Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos Toimintakertomus 2008

2 Sisällysluettelo Pelastuskomentajan katsaus...3 Helsingin pelastuslaitos turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille...4 Strategia...4 Organisaatio...4 Pelastuslaitoksen organisaatio ja prosessit...5 Pelastuslautakunta vuonna Avaintietoja vuodelta Henkilöstö...7 Talous...7 Onnettomuuksien ehkäisy...9 Pelastustoiminta...12 Ensihoito ja sairaankuljetus...14 Väestönsuojelu...16 Koulutustoiminta...17 Tekniikka ja hallinto...19 Ympäristönsuojelu...21 Vuoden 2008 tärkeimpiä tapahtumia

3 Pelastuskomentajan katsaus Helsingin pelastuslaitokselle vuosi 2008 merkitsi jälleen kerran vilkasta toimintavuotta. Pelastuslaitoksen operatiivisten tehtävämäärien kasvu tasaantui, mutta laitos hoiti vuoden aikana palo- ja pelastustehtäviä sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtäviä yhteensä tehtävän verran, eli joka 12. minuutti. Vuonna 2008 lisääntyi rakennuspalojen määrä noin kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna, mutta ensihoito- ja sairaankuljetustehtävien raju kasvu tasaantui ja laski yli tehtävän verran. Helsingin kasvavan koon ja tehtävämäärien lisääntymisen myötä laitoksemme sai yhteensä 15 lisävakanssia. Laitoksellemme perustettiin myös uusia vakituisesti päivystäviä sairaankuljetusyksiköitä, H392 ja H693. Vakanssimäärän kasvaminen on lisännyt paineita myös rekrytointitoiminnassamme, mutta vuoden 2008 aikana onnistuimme tässä tehtävässä hyvin, sillä saimme laitoksemme palvelukseen yhteensä 48 uutta palomies-sairaankuljettajaa. Helsingin pelastuslaitos on vaikuttanut vuonna 2008 aktiivisesti Helsingin kaupungin alueella toteutettujen rakennushankkeiden saralla. Laitoksemme panos on ollut suuri muun muassa syksyllä avatussa Vuosaaren satamassa. Lisäksi pelastuslaitos teki aktiivisesti työtä, jotta Helsinkiin liitetyn liitosalueen asukkaiden turvallisuus pystytään takaamaan. Pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytoiminta oli edellisvuosien tapaan aktiivista. Olemme panostaneet palotarkastusten kokonaismäärän nostamiseen sekä tarkastusten laadun parantamiseen. Lisäksi vuoden 2008 aikana tiivistettiin yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisemiseksi muun muassa sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Lisäksi pelastuslaitos teki edellisvuosien tapaan tiiviisti työtä Helsingissä järjestettävien yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyissä. Pelastuslaitos jatkoi varautumista onnettomuuksien varalle. Vuoden aikana toteutettiin useita suuria operatiivisia harjoituksia, joista saatiin hyviä kokemuksia tulevaisuutta varten. Eräs merkittävimmistä harjoituksista oli kesäkuussa järjestetty kansainvälinen pelastusharjoitus Uusimaa Helsingin pelastuslaitokselle saatiin merkittävä vahvistus laitoksen kalustoon, kun seitsemän uuden pelastusyksikön hankinta toteutui. Vuoden aikana saimme lisäksi riveihimme myös uuden lääkäriyksikön. Pelastusyksiköt ja niissä oleva nykyaikainen välineistö parantavat mahdollisuuksiamme turvata helsinkiläisten turvallisuus kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa oloissa. Helsingin pelastuslaitos on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti alueellisten kysymysten lisäksi myös valtakunnallisiin asioihin. Olemme pyrkineet tuomaan esille pelastusalan henkilöstön korkean eläkeiän tuomia haittoja pelastustoimelle. Lisäksi olemme pyrkineet tuomaan näkemyksemme aktiivisesti esille muun muassa hätäkeskustoimintaa koskevissa kysymyksissä. Vuoden 2008 laajamittaisin ja eniten mediatilaa saanut onnettomuus oli kesäkuussa sattunut työ- ja elinkeinoministeriön tulipalo. Onnettomuus ei uhkaavuudestaan huolimatta aiheuttanut henkilövahinkoja. Jatkamme vuonna 2009 työtä, jotta voimme jatkossakin toimia suuren mittaluokan onnettomuuksissa mahdollisimman tehokkaasti. Kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2008! Kari Lehtokangas Pelastuskomentaja 3

4 Helsingin pelastuslaitos turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tavoitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan määrätietoinen kehittäminen sekä korkeatasoisen operatiivisen osaamisen ja valmiuden ylläpitäminen. Pelastuslaitos vahvistaa samalla toimintansa laadullista kehittämistä huomioimalla asiakkaiden tarpeet ja Helsingin kaupungin kasvavan koon. Pelastuslaitos vastaa palonehkäisyn valvonta- ja tarkastustehtävistä, palo- ja pelastustoiminnasta, lääkinnällisestä pelastustoiminnasta eli kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella. Pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista. Strategia PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA Perustehtävä Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuottaa ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut. Visio Olemme alan edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojamme arvioiva pelastuslaitos, johon muut vertaavat omaa toimintaansa. Menestyksemme perustuu tutkittuun tietoon, osaamiseen, yhteistyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Pelastuslaitoksen visiota tukevat seuraavat strategiset painopistealueet: - Henkilöstöjohtaminen - Riskien tunnistamisen sekä onnettomuuksien ehkäisy- ja -torjuntakeinojen kehittäminen - Operatiivisen toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen - Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön tiivistäminen - Ydin- ja tukitoimintojen sekä prosessien kehittäminen Organisaatio Helsingin pelastuslaitos on yksi Helsingin kaupungin virastoista ja hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22 aluepelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo pelastuslautakunta. Pelastuslaitoksen johtajana toimi vuonna 2008 pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. Pelastuslaitoksessa on neljä toimialaa. 4

5 - Operatiivinen toimiala vastaa pelastustoiminnasta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta sekä ensihoidosta. Operatiivista toimialaa johti vuonna 2008 pelastusjohtaja Jorma Lilja. - Riskienhallinnan toimiala vastaa pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja riskianalyysin laatimisesta ja ylläpidosta, onnettomuuksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta, väestönsuojeluun varautumisesta, pelastustoimen koulutuksen ja turvallisuusopetuksen ohjauksesta, pelastuslaitoksen virkatutkintokoulutuksesta (palomies-sairaankuljettaja ja paloesimies) sekä pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Toimialaa johti vuonna 2008 riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén. - Hallinnon toimiala vastaa pelastuslaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnosta, viestinnästä sekä yleishallintoon kuuluvista asioista. Toimialaa johti vuonna 2008 hallintopäällikkö Henri Nordenswan. - Tekninen toimiala vastaa laitoksen teknisestä suunnittelusta, kalusto- ja materiaalihallinnosta, tietotekniikasta ja kiinteistötoimesta. Toimialaa johti vuonna 2008 tekninen päällikkö Kari Virtanen. Helsingin pelastuslaitos toimii alueellisesti eri puolille kaupunkia hajautettuna. Päivittäisestä pelastusvalmiudesta huolehtii kahdeksan asemaa. Lisäksi pelastuslaitoksella on kolme miehittämätöntä meriasemaa. Pelastuslaitoksen organisaatio ja prosessit 5

