Arvio lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toteutumisesta

Transkriptio

1 Arvio lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toteutumisesta Tämä on arvio lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta. Arvioon on koottu suunnitelmaan nostettujen kehittämisteemojen tavoitteet sekä suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja niiden toteutuminen. Lisäksi on tarkasteltu mitä toimenpiteiden toteutuksesta on seurannut ja arvioitu tulevaisuuden näkymiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 1. Lasten ja nuorten harrastaminen Tavoite Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Omaehtoisen liikunnan lisääminen Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen Suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet Liikkuva koulu -hankkeen *) edistäminen Nurmijärvellä Välituntiliikunnan lisääminen - supervälitunti *) Päiväkotien liikuntaedellytysten parantaminen Harrasteliikuntatoiminnan kehittäminen Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, koulujen pihojen ja muiden liikkumista lisäävien paikkojen kehittäminen (esim. skeittipuistot) Kerhotoiminnan kehittäminen koulussa Seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukeminen Tietopaketti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Toteutetut toimenpiteet: - Liikkuva koulu asiaa on viety eteenpäin kouluille. Vuosille on haettu ja saatu hankeavustusta Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa liikkuva koulu toimintaa - Hankkeelle on palkattu osa-aikainen koordinaattori, joka tekee yhteistyötä liikuntasuunnittelijan kanssa. Tavoitteena on linkittää kolmas sektori toimintaan mukaan. - On rakennettu/korjattu Rajamäen skeittipuisto ja - alakoulun piha, Syrjälän lähiliikuntapaikka on valmistunut. - Supervälitunteja on toteutettu yhteistyössä liikuntatoimen, koulujen ja Nurmijärven seurakunnan kesken kolmella eri ala-asteella kauden aikana kerran kuukaudessa yhteensä 23 kertaa. - Välkkäriohjaajia on koulutettu yli kymmenellä koululla Etelä-Suomen liikunta ja urheilu ry:n toimesta - Varhaiskasvatuksessa liikunta-asiat olivat vuonna 2015 henkilöstön isona koulutusteemana. Neljänä lauantaina v kokoontui yhteensä noin 400 varhaiskasvattajaa koulutuksiin, joissa käytiin läpi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ja pohdittiin, mitä ne tarkoittavat arjessa ja omassa työssä - Yhteistyötä liikuntapalvelujen ja varhaiskasvatuksen kanssa on lisätty. On toteutettu salisäpinöitä(48 kpl (3-5 v lapsille) ). Salisäpinät on alueellinen liikuntapäivä, jossa lapsiryhmät vuorollaan saavat mahdollisuuden osallistua liikuntarataan sekä on kehitetty välinelainaamo, josta varhaiskasvatuksen henkilökunta on voinut lainata erilaisia liikuntavälineitä. - Liikuntapalvelut on järjestänyt toimintaa kohdennetusti vuosina vähän liikkuville ja urheiluseuratoimintaan osallistumattomille ala-koulun 2-5 luokan oppilaille Klaukkalan ja Rajamäen ala-asteilla yhteensä 44 kertaa - Koulujen omaa kerhotoimintaa on toteutettu kouluilla, mutta ei kovin laajasti. Kerhojen sisältöinä mm. kielet, liikunta, ilmaisutaito/draama, musiikki, tietotekniikka, käsityö, kemia, väittely, välipala, geokätkeily. - Nuorisolautakunta on jakanut avustuksia seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukemiseksi vuonna 2015 sekä 2016 yhtäläisesti summa on ollut molempina vuosina euroa. Hakijoina on ollut 14 nuorisoyhdistystä. - Liikuntapalvelut on jakanut yleisavustusta urheiluseuroille vuosittain Junioreiden harjoitusvuorot ovat ilmaisia liikuntasaleissa 1

2 - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla on omat sivut kunnan kotisivuilla. Siellä on linkki palvelut, jota klikkaamalla pääsee kunnan kotisivuilta löytyviin lapsiperheet teemasivuille, josta löytyy tietoa harrastustoiminnasta - Osa urheiluseuroista kehittänyt omaa toimintaansa ja tarjoaa tasoryhmiä sekä matalan kynnyksenkokeilumahdollisuutta lajin pariin - Osa harrasteliikuntaryhmistä on toteutunut Liikkuva koulu-hankkeen kautta - Koulujen kerhotoimintaa on kartoitettu vuosina sekä On haettu ja saatu valtionapua kerhotarjonnan lisäämiseksi kouluilla lukuvuodesta lukuvuosittain, tällä hetkellä avustus on vuoden 2017 loppuun ja uutta avustusta haettu vuodelle Liikuntapalveluilla on ollut kouluikäisille harrasteryhmiä 6-8 h viikossa Mitä on saatu aikaan? - Alussa(2014)Kiva koulu- ohjelmassa mukana 2 koulua nyt mukana ovat kaikki ala koulut(22kpl) - Super välitunneista saadut kokemukset ovat myönteisiä, mutta toiminta ei ole juurtunut kaikkialla säännölliseksi - TEA viisarin 2016 (työväline