PELASTUSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

Transkriptio

1 PELASTUSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

2 1. TOIMINTA-AJATUS TOIMINTA-AJATUKSEN JA KESKEISTEN TEHTÄVIEN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA TOIMINNALLISET JA PALVELUTASOON LIITTYVÄT MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET VUODEN 2009 TALOUSARVIOON 3 2. KAUPUNGIN YHTEISSTRATEGIAT VIRASTON TOIMINNASSA 3 HYVINVOINTI JA PALVELUT 3 KILPAILUKYKY STRATEGISET PAINOTUKSET TIIVISTETTYNÄ STRATEGISIIN PAINOTUKSIIN VAIKUTTAVAT TOIMIALAN ERITYISPIIRTEET TOIMINNAN TAVOITEASETTELU SANALLISESTI ESITETTYNÄ 4 3. KILPAILUTTAMINEN HANKINTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN JA SÄHKÖINEN ASIOINTI Tietotekniikkastrategian toteuttaminen Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet 5 4. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 5 4.1HENKILÖSTÖSTRATEGIAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET, ERITYISESTI VARAUTUMINEN TYÖVOIMAN POISTUMAAN JA HENKILÖSTÖRAKENTEEN MUUTOKSIIN TASA-ARVOSUUNNITELMA KIELISUUNNITELMA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 7 5. TALOUSARVION TOTEUTTAMISEN ARVIOINTI RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET 7 6. TAVOITTEIDEN YHTEENVETO (TALOUSARVION SEURANNASSA TARKASTELTAVAT TAVOITTEET) SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (TAVOITE, MITTARI, TAVOITETASO) 8 6.2MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 8 6.3YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET MÄÄRÄ- JA TALOUDELLISUUSTAVOITTEET SEKÄ TUOTTAVUUDEN SEURANTA 9 Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 1.3 Liite 1.4 Liite 1.5 Luettelo työsuhdeasunnoista ja niistä aiheutuvista vuokrakuluista ja -tuloista Käyttötalouden talousarvioehdotustaulukko tuloslaskelmamuodossa Talousarviokirjaan tuleva käyttötalouden perusteluteksti Investointien talousarvioehdotukset Luettelo voimassa olevista maksuista ja taksoista 2

3 1. TOIMINTA-AJATUS 1.1 Toiminta-ajatuksen ja keskeisten tehtävien kuvaus Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuottaa ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut. 1.2 Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Pelastuslaitoksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia taloussuunnitelmakaudella Liikenteen määrä kasvaa, konttisatama siirtyy keskustasta Vuosaareen ja Sipoon alue liitetään Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Pelastustoimen palveluita ja voimavaroja on edelleen lisättävä kaupungin kehityksen myötä. 1.3 Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2009 talousarvioon Pelastustoimen palvelutason lakisääteisen minimitason saavuttaminen edellyttää henkilövoimavarojen lisäystä suunnitelmakaudella. Vuoden 2009 aikana henkilöstöä lisätään 20:llä ja sen jälkeen 20 henkilöä vuosittain seuraavan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lassilan ambulanssiasema rakennetaan ja Torkkelin väestönsuojaa peruskorjataan. Öljyntorjuntaa varten hankitaan 2 F- luokan öljynkeräysvenettä. Kalustoa hankitaan tehdyn vuosisuunnitelman mukaisesti kasvaneita tarpeita täyttämään. 2. KAUPUNGIN YHTEISSTRATEGIAT VIRASTON TOIMINNASSA Hyvinvointi ja palvelut Onnettomuuksia ehkäistään antamalla turvallisuuskoulutusta ja -opastusta. Kilpailukyky Helsingin kaupungin pelastuslaitos on valtakunnallinen edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojaan arvioiva organisaatio, johon muut pelastuslaitokset vertaavat omaa toimintaansa. Menestys perustuu tutkittuun tietoon, osaamiseen, yhteistyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Kaupunkirakenne ja asuminen Pelastuslaitos osallistuu uusien asumisalueiden palvelujen järjestämiseen suunnittelemalla ja rakentamalla uusia pelastusasemia tavoitteena 6 minuutin toimintavalmiusaika I-riskialueilla. 3