6 Pelastuslautakunta vuonna 2008 Puheenjohtaja, Ordförande: Toimitusjohtaja Leppä-aho Pauli (Kok.) Varapuheenjohtaja, Viceordförande: Mittakirvesmies Puumala Jorma (Vas.) Jäsenet, Medlemmar: Veteraaniasiamies Eklund Merja (Kok.) Yrittäjä Värtö Mikko (Vihr.) Linja-autonkuljettaja Jauhiainen Olavi (SDP) Sairaanhoitaja Seila Päivi (SDP) Henkilökohtaiset varajäsenet, Personliga suppleanter: Jälleenvakuutusasiantuntija Kamel Sari (Kok.) Erikoiskirjastovirkailija Paaso Marjasirkka (Vas.) Liikkeenharjoittaja Pajunen Esa (Kok.) PSM Sievänen Jukka (Vihr.) Toimistosihteeri Kallio Maria (SDP) Työturvallisuustarkastaja Varis Martti (SDP) Toimintaterapeutti Pekkanen Meri (Vihr.) Lähihoitajaopiskelija Rantanen Auli (Vihr.) Direktör Kronman Gunvor (SFP) KTM Lillja Jan (SFP) Kauppatieteiden maisteri Mattila Jukka I. (Kok.) Opiskelija Kähärä Zekki Jyndi Marika (PS) Kaupunginhallituksen edustaja, Stadsstyrelsens företrädare: Valtiotieteen lisensiaatti Molander Sole (Kesk.) Peltokorpi Terhi (Kesk.) 6

7 Avaintietoja vuodelta 2008 Henkilöstö Helsingin pelastuslaitos sai vuonna 2008 yhteensä 15 uutta vakanssia palvelutasopäätöksen perustuen. Näistä kaksi oli palomestarin, kolme lääkintäesimiehen ja 10 palomies-sairaankuljettajan vakansseja. Operatiivisen toimialan työntekijämääriä vahvistivat Pelastuskoulun pelastajakurssien 30:n ja 31:n päättyminen vuoden aikana. Kursseilta valmistui yhteensä 29 palomiessairaankuljettajaa pelastuslaitoksen palvelukseen. Lisäksi pelastuslaitokselle rekrytoitiin vuonna 2008 yhteensä 19 Pelastusopistossa palomies-sairaankuljettajan tutkinnon suorittanutta työntekijää. Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa oli yhteensä 677 työntekijää sisältäen sekä määräaikaiset että vakituiset työsuhteet. Vuoden lopussa pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 41,2, kun vuonna 2007 se oli 42,1 vuotta. Vuonna 2008 laitokseen palkattiin yhteensä 62 uutta työntekijää. Pelastuslaitoksella toteutettiin kunta-alan sopimuksen mukaiset palkantarkistukset ja Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen henkilöstöstä löytyvät tilastoliitteen sivulta 2. Talous Pelastuslaitoksen toteutuneet toimintakulut vuonna 2008 olivat 45,26 miljoonaa euroa, toimintakate 35,08 miljoonaa euroa ja poistot 2,65 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 6,9 %, mistä yli puolet johtuu henkilöstökulujen kasvusta. Vuoden 2008 toimintakulut ylittivät budjetissa arvioidun yhteensä eurolla, mikä selittyy osaltaan polttoaineiden ja lämmityskustannusten epäsuotuisalla hintakehityksellä. Koska toimintatuotot kuitenkin samaan aikaan ylittivät budjettinsa yli eurolla, oli pelastuslaitoksen vuoden 2008 toimintakate ennen poistoja budjetissa arvioitua parempi. Vanhan kiinteistökannan vuosikorjaukset ja vanhojen väestönsuojien talotekniikka sekä kosteusvauriot vaativat panostusta myös tulevina vuosina. Asiantuntijapalveluita käytettiin vähemmän kuin mihin budjetissa oli varauduttu. Keskeneräisten kone- ja kalustohankkeiden valmistuminen näkyy poistojen kasvuna. Öljyntorjuntakustannuksiin saadut valtionavustukset lisäsivät pelastuslaitoksen tuloja. Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen taloudesta löytyvät tilastoliitteen sivulta 3. 7

8 Tavoitteiden saavuttaminen Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2008 seuraavalla tavalla. Tavoite 1: Onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritetaan vuosittain erimuotoista palotarkastusta sekä tavoitetaan kuntalaista turvallisuusopetuksen ja -viestinnän keinoin. Määrällisistä tavoitteista siirrytään entistä enemmän laadulliseen vaikuttavuuden mittaamiseen. - Vuonna 2008 suoritettiin yhteensä erimuotoista palotarkastusta. Palotarkastajia oli edellisvuotta enemmän ja tarkastusmenetelmiä on kehitetty. Turvallisuusopetuksella saavutettiin yhteensä kuntalaista, joka vastaa noin 5 %:a Helsingin väkiluvusta. Tavoite 2: Pelastuskoulu vastaa laitoksen uuden operatiivisen henkilöstön kouluttamisesta laitoksen voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Koulutus toteutetaan virkatutkintokoulutuksena tai pelastusopistosta valmistuneiden palomiessairaankuljettajien perehdyttämiskoulutuksena. - Pelastuskoulusta valmistui kaksi pelastajakurssia, yksi alipäällystökurssi sekä yksi perehdytyskurssi, eli yhteensä 61 pelastusalan ammattilaista. Valmistuneiden oppilaiden rekrytointi loppuvuonna nosti operatiivisen henkilövahvuuden lähemmäs palvelutasopäätöksen edellyttämää tasoa. Tavoite 3: Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain vähintään yhdessä harjoituksessa. - Tavoite saavutettiin. Vuonna 2008 pidettiin kaksi väestönsuojeluharjoitusta. Tavoite 4: Ensihoidossa hoidonalkamisviive hätäkeskus mukaan lukien on keskimäärin 8 minuuttia. Lähtöaika, joka sisältyy toimintavalmiusaikaan, on enintään 60 sekuntia. - Hoidonalkamisviiveeksi tuli keskimäärin 8,8 minuuttia. Tavoitteen toteutumattomuus johtuu pääosin hätäkeskuksen resurssivajeesta ja viiveistä tehtävien määrittelyssä. Tavoite 5: Ensihoidossa tavoitteena oli maallikoiden havaitsemien kammiovärinäpotilaiden selviytymisprosentin pitäminen 32 %:n tasolla. - Tavoite toteutui ennakkotietojen mukaan. Tarkka tulos eli selviytymisprosentti selviää yli vuoden viiveellä. Vuoden 2007 tulos oli 34,2 %. Tavoite 6: Vuorokoulutukseen osallistuvuuden säilyttäminen yli 60 %:ssa. - Tavoite toteutui. Lääkintäkoulutuksiin osallistuvuus oli 82 %, öljyntorjuntakoulutuksiin 86 % ja savusukelluskoulutuksiin 49 %. Sitovat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin tai ne arvioidaan saavutettavan, lukuun ottamatta hoidonalkamisviivettä. Tavoitteeseen ei päästy valtiollisen hätäkeskuksen resurssipulan ja henkilökunnan vaihtuvuuden takia. Lisäsyinä toteutumattomuuteen oli tehtäväsidonnaisuuden lisääntyminen sekä yhtäaikaiset hälytystehtävät eri puolilla Helsinkiä. 8

