajille kannustaa oppilaita liikkumaan välitunneilla. Supervälitunteja on toteutettu kolmella eri alaasteella kauden aikana kerran kuukaudessa yhteensä 23 kertaa. Välkkäriohjaajia on koulutettu Rajamäen ala-asteelle Etelä-Suomen liikunta ja urheilu ry:n toimesta 16 henkilöä. Supervälitunnit eivät ole juurtuneet hyvin osaksi koulujen omaa toimintaa. Päiväkotien liikuntaedellytysten parantaminen Varhaiskasvatuksessa liikunta-asiat olivat vuonna 2015 henkilöstön isona koulutusteemana. Neljänä maaliskuisena lauantaina v eri puolella Nurmijärveä kokoontui yhteensä noin 400 varhaiskasvattajaa koulutuksiin, joissa käytiin läpi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ja pohdittiin, mitä ne tarkoittavat arjessa ja omassa työssä. Lisäksi suunniteltiin ja kokeiltiin erilaisia liikuntatehtäviä käytännössä 3

4 Yhteistyötä liikuntapalvelujen ja varhaiskasvatuksen kanssa on lisätty. Yhteistyössä on toteutettu mm. salisäpinöitä. Salisäpinät ovat alueellinen liikuntapäivä, jossa lapsiryhmät vuorollaan saavat mahdollisuuden osallistua liikuntarataan. Salisäpinöissä kasvattajat saavat tehdä rauhassa havaintoja ja ottaa liikuntaradasta ideoita omaan lapsiryhmäänsä. Salisäpinöitä on järjestetty vuosina yhteensä 32 kertaa. Lisäksi yhteistyössä on kehitetty välinelainaamo, josta varhaiskasvatuksen henkilökunta on voinut lainata erilaisia liikuntavälineitä. Varhaiskasvatuksessa on myös käynnistetty Sääntöleikit-projekti, jossa pihaleikeistä tuodaan aktiivinen osa ulkoilua. Liikuntapalvelut ovat yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa järjestäneet tapaamisia, joissa on keskitytty yhdessä pohtimaan arjen liikkumisen lisäämistä ja liikuntatiimien perustamista jokaiseen päiväkotiin. Liikuntatiimit ovat aktivoituneet yksiköittäin. Omaehtoisen liikunnan lisääminen Harrasteliikuntatoiminnan kehittäminen liikuntaharrastekerhot Liikuntakerhoja on järjestetty vähän liikkuville ja urheiluseuratoimintaan osallistumattomille ala-koululaisille 2-5 luokkalaisille oppilaille Klaukkalan ja Rajamäen ala-asteilla yhteensä 44 kertaa Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, koulujen pihojen ja muiden liikkumista lisäävien paikkojen kehittäminen (esim. skeittipuistot) Rajamäen skeittipuisto avataan syksyllä Kirkonkylän urheilupuiston suunnitelman päivitystyö on käynnissä liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Rajamäen ala-asteen piha valmistuu syksyllä Syrjälän lähiliikuntapaikka on valmistunut. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen Kerhotoiminnan kehittäminen koulussa kartoitus koulujen kerhotoiminnoista vuosina sekä (eroteltuna omalla resurssilla /valtionavulla pidetyt kerhot sekä liikuntakerhojen osuus kerhotarjonnasta, kirjattu kerhojen ilmoitusten mukaan). Kerhojen sisältöinä mm. kielet, liikunta ilmaisutaito/draama, musiikki, tietotekniikkakäsityö, kemia, väittely, välipala, geokätkeily. 4