4 2.1 Strategiset painotukset tiivistettynä Osaavan henkilökunnan saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen. Osaamisen jatkuva kehittäminen systemaattisella ja mitattavalla tavalla. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostaminen. Työtapaturmien vähentäminen. Palkitsemisen kehittäminen. Riskien tunnistamisen sekä onnettomuuksien ehkäisy- ja torjuntakeinojen kehittäminen laadullisesti vaikuttaviin kohteisiin. Operatiivisen toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen. Vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen. Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön tiivistäminen. Ydin- ja tukitoimintojen sekä prosessien kehittäminen. 2.2 Strategisiin painotuksiin vaikuttavat toimialan erityispiirteet Palveluverkon tarkistamista jatketaan asiakasrakenteen muutoksia vastaavaksi. Tarkemmat kuvaukset esitetään uudessa palvelutasopäätöksessä ja sen vaatimukset huomioidaan uusien asemien tavoitesijoittelussa ja henkilökunnan riittävyyden määrittelyssä. Seudullista yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa kehitetään. 2.3 Toiminnan tavoiteasettelu sanallisesti esitettynä Yhteiskuntapoliittisesti keskeisin tavoite on ratkaista operatiivisen henkilöstön kohonneen eläkeiän ja tehtävän vaativuuden välinen ristiriita. Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla asiaan liittyviin valtakunnallisiin ratkaisuihin sekä kehittämällä henkilöstön urasuunnittelua, tehtäväkiertoa ja palkkausjärjestelmiä. Suunnitelmakaudella keskeinen tavoite on Helsingin rannikon öljyntorjuntasuunnitelman valmistuminen ja sen resurssointi koko kaupungissa (ns. SÖKÖhanke). 3. KILPAILUTTAMINEN 3.1 Hankintastrategian toteuttaminen Kaikki hankinnat kilpailutetaan kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyä kaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kesken jatketaan. 3.2 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Pelastuslaitos on mukana kaupungin tietotekniikkahankkeissa. 4

5 3.2.1 Tietotekniikkastrategian toteuttaminen Olemassa olevia tietojärjestelmiä kehitetään ja niiden välisiä rajapintoja rakennetaan. Mahdollista yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden pelastuslaitosten IT-hankkeisiin harkitaan tapauskohtaisesti Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Suunnitelmakaudella kehitetään internet-sivustoa ja lisätään samalla kuntalaisten mahdollisuuksia sähköisessä asioinnissa. Merlot-Medi-hankkeessa rakennetaan sairaankuljetuksen tehtävistä sähköinen liittymä laskutukseen ja tilakeskuksen Haltia-järjestelmästä sähköinen liittymä vuokralaskutukseen. 4. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Henkilöstöstrategiaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, erityisesti varautuminen työvoiman poistumaan ja henkilöstörakenteen muutoksiin Pelastuslaitoksen henkilöstön eläkepoistuman ja muun luonnollisen vähenemän vuoden 2013 loppuun mennessä arvioidaan vastaavan "Palvelujen kehittäminen Helsingissä" esitettyä ennustetta 145 henkilöä. Arvioon liittyy kuitenkin merkittävä epävarmuus, koska Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on luvattu ratkaista pelastushenkilöstön eläkeikäkysymys. Henkilöstöpoistuman ohella pelastuslaitoksen tulevaisuuden henkilöstötarpeeseen vaikuttaa olennaisella tavalla tarve laajentaa asemaverkostoa kaupunkirakenteen kehittymisen myötä sekä velvoite alentaa toiminnalliset viiveet vähintään valtakunnalliselle tavoitetasolle. Lääninhallituksen antaman huomautuksen mukaan (ESLH /Tu-31) pelastuslaitoksen henkilöstöresurssit eivät ole riittäviä pelastuslain mukaisten palveluiden tuottamiseen. Lisäksi asemaverkostoa tulee kasvattaa neljällä seuraavien 10 vuoden kuluessa. Palvelutasopäätöksessä tunnistettujen resurssipuutteiden korjaamiseksi laitoksen vakanssimäärää on lisätty vuosittain 15 vakanssilla. Vuosien palvelutasopäätös on vielä vahvistamatta, mutta sen mukaan vuotuisen vakanssilisäyksen tulee nousta 20:een, jotta henkilöstövaje saadaan korjattua tavoitevahvuuteen (1 paloesimies ja 5 palomiessairaankuljettajaa yhdessä pelastusyksikössä) ennen kuin ensimmäinen suunnitelluista uusista pelastusasemista, Jätkäsaari (ent. Ruoholahti), otetaan uutena asemana käyttöön Erottajan pelastusaseman saneerauksen valmistuttua ja henkilöstön sinne takaisin palattua loppuvuodesta Kyseisen uuden aseman avaamisen arvioidaan vaativan operatiivisina lisäresursseina 45 uutta vakanssia ja tukiresursseina 4 uutta vakanssia. Miehistövahvuuksien nostamisesta tavoitetasolle ja asemaverkon laajentamisesta johtuva keskimääräinen tarve on siten keskimäärin 20 uutta vakanssia vuosittain Yhteensä vakanssimäärän tulee kasvaa vuosina