9 Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaitos panostaa voimakkaasti onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, joka on yksi pelastustoimen painopistealueista. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskianalyysia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia ja katsastuksia, suorittaa onnettomuustutkintaa sekä antaa kaupunkilaisille turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös kemikaalivalvonnan, nuohoustoiminnan sekä yleisötapahtumien turvallisuusvalvonnan asioita. Helsinki mukana uuden pelastuslain valmistelussa Helsingin pelastuslaitos osallistui vuonna 2008 sisäasianministeriön ohjaamaan pelastuslain muutosvalmisteluun. Laitos antoi ministeriölle oman, onnettomuuden ehkäisyä koskevan laajamittaisen näkökulmaesityksen. Pelastuslaitos panosti vuonna 2008 tutkimustoiminnan ja riskianalyysin kehittämiseen ja niiden pohjalta toteutettavan palvelutasopäätöksen sisällön kehittämiseen. Vuonna 2008 Helsingin pelastuslaitos jatkoi yhteistyön kehittämistä onnettomuuksien ehkäisyssä sekä valtakunnallisesti että pääkaupunkiseudun aluepelastuslaitosten kanssa. Uudenmaan alueen pelastuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistettiin vuonna 2008 pienryhmätapaamisilla ja yhteisen seminaarin kautta. Lisäksi kemikaalityöryhmä syvensi yhteistyötä muiden aluepelastuslaitosten kemikaalivastaavien kanssa. Pelastuslaitos järjesti valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti toukokuussa Helsingissä laajan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppaneiden keskustelufoorumin. Foorumin tuloksena syntyi useita uusia yhteistyömuotoja. Pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön yleisötapahtumatiimi osallistui yhdessä operatiivisen toimialan kanssa turvallisuusjärjestelyiden neuvontaan ja valvontaan sekä tapahtumapaikkojen tarkastuksiin sekä niiden seurantaan. Tiimi osallistui turvallisuusjärjestelyihin yli sadan erillisen tapahtuman kohdalla, joista suurimmat olivat yli hengen tilaisuuksia. Yhteensä tarkastustoiminnan tapahtumaa vuonna 2008 Vuonna 2008 pelastuslaitos saavutti onnettomuuksien ehkäisyn kentässä (palotarkastukset, rakenteellinen paloturvallisuuden neuvonta, katsastukset, turvallisuusopetus- ja viestintä sekä onnettomuuden tutkinta) tavoitteet yli odotusten. (Tarkastustoiminta 106% turvallisuusopetus ja viestintä 100 %). Tarkastustoimintaan kuuluvia palotarkastuksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä Erityiskohteista tarkastettiin kohdetta. Tavoitteena oli erityiskohteen tarkistaminen vuoden aikana. Asuinrakennuksia tarkistettiin vuonna 2008 yhteensä 541 kappaletta. Muita tarkastuksia ja katsastuksia tehtiin yhteensä kohteeseen. Vuoden 2007 aikana aloitettiin palotarkastustoiminnan työskentelymenetelmän uudistaminen auditoivaksi palotarkastusmalliksi (Pata-08) ja malli otettiin käyttöön vuonna Toimintamallia esiteltiin myös muille aluepelastuslaitoksille. 9

10 Pelastuslaitoksen neuvontaryhmä vastaa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen ohjaamisesta ja neuvonnasta paloturvallisuuden osalta. Neuvontaryhmän tapahtumia tilastoitiin vuonna 2008 yhteensä 1402 kpl. Tarkemmat tiedot tarkastustoiminnasta löytyvät sivulta 4. Turvallisuusopetuksen tavoitteet ylitettiin Helsingin pelastuslaitos on tilastoinut turvallisuusopetukseen ja viestintään liittyviä tapahtumia tarkemmin kuin sisäasianministeriön ohjeistamat kriteerit edellyttävät. Tavoitteena on antaa 5 %:lle helsinkiläisistä asiaan liittyvää ohjausta ja valistusta. Turvallisuusluennoilla ja poistumisharjoituksiin osallistui yhteensä henkilöä vuonna Neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa paloturvallisuustietoutta saaneita laskettiin olevan yhteensä henkilöä. Turvallisuusopetuksen ja viestinnän keinoin onnettomuuksien ehkäisytietoutta annettiin kaikkiaan siis henkilölle. Valtakunnallisten kriteerien mukaan katsottuna turvallisuuskouluttajat tavoittivat 19,9% helsinkiläisistä. Pelastuslaitos jatkoi vuonna 2008 turvallisuusopetuksen yhteistyötä muun muassa Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kanssa. Tarkemmat tiedot turvallisuusopetuksesta ja viestinnästä löytyvät sivulta 6. Yhdeksän palokuolemaa ja 12 tulipalossa vakavasti loukkaantunutta Palontutkinta on sisäasiainministeriön ohjaamaa palokuolemien sekä muiden paloista johtuvien henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä tulipalojen vähentämiseen tähtäävää eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Vuonna 2008 Helsingin tulipaloissa kuoli 9 ihmistä (koko Suomessa 103). Tulipaloissa menehtyneistä 5 oli miehiä ja 4 naisia. Tulipalon uhreista 8 menehtyi asuinkerrostalojen huoneistoissa tapahtuneissa tulipaloissa ja yksi palvelutalossa tapahtuneessa tulipalossa. Yli kaksi kolmasosaa palokuolemiin johtaneista tulipaloista syttyi tupakasta. Tulipaloissa 12:sta vakavasti loukkaantuneesta 8 oli miehiä ja 4 naisia. Vakavat loukkaantumiset tapahtuivat pääosin asuinkerrostalojen huoneistoissa. Lisäksi kaksi henkilöä loukkaantui tuotanto- ja varastorakennuksessa tapahtuneessa tulipalossa. Myös vakavia loukkaantumisia aiheuttaneiden tulipalojen taustalla oli pääsääntöisesti huolimattomuus tupakoidessa. Vuonna 2008 tehtiin erillisiä onnettomuustutkinnan raportteja palokuolema ja vakavasti tulipalossa loukkaantunut -tapausten tutkinnan lisäksi seitsemästä vaikutuksiltaan suuremmasta tai muuten yleistä mielenkiintoa herättäneestä tulipalosta. Lisäksi rakennuspalojen johdosta laadittiin 410 erillistä tulipalon jälkeistä rakennusselostetta. Tarkemmat tiedot palokuolemista löytyvät sivuilta 5-6. Nuohoustoiminta jatkui ennallaan Nuohoustoiminnasta vastasi vuonna 2008 neljä yksityistä, Helsingin kaupungin kanssa nuohoussopimuksen solminutta piirinuohoojaliikettä. Meneillään oleva nuohoussopimuskausi on