5 KOULU Maaniitun koulu 2h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Klaukkalan alakoulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Uotilan koulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Länsikaaren koulu 11h (valtionavustus) 10h Palojoen koulu 2h/viikko(1h valtionavustus+ 1h 2h/viikko(valtionavustus) omaresurssi) Vendlaskolan 48h/lukuvuosi(valtionavustus) 34h/lukuvuosi(valtionavustus) Nukarin koulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Lepsämän koulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Metsäkylän koulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Syrjälän koulu 71h/lukuvuosi(45hvaltionavustus+26 19h(omaresurssi) omaresurssi) Lukkarin koulu 9h/viikko(2h valtionavustus+ 7h omaresurssi) 6h/viikko(1h valtionavustus+ 5h omaresurssi) karhunkorven koulu 1h/viikko(valtionavustus) h/viikko(valtionavustus) ja 10h 2016 Isoniityn koulu 4h/viikko(valtionavustus) ja 17 h hankerahalla 2,5h/viikko1,5h valtionavustus+ 1h omaresurssi) ja 14h hankerahalla Klaukkalan yläkoulu 96h/lukuvuosi(valtionavustus) 4h/viikko(omaresurssi) Valkjärven koulu 1h/viikko(valtionavustus) 2h/viikko(valtionavustus) Harjulan koulu Mäntysalon koulu 4h/viikko(2h valtonavustus+2h 2h/viikko(omaresurssi) omaresurssi) Röykän koulu 1h/viikko(valtionavustus) 1h/viikko(valtionavustus) Nummenpään koulu 0,3h/viikko(omaresurssi) 0,3h/viikko(omaresurssi) Seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukeminen Nuorisolautakunta on jakanut avustuksia seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukemiseksi vuonna 2015 sekä 2016 yhtäläisesti summa on ollut molempina vuosina euroa. Hakijoina on ollut 14 nuorisoyhdistystä. Tietopaketti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista Hyvinvointisuunnitelmalla on omat sivut kunnan kotisivuilla. Siellä on linkki palvelut jota klikkaamalla pääsee kunnan kotisivuilta löytyviin lapsiperheet teemasivuille, josta löytyy tietoa asiasta. 2. Kouluruokailun kehittäminen Koululounaan merkityksen nostaminen ja houkuttelevuuden lisääminen kirjattiin suunnitelmaan tavoitteeksi tässä asiassa ja toimenpiteeksi suunnitelmaan kirjattiin, 5

6 että yhteistyössä Aleksian kanssa kehitetään toimintatapoja, joilla lapset ja nuoret pääsisivät kehittämään koko kouluruokailua sekä koululounaan houkuttelevuuden lisäämiseksi erilaiset kokeilut Perusopetuksen johtotiimi on käynnistänyt yhteissuunnittelun Aleksian kanssa kouluruokailujen kehittämiseksi. Nuorisovaltuustossa on käsitelty asiaa ja siellä on tehty kuuden viikon ruokalista. Klaukkalan yläkoulun ja Isoniitun koulun oppilaat ovat suunnitelleet lounaan yhdessä ruokapalvelut Aleksian ja kotitalousopettajien kanssa. Suunniteltu ateria tarjoiltiin teemapäivänä kouluilla. Oppilaat osallistuivat suunnitteluun valmistamiseen ja tarjoiluun. Yläkouluilla on toteutettu toive ruokapäivä kerran kevät ja kerran syyslukukaudella la_ja_isoniitun_koulussa 6