kunnille, tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi) mukaan koulupäiväliikuntaa lisäävissä toimenpiteissä on parannettavaa(54/100). Parannusta on kuitenkin tullut vuodesta Varhaiskasvatuksen liikuntaa lisäävät toimenpiteet saavat hyvän tuloksen(100/100) - Seurojen välinen yhteistyö orastaa. - Rajamäen skeittipuisto ja Krannilan tekojäärata ovat olleet hyvin aktiivisessa käytössä. Tekojäärata on eniten käytetty harrasteliikuntapaikka kunnassa. - Koulujen pihojen kalustamisella on ollut liikkumista lisäävä vaikutus välitunneilla ja vapaa-aikana. - Liikkuva Koulu-hankkeen myötä on aloitettu seurojen pitämiä kerhoja alakouluilla. Osa kerhoista on pitkillä välitunneille keskellä koulupäivää ja osa on heti koulupäivän jälkeen. Palaute toiminnasta saadaan keväällä Varhaiskasvatus - Yhteistyö on vakiintunut ja monipuolistunut liikuntatoimen kanssa - Iso osa lapsista kokee että varhaiskasvatuksessa saa liikkua riittävästi, huoltajat toivovat liikuntamahdollisuuksia lisää - Liikuntamyönteinen asenneilmapiiri on lisääntynyt - Lasten liikkumisen merkitys pedagogisissa keskusteluissa on varhaiskasvatuksessa korostunut - Useassa varhaiskasvatuksen yksikössä salit lasten aktiivisessa käytössä - Liikkumisen lisäämiseksi on tehty yksiköissä konkreettisia suunnitelmia - Ulkoliikunta on monipuolistunut ja henkilöstö aktivoitunut lasten liikkumisen tukemiseen Tulevaisuuden näkymät: Harrastustoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi tulee liikunnan lisäksi keskittyä myös muun harrastustoiminnan kehittämiseen. Sekä vapaa-ajalla että kouluissa tapahtuvan harrastustoiminnan lisäämiseksi on tiivistettävä yhteisyötä kunnan oman kulttuuritoimen sekä järjestöjen kanssa. Ensimmäisiä askeleita tässä on jo otettu yhdessä Nurmijärven opiston ja Nurmijärven tanssiopiston kanssa. Kerhotoiminnan tulisi jatkossakin tukea joustavan alkuopetuksen sekä kokonaiskoulupäiväpilottien toteutusta integroimalla kerhotoimintaa osaksi koulupäivää. Kokonaiskoulupäivän suuntaisen toiminnan edistäminen ja kehittäminen, jossa kerhotoiminta sijoittuu osaksi koulupäivää eri toimijoiden toteuttamana, vaatii koulun avaamista 3. sektorin toimijoille ja valmennukselle 2

3 Valtakunnallisessa lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeessa yhtenä keskeisenä teemana ovat varhaiskasvatuksen - ja koulujen -sekä oppilaitosten toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Yhtenä ajatuksena hyvinvoinnin edistämiseksi on koulujen kehittäminen kokopäiväkoulun suuntaan. Tämän kehittämistoiminnan tulisi mahdollistaa oppilaiden harrastustoimintaan osallistumisen asuinalueesta ja sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta riippumatta. Lisäksi toiminta voisi jatkossakin, ainakin osin, kohdentua syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja tarjota mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Edelleen tulisi tukea harrasteliikuntaa järjestäviä seuroja. Harrasteryhmien ja avoimien ovien kaltaista toimintaa tulisi saada seurojen tarjontaan, jotta nuoret voisivat käydä tutustumassa ja kokeilemassa eri lajeja samantasoisten ikäkavereiden kanssa. Lisäksi harrasteliikuntaa voidaan tukea liikuntapaikkarakentamisen ja kevyenliikenteenväylästön avulla Opetusministeriölle on jätetty jatkohakemus Liikkuva koulu hankkeeseen. Jatkohakemuksen yhtenä tavoitteena on saada toisen asteen oppilaitokset mukaan toimintaan. Tulevaisuudessa Liikkuva koulu-toiminta pitäisi saada aktiiviseksi osaksi kunnan omaa toimintaa Haasteena on kaikkien lasten liikkumisen lisääminen. Alakoulujen opettajilta tulee viestiä siitä että osa lapsista on huonokuntoisia ja heidän kehonhallintansa on puutteellista. Move toiminta on käynnistynyt. Move on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen Opetus - ja kulttuuriministeriöltä on saatu vuodelle 2017, saan liikkua, leikkiä ja nujuta (Liinu-hanke) toteuttamineen. Hankkeessa pyritään lisäämään lapsilähtöisyyttä liikkumisessa Nurmijärven varhaiskasvatuksessa. 2. Kouluruokailun kehittäminen Tavoite Koululounaan merkityksen nostaminen ja houkuttelevuuden lisääminen Suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet yhteistyössä Aleksian kanssa kehitetään toimintatapoja, joilla lapset ja nuoret pääsisivät kehittämään koko kouluruokailua koululounaan houkuttelevuuden lisäämiseksi erilaiset kokeilut Toteutetut toimenpiteet: - Perusopetuksen johtotiimi on käynnistänyt yhteissuunnittelun Aleksian kanssa kouluruokailujen kehittämiseksi. - Nuorisovaltuustossa on käsitelty asiaa ja siellä on tehty kuuden viikon ruokalista. - Klaukkalan yläkoulun ja Isoniitun koulun oppilaat ovat suunnitelleet lounaan yhdessä ruokapalvelut Aleksian ja kotitalousopettajien kanssa. Suunniteltu ateria tarjoiltiin teemapäivänä kouluilla. Oppilaat osallistuivat suunnitteluun valmistamiseen ja tarjoiluun. - On toteutettu AMK Opinnäytetyö Tiedottaminen ruokahävikin vähennyskeinona sekä Mennääks syömään vai kauppaan? -erimerkkinä yläkoulun kouluruokailu, YAMK Opinnäytetyö 3