11 Piirinuohoojat suorittavat pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen ja savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt Helsingin kaupungin pelastustoimen alueella. Piirinuohoojat suorittavat myös ilmanvaihtohormien puhdistuksia. Lisäksi nuohoojamestarit osallistuvat pelastuslaitoksen varallaoloon päivystysmääräyksen mukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa tarkastustoimintaan ja antavat asiantuntijalausuntoja toimialaltaan. Uutena yhteistyömuotona vuoden 2008 aikana toteutettiin nuohoojamestareiden, tarkastustoiminnan sekä rakennusvalvontaviranomaisen välisiä yhteistapaamisia. Helsinkiin toteutetun alueliitoksen edellyttämän nuohoustoimen nuohousjärjestelyjen toteuttamisen tavan valmistelu ja esittely toteutettiin avoimuusperiaatteella. Asian käsittelyn yhteydessä kuultiin liitosalueen pelastustoimea, alueen nuohoojamestaria sekä Helsingin nuohoojamestareita. Pelastuslautakunta päätti liittää liitosalueen nuohoustoimen osaksi Helsingin ykköspiirin nuohoustoimintaa. Sisäistä turvallisuutta kehitettiin Pelastuslaitos jatkoi vuonna 2008 laitoksen sisäisen turvallisuuden kehittämistä. Laitoksen henkilökunnalle järjestettiin sisäiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta, jolla edistetään jokaisen työntekijän valmiuksia toimia hätätilanteissa. Lisäksi vuoden 2008 alussa otettiin käyttöön turvallisuushavaintoraporttijärjestelmä ja panostettiin yleiseen toimitilaturvallisuuteen. 11

12 Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamat pelastustoimen tehtävät vähentyivät vuonna 2008 yhteensä 7,5 prosenttia. Palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä tehtävää, kun vuonna 2007 tehtäviä oli yhteensä Rakennuspalojen määrä nousi vuonna 2008 edellisen vuoden tapaan. Vuonna 2008 tapahtui yhteensä 412 rakennuspaloa, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 275. Vuoden 2008 aikana nousivat myös maastopalojen, vaarallisten aineiden onnettomuuksien ja eläinpelastustehtävien määrä. Vuonna 2008 tapahtui laskua muun muassa ihmisten pelastamisen ja luonnononnettomuuksien tehtävämäärien osalta. Öljyvahinkojen määrä säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. Pelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin Vuonna 2008 jatkettiin pelastustoiminnan käytäntöjen kehittämistyötä erityyppisten onnettomuuksien varalle. Pelastustekniikoiden ja työmenetelmien kehittämisessä on otettu huomioon uuden teknologian ja muiden tekijöiden, kuten yhteiskunnallisen kehityksen tuomat vaatimukset. Tekniikoiden ja työmenetelmien kehittämisen lisäksi pelastuslaitos on panostanut myös operatiivisen henkilökunnan täydennyskoulutukseen, jota on annettu vuonna 2008 muun muassa liikenneonnettomuuksista, vaarallisten aineiden torjunnasta, sukellustoiminnasta, meritoiminnasta, öljyvahinkojen torjunnasta ja eläinten pelastamisesta. Täydennyskoulutusta on järjestetty sekä esimiestasolla työskenteleville että miehistölle. Henkilöstön täydennyskoulutus on tuottanut selkeästi tulosta parempana valmiutena toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitos osallistui useisiin yhteistoimintaharjoituksiin yhteistyöviranomaisten, kuten Helsingin kaupungin pelastuspalvelujärjestelmään kuuluvien toimialojen, puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, poliisin sekä muiden pelastuslaitosten kanssa. Aktiivista suunnittelua öljyvahinkojen torjumiseksi Vuonna 2008 jatkettiin Helsingin kaupungin öljyntorjunnan perusasiakirjana toimivan, vuonna 2005 Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymän sekä alueellisena viranomaisena toimivan Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistaman öljyntorjuntasuunnitelman täytäntöönpanoa. Voimassa olevassa öljyntorjuntasuunnitelmassa on määritelty Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten kalusto- ja henkilöstöresurssien käytöstä öljyvahinkotilanteessa. Pelastuslaitos huomioi toimintaympäristön muutokset ja kasvaneet riskit valmistellessaan voimassa olevan öljyntorjuntasuunnitelman, alkaen vuodesta 2005, liittyvää kaluston hankinta- ja käyttökustannusten osioita vuosille Vuosaaren sataman ja sen käyttöönoton myötä öljyntorjunnan riskit siirtyivät itäiseen Helsinkiin. Tämä muutos sekä Sipoon lounaisosan alueliitos huomioitiin öljyntorjunnan strategiassa ja kaluston hajasijoitussuunnitelmassa. Suunnitelman täydentämistä jatkettiin kertomusvuoden aikana vuonna 2007 Helsingissä alkaneella SÖKÖ II-projektilla (Suomenlahden öljyjätteiden kuljetus ja välivarastointi öljyonnettomuudessa). SÖKÖ II suunniteltiin Suomenlahden alueen öljyntorjunnan johtamisjärjestelmä joka on yhteensopiva Helsingin pelastuspalvelun johtamisjärjestelmän kanssa. Projekti kestää vuoteen 2011 saakka 12

13 Pelastuslaitos osallistui vuonna 2008 poikkihallinnollisen SRÖTVA- selvityksen laatimiseen (Suomenlahden rannikon öljyntorjuntavalmius). Raportissa käsiteltiin öljyvahinkojen torjunnan toimintaedellytyksiä pelastustoimen torjuntavastuulla olevilla rannikko- ja saaristoalueilla avomeren tuntumaan saakka Meripelastustoiminnan kehittäminen Pelastuslaitos osallistui rajavartiolaitoksen ja sisäasiainministeriön poikkihallinnollisen MIRG 1H (Helicopter)-tason työryhmän, Maritime Incident Response Group, työskentelyyn ja loppuraportin laadintaan. Joulukuussa valmistuneessa raportissa esitettiin yhdenmukaisen kansallisen järjestelmän luomista jossa hyödynnetään pelastustoimen ammattitaitoa meripelastustoimen tehtävissä. Yhdeksi MIRG 1H- tukikohdaksi esitettiin Helsinkiä, jossa on ollut toimintaan soveltuvia valmiuksia vuodesta Tämän lisäksi pelastuslaitos osallistui Suomenlahden rannikon pelastuslaitosten yhteisen MIRG 2V (Vessel) tason loppuraportin, aluksilla toimivat MIRG- ryhmät, laadintaan. Helsinki oli valmiudessa kansainvälisiin tehtäviin Helsingin pelastuslaitos on mukana Suomen kansainvälisessä pelastuskomennuskunnan eli Finn Rescue Forcen (FRF) toiminnassa ja huolehtii muun muassa sen esikuntapalveluista. FRF voidaan lähettää tarvittaessa kansainvälisiin pelastustehtäviin ja sen toimintaa koordinoi sisäasiainministeriö. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa kansainväliseen toimintaan YK:n ja EU:n kansainvälisen humanitaarisen toiminnan kautta. Vuoden 2008 aikana Helsingin pelastuslaitoksen työntekijöitä ei osallistunut kansainvälisiin operatiivisiin tehtäviin. Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät sivuilta