7 3. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopiste on ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toiminnan kehittämisessä. Tavoitteeksi tässä asiassa suunnitelmaan on kirjattu seuraavat tavoitteet: Nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien sekä varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä työ Eri tulosalueiden konsultatiivinen ja jalkautuva tuki lasten ja nuorten arjen toimijoille Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Toimenpiteiksi tavoitteiden toteutumiseksi suunnitelmaan kirjattiin: Nuorille suunnatun matalan kynnyksen toimintamallin suunnittelu ja toiminnan toteuttaminen -paikka, josta nuori saa palvelua ilman lähetettä (mm. yhdistetty päihde -ja mielenterveyspalvelu) Varhaiskasvatuksen psykologin viran perustaminen Sosiaali- ja terveys-palveluissa kehitetään ja kohdennetaan yhteistyössä nuorille suunnattuja palveluja siten, että ne kohdentuvat varhain ja tehokkaasti. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistuu nuorisopsykiatrian hoitopolku yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Koulukahvilatoimintaa kehitetään edelleen ja tutkitaan mahdollisuuksia järjestää sitä kaikille yläkouluille (yhteistyö seurakunnan kanssa) Vahvistetaan vertaisryhmätoimintaa ennaltaehkäisevänä tukena - Maestro- ryhmät (Maestro -ryhmiin voivat osallistua vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat uusia stressinhallintakeinoja eri syistä johtuvaan stressiin tai joilla on lievää stressitai masennusoireilua) - Vertti ryhmät(vertti -vertaisryhmätoiminta on vanhemmuutta ja lapsen kehitystä tukeva työmenetelmä lapsille ja heidän mielialahäiriötä sairastaville vanhemmilleen (nykyään käytössä myös tilanteessa, jossa vanhemmalla on päihdeongelma). Nuorille suunnatun matalan kynnyksen toimintamallin suunnittelu ja toiminnan toteuttaminen -paikka, josta nuori saa palvelua ilman lähetettä (mm. yhdistetty päihde -ja mielenterveyspalvelu) Pop up nuorisoasema 7

8 Marraskuussa 2015 käynnisti toimintansa pop up nuorisoasema, jolla pyritään vastaamaan tavoitteisiin: Nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien sekä varhaisen tuen palvelujen kehittäminen sekä eri tulosalueiden konsultatiivinen ja jalkautuva tuki lasten ja nuorten arjen toimijoille Pop up nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena mahdollistaa tarvittavan moniammatillisen tuen tarjoamisen nuorelle ja hänen perheelleen varhaisessa vaiheessa yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Moniammatillisella nuorisoasematiimillä on sovittu yhteinen kalenteriaika ja yhteinen tapaamisen rakenne monialaisten asiakaspalavereiden järjestämiseksi. Keskeisinä toimijoina asiassa ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelut ja nuorisopalvelut. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistuu nuorisopsykiatrian hoitopolku yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Nuorisopsykiatrian hoitopolun valmistelutyö on keskeytynyt Hus:in organisaatio uudistusten myötä. Hoitopolun valmistelutyötä on päätetty jatkaa uudelleen 2016 syksyllä. Sosiaali-, terveyspalveluissa kehitetään ja kohdennetaan yhteistyössä nuorille suunnattuja palveluja siten, että ne kohdentuvat varhain ja tehokkaasti. Soteli-toimialalla on käyty läpi toimialan lapsiperheiden palvelujen kehittämisprosessia. Yhteistyössä on luotu Nurmijärven Sotelin lasten, nuorten ja perheiden prosessi, joka on päivitetty keväällä Koulukahvilatoimintaa kehitetään edelleen ja lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia järjestää sitä kaikille yläkouluille (yhteistyö seurakunnan kanssa) Koulukahviloita on pidetty Rajamäen yläkoululla, Nurmijärven yhteiskoululla ja Klaukkalan yläkoululla aina tiistaisin. Vuodessa on pidetty noin 29 kahvilaa/vuosi/ taajama. Osallistujia on ollut noin 20-30oppilasta/kahvila/ taajama. Nuorisovaltuusto on pitänyt myös koulukahvilaa Isoniitun koulussa ja Klaukkalan yläkoulussa. 8