4 Oppilaat osallisina Oppilaiden toiveruokapäiviä on toteutettu keväällä ja syksyllä - Rajamäellä oppilaat ovat äänestäneet qr-koodin avulla, mitä teemapäivinä ja itsenäisyyspäivän jälkiruokana tarjotaan kaikille kunnan koululaisille - Nuorisovaltuuston toiveen mukaan tarjottiin Lasten oikeuksien päivän lounaaksi kaikille koululaisille jauhelihatortillat - Oppilaat ovat kehitelleet uusia reseptejä kouluruokailuun: Klaukkalan ylä-asteen kotitalousluokan oppilaat kehittivät kasvishampurilaisaterian, joka tarjottiin Ystävänpäivänä kouluissa, ravintoloissa sekä päivähoidossa halukkaille. Mäntysalon kotitalousluokan oppilaat kehittivät Sibeliusleivoksen, joka tarjottiin lounaan yhteydessä koululla Mitä on saatu aikaan? - Oppilaiden palautteiden pohjalta kevään 2017 ruokalistaan on tehty muutoksia - Ruokapalveluilla on vahvistunut käsitys oppilaiden osallisuuden lisäämisen tärkeydestä, kun kouluruokailua kehitetään - Kotitalousopettajien ja ruokapalvelun yhteistyö on lisääntynyt - Opinnäytetöiden pohjalta kehitettiin yhtenäinen ruokalistapohja, tarjotaan tuoretta leipää useammin, osa tuoresalaateista tarjotaan komponenteittain, tehtiin muutoksia ruokalistaan ja hävikissä kiinnitetään erityisesti huomioita linjastosta jäljelle jääneen ruoan määrään Tulevaisuuden näkymät: - Oppilaiden osallisuutta kouluruokailun suunnitteluun ja päätöksentekoon lisätään systemaattisesti. Toiveruokapäivät ovat vakiintuneet ja tuotekehitysprosessiin kuvataan oppilaiden osallistaminen. Oppilaita innostetaan suunnittelemaan esimerkiksi teemapäivien ateriakokonaisuuksia ja kasvisruokia. - Vuonna 2017 oppilaat ovat osallisina Suomi100-juhlaruokailun suunnittelussa. Kotitalousopettajien kanssa järjestettiin leivoskilpailu ja 5-luokkalaiset on haastettu suunnittelemaan Itsenäisyyspäivän juhlalounas jälkiruokineen. - Etsitään keinoja vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi, kokeillaan niitä ja vakiinnutetaan niistä parhaimmat käytäntöön. Esimerkiksi qr-koodille etsitään vaihtoehtoa oppilaiden kuulemiseen ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa lisätään oppilasraadeilla. 4

5 3. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Tavoite Nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien sekä varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä työ Eri tulosalueiden konsultatiivinen ja jalkautuva tuki lasten ja nuorten arjen toimijoille Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Toimenpiteet Nuorille suunnatun matalan kynnyksen toimintamallin suunnittelu ja toiminnan toteuttaminen -paikka, josta nuori saa palvelua ilman lähetettä (mm. yhdistetty päihde -ja mielenterveyspalvelu) Varhaiskasvatuksen psykologin viran perustaminen Sosiaali- ja terveys-palveluissa kehitetään ja kohdennetaan yhteistyössä nuorille suunnattuja palveluja siten, että ne kohdentuvat varhain ja tehokkaasti. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistuu nuorisopsykiatrian hoitopolku yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Koulukahvilatoimintaa kehitetään edelleen ja tutkitaan mahdollisuuksia järjestää sitä kaikille yläkouluille (yhteistyö seurakunnan kanssa) Vahvistetaan vertaisryhmätoimintaa ennaltaehkäisevänä tukena (Maestro- ja Vertti ryhmät) Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressin hallintaa oppimalla 13-18v nuorille Vertti - työmenetelmä lapsille ja heidän mielialahäiriötä sairastaville vanhemmilleen Toteutetut toimenpiteet: - Nuorisopsykiatrian hoitopolun valmistelutyö keskeytyi 2015 Hus:in organisaatio uudistusten myötä. Valmistelu käynnistyi uudestaan 2016 syksyllä. Nuorisopsykiatrian hoitopolku valmistuu keväällä Marraskuussa 2015 käynnisti toimintansa pop up nuorisoasema, nuorille suunnatun matalan kynnyksen palvelu - Yhteistyössä on luotu Nurmijärven Sotelin lasten, nuorten ja perheiden prosessi, joka on päivitetty keväällä Koulukahviloita on pidetty Rajamäen yläkoululla, Nurmijärven yhteiskoululla ja Klaukkalan yläkoululla. Vuoden 2016 aikana koulukahvilaa oli Klaukkalan yläkoululla noin 30 kertaa, Rajamäellä noin 20 kertaa ja Nurmijärven yhteiskoululla noin 15 kertaa. - Klaukkalan koulukahvila muutti isompiin ja viihtyisämpiin tiloihin syksyn 2016 aikana ja