6 2013 sadalla. Kokonaisrekrytointitarve luonnollinen poistuma mukaan lukien on siis 245 vuoteen 2013 mennessä. Edellä mainitut ennusteet perustuvat pelastuslaitoksen käsitykseen pelastustoimen ja kiireellisen sairaankuljetuksen palvelutarpeen kattamisesta pääkaupungin alueella. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelutason määrittäminen on kuitenkin terveyskeskuksen vastuulla, mikä pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelussa tulisi huomioida. Nykyisten tehtävämäärien perusteella osa pelastustoimen henkilöstövajeen täyttämiseksi tarkoitetuista vakansseista kuluu kiireellisen sairaankuljetuksen tarpeisiin. Mikäli siihen ei osoiteta erillisresursseja, siirtyy vuoteen 2012 ajoitettu pelastustoimen henkilöstövahvuuksien tasapainopiste eteenpäin. Tasapainopisteen säilyttäminen tavoiteaikataulussa 2012 edellyttää 10 raamin päälle tulevaa vakanssia vuonna Tästä, samoin kuin Sipoon liitännäisvaikutuksista henkilöstötarpeisiin on tehty vuoden 2009 talousarviosta erilliset esitykset. Pelastusalan haasteena koko Suomessa on koulutuspaikkojen liian alhainen määrä suhteessa tulevien vuosien poistumaan alalta. Huolimatta maan monipuolisimmasta tehtäväkentästä, monipuolisista uramahdollisuuksista, korkeatasoisesta osaamisenhallinnasta ja huippuluokan välineistöstä Helsingin pelastuslaitoksen asemaa rekrytointimarkkinoilla heikentävät erityisesti pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset, uuvuttava työrytmi sekä alhainen palkkataso. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi pelastuslaitoksen oma pelastuskoulu toimii suunnitelmakaudella kapasiteettinsa äärirajoilla. Koulun opiskelijarekrytoinnin vetovoima optimoimalla varmistetaan täydet kurssit ja koulutettavien määrä säilytetään nykytasolla. Sen mukaisesti koulusta ennakoidaan valmistuvan keskimäärin noin 20 palomiessairaankuljettajaa vuodessa. Lisäksi aktiivisella rekrytoinnilla valtion pelastusopistosta saadaan vuosittain arviolta 20 uutta palomiessairaankuljettajaa. Mainitut toimenpiteet riittävät täyttämään luonnollisen poistuman ohella vuosittaiset 20 lisävakanssia vuosina Taloudellisten vaikutusten kannalta on huomattava, että vuosittainen henkilöstölisäys tapahtuu sykäyksittäin uusien pelastajakurssien valmistuessa. Osa uusista vakansseista täytetään siten aina loppuvuodesta. Raamin mukaiset palkkarahat eivät riitä, mikäli rekrytointia kyetään nopeuttamaan. Henkilöstöjohtaminen pysyy laitoksen strategisena painopisteenä vuonna Laitos panostaa erityisesti osaamisen, oppimisen ja kehittymisen edistämiseen sekä siihen, että palkitseminen tukee entistä selvemmin laitoksen strategian toteuttamista. Työssä jaksaminen on keskeinen osa johtamista ja päivittäistä yhteistyötä ja henkilöstö osallistuu vahvasti toiminnan suunnitteluun ja päätöksenteon valmisteluun. Pelastuslaitoksen toiminnassa henkilöstö on vahvasti mukana päätöksenteossa toimivan yhteistoimintajärjestelmän kautta. Vuonna 2009 selvitetään mahdollisuus siirtyä palomiesten osalta vuosikokonaispalkkaan. 6

7 4.2 Tasa-arvosuunnitelma Pelastuslaitoksen kaiken toiminnan lähtökohtana on tasa-arvoinen ihmiskäsitys. Tasa-arvoisuus toteutuu niin pelastuslaitoksen asiakastoiminnoissa kuin sisäisessä toiminnassa sukupuolesta, kansallisuudesta tai muista tekijöistä riippumatta. Ensihoidossa jokaisen asiakkaan arvo on palvelunäkökulmasta samanmittainen ja avuntarpeen kiireellisyys määritellään lääketieteellisen riskin perusteella ja siten korkeimman riskin potilas on priorisoitu hoidollisesti korkeammalle. Pelastuslaitoksella ei ole tarvetta laatia erillistä tasa-arvosuunnitelmaa. 4.3 Kielisuunnitelma Pelastuslaitoksella on voimassa oleva kielisuunnitelma. Sen suhteen ei suunnitella erityisiä toimenpiteitä. 4.4 Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Esimiestyön monitorointia kehitetään tavoitteena tasapuolinen johtaminen kaikilla organisaatiotasoilla. Työhyvinvointiin panostetaan myös palkitsemista kehittämällä sekä tukemalla henkilöstön liikuntaharrastusta ja kulttuuritapahtumiin osallistumista. 5. TALOUSARVION TOTEUTTAMISEN ARVIOINTI 5.1 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Pelastuslaitoksen ydinprosessit on ohjeistettu ja ohjeet dokumentoitu huomioon ottaen riskienhallinta. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa parannetaan kouluttamalla omaa henkilökuntaa havaitsemaan riskejä. Toimialoilta on valittu henkilöitä, jotka ovat saaneet controller-koulutusta ja joiden tehtävänä on valvoa taloutta oman toimensa ohessa sekä raportoida poikkeamista. Korjaaviin ja parantaviin toimenpiteisiin ryhdytään viiveettä. 5.2 Sukupuolivaikutusten arviointi Henkilökuntaa ja asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti eikä sukupuolella ole vaikutusta palkan määräytymisessä eikä työtehtäviin valinnassa. Fyysistä voimaa vaativiin tehtäviin hakeutuu luonnollisesti enemmän miehiä kuin naisia. 5.3 Terveysvaikutusten arviointi ja terveyden edistämistä koskevat toimenpiteet Työtapaturmien määrää seurataan ja työsuojelullisia toimenpiteitä lisätään aktiivisesti Nolla tapaturmaa ideologian pohjalta. 7