9 4. Kannustavat kohtaamiset Vahvistava kohtaaminen alkaa turvallisen aikuisen viestistä, että minua kiinnostaa mitä sinulle kuuluu. Toimivat ja turvalliset suhteet vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin ovat tärkeitä lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukijoita. Tavoitteeksi tässä asiassa suunnitelmaan on kirjattu seuraavat tavoitteet: Myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa Dialogisen osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken Lapsille ja nuorille suunnatun viestinnän kehittäminen Toimenpiteiksi tavoitteiden toteutumiseksi suunnitelmaan kirjattiin: Ihmeelliset vuodet *) työtapojen ja ajattelutavan kehittäminen ja vahvistaminen - koulutukset henkilöstölle (alakoulut, varhaiskasvatus sekä neuvolaja kouluterveydenhoitajat) - konsultatiivisen tuen tarjoaminen arjen kasvattajille - moniammatillisesti toteutetut vertaisryhmät vanhemmille Huoli puheeksi -koulutukset, verkostomaiset työskentelytavat, yhdyspintatarkastelut, Omin jaloin -toiminta Viestinnässä (kutsut, helmiviestit yms.) kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen omissa asioissaan (viestit lapsille ja nuorille selkeitä ja ymmärrettäviä) 9

10 Ihmeelliset vuodet työtapojen ja ajattelutavan kehittäminen ja vahvistaminen koulutukset henkilöstölle (alakoulut, varhaiskasvatus sekä neuvola- ja kouluterveydenhoitajat), konsultatiivisen tuen tarjoaminen arjen kasvattajille moniammatillisesti toteutetut vertaisryhmät vanhemmille (Ihmeelliset vuodet -menetelmän avulla edistetään myönteisiä kasvatusmenetelmiä kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa sekä parannetaan vanhemman/ammattikasvattajan ja lasten välistä vuorovaikutusta) Ihmeelliset vuodet työtapoihin ja ajattelutapaan on koulutettu luokanopettajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Koulutus oli yhden päivän koulutus. Konsultatiiviseen tukeen arjen työn sujumiseksi on koulutettu varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajia, psykologeja ja kuraattoreita. Lisäksi on pidetty perehdytys metodiin koulunkäynnin ohjaajille. Perheryhmäohjaajiksi on koulutettu perheneuvolasta 5 - ja perhetyöstä 2 työntekijää. yhteistyössä perheneuvolan ja perhetyön koulutetut työntekijät ovat toteuttaneet Ihmeelliset vuodet vertaisryhmiä alle kouluikäisten ja pienten koululaisten (1-3lk)vanhemmille. Tähän mennessä pidetty kuusi ryhmää, joista neljä on ollut alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja kaksi pienten koululaisten vanhemmille. Palaute ryhmistä on ollut kiitettävää. Huoli puheeksi -koulutukset, verkostomaiset työskentelytavat, yhdyspintatarkastelut, Omin jaloin -toiminta Huoli puheeksi koulutukset Huoli puheeksi koulutuksia on toteutettu säännöllisesti vuodesta Vuosien 2013 ja 2015 pidetty 16 koulutusta ja niihin on osallistunut noin 250 työntekijää. 10