14 Ensihoito ja sairaankuljetus Ensihoito ja sairaankuljetus Helsingin pelastuslaitos tuottaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin ensihoitoyksikön sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa lääkinnällisen pelastustoimen ensihoitopalvelun ja kiireellisen sairaankuljetuksen Helsingin kaupungin alueella. Nämä palvelut tuotetaan kaupunkilaisille Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Ensihoitojärjestelmän yksiköt päivystivät vuonna 2008 edellisvuosien tapaan yhdeksällä asemalla eri puolilla Helsinkiä. Suomenlinnan pelastusaseman sulkeuduttua talvikaudeksi Suomenlinnassa päivystävä sairaankuljetusyksikkö siirrettiin Erottajan pelastusaseman yhteyteen. Vuonna 2008 otettiin pelastuslaitoksella käyttöön kaksi uutta sairaankuljetusyksikköä: H392 Haagan asemalla ja H693 Mellunkylän asemalla. Yksiköt ovat toimintavalmiudessa 12 tunnin yksikköinä. Lisäksi keskuspelastusasemalla päivystävä sairaankuljetusyksikkö H192 muutettiin vuoden alussa 24 tunnin toimintavalmiuteen. Tehtävämäärän kasvu taittui Ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen tehtävien kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä hälytystä. Tehtävämäärä laski edellisvuodesta noin 300 hälytyksellä. Pelastusyksiköiden suorittamat ensivastetehtävät vähenivät vuoteen 2007 verrattuna 570 tehtävällä. Ensihoitotehtävistä yleisin tehtävätyyppi oli peruselintoimintojen häiriöt, joita ovat elottomuus, hengitysvaikeus, rintakipu, sydämen rytmihäiriö, tajuttomuus ja aivohalvaus. Näitä tehtäviä oli vuonna 2008 yhteensä 34 prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Muita yleisimpiä ensihoitotehtäviä olivat kaatuminen (12,7 %), heikentynyt yleistila (6,7 %), kouristelu (6,6 %) ja myrkytys (8,1 %). Vuonna 2008 yhteensä tehtävää (37 %) ei johtanut kuljetukseen terveydenhuollon päivystyspisteeseen. Osaamisen kehittämistä jatkettiin Pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö suunnittelee ensihoidon koulutuksen toteutussuunnitelman yhdessä hoitavan henkilöstön ja HUS ensihoitoyksikön kanssa. Opetussisällöt perustuvat ydinprosesseista sekä asiakkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä saatuun tietoon. Lisäksi sisältöön vaikuttavat uudet hoitokäytännöt sekä uusi tekniikka ja teknologia. Koulutusjärjestelmä jakaantuu tutkinto-, täydennys- ja vuorokoulutukseen sekä jatkokoulutuslinjoihin. Täydennyskoulutuksella ylläpidetään ja luodaan uutta osaamista ensihoitojärjestelmässä toimiville henkilöstöryhmille. Henkilöstön osaamista arvioidaan myös vuosittaisilla testeillä. Ensihoidon kalustohankintoja Vuonna 2008 uusittiin pelastuslaitoksen investointisuunnitelman mukaisesti sairaankuljetuksessa käytettävät potilaspaarit, paarilavetit ja kantotuolit. Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen suuronnettomuusvarusteyksikkö H19:n kalustohankinnat ja 14

15 muutostyöt. Yksikön kalustaminen hoitovälineiden sekä data- ja radiolaitteiden osalta jatkuu vuonna 2009 ja yksikkö saadaan välittömään hälytysvalmiuteen alkuvuoden aikana. Ensihoitoon ja kiireelliseen sairaankuljetuksen liittyvät tilastotiedot löytyvät tilastoliitteen sivuilta

16 Väestönsuojelu Pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koordinoi väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena kaupungin suojelusuunnitelman uudistaminen Vuonna 2008 oli väestönsuojelun suunnittelutyön pääpaino Helsingin kaupungin suojelusuunnitelman uudistamisessa perustuen vuonna 2007 valmistuneeseen poikkeusolojen riskianalyysiin. Keskeisimpinä asioita suunnittelussa olivat väestönsuojeluorganisaation mitoittaminen ja johtaminen. Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Väestönsuojeluvalmiutta kehitettiin vuonna 2008 laatimalla esiselvitykset johtamis-, väestöhälytin- ja CBRN-valvontajärjestelmähankkeista. Vuonna 2008 päivitettiin myös rakenteellisen suojelun suunnitelmaa, jonka yhteydessä kartoitettiin suojarakentamisen tarpeet osana kaupungin kokonaiskehittämistä. Vuoden aikana valmistui myös Helsingin kaupungin väestönsuojelun resurssien suunnittelun tietojärjestelmän VAPraportointitoiminto. Omatoimisen varautumisen kehittämistä varten nimettiin kesällä 2008 vastuuhenkilö, joka tulee kartoittamaan omatoimisen varautumisen tulevaisuuden tarpeita huomioiden pelastuslain tulevat uudistukset. Useita koulutustilaisuuksia Pelastuslaitos järjesti vuoden 2008 aikana useita koulutustilaisuuksia kaupunkilaisille, yhteisöille ja yhteistyökumppaneille väestönsuojelusta ja sen kehittämisestä. Väestönsuojelun resurssien suunnittelun tietojärjestelmästä järjestettiin koulutusta perustajavirastojen yhteyshenkilöille. Lisäksi Helsingin pelastusliitto antoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti koulutusta kaupunkilaisille omatoimisesta varautumisesta. Helsingin pelastuslaitos antoi vuonna 2008 edellisvuosien tapaan asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen liittyvää asiakasneuvontaa. Väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi edellisvuosien tapaan Vuonna 2008 Helsingin pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana kalliosuojarakennushankkeiden suunnitteluun Helsingissä. Kaupungin suojarakentamisen ensisijainen tavoite on Kauppakartanonkadun kalliosuojan rakentaminen. Helsingin väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi vuoden aikana 93:lla ja suojapaikkojen määrä :llä. 16

17 Koulutustoiminta Pelastuslaitos kouluttaa omaa henkilökuntaansa Pelastuskoulussa, joka on osa Helsingin pelastuslaitosta. Pelastuskoulu antaa palomies-sairaankuljettajan sekä alipäällystötutkinnon virkatutkinto-opetusta ja toteuttaa laitoksen henkilökunnan täydennyskoulutusta ja muuta opetusta. Pelastuskoulun opetuksesta kertyi vuonna 2008 yhteensä ennätykselliset koulutettavapäivää. Pelastuskoulussa oli vuonna 2008 ammattitutkintokoulutuksessa kolme pelastajakurssia (kurssit 31, 32 ja 33) sekä alipäällystökurssi (Ap6). Lisäksi koulu toteutti loka -joulukuussa uusien palomies-sairaankuljettajien perehdytyskurssi 8:n. Syksyllä 2006 alkanut Pelastajakurssi 31 valmistui joulukuussa 2008 ja kurssilta valmistui yhteensä 15 uutta palomiessairaankuljettajaa pelastuslaitoksen palvelukseen. Joulukuussa opintonsa päätti myös alipäällystökurssi, josta valmistui yhteensä 6 opiskelijaa. Pelastuskoulun kurssit kouluttautuivat myös Kuopiossa hyödyntäen koulutusvaihtoon liittyen Pelastusopiston harjoitusaluetta. Muita koulutuksen järjestämiseen osallistuneita tahoja vuoden 2008 aikana olivat muun muassa Stadia ammattikorkeakoulu/metropolia ammattikorkeakoulu (sairaankuljetus), Käpylän kemianalan ammattioppilaitos (kemia), Hyvinkään metsäopisto (vauriopuutyöskentely), Meriturvan koulutuskeskukset Upinniemessä ja Lohjalla (pintapelastus ja aluspaloturvallisuus) ja Keuruun suojelukoulu (suojelutoiminta ja vaaralliset aineet). Täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Pelastuskoulu jatkoi vuonna 2008 ponnisteluja laitoksen tarpeita vastaavan koulutusjärjestelmän edelleen kehittämiseksi. Täydennyskoulutuksen työpanosta ohjattiin koulutusresurssien hallintaan sekä niiden kehittämiseen. Täydennyskoulutuslinja tuki pelastuslaitoksen muiden yksiköiden järjestämää täydennys- ja perehdytyskoulutusta. Linja toteutti vuonna 2008 pelastuslaitoksen harjoitusalueen esiselvityksen ja suunnittelun. Kesän kuluessa saatiin käyntiin uuden Roihupeltoon sijoittuvan harjoitusalueen rakennustyöt jotka etenivät vuoden loppuun mennessä viimeistelyvaiheeseen. Laajempana koulutuskokonaisuutena täydennyskoulutuslinja toteutti vuoden aikana perehdytyskurssin 8:n sekä sairaankuljettajien perehdytyskurssin. Kymmenen viikon pituiselta perehdyttämiskurssilta valmistui 19 helsinkiläisiin oloihin täydennyskoulutettua pelastajaa. Sairaankuljettajien perehdytyskurssilta valmistui puolestaan kahdeksan viikon opintojen jälkeen kuusi sairaankuljettajaa. Kurssien osalta koulutettavapäiviä kertyi yhteensä kappaletta. Kursseja varautumisesta ja ensiavusta Varautumiskoulutusta annettiin Pelastuskoulun toimesta sekä virkatutkintokursseille että Helsingin virastojen ja laitosten henkilöstölle sekä Helsingin kaupungissa sijaitsevien valtion virastojen henkilöstölle. Varautumiskoulutukseen liittyvä Helsingin suojelupiirien ja suojelulohkojen johtokeskusten henkilöstön koulutus oli vuonna 2008 jäädytettynä Helsingin kaupungin suojelusuunnitelman päivitysprosessista johtuen. 17