kävijöitä kahvilassa oli noin 30 oppilasta/kahvila. - Nuorisovaltuusto piti vuoden 2016 aikana koulukahvilaa satunnaisesti Isoniitun koulussa, Klaukkalan yläkoulussa ja Nurmijärven yhteiskoululla - Varhaiskasvatuksen psykologi aloitti työtehtävässään 8/ Vertti - ja maestro - ryhmiä on pidetty. Ryhmiä on pidetty tarpeen mukaan Mitä on saatu aikaan? - Vuodessa on pidetty noin 30 koulukahvilaa/vuosi/ taajama. Osallistujia on ollut noin 20-30oppilasta/kahvila/ taajama. - Nuoret antoivat myönteistä palautetta koulukahviloista helmikuussa 2016 järjestetyssä keskusteluillassa, jossa arvioitiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista - Tilojen puutteen vuoksi koulukahvilat ovat Rajamäellä ja Nurmijärven yhteiskoululla siirtyneet koulun aulatiloihin ja tämä on tuonut mukanaan enemmän kävijöitä, noin

6 oppilasta/kahvila/taajama. Aulatilassa koulukahvilan luonne muuttuu. Tämä voidaan nähdä askeleena kohti koulunuorisotyötä - Maestro-ryhmiä tarjotaan säännöllisesti kouluilla ja niistä informoidaan mm. Helmi viestein. Melko usein ryhmä jää toteutumatta vähäisten ilmoittautuneiden johdosta. Ryhmiä on kuitenkin pidetty useilla kouluilla. Vakiintuneimmin ryhmät ovat toteutuneet Arkadian lukiossa - Yhteistyössä luotu Nurmijärven Sosiaali-, terveys - ja liikuntatoimen lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessi on osin selkeyttänyt monialaista yhteistyötä ja edistänyt sosiaalihuoltolain toteutumista. Sosiaalihuoltolain tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta sekä turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympyröissä - TeaViisarin(tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.) mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmiä/ryhmiä on Nurmijärven kouluissa käytössä hyvin - Marraskuussa 2015 käynnistynyt pop up nuorisoaseman toiminta hiipui syksyllä Tapaamisiin varattuja yhteisiä aikoja ei enää käytetty. Tämän lisäksi kehittämistoiminnassa voimakkaasti ollut ja toimintaa kannatellut työntekijä siirtyi toisiin tehtäviin. - Varhaiskasvatuksen psykologin työtehtävä painottuu ennaltaehkäisevän tuen tarjoamiseen varhaiskasvatukseen sekä lasten kasvun ja kehityksen sekä arjen kasvuympäristön myönteiseen vahvistamiseen. Psykologi konsultoi henkilökuntaa ja huoltajia, havainnoi lapsia ja tekee tarvittaessa tutkimuksia. Psykologi on verkostoitunut neuvolan, perheneuvolan ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Tulevaisuuden näkymät: Sähköisen hyvinvointikertomuksen, sekä työntekijöiltä saadun kokemustiedon pohjalta näyttää siltä, että lasten ja nuorten mielenterveyspulmat ovat lisääntyneet. Sähköisen hyvinvointikertomuksen, sekä työntekijöiltä saadun kokemustiedon pohjalta näyttää siltä, että nuorten päihteiden käytössä on tapahtunut muutos. Tupakointi ja alkoholin käyttö vähenee kun taas nuuskan käyttö on lisääntynyt ja suhtautuminen kannabiksen käyttöön on entistä myönteisempää. Tämä muutos on syytä ottaa huomioon jatkossa. Valtakunnallisessa lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeessa(lape) yhtenä keskeisenä teemana on perhekeskustoimintamallin kehittäminen. Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä mukaan lukien monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Kyseessä on tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tuen ja avun. Nurmijärvi osallistuu perhekeskustoiminnan kehittämiseen Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistunut nuorisopsykiatrian hoitopolku otetaan käyttöön loppukeväästä Yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa tehdyllä hoitopolulla pyritään selkeyttämään perustason ja erikoissairaanhoidon toimintakäytäntöjä yhteistyötä. Niin Maestro - ja verttiryhmät ovat saaneet toiminnastaan hyvää palautetta. Niiden toimintaa on syytä jatkaa jatkossakin. Tietoisuutta ryhmien toiminnasta on syytä lisätä. Kuitenkin, jos useasti käy niin, että ryhmät eivät käynnisty vähäisten ilmoittautumisen johdosta, niin silloin on syytä miettiä ryhmien toiminnan jatkamista ja miettiä toisenlaisia tukimuotoja. Pop up nuorisoaseman toiminnan alussa kokemukset toiminnasta olivat myönteisiä. Joistain syistä kiinnostus toimitaan hiipua ja toimintatapa ei juurtunut arjen toiminnaksi. Nyt tarkoituksena on selvittää mitkä seikat vaikuttivat toiminnan hiipumiseen. Samalla on syytä 6