11 Koulutuksesta saatu palaute on hyvää. Koulutuspalautteiden ja varhaisen avoimen yhteistyön kehittämistyövuosien aikana työntekijöille suunnattujen kyselyjen pohjalta voidaan arvioida kouluttamisen olleen melko kustannustehokasta toimintaa. Verkostomaiset työtavat Verkostomaista työskentelyä on kehitetty kunnassa koko varhaisen avoimen yhteistyön kehittämistyön ajan. Erityisesti niitä on pyritty viime vuosina edistämään mm. Sosiaali - ja terveystoimen lasten ja nuorten palvelujen prosessien tarkastelussa, verkostomainen työskentely on keskeinen osa Pop up- nuorisoaseman toimintaa. Nuorisotoimen alueelliset työryhmät jotka kokoontuvat säännölliset ovat osaltaan edistämässä verkostomaista työskentelyä. Lisäksi verkostomaista työskentelyä on vahvistettu eri ammattiryhmien välisissä yhdyspintakeskusteluissa. Myös verkostokonsulttitoiminta(ulkopuoliset keskustelun ohjaajat) on vakiinnuttanut asemansa verkostomaista työskentelyä edistävänä - ja osallisuutta lisäävänä työmuotona. verkostokonsultteja tilataan erialisiin tilaisuuksin noin 40 kertaa vuodessa. ¾ osaa on sellaisia tilaisuuksia jossa kuntalaisia on mukana (mm. asiakastilanteet, koululuokkatilanteet, vanhempain illat) Loput tilanteet ovat liittyneet kunnan työntekijöiden erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Lisäksi verkostokonsultteja on voinut käyttää henkilöstön työtyytyväisyys kyselyn purkukeskusteluissa. Palaute toiminnasta on hyvää. Yhdyspintatarkastelut Toimiala-asiantuntijan tehtävänä on ollut järjestää ja luoda yhdyspintakeskusteluille malli. Yhdyspintakeskusteluja on toteutettu yhteistyössä johdon, esimiesten ja työntekijöiden kesken. Tavoitteena on ollut selkeyttää eri ammattilaisten yhteistyötä yhteisissä asiakkuuksissa. Keskusteluissa on tarkasteltu mm. lastensuojelun sekä koulun ja varhaiskasvatuksen keskinäistä toimintaa ja luotu siihen yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Myös lastensuojelun ja päihdesairaanhoidon perhetyön ja perheneuvolan sekä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistoimintaa on tarkasteltu. Lisäksi uuden sosiaalilain toteutumisen varmistamiseksi järjestettiin yhteistyön tarkasteluja. Keskustelut ovat kohdistuneet arjen työn ja johtamisen sujuvuuteen. Yhdyspintakeskusteluilla on ollut keskeinen merkitys verkostomaisen työskentelyn ja monialaisen toimintatavan juurruttamisessa arjen toiminnaksi 11

12 Yhdyspintakeskustelut/Perusrunko Suunnittelu yhdessä esimiesten kanssa - Prosesin aikataulutus - Osallistujat - Työskentely tapojen pohtiminen - Esimiesten rooli Yhdyspintakeskustelu I-osa - Oman työn tunnetuksi tekeminen/toisen työhön tutustuminen - Kehitettävien yhteistyökohtien paikantaminen - Yhdessä kehittämiskohteista sopiminen Mahdolliset välitehtävät Mahdollisesti esimiesten kanssa käytävä suunnittelu kakkososaan Yhdyspintakeskustelu II-osa - Vaihtoehtoisten toimintatapojen pohtiminen esiin nostetuista kehittämiskohteissa - sovittavat toimet - Seurannasta sopiminen Seuranta tapaaminen - Sovittujen toimenpiteiden toteutumisen arviointi -Jatkotyöskentelystä sopiminen Käydyissä keskusteluissa on noussut esiin seuraavia merkittäviä seikkoja yhteistyön ja verkostomaisen työskentelyn sujumisen edistämisestä Toimijoiden tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot. Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyvät helposti asiakastilanteeseen Työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys Yhteistyökulttuurin luominen on pitkä prosessi, joka kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Toimintaohjeisiin luodut rakenteet antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. Asiakkaan luottamus tulee vahvistaa kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys, johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu) Omin jaloin toiminta Omin jaloin -toiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jolla pyritään lisäämään nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Omin jaloin - toimintaan ohjataan nuoria pääsääntöisesti lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi tiimin kautta(ennen lasten suojelun palvelun tarpeen arviointitiimi). Omin jaloin toimintaa toteuttavat nuorisopalvelujen työtekijät. Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi tiimin kautta(ennen lasten suojelun palvelun tarpeen arviointitiimi) on ajalla ohjattu toimintaan 49 nuorta, joista saatujen tietojen mukaan 10 ei ole tullut tapaamiseen(suurin osa ei halunnut tai oli jo asiakkuus mm. nuorisoperheneuvolassa tai perhetyössä). Syitä yhteyden ottoon lastensuojeluun ovat olleet päihteet, näpistykset, lievät vahingon teot, lievät väkivalta tilanteet sekä mopon kortitta ajot ja mopon virittämiset. 12