18 Osana varautumiskoulutusta Pelastuskoulussa järjestettiin myös ensiapukoulutusta suojelutehtäviin nimetyille kaupungin työntekijöille. Koulutettavapäiviä toiminnasta kertyi 1227 kappaletta, jonka lisäksi kaikki virkatutkintokurssit opiskelivat opetussuunnitelmien mukaiset varautumisen oppijaksot. Pelastuskoulu järjesti vuonna 2008 SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin kanssa erillisen yhteistoimintasopimuksen mukaisia ensiapukoulutuksia. Lisäksi vuonna 2008 järjestettiin päivän kestoisia kaikille helsinkiläisille avoimia hätäensiapukursseja. Vuonna 2008 kaikista ensiapukoulutuksista kertyi koulutettavapäiviä yhteensä 915 kappaletta. Pelastuskoulu jatkoi vuonna 2008 turvallisuusopetuksen menetelmien ja oppimateriaalien kehittämistä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. 18

19 Tekniikka ja hallinto Pelastuslaitoksen toimintoja tuetaan teknisen toimialan ja hallinnon toimialan tarjoamilla palveluilla. Pelastuslaitoksen tekninen toimiala vastaa laaja-alaisesti erilaisista teknisistä palveluista, kuten teknisistä laitehankinnoista ja niiden kunnossapidosta. Teknisen toimialan palveluita ovat myös tietotekniikkapalvelut, materiaalipalvelut, ajoneuvojen korjauspalvelut, pelastuslaitoksen hallinnassa olevien kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotyöt, rakennuttaminen sekä tilojen vuokraus ja isännöinti. Pelastuslaitoksen teknisiä toimintoja hoidetaan niin, että pelastuslaitoksen toiminta on mahdollista normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa. Rakennustoiminta vilkasta Vuonna 2008 valmistui useita rakennushankkeita, muun muassa Tiilimäen väestönsuojan ja Laajalahdenaukion väestönsuojan peruskorjaukset sekä Herttoniemen harjoitusalueen ja Mellunkylän konttihallin muutostyöt. Vuonna 2008 aloitettiin Jätkäsaaren pelastusaseman ja Katri Valan väestönsuojan peruskorjauksen toteutussuunnittelu. Lisäksi aloitettiin Haagan pelastusaseman ns. alitalon rakennustyöt, jossa vanhat työsuhdeasuntohuoneistot muutetaan toimistotiloiksi pelastuslaitoksen käyttöön. Väestöhälytinjärjestelmän toimintavarmuutta parannettiin Tietohallinnossa keskityttiin vuonna 2008 väestöhälytinjärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseen. Väestöhälytinjärjestelmän päivitettiin teknisesti uusimalla ohjaustietokoneet, ohjausjärjestelmän radiokalusto ja ohjelmistot. Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusin versio Merlot johtamisjärjestelmästä. Lisäksi vuoden aikana kehitettiin operatiivisen henkilöstön suunnittelujärjestelmän Hesun käytettävyyttä. Tietohallinto käynnisti vuoden 2008 kesäkuussa ICT varallaolojärjestelmän, jonka tehtävänä on turvata laitoksen operatiivisten ja hallinnollisten tietojärjestelmien ja keskeisten tietoliikenneyhteyksien jatkuva toiminta. Päivystäjinä toimivat tietohallintoyksikön työntekijät ja päivystys toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Uudet pelastusyksiköt käyttöön Vuonna 2008 pelastuslaitos sai käyttöönsä seitsemän uutta pelastusyksikköä. Vuoden aikana valmisteltiin kahden F-luokan öljyntorjuntaveneen hankinta sekä pelastuslaitoksen henkilöstön uusien virkavaatteiden hankinta. Vuonna 2008 toteutettiin materiaalitoimintojen uudelleenorganisointi kahteen erilliseen yksikköön: korjaus- ja hankintayksikköön sekä materiaaliyksikköön. Pelastuslaitokselle uusi graafinen ilme Hallinnollisia palveluita pelastuslaitoksella ovat muun muassa taloushallinto, sihteeripalvelut, henkilöstöasiat sekä juridiikkaan liittyvät sisäiset palvelut ja viestintä. Vuonna 2008 otettiin käyttöön pelastuslaitoksen uusi graafinen ohjeisto, jonka pohjalta aloitettiin pelastuslaitoksen visuaalisen ilmeen uudistaminen. Vuoden aikana panostettiin viestinnällisten asioiden kehittämiseen, muun muassa pelastuslaitoksen internet-sivujen uudistamiseen. Uusien sivujen on tarkoitus avautua keväällä

20 Hallinnollisten palveluiden kehittämistä jatkettiin lisäksi henkilöstöjohtamisen, tiedonhallinnan ja sihteeripalveluiden osalta. Tärkeimmät tilastot tekniikasta löytyvät sivulta

21 Ympäristönsuojelu Helsingin pelastuslaitos on ottanut toiminnassaan huomioon Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ohjelman laitoksen perustehtävästä lähtien. Laitoksen tehtävänä on kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja terveyden vahvistaminen tuottamalla pelastustoimen palveluita toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. 2) Ympäristöhaittojen minimoiminen torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. 3) Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos ilmoittaa ympäristöön liittyvät tiedot ja tunnusluvut Helsingin kaupungin ympäristöraporttia varten kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitos vaikuttaa eniten ympäristönsuojeluun onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa on vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Kemikaalien haittojen torjunnassa panostettiin tarkastuksiin, koulutukseen, ohjeistuksen kehittämiseen ja kaluston hankintaan. Laitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin ja kalustohankinnat jatkuivat öljyntorjuntasuunnitelman mukaistesti. Pelastuslaitoksen omassa toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota laitoksen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin; energian käyttöön, jätteisiin sekä hankintojen ympäristövaikutuksiin. Kiinteistöjen energiataloutta kehitettiin ylläpidon kehittämisellä ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän seurannan avulla sekä korjaushankkeiden yhteydessä tehtävillä energian kulutuksen vähentämiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Laitoksen jätehuoltoa seurattiin suunnitelmallisesti.. Pelastuslaitoksen hankinnoissa pyrittiin valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kaupungin ja laitoksen hankintaohjeiden mukaisesti sekä hyödyntämään kaupungin kilpailuttamia toimittajia. 21