7 nostaa saadut myönteiset kokemukset toiminnasta esiin. Näiden tietojen pohjalta tulee pohtia uudenlaista tapaa järjestää matalankynnyksen palvelua nuorille. 4. Kannustavat kohtaamiset Tavoitteet Myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa Dialogisen osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken Lapsille ja nuorille suunnattavan viestinnän kehittäminen Toimenpiteet Ihmeelliset vuodet työtapojen ja ajattelutavan kehittäminen ja vahvistaminen - koulutukset henkilöstölle (alakoulut, varhaiskasvatus sekä neuvola- ja kouluterveydenhoitajat) - konsultatiivisen tuen tarjoaminen arjen kasvattajille - moniammatillisesti toteutetut vertaisryhmät vanhemmille Huoli puheeksi -koulutukset, verkostomaiset työskentelytavat, yhdyspintatarkastelut, Omin jaloin -toiminta Viestinnässä (kutsut, helmiviestit yms.) kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen omissa asioissaan (viestit lapsille ja nuorille selkeitä ja ymmärrettäviä) Toteutetut toimenpiteet: - Ihmeelliset vuodet työtapoihin ja ajattelutapaan on koulutettu luokanopettajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. - Konsultatiiviseen tukeen arjen työn sujumiseksi on koulutettu varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajia, psykologeja ja kuraattoreita. Lisäksi on pidetty perehdytys metodiin koulunkäynnin ohjaajille. - Perheryhmäohjaajiksi on koulutettu perheneuvolasta 5 - ja perhetyöstä 2 työntekijää. - Ihmeelliset vuodet vertaisryhmiä on pidetty alle kouluikäisten ja pienten koululaisten(1-3lk)vanhemmille. Palaute ryhmistä on ollut kiitettävää. - Varhaiskasvatuksessa Ihmeelliset vuodet koulutuksen lisäksi, muu koulutustarjonta on painottunut vahvuuspedagogiikkaan - Huoli puheeksi koulutuksia on vuosien 2014 ja 2016 pidetty yhteensä 16 koulutusta ja niihin on osallistunut noin 220 työntekijää. - Verkostomaista työskentelyä on vahvistettu eri ammattiryhmien välisissä yhdyspintakeskusteluissa. - Ulkopuoliset keskustelun ohjaajat(verkostokonsultit) ovat olleet edistämässä osallisuutta ja vuoropuhelua useissa erilaisissa verkostotilaisuuksissa vuosina (120kpl) - Omin jaloin toimintaan on ohjattu Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi tiimin kautta ajalla nuorta. Syitä yhteyden ottoon lastensuojeluun ovat olleet päihteet, näpistykset, lievät vahingon teot, lievät väkivaltatilanteet sekä mopon kortitta ajot ja mopon virittämiset. Vuonna 2016 omin jaloin toimintaa ei ole ollut - Perusopetuksen johtotiimissä ovat viestinnän pelisäännöt kehitteillä. - Lastensuojelussa on panostettu perheille, lapsille ja nuorille meneviin kutsuihin mm. asiakassuunnitelmapalavereista. Mitä on saatu aikaan? - Lasten vahvuuksien hyödyntäminen ja lasten osallisuus on lisääntynyt - Viidesluokkalaisille suunnatussa Sosiaalitaidon tekemässä kyselyssä tähän teemaan liittyvien kysymysten tulokset osoittavat myönteistä kehitystä asiassa 7

8 - Varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajilta on saatu myönteistä palautetta kohtaamisista - Asiaa keväällä 2016 varhaiskasvatuksen lapsilta kysyttäessä, he kokivat, että heitä kuunnellaan melkein aina - Huoli puheeksi koulutuksista saatu palaute on hyvää. Koulutuspalautteiden ja varhaisen avoimen yhteistyön kehittämistyövuosien aikana työntekijöille suunnattujen kyselyjen pohjalta voidaan arvioida kouluttamisen olleen myös melko kustannustehokasta toimintaa. - Vuosien aikana omin jaloin toimintaan ohjatuista nuorista(49kpl) on lastensuojeluun lastensuojeluntarpeen arviointiin tullut 5 nuorta, joista kaksi on siirtynyt lastensuojelun avohuoltoon. Avohuoltoon siirtyneistä toisen nuoren tilanne johti sijoitukseen. - Ihmeelliset vuodet ryhmiin osallistuneiden välitön palaute on hyvää, samoin seuranta tapaamisessa(pidetään 3kk ryhmän loppumisen jälkeen) kerätty palaute hyvää - Yhdyspintakeskusteluille on luotu perusrunko. Yhdyspintakeskusteluilla on ollut merkitystä verkostomaisen työskentelyn ja monialaisen toimintatavan juurruttamisessa arjen toiminnaksi. Tulevaisuuden näkymät: Kannustavat kohtaamiset teemaan liittyvät kehittämisen teemat ovat keskeisessä asemassa vuoden 2017 alussa alkaneessa valtakunnallisessa hallituksen lapsiperheiden kehittämishankkeessa(lape-hanke). Hanke korostaa tutkittuun tietoon perustuvien työmenetelmien käyttöön ottoa. Ihmeelliset vuodet työmenetelmä mainitaan hankkeessa yhdeksi tällaiseksi työtavaksi. Ihmeelliset vuodet ryhmiä tullaan jatkamaan. LAPE hankkeessa tavoitteena on kaikkien osallisuuden lisääminen ja monialaisen yhteistyön vahvistaminen. Tämä edellyttää hyviä kunnioittavia kohtaamisia niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kesken. Näiden asioiden kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Yksi tapa edistää hyviä kohtaamisia on ollut huoli puheeksi koulutukset ja niitä jatketaan tulevaisuudessakin. Lisäksi tulee tarkastella edelleen luotuja prosesseja ja rakenteita