13 Vuosien aikana omin jaloin toimintaan ohjatuista nuorista(49kpl) on lastensuojeluun lastensuojeluntarpeen arviointiin tullut 5 nuorta, joista kaksi siirtyi lasten suojelun avohuoltoon. Avohuoltoon siirtyneistä toisen nuoren tilanne johti sijoitukseen. Viestinnässä (kutsut, helmiviestit yms.) kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen omissa asioissaan (viestit lapsille ja nuorille selkeitä ja ymmärrettäviä) Perusopetuksen johtotiimissä ovat viestinnän pelisäännöt kehitteillä. Lastensuojelussa on panostettu perheille, lapsille ja nuorille meneviin kutsuihin mm. asiakassuunnitelmapalavereista. 5. Lasten ja vanhempien eroauttaminen Erovanhemmat nousivat lasten kuulemisessa ja heidän kokemuksenaan yhdeksi lasten hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi. Lasten mukaan aikuisten tulee erotilanteessa mahdollistaa lapsille hyvä suhde kummankin vanhemman kanssa. Vanhempien tulee yrittää pitää keskenään hyvät välit, kertoa lapselle erot syyt ja kuunnella lasta. Tavoitteeksi lasten ja vanhempien eroauttamisessa asetettiin suunnitelmaan seuraavat tavoitteet Lapsen suhteet kumpaankin vanhempaan säilyvät ja arki sujuu erosta huolimatta Lapsi saa tarvittaessa tukea kasvuympäristössään, kun arki ei suju eron jälkeen Tiedottaminen eroon liittyvien päätösten vaikutuksesta lapsen arkeen Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus Lasten ja nuorten eroauttaminen Toimenpiteiksi tavoitteiden toteutumiseksi suunnitelmaan kirjattiin: Perheasioiden sovittelu, tuki vanhempien välisiin keskusteluihin lasten asioiden ja arjen käytäntöjen ratkaisemiseksi erotilanteessa. Peruspalveluiden toimijat saavat tarvittaessa asiantuntija-apua perhepalveluilta Koulutusta peruspalveluille perheoikeudellisista asioista Ero lapsiperheissä -koulutusperuspalveluille? Kootaan tietopaketti erotilanteeseen liittyvistä asioista (vuoroasuminen, koulukuljetus, huoltajuusasiat..) 13

14 Vanhemman neuvo- vertaistukiryhmä, jossa pohditaan yhdessä toimintatapoja erovanhemmuuden kysymyksiin, vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Lasten vertaistukiryhmät lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet - Taikuri ryhmä vuotiaille - Vetskari-ryhmä vuotiaille Perheasioiden sovittelu, tuki vanhempien välisiin keskusteluihin lasten asioiden ja arjen käytäntöjen ratkaisemiseksi erotilanteessa. Perheasiainsovittelu on avioliittolakiin perustuva sosiaalipalvelu, joka kunnan on järjestettävä. Perheasiainsovittelu on työmuoto, jota tarjotaan, kun vanhemmat: hakevat apua ja tukea harkitessaan parisuhteen purkamista rakentaessaan yhteistyövanhemmuutta eron jälkeen. Sovitteluun on mahdollista hakeutua myös eron jälkeen, kun vanhemmilla on ristiriitoja ja neuvottelun tarvetta esim. lasten tapaamisiin ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Työskentelyn tavoitteena on tuoda lasten tarpeet osaksi vanhempien erosuunnittelua. Sovittelu aloitetaan usein tilanteessa, jossa lapsi oireilu näyttäisi kytkeytyvän vanhempien eroprosessin liittyviin ristiriitoihin. Perheasioiden sovittelua antaa pääasiassa Perheneuvola, sovittelua voi myös hakea perheasiain neuvottelukeskuksesta sekä perheoikeudellisesta yksiköstä. Nurmijärven perheneuvolassa oli vuosina soviteltavana vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 39 sovittelutapausta/perhettä(2014, 15 kpl ja 2015, 24 kpl). Sovittelutapahtumia oli kaiken kaikkiaan 109 kpl. Vuoden 2016 alun sovittelutapahtumat antavat olettaa että sovittelujen trendi on edelleen nouseva Nurmijärven perheneuvolassa strukturoitua perheasioiden sovittelua on tehty systemaattisesti vuodesta 2013 henkilöstön perhesovittelijakoulutuksen jälkeen. perheneuvola on pystynyt ottamaan vastaan kaikki perheneuvolaan sovitteluun 14