22 Vuoden 2008 tärkeimpiä tapahtumia UUSIMAA-2008 kansainvälinen pelastusharjoitus Suomessa järjestettiin Naton Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) ja rauhankumppanuuden (Partnership for Peace, PfP) siviilisektorin puitteissa kansainvälinen pelastusharjoitus Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä harjoitus oli osa EAPC:n harjoitusohjelmaa, jonka puitteissa Suomi on osallistunut harjoituksiin vuodesta 2002 alkaen. Sisäasiainministeriön pelastusosaston johtamaan ja Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) toimeenpanemaan harjoitukseen osallistui yli 1000 henkeä 37 eri maasta. Harjoitusskenaariona oli meriveden yli kahden metrin kohoaminen ja sen jälkeinen kesämyrsky. Elintärkeät infrastruktuuriset kohteet vaurioituivat vakavasti myrskyn seurauksena aiheuttaen kemiallisia, biologisia ja radioaktiivisia onnettomuuksia. Kansallisten voimavarojen ollessa sidottuja pelastustehtäviin, Suomi pyysi apua EADRCC:ltä (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre) avustamaan pääkaupunkiseudun pelastustehtävissä. Harjoituksen tärkein oppimistavoite oli kansainvälisen avun vastaanottaminen. Harjoituksen painopiste oli myrskyn aiheuttamien vahinkojen vaikutusten torjunnassa sekä viranomaisten ja kansainvälisten organisaatioiden yhteistoiminnan harjoittelussa. Harjoitus muodostui kolmesta vaiheesta, jotka suoritettiin Tuusulassa, Helsingissä ja Espoossa. Vaiheet sisälsivät kansainvälisen avun maahantulon ja henkilöstön koulutusvaiheen, pelastustoimintaharjoituksen sekä arvioinnin, seminaareja ja toimintanäytöksiä. Ohjelmassa oli muun muassa vaarallisten aineiden käsittelyä, metro-onnettomuus ja köysipelastamista. Helsingin pelastuslaitokselta harjoitukseen osallistui päällystöä paikallisviranomaisen roolissa. Operatiivisiin harjoituksiin pelastuslaitokselta osallistui CBRN- (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear) onnettomuuksiin erikoistunutta henkilöstöä. Toivo 08 -harjoitus Viranomaisten toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteissa testattiin TOIVO-08 valmiusharjoituksessa kesäkuussa. Harjoituksessa oli mukana lääninhallituksen lisäksi 22 uusmaalaista kuntaa sekä alueen pelastuslaitokset ja muut varautumisen kannalta keskeiset aluehallintoviranomaiset. Harjoituksessa olivat esillä erityisesti vaikeiden sääolosuhteiden ja laajamittaisen tulvatilanteen vaikutukset yhteiskunnan eri sektoreille. Valmiusharjoituksessa nostettiin keskeiseksi asiaksi tilanneraporttien välittäminen ja tilannekuvan muodostaminen. Helsingissä valmiusharjoituksen tavoitteina oli: - testata kaupungin kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot - kehittää yhteistoimintaa virastojen ja laitosten sekä eri viranomaisten välillä normaaliolojen erityistilanteissa - kehittää myrsky- ja tulvatilanteisiin varautumista - kehittää kaupungin tilannekuvan tuottamista 22

23 Harjoitus antoi kuntien, aluehallinnon ja lääninhallituksen viranomaisille tilaisuuden hioa yhteistoimintaa ja tarkastella normaaliolojen häiriötilanteiden johtamisvastuita. Viranomaisten yhteistoiminnan ja valmiussuunnitelmien kehittämiseksi harjoitukset ovat välttämättömiä. TOIVO-08 auttoi uusia yhteistyötahoja ymmärtämään laajan mittakaavan mukaisen suuronnettomuuden vaatimuksia. Harjoituksessa käsiteltiin normaalioloihin liittyviä erityistilanteita, jonka johdosta päädyttiin pelastuspalvelujohtoiseen toimintaan. Helsingin johtokeskuksen (Heljoke) sijasta perustettiin Helsingin pelastuspalvelun johtokeskus (HelPepaJoke). Tavoitteena HelPepaJoke:n osalta oli testata uutta organisaatiota ja ylläpitää Helsingin tilannekuvaa. Toimialat osallistuivat harjoitukseen virastoista ja laitoksista käsin sekä sijoittamalla yhteyshenkilön HelPepaJoke:en. Pelastuslaitokselle harjoitus oli esikuntaharjoitus, joten operatiivisia yksiköitä ei todellisesti liikuteltu. Pelastuslaitosten, Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Uudenmaan kuntien lisäksi valmiusharjoitukseen osallistuvat mm. Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan TEkeskus, HUS, puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Uudenmaan tiepiiri, Yleisradio ja Fingrid. Työ- ja elinkeinoministeriön tulipalo Työ- ja elinkeinoministeriön rakennuksessa Helsingissä syttyi perjantaina tulipalo. Palo sai alkunsa rakennuksen Mariankadun puolella kolmannessa kerroksessa sijaitsevasta työhuoneesta, mistä tuli levisi ullakolle ja kattorakenteisiin. Automaattihälytys palosta tuli yhden aikaan iltapäivällä. Pelastuslaitoksen saavuttua paikalle, liekit löivät ulos toimistohuoneen ikkunasta. Myös Presidentinlinnan sammutusjärjestelmä oli reagoinut lämmön nousuun ja paloilmoitin hälyttänyt. Hälytysastetta nostettiin ja paikalle hälytettiin lisäyksiköitä sekä päivystävä palomestari P- 3. Savua muodostui erittäin paljon ja savusukeltajat varmistivat, että ministeriön rakennus oli tyhjä. Ministeriön henkilökunta oli evakuoitu ulos ja kukaan ei loukkaantunut palossa. Palo ehti levitä rakennuksen ullakolle, mutta se saatiin hallintaan parin tunnin kuluessa hälytyksestä. Palo ei uhannut lähirakennuksia, mutta myös Presidentinlinnan ullakko kärsi lieviä savu- ja vesivahinkoja. Tulipalo syttyi uudelleen ullakkorakenteissa seuraavana päivänä. Paikalle hälytetyt pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat palon nopeasti. Pelastuslaitos kävi läpi sekä Presidentinlinnan että ministeriön tilat lämpökameran kanssa. Haasteita pelastustyölle aiheutti muun muassa rakennuksen ikä. Ministeriön rakennus on valmistunut vuonna 1827 ja sen ullakkotilat ovat ahtaat ja sokkeloiset. Tulipalo olisi voinut levitä Presidentinlinnaan, sillä rakennukset erottaa toisistaan vain tiiliseinä, joka ei täytä palomuurin vaatimuksia. Sammutusjärjestelmä ja pelastuslaitoksen suorittama ylipaineistus ullakolla rajasivat kuitenkin vahinkoja oleellisesti. Pelastustyötä hidasti myös se, ettei katoille ollut kulkua ulkokautta. Myös rakennuksen edessä olevat raitiovaunujen ajolinjat sekä kannatinlinjat hidastivat työtä ja vaikeuttivat nostolavayksiköiden toimintaa. Pelastustoiminnan taktikointia haittasi myös paloilmaisinkaavion harhaanjohtavuus, sillä siitä ei käynyt ilmi palo-osastoinnin rajoja tai sitä, että useampi kerros liittyi samaan paloosastoon. Oikeat tiedot olisivat antaneet mahdollisuuden toisenlaiselle taktikoinnille. 23