monialaisen asiakastyön kehittämiseksi. Erityisesti monialaista yhteistyötä pyritään kehittämään Lape-hankkeessa Nurmijärvellä vuosina perhekeskustoimintamallia kehittämällä. Toisen isona painopisteenä Lape- hankkeessa perhekeskustoiminnan lisäksi on varhaiskasvatus -, koulu - ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Tällä osaalueella pyritään myös vahvistamaan kohtaamisten merkitystä ja erityisesti tämän osaalueen tavoitteena on tuen vieminen kasvu ka kehitysympäristöihin. Omin jaloin toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta on syytä pohtia miten ja millaisissa tilanteissa toimintaa voisi tulevaisuudessa toteuttaa. Samoin on pohdittava miten toimimalla omin jaloin toiminta olisi pysyvää. 5. Lasten ja vanhempien eroauttaminen Tavoite Lapsen suhteet kumpaankin vanhempaan säilyvät ja arki sujuu erosta huolimatta Lapsi saa tarvittaessa tukea kasvuympäristössään, kun arki ei suju eron jälkeen Tiedottaminen eroon liittyvien päätösten vaikutuksesta lapsen arkeen Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus Lasten ja nuorten eroauttaminen Toimenpiteet Perheasioiden sovittelu, tuki vanhempien välisiin keskusteluihin lasten asioiden ja arjen käytäntöjen ratkaisemiseksi erotilanteessa. Peruspalveluiden toimijat saavat tarvittaessa asiantuntija-apua perhepalveluilta Koulutusta peruspalveluille perheoikeudellisista asioista Ero lapsiperheissä -koulutusperuspalveluille? Kootaan tietopaketti erotilanteeseen liittyvistä asioista (vuoroasuminen, koulukuljetus, 8

9 huoltajuusasiat..) Vanhemman neuvo- vertaistukiryhmä, jossa pohditaan yhdessä toimintatapoja erovanhemmuuden kysymyksiin, vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Lasten vertaistukiryhmät lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet Toteutetut toimenpiteet: - Perheneuvolassa perheasiansovitteluun on vuosien aikana osallistunut yhteensä 64 perhettä. Sovittelutapahtumia on ollut kaiken kaikkiaan 155 kpl. perheneuvola on pystynyt ottamaan vastaan kaikki perheneuvolaan sovitteluun ilmoittautuneet ja vastaamaan tarpeeseen ilman jonotusta - Perheneuvolan henkilöstöstä sovittelua on toteuttanut 4 työntekijää - Koulutusta peruspalveluille perheoikeudellisista asioista järjestettiin syksyllä Vanhemman neuvo vertaistukiryhmiä on pidetty ainoastaan keväällä Vertaistukiryhmiä niille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet, on pidetty muutamia kertoja. Vetskari-ryhmiä (12-18v) lapsille on pidetty kaksi ryhmää. Taikuri-ryhmiä (7-12v) on pidetty viisi ryhmää ja ensimmäinen tillitoukka(alle kouluikäiset) ryhmä pidettiin keväällä koulukuljetus ohjeistuksessa on huomioitu eroperheiden lapset Mitä saatiin aikaan? - Perheasioiden sovittelu on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja tuloksia tuovaksi työmuodoksi - Sovittelu on vähentänyt esim. täytäntöönpanosovittelutapauksia ja muita vaikeita jumiutuneita huolto tai tapaamiskiistoja - Olosuhdeselvitysten määrä on pysynyt ennallaan. Perheasian sovittelutapausten määrä lisääntynyt ja olosuhdeselvityksiin liittyvät kustannukset pienentyneet Sovittelutapaukset/kpl pene Olosuhdeselvitykset/kpl perheoik Olosuhdeselvitysten kustannukset/ Perheoikeudellisen laskut Varmaa syytä siitä miksi käyttökustannukset ovat pienentyneet vaikka käyntimäärät ennallaan ei osata sanoa. Yhdeksi syyksi on arveltu, että vaikeiden tapausten määrä olosuhdeselvityksissä on pienentynyt - Eroauttamiseen pidetyt ryhmät on koettu mielekkäiksi niin vanhempien, lasten, nuorten kuin ryhmänohjaajienkin osalta. Ryhmistä saatu palaute on ollut erittäin myönteistä - Vanhemman neuvo ryhmät ovat toteutuneet heikosti - Lasten ja nuorten eroryhmistä on tehty opinnäytetyö. Opinnäytetyö tuo esiin, että ryhmät koetaan toimivaksi ja niistä saatava hyöty on koettu monipuoliseksi keskeisimpiä hyötyjä ovat ryhmästä saatu vertaistuki sekä ymmärrys siitä etteivät ole ainoita tässä tilanteessa. Opinnäytetyöhön haastatellut lapset, nuoret ja heidän vanhempansa suosittelisivat toimintaa muille. Tulevaisuuden näkymät: Perheaisan sovittelusta on saatu myönteisiä kokemuksia ja tuloksia. Toimintaa on syytä jatkaa edelleen ja huolehtia, että jatkossakin on käytettävissä tarkoituksen mukainen resurssi toiminnan toteuttamiseen, mikäli kysyntä toiminnasta lisääntyy. Lastensuojeluun tulevista lapsista isolla osalla on ero ja uusioperhe taustaa. Perheasiansovittelulla ja ero auttamisryhmillä voidaan vähentää näiden lasten lastensuojelun tarvetta 9