15 ilmoittautuneet, ja vastaamaan tarpeeseen ilman jonotusta. Perheneuvolan henkilöstöstä sovittelua toteuttaa 4 työntekijää. Perheasioiden sovittelu on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja tuloksia tuovaksi työmuodoksi, joka on oleellisesti vähentänyt esim. täytäntöönpanosovittelutapauksia ja muita vaikeita jumiutuneita huolto tai tapaamiskiistoja. Käytännön kokemuksen pohjalta voidaan myös todeta, että erolasten oirehdintaan perheasioiden sovittelulla on myönteisiä vaikutuksia; mikäli sovittelu onnistuu, lasten oirehdinta monesti loppuu tai vähenee. Koulutusta peruspalveluille perheoikeudellisista asioista, Ero lapsiperheissä -koulutus peruspalveluille? Koulutusta asiassa peruspalveluiden toimijoille on järjestetty syksyllä Kootaan tietopaketti erotilanteeseen liittyvistä asioista (vuoroasuminen, koulukuljetus, huoltajuusasiat.) Vanhemman neuvo- vertaistukiryhmä sekä lasten vertaistukiryhmät lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet Vanhemman neuvo vertaistukiryhmiä on pidetty ainoastaan keväällä Keväällä 2015 pidetty ja aiempina vuosina pidetyt ryhmät ovat koettu mielekkäiksi niin vanhempien kuin ryhmänohjaajienkin osalta. Ryhmien käynnistymisen pulmana, laajasta markkinoinnista huolimatta on, että niihin on vaikea saada osallistujia. Lasten vertaistukiryhmiä lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet, on pidetty muutamia kertoja. (asiaan kouluttautumisen jälkeen 12/2014 perhetyö ja kuraattorit) Vetskari-ryhmiä (12-18v) lapsille on pidetty kaksi ryhmää. Taikuri-ryhmiä (7-12v) on pidetty neljä ryhmää ja ensimmäinen tillitoukka ryhmä pidettiin keväällä 2016 Rymistä saatu palaute on ollut erittäin myönteistä Ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys 15

16 Ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkityksen teeman edistämiseksi nostettiin suunnitelmaan seuraavat tavoitteet Kouluissa kehitetään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävää toimintaa Opettajien ryhmänohjaustaitoja ja ryhmäilmiöiden tunnistamista vahvistetaan Pienryhmien ylläpitäminen osana varhaiskasvatuksen toimintaa Vertaissovittelutoiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsiryhmissä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen osana oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmän toimintaa Toimenpiteiksi asian edistämiseksi suunnitelmaan on kirjattu seuraavat toimenpiteet. Kehitetään oppilaskuntatoimintaa sekä toimintatapoja, joissa lapsia ja nuoria kuullaan Monialaisesti toteutetut ryhmäytyspäivät seitsemäsluokkalaisille Kohdennetut, luokkakohtaiset ryhmäytykset tarvittaessa Opettajien koulutus, erityisesti luokanvalvojille suunnatut koulutukset Pienryhmät lasten havainnoinnin, kuulemisen ja kohtaamisen mahdollistajana Koulutukset vertaissovittelusta (Miniverso) Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi, hyvien käytänteiden vaihtaminen ja jakaminen koulujen kesken Kehitetään oppilaskuntatoimintaa sekä toimintatapoja, joissa lapsia ja nuoria kuullaan Nimettyjen aluerehtoreiden toimesta on kehitetty oppilaskuntatoimintaa, mm. ops-prosessissa on ollut huomio lasten ja nuorten kuulemisessa. Ohjausrakenne, vetäjien tapaamiset jne. toteutuu. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen - kehittämispäivä pidetty huhtikuussa Lukuvuoden yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisen yhdeksi kärjeksi on valittu oppilaiden parempi mukaan ottaminen (kuuleminen) palveluiden kehittämiseksi. Monialaisesti toteutettavat ryhmäytyspäivät seitsemäsluokkalaisille: Monialaisena yhteistyönä on toteutettu ryhmäytyspäiviä seitsemäsluokkalaisille yläkouluilla. Kohdennetut, luokkakohtaiset ryhmäytykset tarvittaessa Ryhmäytyksiä on pidetty koulujen pyynnöstä n. 20/lukuvuosi. 16