24 Sirkka-harjoitus Pelastuslaitos, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Kaartin Jääkärirykmentti järjestivät yhteisen Sirkka-YETT -harjoituksen Harjoituksessa testattiin viranomaisten yhteistoimintaa palo- ja öljyntorjuntatehtävissä. Harjoituksesta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Sirkka-harjoituksessa harjoiteltiin pelastustoimintaa ja öljyntorjuntaa. Harjoitukset tapahtuivat Isosaaressa ja Vallisaaressa. Isosaaren harjoituksessa sammutettiin tulipalo vanhasta sääasemarakennuksesta ja Vallisaaressa harjoiteltiin öljypuomitusta. Harjoituksessa testattiin, pystyykö Suomenlinnan Rannikkorykmentti (SLRR) tekemään itse puomitukset uloimmalle, valtion ja kunnallisen öljyntorjuntaorganisaation rajalla olevalle torjuntakehälle. Kyseisen menettelyn johdosta voivat pelastuslaitoksen alukset keskittyä öljyn keräämiseen. Tällä toiminnalla etuna olisivat paitsi nopea toiminta myös nopea työvoiman rekrytointi varusmiehistä, sillä Santahaminan varuskunta-alue on vain muutaman kilometrin päässä. Lisäksi Puolustusvoimien kalusto on järeämpää ja ulkomeriolosuhteisiin paremmin soveltuvaa kuin pelastuslaitoksen oma kalusto. Ennen Sirkka-harjoitusta pelastuslaitoksen öljyntorjuntakouluttajat pikakouluttivat SLRR:n kantahenkilökuntaa puomittamiseen. Harjoituksessa tarkoituksena oli testata, miten hyvin pikakoulutus onnistuu. Myönteisten harjoituksen perusteella Isosaareen tultaneen sijoittamaan pysyvästi öljyntorjuntakalustoa ja SLRR:n kantahenkilökunnan kouluttamista tullaan tekemään myös jatkossa. Myös tulipaloharjoituksen kokemukset olivat myönteiset. Isosaaren oma palokunta toimi sammutusharjoituksessa tehokkaasti ennen kuin pelastuslaitoksen yksiköt ehtivät paikalle. Vuosaaren satama Vuosaaren satamakeskus vihittiin käyttöön marraskuussa Kooltaan jopa 243 hehtaarin satama-alue käsittää suljetun alueen, logistiikka-alueen ja yritysalueen. Vuosaari toimii Suomen pääsatamana. Vuosaaren satama tarjoaa paljon haasteita pelastuslaitoksen toiminnalle. Haastavaa on, että satama tuo alueelle kasvavat liikennevirrat niin teillä kuin raiteillakin. Suuri osa Helsingin keskustan läpi kulkeneesta tavaraliikenteestä siirtyy pois pääosin Kehä III:lle. Liikenteen kannalta pelastuslaitoksen kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti tunneliosuuden toteuttaminen. Sataman avaaminen muuttaa pelastuslaitoksen kannalta erityisesti meritoiminnan haasteita. Satama ei sinänsä lisää esimerkiksi öljyntorjunnan riskejä Helsingin alueella ja suurin riski merionnettomuudelle onkin Helsingin edustalla oleva alusten risteämiskohta. Vuosaaren satama muuttaa kuitenkin meriliikenteen painotusta merkittävästi itään päin. Sipoon alueliitoksen jälkeen Helsingin rantaviivan määrä lisääntyy ja sataman lähellä sijaitseva Porvarinlahden Natura-alue aiheuttaa öljyntorjuntavalmiuden kohottamistarpeita. Helsingin pelastuslaitos varautuu Helsingin itäisen merialueen riskeihin muun muassa perustamalla meriaseman. Vuosaaren sataman kanssa on selvitteillä mahdollisuus perustaa Helsingin kaupungin meritoiminnassa mukana olevien virastojen- ja laitosten yhteinen kaupungin konsernitason valmiustelakka ja viranomaisten öljyntorjuntakeskus. Se soveltuisi muun muassa valmiustelakointiin sekä korjaus- ja huoltotoimintaan. 24

25 Vaarallisten aineiden kuljetukseen on tarkat ohjeistukset ja turvallisuussuunnitelmat. Esimerkiksi vuotavien konttien käsittely tapahtuu pelastuslaitoksen valvonnassa. Vuotavia kontteja varten on varattu valuma-altaita, joihin kontti voidaan siirtää. Konttien sijoittelulla satama-alueella pyritään siihen, että niihin on helppo päästä käsiksi ongelmatapauksissa. Vuosaaren satamaan johtavien tunneleiden turvallisuusasioihin on perehdytetty niin operaattorien kuin pelastuslaitoksenkin henkilöstöä. Kesällä 2008 järjestettiin satamaalueella pelastuslaitoksen johdolla yhteistoimintaharjoitus, jossa organisaatioiden toiminta hiottiin toimintakuntoon ongelmatilanteiden varalta. Näin pyritään ehkäisemään onnettomuuksien syntyminen ja toisaalta taataan mahdollisissa ongelmatilanteissa tehokas toiminta vahinkojen minimoimiseksi. ETYJ-kokous Joulukuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyn Euroopan turvallisuus ja yhteistyöryhmän maiden ministerikokoukseen sekä kokouksen liitännäistapahtumiin Helsingin pelastuslaitos perusti lääkinnällistä lisävalmiutta yhdessä HUS Helsingin ensihoitoyksikön kanssa. Kokouspäiville oli varattu lisävalmiutta yhden perus- ja yhden hoitotason ambulanssin lisäksi suuronnettomuusvarusteyksikkö, jonka miehitti esikuntalääkintäesimies. HUS Helsingin ensihoitoyksiköstä lisävalmiutena kokousalueella päivysti yksi ambulanssilääkäri ja yksikön sairaanhoitaja. Messukeskuksessa olleen ensiapupisteen lisäksi yksiköt päivystivät sekä tasavallan presidentin että kaupunginjohtajan järjestämissä illallistilaisuuksissa. Helsingin pelastuslaitos vastasi kokouksen pelastustoimesta. Kokouksen toimintasuunnitelmia valmisteltiin jopa puolitoista vuotta etukäteen yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyö viranomaisten kesken sujui hyvin. Kokouksen aikana Messukeskuksessa päivysti myös pelastuslaitoksen toimintaryhmä 1+3 vahvuudella, joka koostui operatiivisesta henkilöstöstä. Paikalla oli suuronnettomuusyksikkö H-19 sekä sammutusyksikkö H-12. Helsingissä järjestetään vuodessa kymmenkunta suurta yleisötilaisuutta, joissa on pelastuksen ja ensihoidon erityistä valmiutta. Nämä aiheuttavat erikoisjärjestelyjä pelastuslaitokselle, sillä henkilöstöä ja kalustoa ei voida irrottaa normaalista vahvuudesta. Valmistelukokouksia, joissa pelastusviranomainen on mukana, järjestetään kymmeniä vuodessa. 25