8 Ensihoitojärjestelmän missio on tuottaa ensihoitopalvelu ja kiireinen sairaankuljetus Helsingin kaupungissa. Haasteena on toteuttaa kiireelliset tehtävät tavoiteajassa rajallinen käytettävissä oleva kapasiteetti ja hätäkeskuksen ongelmat huomioiden. 6. TAVOITTEIDEN YHTEENVETO (TALOUSARVION SEURANNASSA TARKASTELTAVAT TAVOITTEET) 6.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet (tavoite, mittari, tavoitetaso) Onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritetaan vuosittain erimuotoista turvallisuuteen liittyvää tarkastusta ja toimenpidettä. Määrällisistä tavoitteista siirrytään entistä enemmän laadullisen vaikuttavuuden mittaamiseen kuntalaiselle annetaan turvallisuusopetusta. Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain vähintään yhdessä harjoituksessa. Pelastustoimen 6 minuutin toimintavalmiusaika I-riskialueella nostetaan nykyisestä 42 prosentista lähemmäs valtakunnallista 90 prosentin tavoitetasoa. 6.2 Muut toiminnalliset tavoitteet Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 prosenttia. Hoidonalkamisviive hätäkeskuksen hälytysaika mukaan lukien on keskimäärin 8 minuuttia. Lähtöaika pelastustoimessa sekä sairaankuljetuksessa on keskimäärin enintään 60 sekuntia. Vähintään 60 % työvuorossa olevista palomies-sairaankuljettajista osallistuu työvuoron aikana suunniteltuun vuorokoulutukseen. 8

9 6.3 Ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet Pelastuslaitos ottaa toiminnassaan huomioon Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ohjelman laitoksen perustehtävästä lähtien. Laitoksen tehtävänä on kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja terveyden vahvistaminen tuottamalla pelastustoimen palveluita toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. 2) Ympäristöhaittojen minimoiminen torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. 3) Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos vaikuttaa eniten ympäristönsuojeluun onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa ovat vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. 6.4 Määrä- ja taloudellisuustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Tunnusluvut Nyckeltal Toiminnan laajuustiedot Verksamhetens omfattning Palohälytykset Brandlarm ¹ Pelastustehtävät Räddningsuppdrag ¹ Ensihoito ja kiireellinen sairaankuljetus Akutvård och brådskande sjuktransporter ¹ Yhteensä Sammanlagt Palotarkastukset ja toimenpiteet Brandsyner sammanlagt Turvallisuuskoulutusta saaneet Antal personer som fått säkerhetsundervisning Pelastuslaitoksen käyttömenot /asukas Räddningsverkets driftsutgifter /invånare Pelastuslaitoksen nettokäyttömenot /asukas Räddningsverkets nettodriftsutgifter /invånare ² Kiinteistönhoitoneliöt Fastighetsskötsel, m Kiinteistönhoitokuutiot Fastighetsskötsel, m Voimavarat Resurser Henkilöstön määrä Antal anställda Tuottavuus Produktivitet (2006=100) Suoriteindeksi Prestationsindex 102,7 98,9 101,8 101,0 100,5 Kustannusindeksi Kostnadsindex 99,2 101,7 109,0 112,5 114,4 Tuottavuusindeksi Produktivitetsindex 103,5 97,2 93,4 89,8 87, ¹ Palohälytysten ja pelastustehtävien lukumääriä ei voida pitää tavoitearvoina toiminnan luonne huomioiden. ² Vuoden 2007 turvallisuuskoulutusta saaneiden lukuun on laskettu mukaan pelastusopiston oppilaiden tekemät koulutukset. Vielä ei ole päätetty, teetetäänkö jatkossa turvallisuuskoulutusta pelastusopiston oppilailla. 9