17 Opettajien koulutus, erityisesti luokanvalvojille suunnatut koulutukset Asiaan liittyen koulutuksiin on budjetoitu varat vuodelle Koulutusta tarjottiin vesokoulutustarjottimella, mutta koulutus peruuntui liian vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Pienryhmät lasten havainnoinnin, kuulemisen ja kohtaamisen mahdollistajana Pienryhmätoiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa Koulutukset vertaissovittelusta (Miniverso) Miniverso-koulutukset on käyty läpi varhaiskasvatuksessa. Eli koko henkilökunta on koulutettu vertaissovitteluun. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi, hyvien käytänteiden vaihtaminen ja jakaminen koulujen kesken Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä arvioi suunnitelmat ja tarvittaessa ohjaa toimintaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmässä kesäkuussa arvioitiin oppilas- ja opiskelija huollon kehittämistyötä. Esiin arvioinnissa esiin nousi seuraavia seikkoja Teaviisaria(Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä) tarkasteltaessa voidaan arvioida, että hyvin ovat seuraavat asiat: Selkeä rakenne säännölliset tapaamiset oppilashuollon osalta kodin ja koulun välinen yhteistyö (osallisuudessa petrattu edellisiin vuosiin verrattuna) Kehitettäväksi nousee esiin: Tarjotaanko palveluita, joita tarvitaan (tarpeiden selvittäminen) poissaolojen seuranta, koululääkärimitoitus (mitoitus koulujen oppilashuoltoryhmän näkökulmana; vastakkainen palaute asiakkailta, jotka tyytyväisiä) psykologimitoitus kouluruokailu koulunkäyntiavustajien henkilöstömitoitus? Oppilashuollon työryhmä esittää kehitettäväksi: 17

18 Yksiköissä käydyissä arviointi keskusteluissa esiin on noussut seuraavia seikkoja: Tyytyväisyyttä herättää: Asioiden valmistelun kehittyminen(suunnitelmallisuus, säännöllisyys/sykli selkeämpi rakenne ja työnjako oh-henkilöstön konsultoinnin toteutuminen matalalla kynnyksellä (myös tapaamisten välillä) lisääntyminen. Kehitettävää: Itsearviointi ja (väli-)seuranta yhteisöllisen oppilashuoltotoiminnan tehostaminen oppilashuoltohenkilöstön osallistuminen koko koulun hyvinvointia lisäävään yhteisölliseen toimintaan sekä, oppilaiden parempi mukaan ottaminen toimintaan. Sovittiin, että kehittämistyön painopisteet lukuvuodella ovat: yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen sekä koulu poissaolot(ehkäisy, seuranta jne.) Esiopetuksen oppilashuollon tilanne. Toiminnassa hyvältä näyttävät: monialaisen yhteistyön tiivistyminen. Kehitettäviä asioita ovat: neuvolaterveydenhoitajien roolin kirkastaminen oppilashuollollisten asioiden ja pedagogisten asioiden erottaminen oppilashuollon idean löytäminen yksityisissä päiväkodeissa. Sovittiin, että keskustelu neuvolaterveydenhoitajien roolista käynnistetään yhdessä varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten terveyspalveluiden johtajan sekä neuvolan asiantuntijaterveydenhoitajan kanssa. 18