10 Vanhemmille suunnattu eroauttamisryhmään (Vanhemman neuvo) on ollut vaikea saada osallistujia. ryhmästä tulee tiedottaa kuntalaisia paremmin. Myös ryhmään tulee ohjata eroavia vanhempia aktiivisemmin. Kaikkien vertaisryhmien toimintaa on syytä vahvistaa, jotta ryhmät toimisivat suhteellisen säännöllisesti sekä käynnistyisivät joustavasti tarpeen mukaan. 6. Ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys Tavoitteet Kouluissa kehitetään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävää toimintaa Opettajien ryhmänohjaustaitoja ja ryhmäilmiöiden tunnistamista vahvistetaan Pienryhmien ylläpitäminen osana varhaiskasvatuksen toimintaa Vertaissovittelutoiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsiryhmissä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen osana oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmän toimintaa Toimenpiteet Kehitetään oppilaskuntatoimintaa sekä toimintatapoja, joissa lapsia ja nuoria kuullaan Monialaisesti toteutettavat ryhmäytyspäivät seitsemäsluokkalaisille Luokkakohtaiset ryhmäytykset tarvittaessa Opettajien kouluttaminen. Erityisesti luokanvalvojille suunnattavat koulutukset Pienryhmät lasten havainnoinnin, kuulemisen ja kohtaamisen mahdollistajana Koulutukset vertaissovittelusta (Miniverso) Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi, hyvien käytänteiden vaihtaminen ja jakaminen koulujen kesken Toteutetut toimenpiteet: - Nimettyjen aluerehtoreiden toimesta on kehitetty oppilaskuntatoimintaa, mm. opetussuunnitelma-prosessissa on ollut huomio lasten ja nuorten kuulemisessa. Oppilashuollon kehittämispäivä on pidetty huhtikuussa On luotu rakenne oppilaskuntia ohjaavien opettajien tapaamiselle ja hallitusten jäsenten keskinäisille vierailuille. Nimetyt aluerehtorit ohjaavat toimintaa - Lukuvuoden yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisen yhdeksi kärjeksi on valittu oppilaiden parempi mukaan ottaminen (kuuleminen) palveluiden kehittämiseksi. - Monialaisena yhteistyönä on toteutettu ryhmäytyspäiviä seitsemäsluokkalaisille yläkouluilla. Toimintaa on kehitetty edelleen mm. Nurmijärven yhteiskoulun seiskojen yöpyminen yhdessä opettajien ja nuorisotoimen työntekijöiden kesken. - Ryhmäytyksiä on pidetty koulujen pyynnöstä n. 20/lukuvuosi. - Opettajien ryhmänohjaustaitoja ja ryhmäilmiöiden tunnistamista vahvistamista varten koulutuksiin budjetoitiin varat vuodelle Koulutusta tarjottiin veso - koulutustarjottimella, mutta koulutus peruuntui liian vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. - Pienryhmätoiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa - Miniverso-koulutukset on käyty läpi varhaiskasvatuksessa. Eli koko henkilökunta on koulutettu vertaissovitteluun - Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen on nostettu kehittämisen kärjeksi lukuvuosiksi , arviointi kesäkuussa Oppilashuollon suunnitelmat tehty ja ne on arvioitu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmässä 10

11 Mitä on saatu aikaan? - Teaviisaria(Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä) tarkasteltaessa voidaan arvioida, että hyvin ovat seuraavat asiat: Selkeä rakenne, säännölliset tapaamiset oppilashuollon osalta sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö (osallisuudessa petrattu edellisiin vuosiin verrattuna) - Viidennen luokan oppilaille suunnatussa kyselyssä yhteisöllisyyteen liittyvissä kysymyksissä näkyy oppilaiden kokemuksen mukaan kehitystä tällä osa-alueella - Oppilashuollossa asioiden valmistelu on kehittynyt(suunnitelmallisuus, säännöllisyys/sykli) - Oppilashuoltoon on saatu selkeämpi rakenne ja työnjako - Oppilashuolto-henkilöstön konsultoinnin toteutuminen matalalla kynnyksellä (myös tapaamisten välillä) toteutuu varhaisemmin ja se on lisääntynyt - Esiopetuksen oppilashuollossa on monialainen yhteistyö tiivistynyt - Mini versoa toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja siitä saadut kokemukset myönteisiä. - Kevään 2016 kyselyssä varhaiskasvatuksen huoltajat pitivät vertaissovittelutoimintaa hyvänä ja ilahduttavana toimintatapana oppia sosiaalisia ja kaveritaitoja - Vanhemmat kokevat pienryhmätoiminnan vahvistavan lasten viihtymistä ja luottamusta kavereihin, sekä kuulluksi tulemista Tulevaisuuden näkymät: Oppilaskuntatoiminnan rakennetta tulee ylläpitää ja edelleen kehittää toimintatapoja, joissa lapsia ja nuoria kuullaan. Monialaisesti toteutetut ryhmäytyspäivistä saatu palaute on ollut hyvää. Toimintaa on suunniteltu jatkettavan ja sitä kehitetään yhdessä nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyön kanssa Kouluilta tulevaan kysyntään luokkakohtaista ryhmäytyksistä pyritään edelleen vastaamaan. Koulujen tietoisuutta tästä mahdollisuudesta on tarkoitus lisätä On mietittävä miten osaamista erityisesti luokanvalvojille ryhmänohjaamisen - ja ryhmäilmiöiden tunnistamisen taidoista voitaisiin jakaa Oppilashuollon tämän lukuvuoden arviointia tehtäessä kerätään ja levitetään hyviä käytäntöjä muille kouluille ja mietitään arvioinnin perusteella mitä muuta tukea tarvitaan tämän asian kehittämiseksi. (painopisteenä lukuvuonna ovat yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen). Esim. tarvitaanko oppilashuoltohenkilöstön vahvempaa osallistumista koko koulun hyvinvointia lisäävään yhteisölliseen toimintaan sekä oppilaiden parempaa mukaan ottaminen suunnitteluun? Teaviisarin tuloksia tarkasteltaessa tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Kohtaako tarjottavat palvelut tarvittavan tarpeen, poissaolojen seurantaa tulee tehostaa sekä kiinnittää huomiotakoululääkäri, koulupsykologi koulunkäyntiavustajien henkilöstömitoitukseen(onko riittävä?) Esiopetuksen oppilashuoltoa kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota mm. neuvolaterveydenhoitajien roolin selkeyttämiseen, oppilashuollollisten asioiden ja pedagogisten asioiden toisistaan erottamiseen sekä oppilashuollon idean löytämiseen yksityisissä päiväkodeissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta kysyttiin varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajilta kehitettäviä asioita. Huoltajat toivoivat ryhmähenkeä vielä kehitettävän. Lisäksi toivottiin vanhemmille kertomista, siitä miten juuri hänen lapsensa pienryhmässä on tänään tehty (toiminta näyttäytyy kotiin irralliselta ja erilliseltä) 11

12 Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittareiden ja kootun kokemustiedon pohjalta tehdyt johtopäätökset Näitä johtopäätöksiä tehtäessä on tarkasteltu seuraavia mittareita: kouluterveyskyselyn indikaattorit, TEAviisari, 5lk koululaiskysely(sosiaalitaito) sekä paikalliset mittarit. Vertailukuntina on ollut Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Helsingin seutukunta ja koko maa Kouluterveyskyselyn tuloksia Nurmijärven kuntaan vuodelta 2015 ei ole saatu. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on nähtävissä muutos, joka on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Näistä esiin nousseista kehityksen suunnista on haettu kokemustietoa kolmelta alueelta muutamalta opettajalta ja vaka - työntekijältä sekä alueiden monialaisilta työryhmiltä 1/2017 nähtävissä olevien kehityssuuntien varmennukseksi. Koottu tieto on käsitelty lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmässä Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vahvuudet Kokemus terveydentilasta on parantunut ja se on paras vertailukuntiin verrattuna. Kokemus yksinäisyydestä tai siitä, että ei ole yhtään läheistä ystävää on vähentynyt ja on keskitasoa suhteessa vertailukuntiin. Alkoholin käyttö ja tupakointi on vähentynyt ja niiden käyttö on vähäisintä suhteessa vertailukuntiin. Vapaa-ajalla liikkuminen on hieman lisääntynyt ja on vertailukuntiin nähden hyvää tasoa. Lapsiperheille suunnatut palvelut ovat kehittyneet (avoin varhaiskasvatus, kodinhoitoapu, perheasiansovittelu). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17v lasten määrä on pieni ja on vakiintunut 0,7 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Myös lastensuojelun avohuollon piirissä olevien asiakkuuksien määrä on laskenut ja luvut ovat pienimpiä suhteessa vertailukuntiin. Kokemus koulukiusaamisesta on vähentynyt, mutta on kuitenkin toiseksi suurinta suhteessa vertailukuntiin. Kokemus keskusteluvaikeuksista on vähentynyt niin vanhempien kuin koulujen henkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksen ja koulun liikuntaa edistävät toimenpiteet ovat lisääntyneet (mm. Liikkuva koulu - ohjelma käynnistynyt useissa kouluissa). Osallisuutta mittaavissa terveydenedistämisaktiivisuus tuloksissa (TEAviisari) on myönteistä kehitystä. Haasteet Ylipaino on lisääntynyt ja on vertailukuntien toiseksi vähintä. Nuuskankäyttö on lisääntynyt, samoin myönteinen suhtautuminen kannabikseen. Mielenterveyden pulmat lapsilla näyttävät lisääntyneen, mutta ovat suhteessa vertailukuntiin hieman keskivertoa paremmalla tasolla. Kouluterveydenhoitajilla, koulupsykologeilla ja koululääkäreillä on eniten asiakkaita suhteessa muihin vertailukuntiin(vaativa erityinen tukikuumakuntien perusopetuksessa 2016 selvitysraportti) Osalla lapsista on huono peruskunto ja kehon liikkuvuus on vähäistä. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on lisääntynyt. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on lisääntynyt, mutta on vähäinen suhteessa muihin vertailukuntiin. 12